Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
21.3.2025
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.5.2025
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteina ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Kreikkalaiset Välimeren alueella 20 p.
Hyvässä vastauksessa kuvataan joitain kreikkalaisen siirtolaisuuden syitä ja seurauksia sekä sijoitetaan muuttoliike aikajanalle. Keskeinen syy kreikkalaisten muuttoon Välimerellä oli Kreikan kaupunkivaltioiden maatalousmaan rajallisuus, joka vaikeutti ruuantuotannon lisäämistä väestön kasvaessa. Kun metsää kaadettiin talojen ja laivojen rakentamiseksi, tapahtui viljelysmaan eroosiota, eikä Kreikan maatalous pystynyt elättämään koko väestöä. Useissa kreikkalaisten perustamissa siirtokunnissa olosuhteet maataloudelle olivat paremmat. Hyvä vastaus käsittelee joitain muuttoliikkeen seurauksia, esimerkiksi kreikkalaisen kulttuurin leviämistä sekä Kreikan kaupunkivaltioiden siirtymistä maataloudesta käsiteollisuuteen siirtokuntien tuottaman ruuan turvin.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa tarkemmin siirtolaisuuden syitä, vaikutuksia ja maantieteellistä levinneisyyttä. Hän voi esimerkiksi tarkastella uutta kauppajärjestelmää siirtokuntien ja Kreikan kaupunkivaltioiden välillä (esimerkiksi vehnää ja puutavaraa tuotiin, oliiviöljyä ja hopeaa vietiin) sekä antaa konkreettisia esimerkkejä kreikkalaisen sivistyksen ja uskonnon leviämisestä. Kreikkalaisia siirtokuntia voidaan kuvata osaksi prosessia, jossa Välimeren alueesta muodostui yhtenäinen kulttuurialue myöhemmin hellenistisenä ja Rooman aikana.
2. Leonhard Lapin, Molotov-Ribbentrop I 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Lapinin teoksen nimi viittaa elokuussa 1939 Saksan ja Neuvostoliiton välillä solmittuun Molotovin–Ribbentropin sopimukseen. Sopimuksessa Saksa luovutti Baltian maat, myös Lapinin kotimaan Viron, Neuvostoliiton etupiiriin. Sopimuksen seurauksena Neuvostoliitto miehitti Viron ja lopetti sen ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkaneen ensimmäisen itsenäisyyskauden. Kokelas huomaa, että taiteilijan voi tulkita rinnastavan natsismin ja kommunismin toistensa kaltaisiksi totalitaristisiksi diktatuureiksi. Kokelas tietää, että vuonna 1989 Virossa elettiin edelleen Neuvostoliiton vallan alla, joskin Neuvostoliitossa oli alkanut uusi avoimuuden ja uudistusten aika. Itsenäisyyspyrkimykset olivat voimistuneet ja Neuvostoliitto koettiin miehittäjänä. Lapinin teos pyrki edistämään Viron itsenäisyyspyrkimyksiä kyseenalaistamalla Neuvostoliiton vallan legitimiteetin. Kokelas voi Viron sijaan käsitellä myös muita Baltian maita.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa täsmällisemmin Viron poliittisen tilanteen 1980-luvun lopulla ja käsittelee myös kulttuurin, esimerkiksi laululiikkeen merkitystä itsenäisyyspyrkimyksissä. Kokelas voi tarkastella Molotovin–Ribbentropin sopimusta kansainvälisen oikeuden tai ETYK:n periaatteiden valossa. Miehitys oli kansainvälisen oikeuden vastainen, ja siksi Virolla koettiin olevan oikeus saada itsenäisyytensä takaisin. Lapinin teoksessa Hitlerin Saksan hakaristitunnuksen ja Neuvostoliiton sirppi ja vasara -tunnuksen esittäminen osana samaa kuviota pyrkii osoittamaan, että Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat samankaltaisia valtioita ja että kommunismi ja natsismi ovat pohjimmiltaan samankaltaisia aatteita. Kyseessä on rohkea poliittinen taideteos, koska Neuvostoliitto halusi esittää itsensä virolaisten vapauttajana saksalaismiehityksestä ja fasismista.
3. Kansalaisyhteiskunnan synty 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee joitakin järjestöjä ja niiden toiminnan yhteiskunnallisia seurauksia. Kokelas antaa esimerkkejä järjestöjen toiminnasta ja tavoitteista ja osaa eritellä toiminnan seurauksia. Esimerkiksi naisasialiike pyrki parantamaan naisten oikeuksia, raittiusseurat vähentämään alkoholin kulutusta ja työväenliike kohentamaan työläisten asemaa ja yhteiskunnallisia oikeuksia. Kokelas esittelee järjestötoiminnan joitakin seurauksia tai vaikutuksia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas liittää järjestötoiminnan eurooppalaiseen kontekstiin. Hän osaa eritellä järjestötoiminnan vaikutuksia eri väestöryhmiin, kuten naisiin ja työväestöön, sekä lainsäädäntöön. Kokelas havaitsee, että järjestötoiminnan kasvu synnyttää kansalaisyhteiskunnan, antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja siirtää valtaa eliitiltä tavallisille kansalaisille sekä vaikuttaa kansallisaatteen leviämiseen. Myös lehdistöllä oli tärkeä rooli järjestöjen toiminnan näkyväksi tekemisessä ja yleisen mielipiteen luomisessa. Kokelas voi käsitellä järjestöjen kasvun syitä, kuten luku- ja kirjoitustaidon parantuminen sekä poliittisen ilmapiirin vapautuminen joksikin aikaa 1860-luvulla.
4. Kello seitsemän uutiset 20 p.
Simon ja Garfunkel julkaisivat vuonna 1966 albumin, jonka viimeisenä kappaleena on 7 O’clock News / Silent Night [Kello seitsemän uutiset / Jouluyö, juhlayö]. Siinä uutistenlukija lukee perinteisen joululaulun taustalla ajankohtaisista tapahtumista koottuja ”iltauutisia” ().
Arvioi nuorisokulttuurin yhteiskunnallista merkitystä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun. Hyödynnä vastauksessasi aineistoa . Voit halutessasi kuunnella Simonin ja Garfunkelin kappaleen (). Tehtävään vastaaminen ei edellytä kappaleen kuuntelua.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että hippiliike ja Vietnamin sodan vastustaminen muuttivat 1960-luvulla nuorisokulttuuria yhteiskuntakriittisemmäksi. 1970-luvulla suuntaus jatkui nuorisoliikkeissä, esimerkiksi niin sanotussa punk rock -liikkeessä, ympäristöliikkeessä, rap-musiikissa ja grunge-liikkeessä. Suuressa mittakaavassa 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvulla kaupallisuuden merkitys kasvoi ja musiikin kantaaottavuus väheni. Kokelas löytää Simonin ja Garfunkelin laulun uutiskatsauksesta jonkin aikakaudelleen ajankohtaisen yhteiskunnallisen teeman (esimerkiksi kansalaisoikeusliike tai Vietnamin sodan vastustus).
Kiitettävässä vastauksessa kokelas hahmottaa suurten ikäluokkien merkityksen 1960- ja 1970-lukujen nuorisokulttuurille. Hän erittelee yksityiskohtaisemmin nuorisokulttuurin kehitystä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun. Hän voi käsitellä kaupallisen valtakulttuurin ja marginaalikulttuurin välistä suhdetta. Kokelas voi myös esittää kriittisiä huomioita nuorisokulttuurin yhteiskuntakriittisyydestä – suuri osa musiikista ja muusta nuorisokulttuurista keskittyi koko tarkasteltavan ajan muihin kuin yhteiskunnallisiin teemoihin. Kokelas analysoi monipuolisesti Simonin ja Garfunkelin lauluun sisältyvän "uutislähetyksen" yhteiskunnallista sanomaa oman aikansa kontekstissa. Kokelas voi nostaa esille musiikin kauneuden ja "uutislähetyksen" synkkien teemojen välisen ristiriidan.
5. Noitaoikeudenkäynnit 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas löytää tehtävän aineistoista Länsi- ja Itä-Suomen noitaoikeudenkäyntien keskeiset erot. Länsi-Suomessa noitaoikeudenkäynneissä oli mukana muualta Euroopasta tuttuja uskomuksia noitien matkustamisesta noitasapattiin ja liitosta paholaisen kanssa. Itä-Suomessa noitasapattiuskomuksia ei esiintynyt, vaan noituus oli perinteistä parantavaa tai vahingoittavaa magiaa. Länsi-Suomessa syytettyinä esiintyi – etenkin noitasapattitapauksissa – naisia, Itä-Suomessa syytetyt olivat suurimmalta osalta miehiä. Kokelas esittää myös jonkin järkevän näkemyksen näiden erojen syistä, kuten länsirannikon tiiviit yhteydet länteen tai maan itäosien perifeerisyys.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee perusteellisesti Länsi- ja Itä-Suomen prosessien eroja sekä esittää useita syitä noitaoikeudenkäyntien alueellisille eroille. Mahdollisia näkökulmia ovat muu muassa Ruotsin ja sitä kautta eurooppalaisten noitauskomusten suurempi vaikutus Ahvenanmaalla ja länsirannikon ruotsinkielisillä alueilla, kansanuskomusten ja kansanparannuksen suurempi merkitys Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla, joissa Ruotsin kruunun ja luterilaisen kirkon vaikutus ei ollut yhtä suurta kuin Länsi-Suomen rintamailla, ja eurooppalaisten noitauskomusten hitaampi leviäminen Itä-Suomen syrjäseuduille. Näistä syistä Länsi-Suomi säästyi lähes kokonaan ja Itä-Suomi kokonaan eurooppalaiselta noitahysterialta. Kokelas tarkastelee myös lähdekriittisesti tehtävän aineistojen tietoja.
6. Siirtomaavallan purkautuminen 1900-luvulla 20 p.
Hyvässä vastauksessa sijoitetaan eurooppalaisen siirtomaavallan purkautuminen 1900-luvulla ajallisesti oikein: se oli prosessi, joka käynnistyi maailmansotien välisenä aikana mutta sai lisää vauhtia ja johti siirtomaiden itsenäistymiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, 1940–1960-luvuilla. Vastauksessa selitetään tuota kehitystä joillakin seuraavista seikoista: Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen siirtomaiden tärkeä panos sotaponnisteluissa antoi niille vahvan perusteen vaatia emämailta tasa-arvoista asemaa tai täyttä itsenäisyyttä. Siirtomaavallat olivat kärsineet sodissa, niiden asema maailmanpolitiikassa oli heikentynyt, ja niiden huomio keskittyi paljolti emämaan talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen. Ihmisoikeudet nostettiin enemmän politiikan keskiöön ylipäänsä, ja muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ajankohtaisti kysymyksen siirtomaavallan hyväksyttävyydestä.
Kiitettävässä vastauksessa edellä mainittuja selitystekijöitä käsitellään kattavasti. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että dekolonisaation prosessiin vaikuttivat vaihtelevasti siirtomaista itsestään lähtöisin olleet vaatimukset, emämaan kyky ja intressi ylläpitää siirtomaavaltaa entisessä muodossaan ja maailmanpolitiikan asetelmat, kuten suurvaltojen kilpailu itsenäistyvien valtioiden suosiosta ja näiden väliset yhteistyöverkostot. Vastauksessa voidaan pohtia, että siirtomaavallan päättymisen jälkeenkin entisen emämaan ja alusmaan suhteet ovat voineet säilyä läheisinä, kuten Brittiläisessä kansainyhteisössä: Ison-Britannian hallitsija voi yhä olla entisen siirtomaan muodollinen valtionpää. Myös taloudellisissa suhteissa siirtomaa-aikaiset rakenteet saattoivat säilyä.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Ihminen ja kone 30 p.
7.1 Erittele, miten aineistoissa , ja suhtaudutaan koneisiin ja teknologian kehittymiseen. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa oivaltaneensa, että tehtävän aineistoissa ilmenee negatiivinen asenne koneita ja teknologian kehittymistä kohtaan. Aineistossa 7.A kuvataan, kuinka luddiitit rikkoivat koneita, koska pelkäsivät työpaikkojensa menettämistä niille. Aineistossa 7.B esitellään niitä lääketieteellisiä pelkoja, joita varhaisten junien nopeus aiheutti, ja aineistossa 7.C kritisoidaan koneistuksen ja liukuhihnatyön vaikutusta ihmiseen – hän on vaarassa muuttua osaksi konetta ja menettää ihmisyytensä. Kokelas ymmärtää, että koneellistumista ja teknologian kehitystä ei pidetty pelkästään positiivisena asiana, vaan aineistoista ilmenevien ongelmien lisäksi haitoiksi on koettu muun muassa saastuminen ja luonnon kärsimät vahingot. Vastauksessa on joitain lähdekriittisiä huomioita esimerkiksi aineistojen julkaisuajankohdista, luonteesta (asiateksti, taide) tai tekijöiden tavoitteista.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tehtävän aineistoja perusteellisemmin ja liittää ne syntymisaikansa kontekstiin. Luddiitit (aineisto 7.A) hyökkäsivät ensimmäisiä teollisuudessa hyödynnettyjä koneita vastaan, koska he pelkäsivät työläisten muuttuvan tarpeettomiksi. Varsin pian osoittautui, että koneellistuminen teollisuudessa lisäsi volyymia niin paljon, että työllisyys kasvoi, ei supistunut. Aineisto 7.B on peräisin ajalta, jolloin ensimmäiset höyryveturit tulivat liikenteeseen. Tuolloin kokemusperäinen tieto suurien nopeuksien vaikutuksesta ihmisen kehoon oli vähäistä. Aineisto 7.C on muita aineistoja huomattavasti uudempi. Chaplin esittää elokuvassaan humanistin kritiikkiä koneiden vaikutuksesta ihmisen elämän laatuun ja koko ihmisyyteen. Taustalla on liukuhihnateollisuuden synty Yhdysvalloissa 1900-luvun alkuvuosina. Aineistoissa ilmenevät reaktiot kertovat siitä, miten ihmisillä on ollut taipumus pelätä nopeita muutoksia, joita tieteen ja teknologian kehitys ovat tuoneet tullessaan. Kokelas ymmärtää myös, että samaan aikaan monet kokivat teollistumisen ja koneellistumisen tuoman elintason paranemisen hyvänä asiana.
7.2 Analysoi ihmisen ja koneen suhteen muuttumista toisen maailmansodan jälkeen ja esitä perusteltu arvio siitä, miten teknologian kehittyminen tulee vaikuttamaan ihmisten elämään lähitulevaisuudessa. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas toteaa teknologian kehityksen olleen nopeaa toisen maailmansodan jälkeen ja esittelee keskeisimmät 2000-luvulla koneiden kehittymiseen vaikuttaneet seikat (tietotekniikka, robotiikka ja koneäly). Koneet ovat mullistaneet myös liikkumisen, kotityöt ja vapaa-ajan vieton. Työelämässä teknologia on kehittynyt siten, että koneet ovat voineet korvata ihmisen yhä useammissa tehtävissä, mikä on edistänyt työpaikkojen siirtymistä palvelusektorille. Kokelas esittää näkemyksen siitä, kuinka teknologian kehitys vaikuttaa ihmisen elämään lähitulevaisuudessa huomioiden vaikutukset sekä työelämään että vapaa-aikaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää analyyttisen näkemyksen ihmisen ja koneen suhteen muutoksesta toisen maailmansodan jälkeen. Kehitys ei ole kokonaan poistanut vanhakantaista, työvoimaintensiivistä teollisuutta, mutta se on usein siirtynyt kehittyviin maihin, joissa työvoimakustannukset ovat pienemmät. Länsimaissa teollisuus on muuttanut muotoaan liukuhihnatyöstä päätetyöhön. Kokelas analysoi tarkemmin työvoiman siirtymistä teollisuudesta palvelusektorille ja antaa joitakin esimerkkejä siten syntyneistä uusista ammateista. Kokelas esittää historialliseen tietoon, erityisesti megatrendeihin, perustuvan näkemyksen teknologian kehityksen vaikutuksesta ihmisen elämään. Esittämiään vaikutuksia kokelas käsittelee monipuolisesti ja ottaa huomioon sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset. Kokelas voi käsitellä esimerkiksi robotiikan merkitystä työllisyydelle, koneiden verotuksen ongelmaa, tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja haasteita tai teknologian kehityksen ympäristövaikutuksia.
8. Juutalaiset Euroopassa 30 p.
8.1 Vertaa keskiajan katolisen kirkon säännöstä juutalaisista (aineistot ja ) natsi-Saksan lainsäädäntöön ja hallinnon päätöksiin (aineistot ja ). 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas paitsi vertailee aineistojen sisältöä, myös tunnistaa niiden historialliset kontekstit. Kaksi ensimmäistä aineistoa (7.A ja 7.B) kuvaavat keskiajan ja uuden ajan alun Euroopan uskonnollista suvaitsemattomuutta, jolle olivat tyypillisiä epäluulot juutalaisia ja muslimeja kohtaan. Jälkimmäiset aineistot (7.C ja 7.D) ovat Saksasta Adolf Hitlerin valtakaudelta. Kaikkia aineistoja yhdistää suvaitsemattomuus, pyrkimys rajoittaa ihmisryhmien välistä kanssakäymistä (esimerkiksi keskinäisten sukupuolisuhteiden kielto) ja halu osoittaa ulkoisilla tunnuksilla ne, jotka kuuluvat ei-toivottuihin ryhmiin.
Kiitettävässä vastauksessa vertailu on analyyttista, ja kokelas havaitsee aineistoista sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Erona voi pitää sitä, että keskiajan ja uuden ajan alun aineistoissa ennakkoluulot kytkeytyivät uskontoon, kun taas kansallissosialistien asenteet perustuivat ensi sijassa rasistisiin rotuoppeihin. Yhtäläisyytenä voidaan analysoida juutalaisten vainojen ja demonisoinnin piirteitä molempina aikoina. Taustalla on vallitseva ideologia: kirkon valta-asema keskiajan Euroopassa ja kansallissosialismi Saksassa 1933-1945.
8.2 Pohdi, miksi vuosisatoja Euroopassa vallinnut juutalaisvastaisuus kärjistyi nimenomaan natsi-Saksassa kansanmurhaksi, jota myös holokaustiksi kutsutaan. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää näkemyksen, josta käy ilmi ymmärrys keskiajan ja 1900-luvun alkupuolen yhteiskuntien eroista. Etenkin 1200-1700-luvuilla valta oli hajanaista ja tieto liikkui hitaasti. Rakentaessaan kansallista yhtenäisyyttä ja ennakkoluuloja toisia kohtaan kansallissosialismi hyödynsi eri puolilla Eurooppaa juutalaisia kohtaan jo vuosisatoja tunnettuja ennakkoluuloja. Propaganda hyödynsi esimerkiksi ajatusta ensimmäisen maailmansodan häpeärauhasta ja juutalaisten tekemästä selkäänpuukotuksesta. Lisäksi natsi-Saksan yhteiskunta oli totalitaristinen, ja ihmisiä valvottiin monin tavoin. Juutalaisvainot olivat järjestelmällisiä, ja ne toteutettiin keskusjohtoisesti kaikilla Saksan hallitsemilla alueilla.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas havaitsee, että kansallissosialisteilla oli käytettävissään hyvinkin tarkkoja väestötietoja, ja he pystyivät valvomaan liikkumista Saksaan tai Saksasta pois. Aiemmin väestötiedot olivat olleet hajanaisia, eikä keskusvallalla ollut mahdollista kontrolloida ihmisten toimintaa. Toisin kuin natsi-Saksa, 1200-1800-lukujen Eurooppa ei ollut yhtenäinen moderni valtio, vaan se koostui kymmenistä itsenäisistä valtakunnista ja ruhtinaskunnista. Niiden maalliset vallanpitäjät jättivät usein huomioimatta kirkon vaatimukset. Kansallissosialismi rakentui rotuopin varaan, jossa saksalaiset/arjalaiset olivat korkeampia kansoja, kun taas juutalaisia halveksuttiin. Tämä viesti saavutti kansalaiset, erityisesti nuoret, tehokkaan propagandan kautta. Vastauksessa voidaan myös pohtia tavallisten saksalaisten suhtautumista holokaustiin sekä sitä, olisiko holokausti voinut toteutua ilman Euroopan laajuista suursotaa ja Saksan valloituksia.
9. Sotaveteraanit ja sotien muistaminen 30 p.
9.1 Vertaile suhtautumista sotaan ja sotaveteraaneihin aineistoissa , , ja ja pohdi syitä havaitsemiisi eroihin. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osaa liittää aineistoissa esiintyvät käsitykset veteraaneista Suomen talvi- ja jatkosotaan. Myös Lapin sota voidaan mainita. Kokelas käsittelee kaikkia aineistoja ja tekee joitain havaintoja niiden sisällöstä sekä selittää näitä havaintojaan. Niinistön ja Haukion tervehdys on juhlapuhe ja aineistoista tuorein. Puheessa kiitetään sotaveteraaneja heidän panoksestaan Suomen itsenäisyyden turvaamisessa. Ajallisesti puhe sijoittuu Venäjän hyökkäyssodan jälkeiseen aikaan, ja siinä rinnastetaan veteraanien toiminta talvi- ja jatkosodassa ukrainalaisten tilanteeseen.
Veteraanin iltahuuto on ilmestynyt 1980-luvun lopussa, jolloin sotaveteraanit alkoivat olla jo melko ikääntyneitä. Laulun tarkoitus on vaalia veteraanien muistoa. Poliittinen ilmapiiri Neuvostoliitossa oli vapautunut, ja tämä mahdollisti myös Suomessa vapaamman keskustelun toisen maailmansodan tapahtumista. Ovaskan pilapiirros on niinikään julkaistu 1980-luvulla ja siinä kritisoidaan sitä, että elokuvassa ei käsitellä riittävästi lottien roolia jatkosodassa. Elokuvassa tavalliset rintamamiehet nostettiin sankareiksi, mutta naiset unohdettiin.
Presidentti Kekkosen puhe sijoittuu kylmän sodan aikaan, ja siinä näkyy vahvasti ajalle tyypillinen suomettuminen. Kekkonen kritisoi suomalaisten suhtautumista Neuvostoliittoon sekä sotia edeltävänä aikana että sotien aikana. Kokelas huomioi, että puheen Neuvostoliittoa myötäilevää sävyä selittää osittain myös tilaisuus, jossa se on pidetty.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee aineistoja ja niiden kontekstia laajemmin ja analyyttisemmin. Kokelas huomaa, että Niinistö ja Haukio esittävät tervehdyksensä presidentin ja tämän puolison virallisessa roolissa ja että kyseessä on veteraanipäivä. Maanpuolustuksen vahvistaminen ja Nato-jäsenyyden esittäminen veteraanien työn jatkamisena korostavat veteraanien työn merkitystä nykyhetkelle. Veteraanin iltahuudon tarkoitus on pitää yllä veteraanien uhrausten muistoa ja muistuttaa jälkipolvia sen vaalimisesta. Kokelas havaitsee sekä Veteraanin iltahuudon että pilapiirroksen perusteella, että sotien muistelussa keskitytään usein sotilaisiin ja aseelliseen puolustukseen, kun taas kotirintaman ja huollon panos nähdään vähäisempänä. Kekkosen puhe Suomi–Neuvostoliitto-seuran kokouksessa on poliittisesti hyvin värittynyt eikä todennäköisesti vastannut sodan kokeneiden käsityksiä. Puheen tarkoitus on myötäillä Neuvostoliittoa ja osoittaa, että maiden väliset aiemmat ristiriidat johtuivat pääosin suomalaisten asenteista. Kokelas voi taustoittaa aineistoa tarkemmin tuomalla esiin esimerkiksi poikkeuslain, taistolaisuuden tai ETY-kokousvalmisteluja.
9.2 Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat tapoihin, joilla sotia muistetaan. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas erittelee joitain syitä siihen, miksi ja miten sotia muistellaan. Muisteluun vaikuttavat esimerkiksi ajallinen etäisyys, hävityn sodan muistaminen on usein hankalaa, ja sodan seurauksiin saattaa liittyä kipeitä asioita, kuten alueluovutuksia ja itsenäisyyden menettäminen. Hävityn sodan ympärille rakennetaan usein narratiivi, joka tekee muistelusta helpompaa, esimerkiksi talvisodan tulkitseminen torjuntavoitoksi. Voitettua sotaa juhlitaan usein näyttävästi: esimerkiksi Venäjällä juhlitaan toista maailmansotaa suurena isänmaallisena sotana. Sisällissotien muistelu voi olla hankalaa, koska osapuolet ovat olleet saman maan kansalaisia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas antaa sodan muistelusta useampia esimerkkejä, kuten sotilashautausmaat, pro patria -laatat, elokuvat ja romaanit. Kokelas ymmärtää, että sotia voidaan muistella, koska niiden ei haluta toistuvan tai koska muistelu lisää kansallista yhtenäisyyttä. Käytyjen sotien muistelua voidaan käyttää myös politiikan legitimaatioon. Esimerkiksi Venäjä on käyttänyt toisen maailmansodan aikaista taistelua natsi-Saksaa vastaan perusteluna hyökkäykselleen Ukrainaan. Kokelas käsittelee aihetta käsitteellisesti esimerkiksi osana historiapolitiikkaa, historiatietoutta tai historiakulttuuria.