Hyvän vastauksen piirteet: FI – Latina, laajempi lyhyt oppimäärä
13.3.2025
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.5.2025
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun
Osa 1: Suomentaminen
1. Cicero kaunopuheisuuden hyödyllisyydestä 90 p.
”Olen ajatellut usein ja paljon sitä (4 p.), onko kaunopuheisuuden äärimmäinen harrastaminen tuottanut ennemmän hyötyä vai haittaa ihmisille ja valtioille (8 p.). Sillä tarkastellessani sekä meidän valtiomme menetyksiä (4 p.) että suurimpien valtioiden entisiä onnettomuuksia (2 p.) huomaan suuren osan vastoinkäymisistä olevan mitä kaunopuheisimpien miesten aiheuttamia (6 p.). Mutta minut on itse järki johdattanut seuraavaan näkemykseen (4 p.): ilman kaunopuheisuutta viisaus ei juurikaan hyödytä valtioita (6 p.), kun taas kaunopuheisuus ilman viisautta on useimmiten haitaksi eikä ikinä hyödyksi (8 p.). Kansalainen, joka lyö laimin velvollisuuksien ja oikeudenmukaisuuden kunniallisen harrastamisen (6 p.) ja omistautuu pelkästään puhumisen harjoitteluun (6 p.), on itselleen hyödytön ja isänmaalle turmioksi (4 p.). Se, joka aseistaa itsensä puhetaidolla (4 p.), ei voidakseen vallata isänmaalle uusia alueita (4 p.) vaan puolustaakseen, mitä meillä jo on (4 p.), näyttää minusta olevan valtiolle mitä hyödyllisin mies ja mitä mieluisin kansalainen (6 p.). Mutta on ikävää (2 p.), että mainioimmissa miehissä useimmiten ilmenee vallan ja kunnian halu (8 p.), joka voi myös olla sotien syy (4 p.).”
Osa 2: Luetun ymmärtäminen
2. Cicero sodan laeista 80 p.
2.1 Mitkä kaksi asiaa koskevat luonnostaan kaikkia ihmisiä? 8 p.
-
Jokaisella ihmisellä on oikeus puolustaa/suojella itseään. (4/0 p.)
-
Kukaan ei saa vahingoittaa toista oman etunsa tähden. (4/0 p.)
2.2 Mitä Tullus Hostilius teki? 4 p.
2.3 Mitä laissa sanotaan sodasta? 4 p.
2.4 Mitä Cicero kehottaa (2 asiaa)? 8 p.
- (Valtion) on noudatettava lakeja. (4/0 p.)
- Sotaan on ryhdyttävä vain, jotta voisimme elää rauhassa / ilman vääryyttä. (4/0 p.)
2.5 Millä kahdella tavalla voidaan Ciceron mukaan toimia riitatilanteessa, ja kumpaa tapaa hän ensisijaisesti suosittelee? 12 p.
- Voidaan joko neuvotella (4/0 p.) tai käyttää voimaa/väkivaltaa (4/0 p.).
- Cicero suosittelee neuvottelua. (4/0 p.)
2.6 Mitä syitä Cicero mainitsee sotaan ryhtymiselle? Mitä hän sanoo oikeudenmukaisuudesta sodassa? 8 p.
- Kosto tai rangaistus ja valtakunnan kunnia. (4/0 p.)
- Oikeudenmukaisuuden unohtavat useimmiten ne, jotka havittelevat valtaa ja kunniaa. (4/0 p.)
2.7 Mitä Cicero kertoo Caesarin tehneen ja mistä syystä? 8 p.
2.8 Mitä Cicero sanoo väärintekijöiden kohtelemisesta (3 asiaa)? 12 p.
- On noudatettava joitakin velvollisuuksia väärintekijää kohtaan. (4/0 p.)
- On oltava kohtuullinen kostamisessa ja rankaisemisessa. (4/0 p.)
- On harkittava, riittääkö, että haastaja katuu tekemäänsä vääryyttä. (4/0 p.)
2.9 Miten voiton jälkeen on toimittava, ja mitkä kaksi esimerkkiä Cicero antaa? 12 p.
- On säästettävä ne, jotka eivät olleet julmia sodassa. (4/0 p.)
- Esi-isät ottivat kansalaisiksi sabiinilaiset, tusculumlaiset ja volskit (4/0 p.), mutta tuhosivat täysin Karthagon ja Numantian (4/0 p.).
2.10 Minkä mielipiteen Cicero lopuksi ilmaisee? 4 p.
Osa 3: Kielioppi
3. Muoto-oppi 10 p.
3.1 Muunna alleviivatut sanat yksikköön. 10 p.
4. Lauseoppi 19 p.
4.1 Poimi aineistosta kaksi accusativus cum infinitivo -rakennetta. 4 p.
4.2 Poimi aineistosta yksi epäsuora kysymyslause. 2 p.
4.3 Poimi aineistosta kaksi finaalilausetta. 4 p.
Kaksi näistä:
ut vitam et corpus suum tueatur (2 p.) / ut nemini liceat nocere (alteri sui commodi causa) (2 p.) / ut (sine iniuria in pace) vivere possimus (2 p.)
4.4 Muunna alleviivattu lause passiivista aktiiviin samassa aika- ja tapaluokassa. 3 p.
4.5 Muunna seuraava lause aktiivista passiiviin samassa aika- ja tapaluokassa. 3 p.
4.6 Muunna alleviivattu lause käyttäen debere-verbiä. 3 p.
Osa 4: Myöhempää latinaa
5. Kaikki loppuu aikanaan 10 p.
Oheinen runo on julkaistu vuonna 1951 Hans Weisin latinankielisten sanaleikkien ja muiden kielellisten kummallisuuksien kokoelmassa nimeltä Bella Bulla. Saksalaisesta alkuperästä kielii tekstin lopusta löytyvä ”viini, laulu, naiset” -mukaelma. Runo kertoo entisaikojen lähinnä miespuolisten latinanopiskelijoiden tunnelmista koulun päättyessä ja loman alkaessa.
”Vihdoin koulu 5.1 suljetaan / ja opettajat vaikenevat. / Vihdoin 5.2 lähdemme / 5.3 iloisina vaeltajina. / Vapaa-aika lähestyy, / meiltä puuttuu rahaa. / 5.4 Myytyämme ”Horatiuksen” / täytämme maljat. / Laulut, / 5.5 viinit, / naiset / virkistävät mieltä. / Loma kutsuu meitä!”
Muodosta annetuista sanoista tekstiyhteyteen sopiva muoto.
5.1 CLAUDERE 2 p.
- CLAUDITUR (2 p.)
5.2 PROFICISCI 2 p.
- PROFICISCIMUR (2 p.)
5.3 LAETUS 2 p.
- LAETI (2 p.)
- LAETE (2 p.)
5.4 VENDERE 2 p.
- VENDITO (2 p.)
5.5 VINUM 2 p.
- VINA (2 p.)
Myös muut oikeat ilmaisut hyväksytään.