Hyvän vastauksen piirteet: FI – Maantiede

26.3.2025

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.5.2025

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Maantieteen kokeessa arvioidaan maantieteellisten tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen kunkin tehtävän edellyttämässä asiayhteydessä.

Maantieteen kokeen tehtävät ovat monipuolisia

Osa tehtävistä perustuu laajojen aihepiirien hallintaan, ja niihin vastataan useimmiten esseellä. Esseevastaukset tulee laatia siten, että tehtävän aihekokonaisuus on jäsennelty ja asiasisältö on johdonmukainen. Tehtävässä edellytetyt tietosisällöt asetetaan laajempiin asiayhteyksiin. Syysuhteita tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista ja väitteet perustellaan selkeästi. Opitut asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet erotetaan toisistaan.

Usein tehtävät perustuvat aineistoihin, jotka voivat olla esimerkiksi karttoja, paikkatietoaineistoja, kuvia, videoita, tilastoja, diagrammeja, kaavioita tai tekstejä. Vastauksessa aineistoja tulee tulkita ja käyttää tarkoituksenmukaisesti ja niihin tulee viitata.

Tehtävät voivat edellyttää myös tiedon prosessointia, kuten aineistojen muokkaamista, laskemista ja analyysiä, piirtämistä, diagrammien ja muiden kaavioiden laatimista sekä merkintöjen tekemistä valmiisiin kuviin. Tehtävissä arvioidaan kokelaan kykyä käyttää maantieteelle tyypillisiä työkaluja tarkoituksenmukaisesti.

Vastausten arvioinnin lähtökohtia

Vastauksissa tulee noudattaa tehtävänantoa. Tehtävässä voidaan edellyttää esimerkiksi vertailua, arviointia, analyysiä ja pohdintaa tai erilaisia esitystapoja, ja näitä korostetaan myös arvioinnissa. Erityisesti soveltamista ja kehittelyä edellyttävissä tehtävissä arvostetaan luovaa ongelmanratkaisu- ja ideointikykyä. Tehtäviin vastataan esseellä ellei erikseen toisin pyydetä. Esimerkiksi listamainen vastaus esseetehtävään johtaa pistevähennykseen. Osassa tehtävistä voidaan edellyttää myös lyhyttä ja tiivistä vastaamista, jolloin ylipitkä vastaus vähentää pisteitä.

Vastauksen pituus ja tietosisältöjen määrä eivät sinänsä ole ansioita, erityisesti mikäli esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia tai kokelas on ymmärtänyt tehtävän väärin. Vastauksen arvoa alentaa myös se, jos vastauksessa on selviä asiavirheitä tai ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti. Käsitteiden epäjohdonmukainen tai virheellinen käyttö laskee sekin vastauksen arvoa.

Niin ikään vastauksen arvoa alentavia tekijöitä ovat sen rakentuminen pelkästään tai pääsääntöisesti mielipiteiden varaan, samojen asioiden toistaminen tai aineistojen epätarkoituksenmukainen käyttö tai käyttämättä jättäminen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös suomenkielisen asiatekstin kirjoittamiseen, erityisesti suomenkielisen paikannimistön ja maantieteellisen käsitteistön hallintaan.

Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet

Kunkin tehtävän arviointi- ja pisteitysohjeessa täsmennetään arvioinnin kohteet ja määritetään, miten pisteet kyseisessä tehtävässä jakautuvat. Tehtäväkohtaisen arvioinnin alussa on yleisemmän tason kuvaus, jossa kerrotaan tehtävän kannalta olennaiset arvioinnin kohteet. Tämän jälkeen annetaan yksityiskohtaisempi pisteitysohje, jossa määritellään vaadittavia asiasisältöjä ja tuotoksia.

Mikäli kyseessä on moniosainen tehtävä, pisteet määritetään osakohtaisesti (1.1, 1.2, 1.3 jne.). Jos kyseessä on esseevastaus, ohjeessa kuvataan, mikä on olennaista ja miten pisteitä jaetaan. Jos tehtävässä edellytetään tiedon prosessointia ja työkalujen käyttöä, tuotosten pisteitys kuvataan erikseen.

Osa 1: 20 pisteen tehtävä

1. Junalla Euroopan halki 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan perustietoja maantieteen eri osa-alueilta, Euroopan aluetuntemusta sekä kokelaan kykyä tulkita erilaisia geomedia-aineistoja.

Matkustat junalla karttaan 1.A merkityn historiallisen Idän pikajunan reitin Lontoosta Istanbuliin. Valitse reittiin liittyvissä osatehtävissä 1.1–1.10 parhaiten sopiva vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 2 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.

1.1 Lähdettyäsi Lontoosta reitti kulkee Englannin kanaalin rannikolla olevan kalkkikallioalueen ohi. Mihin pääryhmään kalliojyrkänteiden kivilaji kuuluu? 2 p.

  • Sedimenttikiviin  (2 p.)

1.2 Englannin kanaalin jälkeen junasi ohittaa Ranskassa Normandian rannikon, jossa vuoroveden vaihtelu on voimakasta. Kuinka usein tällä alueella on nousuvesi? 2 p.

  • Noin kaksi kertaa vuorokaudessa  (2 p.)

1.3 Kun junasi pysähtyy Pariisiin, tarkistat sijaintisi matkapuhelimestasi. Mitkä ovat sen ilmoittamat Pariisin koordinaatit? 2 p.

  • 48° 52' N ja 2° 21' E  (2 p.)

1.4 Jatkaessasi matkaa Pariisista eteenpäin juna kulkee Ranskan maaseudun läpi. Mikä on alueelle ominainen maataloustyyppi? 2 p.

  • Intensiivinen maatalous  (2 p.)

1.5 Matkan keskivaiheilla Itävallassa reittisi kulkee oheisen kuvan tyyppisissä vuoristomaisemissa. Miten tämä vuoristo on syntynyt? 2 p.

  • Vuoristo on kahden mantereisen laatan törmäyskohtaan syntynyt poimuvuoristo.  (2 p.)

1.6 Samassa vuoristossa näet myös oheisen kuvan mukaisen maiseman. Mikä seuraavista on kyseessä? 2 p.

  • U-laakso  (2 p.)

1.7 Kun juna ylittää Unkarin rajan, tarkastelet alla olevaa Unkarin valtion väestöpyramidia vuodelta 2023. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa Unkarin väestöä parhaiten? 2 p.

  • Väkiluku ei enää kasva.  (2 p.)

1.8 Juna jatkaa matkaansa kohti itää oheisessa kuvassa näkyvän laajan ja avoimen maiseman läpi. Millä nimellä maisemaa luonnehtivaa kasvillisuusaluetta kutsutaan tällä alueella? 2 p.

  • Pusta  (2 p.)

1.9 Junareittisi varrella näet vaihtelevaa kasvillisuutta. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten Lontoon ja Istanbulin kasvillisuutta? 2 p.

  • Lontoo sijaitsee lauhkean vyöhykkeen lehtimetsäalueella ja Istanbul nahkealehtisen kasvillisuuden alueella.  (2 p.)

1.10 Saapuessasi Istanbuliin luet alueen ilmastosta. Mikä alla olevista on Istanbulin ilmastodiagrammi? 2 p.

  •  (2 p.)

Osa 2: 20 pisteen tehtävät

2. Vesi kriittisenä luonnonvarana 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietämystä maapallon vesivaroista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: eettisyys ja ympäristöosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen.

2.1 Selitä lyhyesti, mitä tarkoitetaan makealla vedellä, ja kuvaile lyhyesti makean veden varastoja maapallolla. 4 p.

Makean veden määritelmä 1 p.: Makealla vedellä tarkoitetaan maapallon suolattomia vesiä. (Tarkkaan ottaen makealla vedellä tarkoitetaan vettä, jossa on litrassa alle tuhat milligrammaa liuennutta kiintoainetta, useimmiten suolaa. Tätä tietoa ei vaadita.)

Makean veden varastot 3 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Maapallon makean veden varat ovat alle 3 % maapallon vesistä. (1 p.)
  • Jäätiköt ja pohjavedet muodostavat suurimmat makean veden varastot. (1 p.)
  • Makeaa vettä esiintyy myös pintavesissä, kuten joissa ja järvissä. (1 p.)
  • Muita makean veden varastoja ovat maaperän kosteus, maaperän jää, suot ja eliöiden vesi. (1 p.)

Jos kokelas esittää hyvin perustellun alueellisen esimerkin makean veden varastosta (absoluuttisesti suurimmat makean veden varannot ovat Kanadassa, Brasiliassa ja Venäjällä), hän voi saada yhden korvaavan pisteen.

2.2 Pohdi, mitkä luonnonoloista ja ihmisen toiminnasta johtuvat tekijät vaikuttavat käytettävissä olevan puhtaan makean veden määrään maapallolla. 8 p.

Kustakin perusteellisesti kuvatusta tekijästä 2 p. Pintapuolisesti kuvatusta tekijästä 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan, että vastauksessa käsitellään sekä luonnonoloista että ihmisen toiminnasta johtuvia tekijöitä.

Luonnonoloista johtuvat tekijät (2–6 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Vähäisistä sateista ja korkeasta haihdunnasta johtuva kuivuus aiheuttaa vesipulaa ja rajoittaa puhtaan makean veden riittävyyttä.

  • Järvien ja jokien vähäisyyden takia esimerkiksi kasteluvettä voi olla saatavilla vähemmän.

  • Vähäinen pohjaveden muodostuminen voi aiheuttaa pulaa käyttövedestä.

  • Vesivarastojen suolaantuminen esimerkiksi lisääntyvien merivesitulvien vuoksi vähentää käytettävissä olevaa makeaa vettä.

  • Ilmaston kylmyyden takia makea vesi on jäätiköissä kiinteässä olomuodossa, mikä rajoittaa sen käytettävyyttä.

  • Tulvat voivat saastuttaa makean veden varastoja esimerkiksi levittämällä bakteereja ja näin ollen vähentää käytettävissä olevan puhtaan makean veden määrää.

Ihmisen toiminnasta johtuvat tekijät (2–6 p.). Esimerkkisisältöjä:

  • Puutteellinen infrastruktuuri, kuten teiden ja kaivojen puute, voi vaikeuttaa puhtaan veden saatavuutta.

  • Puutteellinen sanitaatio ja vesihuolto (viemäröinti, käymälät) vaikeuttavat puhtaan veden saatavuutta.

  • Köyhyys voi vaikuttaa asuinolosuhteisiin ja sitä kautta puhtaan veden saatavuuteen.

  • Väestönkasvun ja kaupungistumisen seurauksena väestömäärä ja -tiheys kasvavat, mikä voi johtaa siihen, että alueen puhtaat vesivarat jäävät riittämättömiksi henkeä kohden.

  • Maankäytön muutokset voivat johtaa vesipulaan alueelle, esimerkiksi silloin kun maatalouden ja teollisuuden vedenkäyttö lisääntyy merkittävästi.

  • Maataloudessa käytettävät lannoitteet ja torjunta-aineet voivat huonontaa veden laatua ja tehdä siitä juomakelvotonta.

  • Teollisuuden ja liikenteen päästöt sekä jätevedet voivat huonontaa veden laatua ja tehdä siitä juomakelvotonta.

  • Jokien patoaminen voi vaikuttaa veden riittävyyteen alueellisesti sekä ala- että yläjuoksulla.

  • Vesivarastojen sijoittuminen usean valtion alueelle voi aiheuttaa veteen liittyviä konflikteja.

  • Kestämätön vesivarojen käyttö on lisääntynyt elintason nousun ja siitä johtuvan elämäntapojen muutoksen vuoksi.

  • Ihmisen toiminnan kiihdyttämä ilmastonmuutos voi voimistaa luonnonoloista johtuvia tekijöitä (muun muassa kuivuus, sään ääri-ilmiöt).

  • Matkailun vaikutus lisää veden kulutusta, jolloin paikallisille jää vähemmän vettä käytettäväksi.

2.3 Makean veden kulutuksen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Pohdi keinoja makean veden varojen kestävän käytön tukemiseksi. 8 p.

Kustakin perusteellisesti kuvatusta keinosta 2 p. Pintapuolisesti kuvatusta keinosta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

  • kotitalouksien vedenkäytön hillitseminen esimerkiksi hinnoittelun avulla

  • vettä säästävien kastelujärjestelmien, kuten tiputuskastelun hyödyntäminen maataloudessa

  • maataloudessa käytettävien lannoitteiden vähentäminen (hillitsee haitta-aineiden päätymistä vesistöihin ja pohjavesiin)

  • saatavilla oleviin vesivaroihin sopivien viljelykasvien hyödyntäminen ja suosiminen ravintona

  • teollisuuden vedenkäytön hillitseminen erilaisten teknisten ja tuotannollisten ratkaisujen avulla

  • sadeveden talteen ottaminen ja veden varastointijärjestelmien kehittäminen

  • vesihuollon kehittäminen (viemäröinti ym.)

  • jätevesien kierrätys esimerkiksi kastelukäyttöön

  • veden kestävästä käytöstä tiedottaminen ja erilaiset kampanjat

  • vesiensuojelun lisääminen

  • pohjaveden käytön rajoittaminen pohjavesivarojen luontaisen uudistumisen tasolle

  • vedenpuhdistusmenetelmien käyttö ja kehittäminen

  • kansainvälisten sopimusten ja lakien (esimerkiksi EU:n vesipuitedirektiivin) toimeenpano

  • väestön kouluttaminen (tietoisuuden lisääminen rajallisista vesivaroista ja vesivaroja uhkaavista ihmistoimista)

  • toimet, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja turvataan ekosysteemien ”normaali” toiminta veden kierron kannalta

  • vesijalanjälkeä pienentävät yksilötason toimet, kuten lihansyönnin vähentäminen ja kasviravinnon suosiminen

  • suolan poistaminen merivedestä käänteisosmoosin avulla, mikä vähentää painetta luonnossa esiintyvän makean veden kulutukselle

3. Merivirrat 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan perustietoja merivirroista, niiden liikkeistä ja synnystä sekä niiden vaikutuksista luonnolle ja ihmisen toiminnalle. Lisäksi mitataan kykyä tulkita karttoja. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: eettisyys ja ympäristöosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen.

3.1 Nimeä kukin karttaan 3.A merkityistä merivirroista 1–3 ja kerro, onko se kylmä vai lämmin. 6 p.

3.1.1 Merivirta 1 2 p.
Kalifornianvirta 1 p., kylmä merivirta 1 p.
3.1.2 Merivirta 2 2 p.
Benguelanvirta 1 p., kylmä merivirta 1 p.
3.1.3 Merivirta 3 2 p.
Itä-Australian virta 1 p., lämmin merivirta 1 p.

3.2 Selitä, mitkä tekijät vaikuttavat merivirtojen syntyyn ja liikkeisiin. 6 p.

Kustakin hyvin perustellusta tekijästä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Pysyvät planetaariset tuulet, pasaati- ja länsituulet, liikuttavat merien pintavettä aiheuttaen lopulta pysyviä pinnansuuntaisia virtauksia, merivirtoja.
  • Pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla coriolis-ilmiö muokkaa tuulen aiheuttamaa virtausta kääntäen pintavirtausta pohjoisessa liikesuuntaan nähden oikealle (myötäpäivään) ja etelässä vasemmalle (vastapäivään).
  • Merenpohjan ja rannikkojen muodot muokkaavat merivirtojen liikkeitä. Virran törmätessä mantereeseen virtaussuunta muuttuu ja osa vesimassasta palaa takaisin tulosuuntaan nähden. Myös toiset merivirrat vaikuttavat merivirtojen suuntiin ja voimakkuuksiin.
  • Veden lämpötila ja suolaisuuserot aiheuttavat pystyvirtauksia, jolloin kylmä ja tiheä suolainen vesi painuu alaspäin. Tämä saa aikaan säännöllisen hitaan syvän veden virtauksen, joka pitää yllä termohaliinikiertoa.
  • Törmätessään rannikkoon tai toiseen merivirtaan kylmä syvänmerenvirtauksen vesi nousee kohti pintaa (kumpuaminen). Tämä täydentää termohaliinikiertoa.

3.3 Kuvaile, millainen vaikutus merivirroilla on karttaan 3.A merkityillä alueilla A ja B. 8 p.

Kustakin perustellusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. seuraavasti:

Alue A 4 p., esimerkkisisältöjä:

  • Kylmä Perunvirta/Humboldtin viilentää rannikkoalueita ja aiheuttaa kuivuutta, sillä haihtuminen on vähäistä ja vähäinenkin vesihöyry tiivistyy sateiksi jo kylmän merivirran yllä.

  • Kuivuuden takia alueen kasvillisuus on hyvin niukkaa, ja alueella sijaitsee Atacaman aavikko, joka on yksi maapallon kuivimmista alueista.

  • Rannikkoalueella kylmä Perunvirta aiheuttaa kumpuamista törmätessään mannerjalustaan. Kumpuaminen nostaa vettä ja ravinteita pintaan ja lisää näin planktontuotantoa. Perun ja Chilen rannikkovesillä sijaitsevatkin maailman parhaat kalastusalueet.

  • Kylmällä merivirralla on niin suuri merkitys alueen luonnolle ja ihmistoiminnalle, että ENSO-ilmiön aiheuttamat muutokset Perunvirrassa vaikuttavat alueeseen voimakkaasti.

Alue B 4 p., esimerkkisisältöjä:

  • Alueella vaikuttaa lämmin Brasilianvirta, joka nostaa rannikkoalueen lämpötiloja ja lisää sateita, joten haihtuminen on voimakasta. Ilman vesihöyry tiivistyy sateiksi yleensä vasta rannikolla.

  • Lämmin merivirta tuo alueelle kosteutta ja lämpöä, joten alueella on rehevää kasvillisuutta. Rannikolla esiintyy sademetsiä, jotka vaihtuvat vähitellen sisämaassa aroksi.

  • Ilmaston ansiosta alue soveltuu hyvin viljelyyn ja karjan kasvatukseen.

  • Lämpimän merivirran takia rannikolla tapahtuu veden vajoamista. Tästä syystä kalastus alueella ei ole erityisen tuottoisaa.

4. Tokion väestö 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan kykyä soveltaa perustietojaan tiheän asutuksen ja kaupunkien sijoittumisesta sekä väkiluvun muutokseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi arvioidaan kokelaan kartan- ja diagramminlukutaitoa sekä taitoa tuottaa diagrammeja. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: globaali- ja kulttuuriosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen.

4.1 Pohdi, mitkä maantieteelliset tekijät ovat tehneet Tokion sijainnista suotuisan nopealle väestönkasvulle ja kaupungistumiselle. Voit hyödyntää vastauksessasi karttaa 4.A. 8 p.

Kustakin hyvin perustellusta Tokion alueeseen sidotusta tekijästä 2 p., pintapuolisesta tai yleisen tason kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Tokio sijaitsee Japanin suurimmalla tasangolla (Kantōn tasanko), jolle on ollut helppo rakentaa asutusta muuten hyvin vuoristoisessa Japanissa.

  • (Kantōn) tasangon tuliperäinen ja hedelmällinen maaperä on mahdollistanut monipuolisen maanviljelyn sekä sen myötä tehokkaan ravinnontuotannon kehittymisen alueella.

  • Tasankoa halkovista monista joista saadaan runsaasti juoma- ja kasteluvettä kotitalouksien, maatalouden ja teollisuuden käyttöön.

  • Tokion alueen ilmasto on suotuisa asumiselle ja maataloudelle.

  • Tokionlahti muodostaa suojaisen luonnonsataman, jota on voitu käyttää tavaroiden kuljetukseen. Satama on mahdollistanut kaupungin kehittymisen teollisuuden keskittymäksi ja liikenteen solmukohdaksi.

  • Japanin itärannikko on merkittävää kumpuamisaluetta, jonka ansiosta kalastus alueella on tuottoisaa. Hyvien kalavesien ja suojaisan sataman ansiosta kalastus on voinut kehittyä merkittäväksi ravinnontuotantomuodoksi. Myös joissa on aikanaan voinut kalastaa.

  • Tokion sijainti keskellä Japania on edesauttanut kattavien liikenneverkkojen kehittymistä, joka on puolestaan mahdollistanut ihmisten ja tavaroiden tehokkaan liikkumisen. Tämä on lisännyt teollisuutta ja työpaikkoja.

  • Tokion kumulatiivinen kasvu on johtunut sen roolista valtakunnallisena ja globaalina keskuksena. Tokioon ajan saatossa keskittyneet lukuisat palvelut, työpaikat, yliopistot sekä osaava työvoima toimivat merkittävinä vetovoimatekijöinä myös uusille yrityksille, jolloin kaupunkiin syntyy uusia työpaikkoja, ja ne taas houkuttavat entistä enemmän väestöä muuttamaan sinne.

Jos tekijöitä ei ole sidottu lainkaan Tokioon, osatehtävästä voi saada enintään 4 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan sekä luonnon- että ihmismaantieteen tekijöiden käsittelyä.

4.2 Laadi taulukon 4.B perusteella viivadiagrammi Tokion metropolialueen väkiluvusta vuosina 1950–2029. Liitä kuvakaappaus laatimastasi diagrammista vastauskenttään. 4 p.

Diagrammi pisteytetään seuraavasti:

  • Diagrammityyppi on oikea: viivadiagrammi. 1 p.

  • Diagrammi on laadittu oikein aineistosta: se on laadittu koko taulukon aineistosta, se on skaalattu järkevästi, ja akselit ovat oikein päin. 1 p.

  • Diagrammin akselit ja niiden yksiköt on nimetty, ja akseleiden lukuarvot ovat oikein (esimerkiksi x-akselin arvot ovat vuosilukuja). 1 p.

  • Otsikko on looginen ja sisältää alueen nimen ja vuosiluvut. 1 p.

Diagrammista ei anneta täysiä pisteitä, jos y-akseli ei ala nollasta.

Esimerkki diagrammista:

4.3 Pohdi, miksi Tokion metropolialueen väestönkehitys on ollut erilaista vuosina 1950–1959 kuin sen ennustetaan olevan vuosina 2020–2029. Voit hyödyntää aineistoja 4.A–4.B vastauksessasi. 8 p.

Kustakin hyvin perustellusta, vertaillen kirjoitetusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan, että väestönmuutoksen eroja on tarkasteltu vähintään kolmen osatekijän näkökulmasta.

Väestönmuutoksen eri osatekijöiden esimerkkisisältöjä:

  • Erot syntyvyydessä:

    • Syntyvyys oli Japanissa korkea toisen maailmansodan ja Korean sodan jälkeen 1950-luvulla (koska ihmisillä oli viimein mahdollisuus perustaa perhe). Syntyvyys on 2020-luvulla alhainen (syynä esimerkiksi pieniä perheitä suosiva perhekäsitys ja kalliit elinkustannukset), minkä vuoksi väkiluku ei kasva.

  • Erot kuolleisuudessa:

    • Korkean elintason vuoksi kuolleisuus oli Japanissa suhteellisen alhainen jo 1950-luvulla. Kuolleisuus kasvaa voimakkaasti 2020-luvulla suurten ikäluokkien vanhetessa, minkä vuoksi väkiluku alkaa pienentyä.

  • Erot tulomuutossa:

    • Japani kaupungistui voimakkaasti 1950-luvulla (teollistumisen seurauksena), jolloin tulomuutto Tokioon oli suurta (väestöä muutti paljon maaseudulta työn perässä). Tulomuutto on hidastunut 2020-luvulla teollisuuden rakennemuutosten seurauksena, joten väkiluku ei kasva.

    • Japani ja Tokio ovat olleet pitkään houkuttelevia kohteita maahanmuutolle, mutta sitä rajoittaa Japanin tiukka maahanmuuttopolitiikka. Tämä on hillinnyt Tokion väkiluvun kasvua jo 1950-luvulla, eikä se myöskään paikkaa 2020-luvulla väkiluvun vähenemistä.

  • Erot lähtömuutossa:

    • Lähtömuutto Tokiosta 1950-luvulla oli tulomuuttoa huomattavasti vähäisempää Tokion hyvien palveluiden ja työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Lähtömuutto Tokiosta on 2020-luvulla yleisempää korkeiden elinkustannusten sekä parantuneiden etätyömahdollisuuksien vuoksi.

5. Kaukokartoitus 20 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan perustietoja kaukokartoitusmenetelmistä ja kaukokartoitusaineistoista sekä kykyä soveltaa ja yhdistellä tietojaan kaukokartoituksesta ja ilmastonmuutoksesta. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: monitieteinen ja luova osaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen.

5.1 Selitä seuraavien kolmen yleisesti käytetyn kaukokartoitusmenetelmän toimintaperiaatteet: ilmakuvaus, satelliittikuvaus ja laserkeilaus. Kuvaile lisäksi lyhyesti, minkälaisia aineistoja näillä kolmella kaukokartoitusmenetelmällä saadaan. 12 p.

Ilmakuvaus

  • Toimintaperiaate (1–2 p.)

    • Käytetään kameraa ja kuvausalustaa, kuten lentokonetta, helikopteria tai dronea. (1 p.)

    • Kameralla tallennetaan maanpinnasta heijastuvaa säteilyä (tai joskus maanpinnan säteilyä). (1 p.)

  • Aineisto (2–3 p.), esimerkkisisältöjä (1 p./huomio):

    • Aineistot ovat erilaisia rasterikuvia, joita tarkastellaan yksittäin tai yhdistellen.

    • Kuvat sidotaan usein koordinaatistoon, jolloin niitä voidaan käyttää karttoina.

    • Kuvista laaditaan usein ortokuvia eli ne oikaistaan kuvaamaan koko tutkittavaa aluetta suoraan ylhäältä päin.

    • Tyypillisiä ilmakuvia ovat esimerkiksi oikeavärikuvat ja väri-infrapunakuvat (eli väärävärikuvat).

    • Aineisto voi olla myös viistokuva, jossa maanpinta ei näy suoraan ylhäältäpäin.

Satelliittikuvaus

  • Toimintaperiaate (1–2 p.)

    • Käytetään säteilyä rekisteröivää kuvauslaitetta eli sensoria ja kuvausalustana satelliittia. (1 p.)

    • Sensoreilla tallennetaan maanpinnan ja ilmakehän säteilyä tai vaihtoehtoisesti satelliittien itse lähettämiä ja kohteista takaisin heijastuvia säteitä. (1 p.)

  • Aineisto (2–3 p.), esimerkkisisältöjä (1 p./huomio):

    • Aineistot ovat monenlaisia riippuen kuvaussensorista. Aineistot voivat olla esimerkiksi valokuvia, tutkakuvia tai laserkeilausaineistoa.

    • Satelliiteilla voidaan usein kuvata laajoja alueita.

    • Alueita voidaan kuvata säännöllisesti tai usein, joten satelliittikuva-aineistot sopivat hyvin ajallisten muutosten tarkasteluun.

Laserkeilaus

  • Toimintaperiaate (1–2 p.)

    • Käytetään laserkeilainta ja kuvausalustaa, kuten lentokonetta, helikopteria, dronea, satelliittia tai kolmijalkaa. (1 p.)

    • Laserkeilain lähettää ja rekisteröi kohteista takaisin heijastuneita laserpulsseja. (1 p.)

  • Aineisto (2–3 p.), esimerkkisisältöjä (1 p./huomio):

    • Laserkeilauksella tuotetaan kolmiulotteista aineistoa / pistepilviaineistoa

    • Aineistoista tallennetaan sijaintikoordinaatit ja korkeustieto.

    • Aineiston perusteella voidaan laatia digitaalisia korkeusmalleja.

5.2 Selitä, miten kaukokartoitusmenetelmiä ja -aineistoja voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen liittyvässä tutkimuksessa. 8 p.

Kustakin käyttötavasta 2 p., kun vastauksessa on nimetty sekä yksittäinen ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimusaihe että yksittäinen kaukokartoitusmenetelmä tai -aineisto ja käyttötapa on perusteltu. Pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Varsinkin satelliittikuvauksen avulla voidaan mitata maanpinnan ja vesistöjen pintalämpötiloja sekä niissä tapahtuvia ajallisia muutoksia sensoreilla, jotka mittaavat esimerkiksi maanpinnasta tulevaa lämpösäteilyä.
  • Ilma- ja satelliittikuvien avulla voidaan seurata arktisen merijään, jäätiköiden sekä lumipeitteen laajuuden muutoksia, koska voimakkaasti heijastava jää- ja lumipeite erottuu muista pinnoista hyvin muun muassa oikeavärikuvissa.
  • Mikroaaltoja käyttävien SAR-satelliittien sekä laserkeilauksen avulla voidaan tutkia muutoksia jää- ja lumipeitteen paksuudessa, johon ilmastonmuutos vaikuttaa.
  • Varsinkin laserkeilauksen ja mikroaaltoja hyödyntävien SAR-satelliittien avulla voidaan kartoittaa merenpinnan korkeuteen liittyviä muutoksia, joita ilmastonmuutos aiheuttaa.
  • Laserkeilauksen perusteella laadittujen korkeusmallien avulla voidaan mallintaa alueita, jotka tulevat myöhemmin jäämään veden alle ilmastonmuutoksen aiheuttaman vedenpinnan nousun takia.
  • Ilma- ja satelliittikuvien avulla voidaan tarkastella ilmastonmuutoksen aiheuttamia ajallisia muutoksia, joita ilmastonmuutos on aiheuttanut kasvillisuuden levinneisyyteen ja määrään (biomassaan). Muutoksia voidaan etsiä vertaamalla vanhempia kuvia uusiin. Tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi metsänrajan siirtyminen pohjoisemmille alueille ja korkeammalle vuoristoihin sekä aavikoituminen kuivilla alueilla.
  • Sääsatelliittien oikeaväri- ja tutkakuvien avulla voidaan tutkia ilmastonmuutoksen voimistamien sääilmiöiden, kuten myrskyjen, voimakkuutta sekä tutkia ajallisia ja alueellisia muutoksia myrskyjen reiteissä vertailemalla eri aikoina otettuja kuvia.
  • Laserkeilauksella saatavien korkeusmallien avulla voidaan tutkia ja mitata ilmastonmuutoksen voimistaman eroosion voimakkuutta eri alueilla.
  • Satelliittien avulla voidaan mitata ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, määrää ilmakehässä ja paikantaa päästöjen lähteitä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi sensoreilla, jotka mittaavat tiettyjä kasvihuonekaasujen absorboimia tai niistä heijastuvia infrapuna- tai ultraviolettisäteilyn aallonpituuksia.
  • Satelliitti- ja ilmakuvien avulla voidaan tutkia hiilinielujen, kuten metsien määrää ja kuntoa. Hiilinielut liittyvät keskeisesti kasvihuoneilmiöön ja sen myötä ilmastonmuutokseen.

Osa 3: 30 pisteen tehtävät

6. Kuu, Maan tärkeä kiertolainen 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja Maan rakenteesta, ilmakehästä ja planetaarisista ilmiöistä. Lisäksi tehtävässä mitataan luetun ymmärtämistä ja tiedon soveltamista lukion maantieteessä opittuihin asioihin. Tehtävä kannustaa avartamaan maantieteellistä maailmankuvaa ja kehittämään valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia ilmiöitä. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: monitieteellinen ja luova osaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen.

6.1 Pohdi tekstin 6.A perusteella, mitä yhtäläisyyksiä Kuulla ja Maalla on. 8 p.

Kustakin hyvin perustellusta yhtäläisyydestä, jossa pohditaan yhtäläisyyksiä molempien taivaankappaleiden näkökulmasta 2 p., pintapuolisesta selityksestä 1 p. seuraavasti:

  • Kuun ja Maan mineraalikoostumus on samankaltainen. Sitä selittää Kuun syntyhistoria 4,5 miljardia vuotta sitten.

  • Kuun rakenne (kuori, vaippa ja ydin) on samankaltainen kuin Maalla.

  • Molemmista löytyy kiinteää vettä.

  • Molemmissa on tai on ollut vulkaanista toimintaa.

  • Kuu hillitsee Maan pyörimisliikettä, ja Maalla on sama vaikutus Kuuhun.

  • Ihminen on jättänyt jälkensä molempien taivaankappaleiden pinnoille.

  • Kuun lähes olematonta kaasukehää kutsutaan eksosfääriksi, ja Maan uloin ilmakehän kerros on samanniminen.

  • Molemmat kiertävät taivaankappaletta, Kuu Maata ja Maa Aurinkoa. Kuu kiertää myös Aurinkoa yhdessä Maan kanssa.

  • Sekä Kuun että Maan pinnalla on havaittavissa kraattereita.

  • Molemmat pyörivät oman akselinsa ympäri.

  • Sekä Kuulla, että Maalla on vetovoima, joskin Kuun vetovoima on huomattavasti Maata heikompi.

  • Sekä Kuussa että Maassa on yö ja päivä, joskin Kuussa vuorokaudenaikaiset lämpötilaerot ovat huomattavasti suuremmat.

Muista kuin tekstiin 6.A perustuvista huomioista ei anneta pisteitä.

6.2 Selitä lyhyesti, miten Kuun ja Maan kaasukehät eroavat toisistaan ja miten nämä erot vaikuttavat kummankin taivaankappaleen pinnalla havaittaviin luonnonilmiöihin. Voit hyödyntää vastauksessasi tekstiä 6.A. 12 p.

Käsitteiden täsmällisestä käytöstä ja kaasukehien erojen hahmottamista tukevasta jäsentelystä 2 p. Kuun ja Maan kaasukehien erojen kuvauksesta 2–4 p. ja sen vaikutuksesta pinnalla näkyviin luonnonilmiöihin enintään 6–8 p.

  • Esimerkkikuvaus kaasukehien erosta (2 p.): Kuun kaasukehä on hyvin ohut, kun taas Maan kaasukehä eli ilmakehä on selvästi paksumpi ja koostuu kerroksista.

  • Maan kaasukehän täsmällisestä kuvauksesta 2 p.

Kustakin vaikutuksesta, joka on kuvattu molempien taivaankappaleiden näkökulmasta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta tai vain toisen taivaankappaleen näkökulmasta kuvatusta vaikutuksesta 1 p. Yhteensä enintään 8 p. (enintään 4 p., mikäli vastaus käsittelee pelkästään joko Kuuta tai Maata). Esimerkkisisältöjä:

  • Sääilmiöt: Olemattomasta kaasukehästä johtuen Kuussa ei ole sateita, tuulia eikä säätiloja, toisin kuin Maassa, jossa kaasukehä mahdollistaa Maan pinnan sään, tuulet ja sateet.

  • Eroosio: Kuussa sään aiheuttama eroosio ei ole muokannut kuun pintaa toisin kuin Maassa, jossa sääolot aiheuttavat Maan pinnalla eroosiota.

  • Suoja muilta taivaankappaleilta: Kuun kaasukehä ei estä taivaankappaleita törmäämästä Kuun pintaan, minkä vuoksi Kuu on kraatterien peittämä. Maan kaasukehä sitä vastoin suojaa Maan pintaa pieniltä meteoroideilta.

  • Suoja säteilyltä: Kuun kaasukehä ei suojaa auringon säteilyltä, kun taas Maan kaasukehä suojaa muun muassa auringosta saapuvalta UV-säteilyltä.

  • Kaasukehän valoilmiöt: Kuussa ei voi nähdä revontulia tai hehkuvia tähdenlentoja toisin kuin Maassa, jossa voimme nähdä revontulia ja hehkuvia tähdenlentoja (meteoreja) kaasukehän ansiosta.

  • Kasvihuoneilmiö: Kuun lämpötila vaihtelee suuresti, sillä Kuun kaasukehä ei estä lämpösäteilyä karkaamasta Kuun pinnalta. Sitä vastoin Maassa kaasukehän ansiosta kasvihuoneilmiö lämmittää maapalloa, pitää lämpötilavaihtelut tasaisempina ja mahdollistaa nykyisen kaltaisen elämän.

  • Ääni: Kuussa on hiljaista, sillä ääniaallot eivät etene Kuun ohuessa kaasukehässä. Sen sijaan Maan pinnalla voidaan kuulla ääniä, sillä ääniaallot etenevät hyvin Maan kaasukehässä.

  • Kaasukehän koostumus ja ilmanpaine: Kuun ohut kaasukehä ei ole tarjonnut suotuisia olosuhteita elämän kehittymiselle toisin kuin Maassa, jossa kaasukehän ansiosta on optimaalinen ilmanpaine ja kaasukoostumus nykyisen kaltaiselle elämälle.

6.3 Pohdi, miten ihminen hyötyy Kuusta. Voit hyödyntää vastauksessasi tekstiä 6.A. 10 p.

Kustakin ihmiseen kohdistuvasta ja perustellusta hyödystä 2 p. Pintapuolisesti kuvatusta hyödystä 1 p. Kuun vaikutuksista ei anneta pisteitä, jos niitä ei ole selitetty ihmisen hyödyn näkökulmasta. Esimerkkisisältöjä:

  • Kuun kierto Maan ympäri rytmittää ihmisten elämää, ja kierron pituus toimii niin kulttuurisena kuin biologisenakin kalenterina, esimerkkeinä maanviljelyn tai kalastuksen ajoittaminen kuunkierron mukaan, vuosisatoja käytössä olleet kuukalenterit tai kuukautiskierron seuraaminen Kuun liikkeen mukaisesti.

  • Kuuhun liittyy paljon erilaisia taruja ja uskomuksia, jotka ovat rikastuttaneet kulttuuriamme ja vaikuttaneet historiaamme.

  • Varhaisempina aikoina Kuun sijaintia taivaalla on hyödynnetty navigoinnissa ja Kuun valo on helpottanut liikkumista pimeinä vuorokaudenaikoina.

  • Kuu synnyttää vuorovesi-ilmiön, jota ihminen voi hyödyntää niin laivaliikenteessä, kalastuksessa kuin energianlähteenä.

  • Kuu vakauttaa Maan pyörimisliikettä ja akselikulman vaihtelua, minkä vuoksi maan elinolosuhteet ovat vakaammat. Tämä mahdollistaa nykyisen kaltaisen elämän.

  • Kuussa esiintyy luonnonvaroja, kuten erilaisia mineraaleja, joita ihminen on kiinnostunut hyödyntämään.

  • Kuuhun suunnitellaan tukikohtaa, joka voisi tarjota ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia avaruutta ja kehittää tiedettä. Lisäksi Kuussa voidaan testata ja kehittää teknologiaa myöhempiä pidempiä avaruuslentoja ajatellen.

  • Kuuhun kohdistunut taloudellinen, tieteellinen, yhteiskunnallinen ja myös kulttuurinen kiinnostus työllistää valtavan määrän ihmisiä.

7. Jokilaakso 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan perustietoja maantieteellisestä koordinaatistosta ja mittaamisesta kartalla. Lisäksi arvioidaan kartanluku- ja maisemantulkintataitojen monipuolisuutta sekä kykyä soveltaa perustietoja eksogeenisista prosesseista tehtävän alueelle. Tehtävä vaatii myös kasvillisuusvyöhykkeiden ja elinkeinojen alueellisten piirteiden hallintaa. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: monitieteinen ja luova osaaminen.

Osatehtävissä 7.1–7.4 oikeasta vastauksesta 1 p. ja oikeista perusteluista 2 p. Perusteluista voidaan antaa 2 p., kun maantieteellisiä käsitteitä ja paikannimiä käytetään täsmällisesti. Oikeista perusteluista voi saada 1–2 p., vaikka vastaus olisi väärä.

7.1 Kartan 7.A jokilaakson koordinaatit ovat 69° 55’ N ja 28° 02’ E. Ilmoita mahdollisimman tarkasti, missä päin Suomea jokilaakso sijaitsee. Perustele päätelmäsi lyhyesti. Voit hyödyntää koejärjestelmän karttapalvelua vastauksessasi. 3 p.

Oikea vastaus: Jokilaakso sijaitsee Suomessa Pohjois-Lapissa. (Kyseessä on Utsjoen kunnan alueella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Pulmankijoen eli Buolbmátjohkan laakso.)

Esimerkki perustelusta: Suomen pohjoiskoordinaatti vaihtelee suunnilleen välillä 60°–70° N ja itäkoordinaatti välillä 20°–31° E. Koordinaattien perusteella jokilaakso sijaitsee kolme astetta pohjoiseen napapiiriltä eli esimerkiksi Rovaniemeltä (66,5° N). Näiden tietojen perusteella jokilaakso sijaitsee käytännössä Suomen pohjoisrajalla.

7.2 Ilmoita jokilaakson leveys karttaan 7.A merkittyjen pisteiden A ja B välillä. Perustele päätelmäsi lyhyesti. 3 p.

Oikea vastaus: Jokilaakson leveys on noin 800-1000 metriä.

Esimerkki perustelusta: Mittakaavajana kuvaa, kuinka pitkä matka kartalla on 400 metriä luonnossa. Leveyttä kuvaava jana on noin kaksi kertaa mittakaavajanaa pidempi (eli noin 2 * 400 metriä).

7.3 Joki laskee kartan 7.A pohjoisosassa järveen. Ilmoita, kuinka korkealla merenpinnasta järven pinta sijaitsee. Perustele päätelmäsi lyhyesti. 3 p.

Oikea vastaus: Järven vedenpinta sijaitsee alle 15 mutta yli 10 metriä merenpinnan yläpuolella.

Esimerkki perustelusta: Kartalla näkyy kaksi korkeuslukemaa: 20 metriä ja 120 metriä, ja niiden välissä on 19 korkeuskäyrää. Tämän perusteella käyräväli on viisi metriä. Vedenpintaa lähinnä oleva korkeuskäyrä on siten 15 metriä. Sen perusteella vedenpinnan korkeus on alle 15 metriä, mutta yli 10 metriä.

7.4 Kuvaile lyhyesti kartalla 7.A näkyvän alueen kasvillisuuden erityispiirteitä. Perustele päätelmäsi lyhyesti. 3 p.

Oikea vastaus: Hyväksytään kuvaus, jossa alueella kerrotaan olevan tundraa, paljakkaa, tunturikoivikkoa tai vuoristokasvillisuutta tai näiden yhdistelmä. (Alueella on vallitsevan kasvillisuuden lomassa myös suokasvillisuutta ja havupuita. Alue on pohjoiseen sijaintiinsa nähden kasvillisuudeltaan hyvin monimuotoinen.)

Esimerkkejä perusteluista: Pohjoisen sijainnin takia alueen ilmasto on kylmä ja kasvillisuus saattaa olla tundravyöhykkeelle tyypillisesti niukkaa. / Jokilaaksossa saattaa vallita kasvukaudella suhteellisen lämmin, kostea ja vähätuulinen pienilmasto, joka voi vaikuttaa kasvillisuuden runsauteen ja lajistoon. / Jokilaakson korkeuserot ovat suuret, joten kasvillisuus vaihtelee voimakkaasti joen pinnan tasosta tunturin laelle. Myös kosteat painanteet muodostavat omanlaisensa kasvupaikan.

7.5 Ympyröi ja nimeä kartalle 7.A neljä erilaista eksogeenisten prosessien aikaansaamaa muodostumaa. Liitä kuvakaappaus täydentämästäsi kartasta vastauskenttään. Kuvaile vastauskenttään lisäksi lyhyesti, miten nämä neljä nimeämääsi muodostumaa ovat syntyneet. 12 p.

Kustakin oikein karttaan merkitystä ja nimetystä muodostumasta 1 p. ja sen syntytavan kuvauksesta 2 p., yhteensä enintään 3 p./muodostuma.

Jos muodostuma on nimetty väärin tai merkitty kartalla väärään paikkaan, myöskään syntytavan kuvauksesta ei anneta pisteitä. Jos karttaan on merkitty useampi kuin neljä muodostumaa, arvioidaan vain neljä ensimmäisenä vastauskentässä kuvailtua muodostumaa. Jos kokelas on nimennyt useamman kuin yhden samantyyppisen muodostuman (esimerkiksi kaksi särkkää), vain ensimmäisestä annetaan pisteitä ja osatehtävästä voi saada enintään 9 p.

Esimerkkejä kartalta 7.A löytyvistä eksogeenisista muodostumista ja niiden syntytapojen kuvauksista:

  • Meanderi: Joen mutka, joka syntyy alavalla hienosedimenttialueella joen alkaessa mutkitella (eli meanderoida).
  • Törmä: Meanderoivan joen ulkokaarteeseen syntynyt jyrkkä ranta, jonka kohdalla joki kuluttaa maaperää voimakkaasti.
  • Särkkä: Meanderoivan joen sisäkaarteeseen syntynyt loiva, matala alue, johon joki kasaa yläjuoksulta kuljettamaansa ainesta.
  • Juolua eli makkarajärvi: Kaareva vesialue on syntynyt, kun joki on puhkaissut uuden uoman jyrkäksi muodostuneen meanderikaarteen särkän läpi.
  • Suisto eli delta (aktiivinen): Kohtaan, jossa joki laskee järveen, kasautuu joen kuljettamaa maa-ainesta ja syntyy matala ja usein viuhkamainen suistoalue.
  • Jäätikköjoen suisto eli delta: Kohtaan, jossa jäätikköjoki on laskenut jääjärveen tai mereen, on kasautunut joen kuljettamaa maa-ainesta ja syntynyt viuhkamainen muodostuma.
  • Rakkakivikko (eli rakka): Vuoristoissa ja tunturien yläosissa kallioperän lämpö- ja pakkausrapautuminen on voimakasta, jolloin niiden tasaisille alueille ja loiviin rinteisiin muodostuu kivikoita.
  • Tulvatasanko: Kevättulvan aikaan pohjoisen joen virtaama kasvaa nopeasti, jolloin joen ja valuma-alueen maa-aines lähtee liikkeelle. Tulviva joki kasaa maa-aineista laakson reunoille.

Esimerkki täydennetystä kartasta:

7.6 Pohdi, miten joki on vaikuttanut ihmisen toimintaan kartalla 7.A näkyvällä alueella. 6 p.

Kustakin aineistoon perustuvasta ja perustellusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan, että vastauksessa on huomioitu joen sijaintiin ja eksogeenisiin prosesseihin liittyvät erityispiirteet. Muista kuin jokeen (ja sen muodostamaan laaksoon) liittyvistä huomioista ei anneta pisteitä.

Esimerkkejä sisällöistä:

  • Joen laaksoon kasaama hiekkainen maaperä ja tasainen tulvatasanko mahdollistavat maan muokkaamisen viljelykäyttöön.
  • Joella saattaa olla laaksossa lämpötiloja ja ilmankosteutta tasaava vaikutus, jolloin laakso saattaa sopia ympäröiviä alueita paremmin maanviljelyyn.
  • Kevättulvat ovat tuoneet tulvatasangoille suhteellisen hedelmällistä maaperää, mikä on mahdollistanut (pienimuotoisen) viljelyn. Pellot sijaitsevatkin näillä alueilla.
  • Joki vaikuttaa alueen kulkuyhteyksiin. Vakituinen asutus on keskittynyt joen länsirannalle tien varteen. Itärannalla sijaitsevaan asuinrakennukseen ja loma-asuntoihin voidaan kulkea veneellä, vähän etelämpänä sijaitsevan joenylityspaikan kautta ja talvella jään yli moottorikelkalla.
  • Joki saattaa mahdollistaa (yhdessä järven kanssa) ympärivuotisen kalastuksen alueella ja tarjota siten elinkeinon alueen asukkaille. Alueella saattaa sen takia olla pysyvää asutusta.
  • Muun muassa kalastusmahdollisuus ja jokilaakson maisema saattavat houkutella alueelle matkailijoita. Alueella on voi sen takia olla loma-asutusta. Matkailu saattaa vaikuttaa alueen infrastruktuuriin ja antaa paikallisille mahdollisuuden tarjota majoitus- ja opaspalveluita.
  • Tässä joessa, kuten muissakin Lapin joissa, lumen kevätsulanta aiheuttaa suuren virtaamapiikin ja kevättulvan. (Jääpadon syntyminen saattaa nostaa kevättulvan joinain vuosina erityisen korkealle.) Tulviin varautuminen on vaikuttanut infrastruktuurin sijoittamiseen laaksossa. Tulviminen aiheuttaa myös vaaraa ihmisille ja infrastruktuurille ja haittaa toimintaa jokilaaksossa.
  • Meanderoiva joki muuttaa vähitellen muotoaan, millä voi olla vaikutusta alueen ihmisten toimintaan. Esimerkiksi ulkokaarteisiin kohdistuvan voimakkaan sivueroosion takia joenpenkka saattaa romahtaa pellon tai rakennuksen alta (ja asutuksen lähellä olevaa joenpenkkaa voidaan joutua suojaamaan pengertämällä).

8. Kriittiset raaka-aineet 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan tietoja kaivosteollisuuden ja erityisesti kriittisten raaka-aineiden louhimisen vaikutuksista sekä kykyä soveltaa tietojaan louhimiseen liittyvien globaalien ongelmien ratkaisussa. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: eettisyys ja ympäristöosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen.
Kriittisiä raaka-aineita esiintyy maankamarassa vain vähän, ja niitä voidaan kutsua myös strategisiksi tai harvinaisiksi raaka-aineiksi. Niihin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi niin kutsutut harvinaiset maametallit sekä metallit koboltti ja litium. Kriittisillä raaka-aineilla on suuri taloudellinen merkitys, ja niiden saatavuuteen liittyy globaaleja haasteita. Esimerkiksi noin 70 prosenttia globaalisti käytetystä koboltista saadaan Kongon demokraattisesta tasavallasta, osin laittomilta kaivauksilta. Suomenkin kallioperästä on löydetty merkittäviä kriittisten raaka-aineiden esiintymiä, mutta niiden louhiminen vaikuttaisi laajasti luonnonsuojelualueisiin ja muihin arvokkaisiin luontokohteisiin. Euroopassa halutaan vähentää raaka-aine- ja jatkojalosteriippuvuutta etenkin Kiinasta, joka on maailman suurin kriittisten raaka-aineiden jatkojalostaja. EU:ssa onkin valmisteilla asetus, joka esittää, että raaka-aineet kaivettaisiin jatkossa jäsenmaiden omasta kallioperästä. Kyseinen asetus mahdollistaisi myös Natura-alueella louhimisen, jos Euroopan tilanne niin vaatii.

8.1 Selitä lyhyesti, mihin kriittisiin raaka-aineisiin kuuluvia metalleja käytetään, ja pohdi, mitkä asiat vaikuttavat niiden saatavuuteen. 6 p.

Kriittisiin raaka-aineisiin kuuluvien metallien käyttökohteiden kuvauksesta 2 p. ja saatavuuteen vaikuttavista asioista 4 p. Kustakin perustellen selitetystä käyttökohteesta tai saatavuuteen vaikuttavasta asiasta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Käyttökohteet (2 p.):

  • Kriittisiä metalleja käytetään akku- ja elektroniikkateollisuudessa. (1 p.) Esimerkiksi kännyköiden, kannettavien tietokoneiden ja sähköautojen akkuihin tarvitaan kobolttia ja litiumia. (1 p.)

Saatavuus (4 p.):

  • Kriittisten metallien esiintymät ovat usein harvinaisia, joten niiden tuotannossa tapahtuu helposti katkoksia. Tämä voi hetkellisesti heikentää niiden saatavuutta.

  • Uusien esiintymien löytyminen voi parantaa kriittisten metallien saatavuutta, jos louhiminen on näillä alueilla mahdollista.

  • Akku- ja elektroniikkateollisuuden kasvu on lisännyt kriittisten metallien kysyntää, mikä voi heikentää niiden saatavuutta.

  • Geopoliittiset jännitteet voivat vaikuttaa kriittisten metallien saatavuuteen. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut aikaan globaaleja jännitteitä, jotka voivat vaikuttaa myös kriittisten metallien tuotantoon, myyntiin ja kuljetukseen ja siten myös saatavuuteen.

  • Lainsäädäntö voi vaikuttaa kriittisten metallien saatavuuteen, sillä esimerkiksi EU:n lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa mahdollisuuksiin ottaa luonnonsuojelualueita kaivosteollisuuden käyttöön.

  • Osana vihreää siirtymää tulee polttomoottoriautot korvata sähköautoilla, mikä lisää sähköautojen akuissa tarvittavien kriittisten metallien kysyntää. Tämän vuoksi vihreä siirtymä voi tulevaisuudessa vaikuttaa niiden saatavuuteen.

  • Kriittisten metallien esiintymien sijainti hankalasti saavutettavilla alueilla (esimerkiksi luonnonsuojelualueella, sademetsäalueilla, syvänmeren alueella) voi vaikuttaa niiden käytettävyyteen.

8.2 Pohdi, mitä globaaleja ympäristövaikutuksia kriittisiin raaka-aineisiin liittyvällä kaivosteollisuudella on. 6 p.

Kustakin perustellusta globaalista ympäristövaikutuksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Kriittisten raaka-aineiden harvinaisuuden vuoksi kaivosyhtiöt joutuvat etsimään esiintymiä uusilta ja yhä laajemmilta alueilta. Tämä lisää kaivosten kokonaismäärää ja kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksia globaalisti.

  • Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä kaivostoiminta vähentää luonnontilaisia alueita ja monien lajien elintilaa. Siten se voimistaa myös globaalia luontokatoa.

  • Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä kaivostoiminta voi vaikuttaa pohjavesivarastoihin, mikä voi vaikuttaa puhtaan veden saatavuuteen maapallolla.

  • Kriittisten raaka-aineiden jatkojalostamisessa kulutetaan paljon energiaa, jonka tuottamisessa syntyy kasvihuonekaasuja. Jatkojalostamisen energiantuotanto voimistaa siten ilmastonmuutosta.

  • Rikastetun tuotteen kuljetus myyntikohteeseen on usein pitkä, jolloin myös kuljetukset lisäävät hiilidioksidipäästöjä.

  • Toisaalta kriittiset raaka-aineet osaltaan mahdollistavat vihreän siirtymän, sillä niitä tarvitaan sähköautojen akkujen valmistamisessa. Vihreä siirtymä vähentäisi merkittävästi esimerkiksi liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjä ja siten auttaisi hillitsemään ilmastonmuutosta.

Muista kuin globaaleista ympäristövaikutuksista ei anneta pisteitä.

8.3 Pohdi, mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia kriittisiin raaka-aineisiin liittyvällä kaivosteollisuudella on Suomessa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. 12 p.

Vastauksen jäsentelystä ja täsmällisestä maantieteellisten käsitteiden käytöstä 2 p. Kustakin hyvin kuvatusta ongelmasta 2 p., pintapuolisesta ongelman maininnasta 1 p., yhteensä enintään 10 p. Mikäli vastauksesta puuttuu kokonaan yksi tehtävänannon neljästä näkökulmasta (taloudellinen, yhteiskunnallinen, Suomi, Kongo), sisältöjen 10 pisteestä voidaan antaa enintään 8 p.

Taloudelliset ongelmat (4–6 p.), esimerkkisisältöjä:

  • Sekä Suomessa että Kongossa kriittisten raaka-aineiden louhiminen tapahtuu usein monikansallisten kaivosyhtiöiden toimesta, jolloin saadut voitot eivät hyödytä paikallisväestöä. Tämä aiheuttaa lainsäädännön ja yhteiskunnallisten erojen vuoksi eri tasoisia ongelmia Suomessa ja Kongossa.

  • Kongossa kaivostulot päätyvät valitettavan usein harvoille rikkaille kaivosten omistajille tai maan johtajille, koska lainsäädännössä on puutteita, valvontaa ei ole ja korruptio on tavallista. Tämä lisää maan sisäistä taloudellista eriarvoisuutta.

  • Kongossa kaivostyöstä saatu palkka on usein huono, koska työvoimaa on paljon saatavilla ja palkka alhainen. Alhainen palkkataso estää puolestaan alueen taloudellista kehitystä.

  • Suomessa (kaivoslain mukaiset) korvaukset malminetsinnästä ovat nimellisiä, joten paikallinen maanomistaja ei juurikaan hyödy malminetsinnästä, ellei kaivosta lopulta avata.

  • Kongossa tapahtuu laitonta kriittisten raaka-aineiden louhintaa. Sillä on kielteisiä talousvaikutuksia, sillä kilpailu vääristyy ja valtiolta jää verotuloja saamatta.

  • Laittomaan louhimiseen Kongossa liittyy usein myös korruptioita ja lahjontaa. Silloin alue ei kehity eivätkä paikalliset ihmiset hyödy kaivostoiminnasta taloudellisesti.

  • Kriittisten raaka-aineiden niukkuus maapallolla edellyttää usein raaka-aineiden kuljettamista pitkiä matkoja Suomen ja Kongon kaltaisista tuotantomaista käyttökohteeseen ja vaikuttaa siten kuljetuskustannuksiin.

  • Kriittisten raaka-aineiden epätasainen jakautuminen maapallolla aiheuttaa geopoliittisia jännitteitä ja alueiden välistä taloudellista riippuvuutta. Tämä lisää esimerkiksi Suomessa painetta avata uusia kaivoksia jopa luonnonsuojelualueille.

Yhteiskunnalliset ongelmat (4–6 p.), esimerkkisisältöjä:

  • Suomessa kriittisten raaka-aineiden louhinta saattaa heikentää alueen luontoarvoja ja siten heikentää alueen viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta. Tämä voi aiheuttaa vastustusta paikallisessa väestössä.

  • Suomessa etenkin paikallisia maanomistajia, mökkeilijöitä ja lomailijoita voivat haitata kaivoksen maisema-, melu- ja pölyhaitat.

  • Kaivosten rikastamoiden saostusaltaiden purkuvedet saattavat pilata alueen vesistöjä niin Suomessa kuin Kongossa, mistä voi koitua merkittävää harmia alueen asukkaille.

  • Kaivostoiminnan lisääminen sekä Suomessa että Kongossa voi heikentää paikallisten maanomistajien asemaa ja mahdollisuutta hyötyä omistamistaan alueista.

  • Kriittisten raaka-aineiden louhimisesta saatavat voitot siirtyvät usein rikkaisiin maihin eivätkä jää Kongoon. Vaikka Kongosta löytyy arvokkaita luonnonvaroja, niiden avulla ei pystytä tukemaan oman maan ruokahuoltoa, terveyspalveluita ja koulutusta, jotka voisivat nostaa maan köyhyydestä.

  • Laittomalla raaka-aineiden tuotannolla Kongossa on vakavia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kaivostoimintaan liittyy esimerkiksi lahjontaa ja muun rikollisuuden lisääntymistä. Ongelma on erityisen suuri sellaisissa vähiten kehittyneissä maissa, joissa kaivostoiminnan sääntely ja valvonta ovat heikkoja.

  • Kongon kaltaisissa vähiten kehittyneissä maissa on suuri riski käyttää lapsityövoimaa kriittisten raaka-aineiden louhinnassa, mikä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Kaivostyö altistaa lapset vaarallisille työoloille ja vähentää mahdollisuuksia koulunkäyntiin.

  • Monissa Kongon kaltaisissa vähiten kehittyneissä maissa kaivosten työturvallisuus on heikko ja suojavarusteiden käyttö vähäistä, mikä lisää työperäisiä sairauksia ja onnettomuuksien riskiä.

  • Kongon kaltaisissa vähiten kehittyneissä maissa heikot työolot altistavat työntekijöitä pölylle tai vaarallisille kemikaaleille. Tämä heikentää työväestön terveyttä ja työkykyä sekä lyhentää heidän elinikäänsä.

8.4 Esittele kolme mielestäsi tärkeintä keinoa, joilla voidaan ratkaista kriittisten raaka-aineiden tuotantoon liittyviä ongelmia. Perustele vastauksesi. 6 p.

Kustakin ratkaisukeinosta 2 p., kun kuvauksessa on mainittu ratkaistava ongelma ja selitetty ratkaisukeino perustellen ja kun ratkaisukeino on looginen ja keskeinen. Pintapuolisesti kuvatusta ratkaisukeinosta 1 p. Mikäli vastauksessa on kuvattu useampi kuin kolme ratkaisukeinoa, vain kolme ensimmäistä arvioidaan.

Esimerkkisisältöjä:

  • Ympäristönsuojelulakien noudattaminen ja luonnonsuojelualueiden turvaaminen tulisi taata kansallisesti ja kansainvälisesti, ja niiden noudattamista tulisi valvoa tiukemmin. Tällä saataisiin vähennettyä kaivosten aiheuttamia negatiivisia ympäristövaikutuksia kansallisella ja globaalilla tasolla.

  • Kaivostoimintaan liittyvää lainsäädäntöä (kaivoslakia) tulisi selkiyttää niin Suomessa kuin Kongossa, jotta paikallisten asukkaiden maanomistusoikeudet olisi paremmin turvattu.

  • Kaivosyhtiöt tulisi velvoittaa tiukemmin huolehtimaan kaivostoiminnasta aiheutuvista ympäristöongelmista (esimerkiksi päästöt ilmaan ja vesistöihin, maisemahaitat) kaivostoiminnan aikana ja sen päättymisen jälkeen. Tällä saataisiin vähennettyä kaivosteollisuuden paikallisia ympäristöongelmia.

  • Kriittisten raaka-aineiden rikastusprosesseja ja jatkojalostamista tulisi tehostaa, jotta niiden vaatima energiankäyttö ja negatiiviset ympäristövaikutukset vähenisivät.

  • Vähiten kehittyneissä maissa, kuten Kongossa, aikuisväestölle tulisi maksaa kohtuullinen palkka kaivostyöstä, jolloin lasten tarve osallistua perheen elättämiseen vähentyisi. Tämä vähentäisi lapsityövoiman käyttöä.

  • Monikansalliset kaivosyhtiöt tulisi velvoittaa kansallisella ja kansainvälisellä lainsäädännöllä maksamaan suurempia korvauksia paikallis- ja valtiotasolla sekä ottamaan suurempaa vastuuta alueen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehittämisestä. Tämä edistäisi taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä etenkin Kongon kaltaisissa vähiten kehittyneissä maissa.

  • Kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjuun liittyviä ongelmia pitäisi tuoda esille kansainvälisesti, mikä lisäisi tietoisuutta ongelmista.

  • Pyritään vähentämään kulutusta, laajentamaan metallien uudelleenkäyttöä ja etsimään vaihtoehtoisia raaka-aineita (nämä tavoitteet sisältyvät EU:n Kriittisten raaka-aineiden asetukseen (CRMA)).

9. Nopein reitti 30 p.

Tehtävässä arvioidaan kokelaan perustietoja paikkatietoanalyyseistä ja -aineistoista, sekä maantieteellisestä saavutettavuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tehtävässä tarvitaan myös kartanluku- ja matemaattisia taitoja. Tehtävässä voi hyödyntää seuraavia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita: monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen.

9.1 Nimeä paikkatietoanalyysi, jolla voidaan tieliikenteessä selvittää nopein reitti kahden pisteen välillä. Selitä lyhyesti, minkälaista paikkatietoaineistoa nimeämääsi analyysiin tarvitaan ja mikä on analyysin toimintaperiaate. 8 p.

Paikkatietoanalyysin nimeäminen 2 p. Seuraavat nimitykset hyväksytään: saavutettavuusanalyysi, yhdistävyysanalyysi, verkostoanalyysi. Seuraavista nimityksistä voidaan antaa 1 p.: reitin optimointi, pienimmän kustannuksen reitti, kauppamatkustajan ongelma.

Tarvittavan paikkatietoaineiston kuvaus 2–4 p.: viivamaisen tieverkon täsmällisestä kuvauksesta 2 p. ja kulkunopeuksien tai tieverkon pistemäisten kohteiden kuvauksista yhteensä enintään 2 p. Esimerkkisisältöjä:

  • Tieverkko (2 p.): Tiestöä kuvaava viivamainen paikkatietoaineisto (vektoriaineisto) koostuu toisiinsa yhdistyvistä viivoista. Aineiston viivat muodostavat verkoston ja kuvaavat reittejä, joita joku tai jokin voi kulkea.

  • Kulkunopeudet ominaisuustietona (2 p.): Kun lasketaan nopeinta reittiä, hyödynnetään yleensä tietoa kulkunopeuksista liikenneverkon eri osuuksilla. Eri kulkumuotoja kuvaavien viivojen ominaisuustiedoksi on annettu nopeus, joka on voitu määritellä käyttäen kulkumuodon arvioitua keskimääräistä nopeutta. (Nopeudet on myös voitu määritellä aineiston jokaiselle viivalle erikseen nopeusrajoituksen tai pinnanmuotojen perusteella.)

  • Pistemäiset kohteet (2 p.): Verkostoon kuuluu myös pistemäisiä kohteita, joihin tai joiden kautta kuljetaan (lähtö- ja päätepiste, pysäkki tai risteys).

Paikkatietoanalyysin toimintaperiaatteen kuvaus 2–4 p.: Esimerkiksi:

  • Lähtöpisteestä määritetään jokainen mahdollinen reitti päätepisteeseen yhdistelemällä liikenneverkoston viivoja toisiinsa. (2 p.)

  • Nopeinta reittiä laskettaessa analyysissa hyödynnetään viivan pituuden lisäksi tietoa kulkunopeuksista. Näiden tietojen perusteella lasketaan reittivaihtoehtojen kokonaismatka-ajat ja valitaan nopein. (2 p.)

9.2 Kartta 9.A näyttää nopeimman kävely-, polkupyörä- ja bussireitin kohteiden 1 ja 2 välillä. Selvitä kaikkien kolmen kulkumuodon kokonaismatka-ajat hyödyntäen alla olevan taulukon tietoja. Perustele vastauksesi laskutoimitusten avulla tai sanallisesti. 6 p.

KävelyPolkupyöräBussi
Keskinopeus 5 km/hKeskinopeus 15 km/hKeskinopeus bussilla 30 km/h
Keskinopeus kävellen 5 km/h
Polkupyörän avaaminen 2 min ja lukitseminen 2 minOdotusaika 5 min ja vaihtoaika pysäkillä 5 min

Kunkin kulkumuodon kokonaismatka-ajasta 2 p., kun se on perusteltu tarvittavien välivaiheiden avulla laskutoimituksella tai sanallisesti. Pelkästä oikeasta lopputuloksesta tai väärään lopputulokseen johtaneesta loogisesta perustelusta voidaan antaa 1 p.

Esimerkit kokonaismatka-aikojen perusteluista:

  • Kävely: Kokonaismatka-aika on 41 minuuttia (1 p., hyväksytään arvot 40–42 min). Mittakaavajanan perusteella reitin pituus on noin 3 400 metriä (hyväksytään arvot 3 300–3 500 m). Matkaan kuluu aikaa: 3 400 m / (5 000 m / 60 min) = 40,8 min. (1 p.)

  • Polkupyörä: Kokonaismatka-aika on 18 minuuttia (1 p., hyväksytään arvot 17–19 min). Samaan 3 400 metrin matkaan kuluu pyörällä aikaa: 3 400 m / (15 000 m / 60 min) = 13,6 min. Siihen lisätään pyörän avaamiseen ja lukitsemiseen kuluva aika 2 · 2 min = 4 min. Yhteensä 17,6 min. (1 p.)

  • Bussi: Kokonaismatka-aika on 31 minuuttia (1 p., hyväksytään arvot 30–32 min). Mittakaavajanan perusteella siirtymät kävellen ovat yhteensä 750 metriä, ja niihin kuluu aikaa 9 minuuttia. Bussimatka on 5 800 metriä (hyväksytään arvot 5 700–5 900 m), ja siihen kuluu aikaa 5 800 m / (30 000 m / 60 min) = 11,6 min. Odotukseen pysäkeillä kuluu aikaa 2 · 5 min = 10 min. Yhteensä 30,6 min. (1 p.)

9.3 Selitä, mitä tarkoitetaan maantieteellisellä saavutettavuudella. 4 p.

Kustakin saavutettavuuden näkökulmasta 1 p., yhteensä enintään 4 p.

Kohteen maantieteellisellä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten nopeasti (1 p.), joustavasti (1 p.) tai edullisesti (1 p.) kohteeseen pääsee, miten paljon polttoainetta tai energiaa (1 p.) matkaan kuluu, miten esteetön matka on (1 p.) tai miten tasapuoliset mahdollisuudet eri ihmisryhmillä on päästä kohteeseen (1 p.).

9.4 Esitä perustellen kaksi ehdotusta siitä, miten karttaan 9.A merkittyjen kohteiden 1 ja 2 välistä maantieteellistä saavutettavuutta voitaisiin parantaa nykyisestä. Selitä lisäksi, miten sinä itse kansalaisena voisit vaikuttaa siihen, että ehdotuksesi toteutuu. 12 p.

Kahden ehdotuksen kuvailusta yhteensä enintään 8 p. ja vaikutuskeinojen kuvailusta 4 p.

Kummankin ehdotuksen kuvailusta ja perustelusta 4 p. seuraavasti:

  • Looginen ja realistinen ehdotus täsmällisesti kartan 9.A avulla kuvailtuna 2 p. Esimerkkejä hyvistä ehdotuksista: uusi silta, uusi bussilinja, tieverkon parantaminen, kaupunkipyörien käyttöönotto.
  • Perustelu maantieteellisiä käsitteitä käyttäen 2 p. Hyvä perustelu voi liittyä esimerkiksi matkan tai matka-ajan lyhenemiseen, vaihtoehtojen monipuolisuuteen tai siihen, että liikennejärjestelmä olisi mahdollisimman tasapuolinen kaikille ihmisryhmille.

Mikäli vastauksessa on esitetty useampi kuin kaksi ehdotusta, niistä vain kaksi ensimmäistä arvioidaan.

Yhden tai useamman vaikuttamiskeinon kuvauksesta yhteensä enintään 4 p. Vaikuttamiskeinon kuvauksesta voidaan antaa 2 p., kun se on loogisesti nimetty ja realistinen (1 p.) sekä täsmällisesti kuvattu (1 p.). Mahdollisesta vaikuttamiskeinon laajemmasta käsitellystä 1–2 p. Hyviä vaikuttamiskeinoja ovat esimerkiksi seuraavat: kuntalaisaloitteen tekeminen, kuntalaisaloitteen allekirjoittaminen, yhteydenotto suoraan kunnan päättäjiin tai liikennepalveluihin, yhteydenotto kunnan (karttapohjaisen) palautejärjestelmän kautta, mielipidekirjoituksen kirjoittaminen tai somekampanjan käynnistäminen.