Hyvän vastauksen piirteet: FI – Terveystieto

26.3.2025

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.5.2025

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Terveystieto oppiaineena rakentuu monitieteiselle tietoperustalle ja kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä. Terveyden moniulotteisuuden vuoksi siihen liittyviä teemoja tulee lähestyä eri näkökulmista. Hyvässä vastauksessa tarkasteluun on osattu valita tehtävän kannalta olennaiset näkökulmat, ja siinä osoitetaan asiatietojen laajaa hallintaa.

Terveystiedon reaalikoe edellyttää monipuolista tiedonkäsittelyä ja kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Hyvässä vastauksessa käsitteitä käytetään täsmällisesti. Tehtävän niin vaatiessa terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa on pystytty soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan ja se on osattu asettaa laajempiin asiayhteyksiin. Tehtäviin liittyviä aineistoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja niihin viitataan vastauksessa. Hyvässä vastauksessa asioiden välisiä yhteyksiä, syysuhteita ja vuorovaikutusmekanismeja tarkastellaan asianmukaisesti ja esitetyt väitteet perustellaan monipuolisesti ja selkeästi. Lisäksi vastauksessa annetaan havainnollistavia esimerkkejä ja hyödynnetään ajankohtaista tietoa tehtävänannon rajoissa. Hyvässä vastauksessa terveyteen liittyviä ilmiöitä ja tietoja sekä tiedonmuodostusta arvioidaan monipuolisesti ja kriittisesti.

Tulkinnoille, johtopäätöksille ja terveyteen liittyvälle eettiselle arvopohdinnalle on luonteenomaista ehdollisuus ja avoimuus. Toisin sanoen hyvässä vastauksessa punnitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai huomioidaan poikkeuksia ja erityistapauksia, joita tarkastellaan kriittisesti suhteessa kulttuuriin ja eri aikakausien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Terveystiedon yleissivistävän luonteen ohella terveystiedon aihepiireille on ominaista henkilökohtaisuus ja kokemuksellisuus. Kokemuksellista tietoa tulee analysoida ja perustella teorioiden tai tutkimuspohjaisen tiedon avulla.

Hyvä vastaus on jäsennelty, johdonmukaisesti etenevä ja asiassa pysyvä kokonaisuus. Teksti on sujuvaa ja kieliasultaan virheetöntä.

Pisteitys

Tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on 20 tai 30 pistettä. Tehtävät pisteitetään asiatietojen hallinnan (osa 1) tai asiatietojen hallinnan ja tiedonkäsittelyn (osat 2 ja 3) perusteella. Asiatietojen hallinta arvostellaan tehtäväkohtaisten kriteerien mukaan. Tiedonkäsittelyn arvostelu perustuu taulukon 1 kriteereihin. Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet ovat samanarvoisia, ja niistä muodostuva keskiarvo annetaan kokonaislukuna.

Hyvän vastauksen luonnehdinnassa on kuvattu kunkin vastauksen keskeinen asiasisältö. Kokelas voi saada pisteitä myös sellaisista relevanteista tiedoista tai näkökulmista, joita tehtäväkohtaisissa kuvauksissa ei tuoda esille. Jos muuten pisteitä tuottavassa vastauksessa ilmenee useita pieniä virheitä, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 3 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 5 pistettä (30 pisteen tehtävät). Jos vastauksessa on yksittäinen, hyvin perustavanlaatuinen virhe, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 8 pistettä (30 pisteen tehtävät).

Vastauksen pituus tai tietosisältöjen määrä eivät ole ansioita, jos vastauksessa esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäoleellisia tai kokelas on käsittänyt tehtävän väärin. Tehtävänantoon liittymätön teksti jätetään huomioimatta tiedonkäsittelyn arvostelussa (taulukko 1). Mikäli vastaus sisältää runsaasti tehtävänantoon liittymättömiä seikkoja, voidaan vastauksen kokonaispistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä. Joissakin tehtävissä vastauksen enimmäispituus on rajoitettu. Jos merkkejä on 10 % yli sallitun määrän, vähennetään yksi piste, 15 %:n ylityksestä vähennetään 2 pistettä, 20 %:n ylityksestä vähennetään kolme pistettä, 25 %:n ylityksestä 4 pistettä ja 30 %:n ylityksestä viisi pistettä. Mikäli merkkimäärä ylittyy 50 % tehtävästä voi saada maksimissaan viisi pistettä.

TAULUKKO 1 Tiedonkäsittelyn arvostelukriteerit terveystiedon kokeessa
Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet0 (0) p.2 (3) p.4 (6) p.6 (9) p.8 (12) p.10 (15) p.
Käsitteiden käyttö
Keskeisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö
Muiden käsitteiden asianmukainen käyttö		 Käsitteitä ei ole valittu eikä määritelty. Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö satunnaista ja heikkoa Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinnassa ja käytössä joitakin puutteita, määrittely pintapuolista Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö pääosin asianmukaista Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asianmukaista Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asiantuntevaa ja luontevaa
Tiedon käyttö tehtävänannon mukaisesti
Soveltaminen, esim. käyttäminen, muuttaminen, oletusten tekeminen, aineistojen hyödyntäminen Tietoa ei sovelleta, aineistoa ei hyödynnetä Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa niukkaa ja heikkoa tai aineistoa toistavaa Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pintapuolista Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pääosin asianmukaista Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa asianmukaista Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa monipuolista ja luontevaa
Analysointi, esim. vertailu, erottelu, luokittelu, ristiriitojen ja piilomerkitysten osoittaminen, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, suhteiden tarkastelu (yhteydet, syysuhteet, vuorovaikutusmekanismit) Tietoa ei analysoida Tiedon analysointi satunnaista ja niukkaa Tiedon analysointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista Tiedon analysointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista Tiedon analysointi monipuolista ja johdonmukaista Tiedon analysointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa
Arviointi, esim. suhteuttaminen, yleistäminen, yhdistäminen, arvottaminen, valitseminen, toteutettavuus, vaikuttavuus Tietoa ei arvioida Tiedon arviointi satunnaista ja niukkaa Tiedon arviointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista Tiedon arviointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista Tiedon arviointi monipuolista ja johdonmukaista Tiedon arviointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa
Luominen, esim. kehittäminen, suunnitteleminen, tuottaminen, ongelmien asettaminen ja ratkaisu, johtopäätösten tekeminen Suunnitelmat ja mallit puuttuvat, ongelmia ei aseteta tai ratkaista, johtopäätöksiä ei tehdä Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen tai ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen sattumanvaraista ja heikkoa, johtopäätökset ylimalkaisia tai liioittelevia Suunnitelmat ja vaihtoehtoiset mallit niukkoja, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pintapuolista, johtopäätökset pintapuolisia Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen pääosin monipuolista, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pääosin uskottavaa, johtopäätökset pääosin asianmukaisia Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen monipuolista, tiedon käsitteellistäminen, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen uskottavaa, johtopäätökset asianmukaisia Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen oivaltavaa ja uskottavaa, tiedon käsitteellistäminen sekä ongelmien asettaminen ja niiden ratkaiseminen vakuuttavaa, johtopäätökset loogisia ja jäsentyneitä
Argumentaatio Väitteiden perustelu teorioiden, tutkimustiedon, faktojen ja esimerkkien avulla Asioita ei perustella, perustelut eivät ole päteviä Perusteluja niukasti, perusteleminen ylimalkaista, rajoittunutta, liioittelevaa tai epäuskottavaa Perusteluja paikoittain, perustelut toteavia, yksinkertaisia tai pintapuolisia, perusteluissa paikoin puutteita tai virheitä Perusteluja useissa kohdissa, perustelut pääosin paikkansa pitäviä Perusteluja useissa kohdissa, perustelut uskottavia ja selkeitä Perusteluja kattavasti, perustelut monipuolisia ja vakuuttavia
Kokonaisuus
Jäsentyneen ja johdonmukaisen vastauksen rakentaminen		 Vastaus on sekava, samoja asioita toistetaan eri kohdissa Vastaus on heikosti jäsennelty, ja se voi sisältää joitakin ristiriitaisuuksia, kokonaisuus hahmottuu heikosti Vastaus on jäsennelty, mutta asiat jäävät irrallisiksi Vastaus on pääosin johdonmukainen, ja sitä on yritetty hahmottaa kokonaisuutena Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen, kiitettävästi jäsennellyn, asiassa pysyvän ja helposti ymmärrettävän kokonaisuuden

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Määritelmät 20 p.

Täydennä jokainen määritelmä lisäämällä siihen se terveystiedon käsite, jota määritelmä kuvaa. Voit kirjoittaa kunkin määritelmän vastauskenttään vain yhden sanan.

1.1 Määritelmä 1 1 p.

  • Intersukupuolisuus (1 p.)

1.2 Määritelmä 2 1 p.

  • (Primaari)preventio (1 p.)

1.3 Määritelmä 3 1 p.

  • Autoimmuunisairaudet (1 p.)

1.4 Määritelmä 4 1 p.

  • Doping (1 p.)

1.5 Määritelmä 5 1 p.

  • Superkompensaatio (1 p.)

1.6 Määritelmä 6 1 p.

  • Unipaine (1 p.)

1.7 Määritelmä 7 1 p.

  • Subjektiivinen/koettu (1 p.)

1.8 Määritelmä 8 1 p.

  • Radon (1 p.)

1.9 Määritelmä 9 1 p.

  • Resilienssi (1 p.)

1.10 Määritelmä 10 1 p.

  • Riippuvuus/addiktio (1 p.)

1.11 Määritelmä 11 1 p.

  • Sanitaatio (1 p.)

1.12 Määritelmä 12 1 p.

  • Humoraalioppi (1 p.)

1.13 Määritelmä 13 1 p.

  • Pandemia (1 p.)

1.14 Määritelmä 14 1 p.

  • Laumasuoja (1 p.)

1.15 Määritelmä 15 1 p.

  • Eutanasia (1 p.)

1.16 Määritelmä 16 1 p.

  • Medikalisaatio/lääketieteellistyminen (1 p.)

1.17 Määritelmä 17 1 p.

  • Ergonomia (1 p.)

1.18 Määritelmä 18 1 p.

  • Kohortti (1 p.)

1.19 Määritelmä 19 1 p.

  • Lisäaineita (1 p.)

1.20 Määritelmä 20 1 p.

  • Aseksuaalinen (1 p.)

Pisteitys

Jokaisesta oikeasta käsitetäydennyksestä saa yhden pisteen. Pienet kirjoitusvirheet eivät vaikuta pisteisiin.

Myös muut oikeat ilmaisut hyväksytään.

Tämä tehtävä arvostellaan lautakunnassa keskitetysti, joten opettaja ei tee alustavaa arvostelua. Keskitetysti arvosteltavan vastauksen pisteet päivittyvät arvostelupalveluun lopullisen arvostelun edetessä. Vastauksen kohdalla näkyy arvostelupalvelussa viiva (-), kunnes kyseinen vastaus on arvosteltu.

2. Lomamatkan terveysvaikutuksia 20 p.

Luettele useita esimerkkejä lomamatkan terveysvaikutuksista ja luokittele nämä vaikutukset terveyden osa-alueiden mukaisesti.

Vaikutukset fyysiseen terveyteen, esimerkkejä:

  • palautuminen työn tai opiskelun aiheuttamasta fyysisestä kuormituksesta, kuten vuorotyön, melun tai yksipuolisten asentojen rasituksista

  • unen laadun ja määrän paraneminen tai heikentyminen ja oman luontaisen unirytmin löytäminen tai heikentyminen

  • matkustamiseen (esimerkiksi lentämiseen) liittyvä fyysinen rasitus: aikaero, jetlag, paikallaanolon tuoma laskimotukosriski

  • lomamatkan terveystottumukset: päihteiden käyttö, syömiskäyttäytymiseen liittyvät muutokset

  • tartuntataudit, turistiripuli, loistaudit (vesi), zoonoosit (eläimet), seksitaudit

  • luonnonolosuhteista (esimerkiksi kuumuudesta) ja omasta käyttäytymisestä (esimerkiksi liiallisesta auringossa oleskelusta) johtuvat ongelmat: auringonpolttamat, melanoomariski, lämpöhalvaus

  • normaalista poikkeavan liikunnan aiheuttamat rasitusvammat tai onnettomuudet

  • tapaturmat, liikenneonnettomuudet vieraan tyyppisessä liikenteessä

  • sairaalaan joutuminen, sairaalainfektio tai hoidon laadusta johtuvat ongelmat

Vaikutukset psyykkiseen terveyteen, esimerkkejä:

  • irtautuminen työstä, stressistä ja arkiympäristöstä

  • rentoutuminen ja aikaa rauhoittumiselle

  • uudet elämykset ja taidot

  • kielteinen stressi, joka johtuu esimerkiksi lomakustannuksista, pärjäämisestä, kieliongelmista tai lomaltapaluusta

  • mielenterveyden kuormittuminen, yksinäisyyden tunne, ahdistuneisuus esimerkiksi kulttuurieroista

Vaikutukset sosiaaliseen terveyteen, esimerkkejä:

  • sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus ja yhdessäolo loman aikana voivat tuottaa myönteisiä tai kielteisiä terveysvaikutuksia

  • yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kokemus tai vertaistuki lomaympäristössä

  • loman mahdollistamat terveelliset harrastukset

Pisteitys

Jokaisesta lomamatkan oikein luokitellusta terveysvaikutuksesta saa kaksi pistettä. Saman asian toistamisesta annetaan pisteet vain kerran. Jos luokittelu terveyden osa-alueisiin puuttuu, voi vastauksesta saada enintään 7 pistettä. Mikäli vastauksessa on vain myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia, vähennetään viisi pistettä. Mikäli joku terveyden osa-alue puuttuu, voi tehtävästä kattavalla kahden muun nimetyn osa-alueen käsittelyllä saada enintään 15 pistettä.

3. Vastustuskyky 20 p.

Selitä, miten ihminen voi vahvistaa elimistönsä vastustuskykyä.

Laajasti katsoen elimistön vastustuskykyyn lasketaan kaikki kehon puolustus- ja suojajärjestelmät infektioita vastaan. Elämän kannalta keskeistä on torjua ympäristöstä elimistöön tunkeutuvia bakteereita, viruksia, alkueläimiä ja matoja. Vastustuskyvyn täydellinen pettäminen johtaa yksilön kuolemiseen infektiotauteihin, ellei tila ole lyhytaikainen tai hoidettavissa.

Ihmisen yksilöllinen vastustuskyky on pohjimmiltaan synnynnäinen ja perinnöllisyyden säätelemä. Sen perusta kehittyy jo sikiöaikana ja heti syntymän jälkeen. Vastuskyky vaihtelee luontaisesti eri ikäkausina ja on heikoimmillaan vauvaikäisenä ja vanhuudessa. Elämän varrella kohdatut vieraat mikrobit ja aineet muokkaavat vastustuskykyä ja rakentavat lisäsuojaa.

Ihminen voi muokata vastustuskykyään välttämällä sitä heikentäviä tekijöitä ja vahvistamalla vahvistavia tekijöitä.

  • Ihon ja limakalvojen hyvä kunto torjuvat tehokkaasti infektioita. Ihon kunnosta huolehtiminen vahvistaa kehon puolustautumista, koska kuiva tai ohentunut iho ja limakalvot, haavaumat tai ihottumat vähentävät ihon suojamekanismia.

  • Ihon ja suoliston terve mikrobikanta estää taudinaiheuttajien tunkeutumista elimistöön. Suoliston hyvinvoinnin ja bakteeritasapainon ylläpitäjiä ovat ravinnossa esimerkiksi kuidut.

  • Pitkät tai voimakkaat antibioottikuurit muuttavat ihmisen luontaisia bakteerikantoja erityisesti suolistossa ja voivat heikentää vastustuskykyä. Antibiootteja ei siksi pitäisi syödä turhaan. Antibioottikuurin yhteydessä syödyillä probioottivalmisteilla voidaan vähentää antibioottien haittoja suolistomikrobeille ja ylläpitää suoliston normaalia toimintaa.

  • Ihminen voi elintapavalinnoillaan parantaa elimistönsä vastustuskykyä ja vähentää ikään liittyvää vaihtelua. Savuttomuus ja päihteettömyys ylläpitävät vastustuskykyä. Tupakointi lisää esimerkiksi hengitysteiden ärsytystä, heikentää limakalvojen kuntoa ja elimistön verenkiertoa ja sitä kautta heikentää vastustuskykyä. Alkoholi heikentää puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa suolistomikrobistoon.

  • Monipuolinen ja ravitsemussuositusten mukainen ravitsemus ylläpitää vastustuskykyä. Erityisesti suojaravintoaineiden saannista tulee huolehtia. Lihavuudella, vajaaravitsemuksella sekä yksipuolisella ravinnolla on todettu olevan yhteys vastustuskyvyn alentumiseen ja lisääntyneeseen sairastuvuuteen.

  • Hyvä fyysinen kunto ja liikuntasuositusten mukainen liikunta vahvistavat vastustuskykyä. Liian vähäinen tai liian kuormittava liikunta ovat yhteydessä vastustuskyvyn alentumiseen.

  • Palautumisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen edistää vastustuskykyä. Pitkään jatkuva voimakas stressi kuormittaa kehoa ja lisää infektioriskiä.

  • Riittävä unen määrä, säännöllinen nukkumisen rytmi ja laadukas uni vähentävät psyykkistä rasitusta ja auttavat palautumisessa. Univaje kuormittaa elimistöä ja muuttaa hormonitoimintaa ja siten heikentää vastustuskykyä.

  • Hyvällä hygienialla on erittäin tärkeä merkitys infektioiden ehkäisyssä. Se vähentää altistusta mikrobeille. Hygienian osa-alueita ovat muun muassa henkilökohtainen hygienia, elintarvikehygienia, vesihygienia ja työhygienia.

  • Toisaalta liian hygieeniset olosuhteet varhaislapsuudessa saattavat häiritä elimistön puolustusjärjestelmän kehittymistä.

  • Rokottaminen synnyttää kehossa reaktion, jonka seurauksena elimistön puolustusjärjestelmät käynnistyvät nopeasti ja tehokkaasti, jos keho myöhemmin kohtaa uudelleen saman taudinaiheuttajan.

Pisteitys

Kaksi pistettä saa jokaisesta vastauksessa selitetystä keinosta, joka vahvistaa elimistön vastustuskykyä. Kolme pistettä voi saada, kun kyseistä asiaa on selitetty tarkemmin.

Osa 2: 20 pisteen tehtävät

4. Terveysosaaminen 20 p.

Terveyteen ja sairauteen liittyvät kotitestit ovat yleistyneet. Perustele, miksi kuvan 4.A (borrelioositesti) ja kuvan 4.B (korona- ja influenssatesti) kotitestejä käytettäessä tarvitaan terveysosaamista? Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 4.A ja 4.B.

Terveydentilan kotitestit ovat lainsäädännön (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 720/2021) mukaan itse suoritettavaan testaukseen tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita. Testejä on kahdenlaisia: kertaluontoisia, itse hankittuja kotitestejä tai terveydenhuollon ohjauksessa käytettäviä testejä, jotka on tarkoitettu lääkärin diagnosoiman sairauden omaseurantaan, kuten verensokerin mittaamiseen.

Terveysosaamisella tarkoitetaan kykyä sellaisen tiedon hankintaan, rakentamiseen, arviointiin ja käyttämiseen, jonka pohjalta ihminen pystyy ymmärtämään syvemmin itseään, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa terveyden näkökulmasta. Tämä osaaminen mahdollistaa terveyteen liittyvien valintojen ja päätösten tekemisen tietoisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi se auttaa tunnistamaan ja seikkoja, joiden avulla omaa ja muiden terveyttä voidaan edistää ja ylläpitää, ja vaikuttamaan niihin. Terveystiedon opetussuunnitelmissa terveysosaaminen rakentuu viidestä laajasta osa-alueesta, jotka ovat terveyteen liittyvät tiedot, käytännön taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus.

Terveysosaamiseen liittyvää tietoa ovat muun muassa terveyteen ja sairauteen liittyvät asiatiedot. Tietoa testin kohteesta ja oireista tarvitaan, kun harkitaan testin hankintaa.

  • Borrelioosi on puutiaisen levittämä, bakteerin aiheuttama infektio. Vasta-aineet syntyvät ihmisen immuunipuolustuksen aktivoituessa elimistöön tunkeutuvaa borreliabakteeria vastaan. Verestä tehtävät vasta-ainetutkimukset eivät ole luotettavia ja hyödyllisiä taudin alkuvaiheessa, koska vasta-aineita syntyy vasta 3–4 viikkoa infektion alkamisen jälkeen. Niitä ei aina synny lainkaan, jos infektio on vain iholla. Infektiossa purema-aluetta ympäröivälle iholle kehittyy yleensä rengasmainen ihottuma. Täysin oireettomillakin henkilöillä on usein vasta-aineita veressä. Pikatestien tulokset voivat siten johtaa harhaan.

  • Koronataudin sekä A- ja B- influenssaviruksen antigeenitesti tunnistaa nenän limakalvoilta taudinaiheuttajaviruksen proteiineja eli antigeenejä. Antigeenejä syntyy, kun virus lisääntyy tartunnan saaneen henkilön hengitysteiden epiteelisoluissa. Antigeenitestit ovat luotettavimmillaan, kun niitä käytetään viiden vuorokauden sisällä oireiden alusta.

  • Tieto siitä, että terveydenhuollon kautta pääsee tutkimuksiin vähin kustannuksin.

Taidot ovat kykyä käyttää terveyteen liittyvää teoreettista tietoa erilaisissa käytännön tilanteissa asianmukaisella tavalla.

  • Testien käytössä tarvitaan useita erilaisia taitoja, kuten taitoa arvioida testin tarvetta, hankkia testi, lukea huolellisesti testin käyttöohje sekä ottaa, käsitellä ja hävittää näyte luotettavalla ja turvallisella tavalla. Esimerkiksi verinäytettä otettaessa näytteen laatua heikentää riittämätön näyte tai sormen puristamisesta tai puhdistusaineesta syntyvä näytevirhe.

  • Taitoa on myös ymmärrys siitä, milloin pitää hakeutua hoitoon ja milloin voi valita itsehoidon.

  • Taitoihin kuuluu myös tiedonhaun osaaminen.

Itsetuntemuksella tarkoitetaan terveysosaamisessa kykyä tiedostaa omat terveyteen liittyvät ajatukset, tarpeet, motiivit, tunteet, asenteet ja arvot, oma terveyskäyttäytyminen sekä kehon fyysiset ja psyykkiset viestit. Itsetuntemukseen kuuluu myös kyky analysoida ja arvioida kaikkia mainittuja osatekijöitä.

  • Itsetuntemusta tarvitaan omien oireiden tunnistamisessa. Oireet voivat syntyä myös muista kuin testillä löydettävistä syistä, joten on tarpeen tunnistaa hoidon tarve negatiivisesta testistä huolimatta.

  • Itsetuntemusta on myös kyky tiedostaa tilanne, jos oma terveyskäyttäytyminen altistaa riskeille.

Kriittinen ajattelu vaatii kykyä selkeään järkiperäiseen ajatteluun, asioiden monipuoliseen ja arvioivaan tarkasteluun sekä monipuoliseen tiedonkäsittelyyn.

  • Näytteenottotilanteiden virhemahdollisuus on suuri, ja testin luotettavuus riippuu näytteenotosta ja tuloksen tulkinnasta. Negatiivinen testitulos saattaa viivästää hoitoon hakeutumista.

  • Testit voivat mitata testin lupaamia asioita, mutta eivät ole riittävä peruste sairauden toteamiseen tai lääkehoitoon (borrelioosin vasta-ainereaktio voi tulla ristireaktiona muistakin sairauksista tai johtua aiemmin sairastetusta infektiosta).

  • Lääkitys- ja hoitopäätöksiä tehtäessä tulisi harkita tarvitaanko terveydenhuollon ohjausta ja mahdollisuutta kysyä ja saada lisätietoja terveydenhuollon ammattilaiselta.

  • Testien myynti on kaupallista toimintaa, ja niitä markkinoidaan luotettavina, nopeina ja helppoina ratkaisuina. Testit voivat poistaa huolta mutta myös lisätä sitä tai lisätä tarvetta jatkuvalle testaamiselle.

  • Testit eivät sovellu kaikkien käyttöön (esimerkiksi näytteenotto vaatii muun muassa hyvän käsien toimintakyvyn).

Terveysosaamisen eettisellä vastuullisuudella tarkoitetaan yksilön vastuiden ja oikeuksien hahmottamista sekä kykyä punnita asioiden tarpeellisuutta, seurauksia ja hyödyllisyyttä.

  • Eettistä vastuullisuutta osoittaa testin tekeminen silloin, kun epäilee tartuntaa ja on esimerkiksi tekemisissä riskiryhmien kanssa (koronatesti). Vastuullisuutta on myös, että eristäytyy, jos on saanut positiivisen tuloksen tarttuvan taudin testistä, ja pyrkii näin estämään tarttuvan taudin leviämisen.

  • Testien markkinointia voidaan pitää epäeettisenä, jos niiden tarpeen ja tulosten arviointi edellyttää käyttäjiltä erityistä osaamista.

  • Kotitestien markkinointi voi lisätä medikalisaatiota ja käyttö turhaa lääkitystä.

Pisteitys
Asiasisältö (0–10 p.)

3 pistettä
Vastauksessa on perusteltu testien käyttöön tarvittavaa osaamista kahden terveysosaamisen osa-alueen kautta. Esimerkkejä on yhteensä kolme.

6 pistettä
Vastauksessa on perusteltu testien käyttöön tarvittavaa osaamista neljän oikein nimetyn terveysosaamisen osa-alueen kautta. Esimerkkejä on yhteensä kuusi.

9 pistettä
Vastauksessa on perusteltu testien käyttöön tarvittavaa osaamista viiden oikein nimetyn terveysosaamisen osa-alueen kautta. Esimerkkejä on yhteensä kahdeksan.

Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, argumentointi, kokonaisuus).

5. Terveyserot 20 p.

Pohdi, miksi eri väestöryhmien välisiä terveyseroja olisi tarpeen kaventaa Suomessa.

Tiettyä väestöä voidaan ryhmitellä eri tavoin, esimerkiksi iän, sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen, äidinkielen, koulutuksen tai taloudellisen aseman perusteella. Terveyserot eli väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sairastavuudessa tarkoittavat sitä, että suuri osa väestöstä jää kauas parhaasta mahdollisesta terveyden tasosta.

Väestön terveys vaihtelee merkittävästi esimerkiksi sosioekonomisen aseman, sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen ja äidinkielen mukaan. Sukupuolten välillä terveyserot ilmenevät esimerkiksi siten, että miesten elinajanodote on lyhyempi kuin naisten. Työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Naisilla puolestaan on miehiä yleisemmin pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma. Terveyserot ovat suuria myös eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Pakolaisina tai turvapaikanhakijoina maahan tulleet ja heidän perheenjäsenensä ovat usein kaikkein heikoimmassa asemassa. Systemaattisia eroja eri väestöryhmien välillä ilmenee esimerkiksi terveyden riskitekijöissä, terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.

Terveyserot ovat erityisen korostuneita tarkasteltaessa terveyden vaihtelua koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaisesti. Lähes kaikki terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ongelmat ovat yleisempiä vain vähän koulutusta saaneilla ja pienituloisilla. Esimerkiksi 25-vuotiaan suomalaisen odotettavissa oleva terveiden elinvuosien määrä on perusasteen koulutuksen suorittaneilla nykyisin yli kymmenen vuotta pienempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa kansainvälisestikin katsottuna suuria.

Terveyseroja aiheuttavat tekijät voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Esimerkiksi koulutus voi vaikuttaa tulotasoon, sukupuoli ammattiasemaan ja asuinalue palvelujen saatavuuteen.

1) Väestön terveys paranee

Väestön terveys kohenee tehokkaimmin, kun parannetaan niiden väestöryhmien terveyttä, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä. Esimerkiksi sepelvaltimotautikuolemista vältettäisiin noin puolet, jos ne olisivat koko väestössä yhtä harvinaisia kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.

2) Kustannusten hillitseminen

Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia ja tulojen menetyksiä niin valtiontaloudelle, hyvinvointialueiden taloudelle, kuntataloudelle kuin kotitalouksillekin. Kasautuvat terveysongelmat näkyvät kustannusten kasvuna. Terveyden edistäminen sekä sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy tulevat halvemmaksi. Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksesta koituvat suorat vuosikustannukset vähenisivät huomattavasti, mikäli heikommassa asemassa olevat sairastaisivat tyypin 2 diabetesta yhtä vähän kuin parhaiten toimeentulevat.

3) Terveys-, sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen

Terveyserojen kaventuminen niin, että yhä suuremmalla osalla väestöstä terveys on niin hyvä kuin mahdollista, auttaa turvaamaan riittävät palvelut. Väestön ikääntyessä avun ja hoivan tarve kasvaa. Palvelutarpeen kasvua voidaan vähentää, jos erityisesti iäkkäiden ihmisten toimintakykyä saadaan parannettua. Esimerkiksi ikäihmisten päivittäinen avuntarve vähenisi huomattavasti, jos koko ikääntyneen väestön toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin parhaiten pärjäävillä.

4) Työllisyysasteen nostaminen

Terveyseroja vähentämällä voidaan luoda edellytyksiä työllisyysasteen nostamiselle. Jos halutaan parantaa työvoiman riittävyyttä ja nostaa eläkkeelle jäämisen ikää, on tärkeää parantaa erityisesti työntekijäammateissa toimivien ja perusasteen koulutuksen saaneiden työkykyä ja työssä pysymistä.

5) Terveyserot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä

Ehkäistävissä olevia eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä ei voida pitää oikeudenmukaisina kansalaisten ja väestöryhmien tasa-arvoon tähtäävässä hyvinvointiyhteiskunnassa. Kysymys on myös ihmisoikeuksien turvaamisesta, jota pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa pidetään tärkeänä.

6) Yhteiskuntarauhan turvaaminen

Huono terveys on myös sosiaalisen syrjäytymisen osatekijä. Terveyserojen vähentäminen niin, että heikompiosaisten terveys kohenee, voi lisätä yhteiskunnan sosiaalista kiinteyttä ja luottamusta yhteiskunnan toimintaan.

7) Suomen valtio, hyvinvointialueet ja kunnat ovat sitoutuneet vähentämään terveyseroja

Kansalaisten tasavertaisuus ja terveyserojen kaventaminen on mainittu useassa laissa (muun muassa perustuslaissa) ja poliittisessa ohjelmassa sekä kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut (muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa).

8) Tarve terveyserojen esiintymisen ja kasvun hillitsemiseen (kehityssuunnan muutos)

9) Kun tietoisesti pyritään vähentämään terveyseroja, tartutaan terveyserojen juurisyihin (esim. olosuhteet, ympäristö), mikä voi lisätä terveyden edistämisen toiminnan vaikuttavuutta.

Myös muut hyvin perustellut näkökulmat huomioidaan pisteityksessä.

Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.

3 pistettä
Vastauksessa on pohdittu kahta terveyserojen kaventamisen syytä.

6 pistettä
Vastauksessa on pohdittu neljää terveyserojen kaventamisen syytä.

9 pistettä
Vastauksessa on pohdittu kuutta terveyserojen kaventamisen syytä.

Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).

6. Tunnetaidot 20 p.

Perustele esimerkein, minkälaisia tunnetaitoja sosiaalisen median käyttäjä tarvitsee.

Tunteita voi määritellä monin tavoin. Yksinkertaisimmillaan ne ovat yksilön reaktioita, joihin liittyy kehon virittyminen, tietoinen kokemus ja usein myös tunteen ilmaisu. Tunteet kertovat sisäisistä ja ulkoisista kokemuksista ja säätelevät käyttäytymistä (esimerkiksi motivaatiota). Tunteiden kokeminen ja ilmaisu on yksilöllistä. Aiemmat kokemukset ja synnynnäinen temperamentti vaikuttavat siihen, miten tunteet koetaan ja miten niitä ilmaistaan.

Sosiaalinen media eli some on nykyaikainen sosiaalisten viestintäkanavien mediaympäristö. Sosiaalisen median vaikutukset hyvinvointiin ovat subjektiivisia ja yksilöllisiä. Some sekä haastaa että tuottaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin näkökulmasta yksilön omalla toiminnalla verkossa on merkitystä. Psyykkistä hyvinvointia somessa edistävät aktiivinen toimijuus, oman sisällön tuottaminen ja vuorovaikutus, kuten osallistuminen jonkin ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin. Somen vertaistuki ja rohkaiseva, positiivinen palaute edistävät hyvinvointia.

Mielenterveyden kuormittumiseen liittyvät usein puutteelliset tunnetaidot. Hyvinvointi ja terveys voivat heikentyä, mikäli somessa koetaan yksinäisyyttä, kiusaamista, häirintää, vihapuhetta, ulkopuolisuutta tai täydellisyyteen hiottujen julkaisujen aiheuttamia paineita.

Sosiaalisen median käyttäjät tarvitsevat tunnetaitoja eli kykyä tunnistaa, säädellä ja ilmaista omia tunteita. Tunnetaitoja ovat myös tunteiden käsittelyn taidot. Tunnetaidot ovat tärkeitä monista eri syistä. Ne ovat esimerkiksi itsetuntemuksen ja hyvän mielenterveyden perusta.

Tunteiden tunnistaminen

Omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttavat hahmottamaan myös toisten tunteita. Ihmisen käyttäytymisen taustalla on kuusi perustunnetta: mielihyvä, pelko, inho, suru, viha ja hämmästys. Lisäksi koemme sosiaalisia tunteita, joita ovat häpeä, syyllisyys ja nolous sekä välittämisen tunne, hoivaamisen halu ja velvollisuuden tunne. Tunteet ovat ihmisen tietoisuuden perusta, ja ne auttavat toiminnan ohjaamisessa. Ilman tunteita ihmisen on vaikea tulla toimeen muiden kanssa (aleksityymisen henkilön on vaikea tunnistaa tunteita ja kuvata niitä). Tunteiden tunnistamisessa ja niiden merkityksen oivaltamisessa auttaa, kun pysähtyy pohtimaan oman tunnereaktion sisältöä sekä vaikutuksia kehoon ja mieleen. On myös hyvä pohtia, mistä omat tunteet syntyvät. Tunteet ovat osa itsetuntemusta, ja ne vaikuttavat myös minäkäsitykseen. Tunteiden avulla on myös mahdollista esimerkiksi pohtia, miten itse voi.

  • Tunnistamalla toisten tunteita voi oppia tunnetaitoja, kuten empatiaa, mikä voi herätä some-sisältöjen kautta.

  • Toisten tunteiden tunnistaminen voi olla somessa haastavaa, koska käyttäjä tulkitsee somen aiheuttamia tunteita omista lähtökohdistaan.

  • Tunnetartunnan tunnistamisella voi oppia säätelemään omia tunteitaan, sillä tunteet voivat tiedostamattomasti tarttua toisten viesteistä ja muusta sisällöstä fysiologisena reaktiona.

  • Tunteiden tunnistaminen somessa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa toimii heikommin kuin kasvotusten, sillä ihminen ei pysty riittävästi lukemaan toisen ihmisen kehonkieltä tai äänenpainoa ruudun takaa.

  • Voimakkaiden tunnereaktioiden syntyminen on tyypillistä somessa, sillä sen teknologiaan kuuluvat ominaispiirteet, kuten tykkäykset, voivat tuoda positiivista julkisuutta tai toimia vallankäytön välineenä.

  • Sosiaaliset tunteet, kuten riittämättömyys, kateus ja häpeä, voivat herätä somevertailun seurauksena. Näiden taustalla voi olla pelko siitä, että jää jostakin paitsi (eli FOMO = fear of missing out).

  • Myönteisten ja kielteisten viestien samanaikaisuus aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, kuten ilon ja ylpeyden tunteen yhtä aikaa huonommuuden, häpeän ja epäonnistumisen tunteen kanssa.

  • Somen sota- ja kriisiuutisointi sekä siihen liittyvä visuaalinen viestintä voivat herättää ahdistavia ja pelottavia tunteita.

  • Lähettäjän viitekehyksen tunnistaminen on tärkeä tunnetaito, sillä somen mahdollistama anonyymiys vaikeuttaa tämän tunnistamista (kyseessä voi olla esimerkiksi häirintä, kiusaaminen tai maalittaminen).

  • Somen algoritmit voivat yksipuolistaa sisältöä niin, että vain tietynlaiset tunnekokemukset vahvistuvat eikä käyttäjä näe monipuolisesti tunteita herättävää sisältöä tai erilaisia tunteita.

  • Somen käyttäjän on hyvä ymmärtää internetin sisällön valikoitumiseen ja kaupallisuuteen liittyviä markkinoinnin keinoja.

Tunteiden sääteleminen

Tunteita on mahdollista käsitellä ja säädellä. Omien tunteiden hallinta auttaa ottamaan toiset ihmiset huomioon, oppimaan uutta ja toimimaan vuorovaikutustilanteissa toista kunnioittaen sekä omat turvarajat säilyttäen. Tunteita voi oppia säätelemään harjoittelemalla itsensä hyväksymistä ja kiinnittämällä tietoisesti huomiota mieluummin myönteisiin kuin kielteisiin asioihin.

Tunnetaidot kehittyvät iän ja kokemusten myötä. Lapsilla tunteiden säätely on vasta kehittymässä. Voimakkaat sisällöt, kuten porno tai väkivalta, voivat vaurioittaa lapsen tunnemaailmaa ja mielen hyvinvointia.

Haastavien tunteiden voimakkuutta tulee monissa vuorovaikutustilanteissa säädellä, jotta vuorovaikutus on mahdollista. Sellaisia tunteita ovat esimerkiksi pettymys ja suuttumus. Usein sopiva tunteiden ilmaisu tarkoittaa haastavien tunteiden aiheuttaman tunnereaktion lieventämistä ja vähentämistä. Fyysisen ja psyykkisen rauhoittumisen ja tilanteen rauhoittamisen taidot auttavat tunnekuohuissa.

  • Tieto tunteista ja niiden aiheuttamista reaktioista auttaa somen käyttäjää.

  • Tunteita voi osittain säädellä esimerkiksi rajaamalla somen käyttöä, käytön määrää ja sisältöä.

  • Somen avulla voi säädellä tunteitaan, kuten rauhoittaa itseään tietyn sisällön avulla.

  • Somen käyttö voi turruttaa, jolloin omia tunteita ja olotilaa on hankala tunnistaa.

  • Haastavien tunteiden tunnistaminen muissa somen käyttäjissä antaa mahdollisuuden pysähtyä miettimään, mistä ja miksi toisen tunnereaktio syntyi ja miten se vaikutti itseen.

  • Somen ryhmissä (kuplautuminen) voi jäädä kiinni tiettyyn tunteeseen, esimerkiksi vihaan.

  • Tunteiden säätely on tärkeä tunnetaito, sillä somessa voi syntyä jakoa meihin ja muihin, jolloin ryhmien välillä ei tunnu olevan mitään yhteistä. Tämä estää empatian kokemista tai käyttämistä, ja konfliktitilanteessa muut käyttäjät voidaan epäinhimillistää sekä suhtautua heihin vihamielisesti, jopa väkivaltaisesti.

Tunteiden ilmaiseminen

Tunteiden ilmaisemista voi oppia läpi elämän. Tunteiden ilmaiseminen on tärkeä osa vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa.

  • Parhaimmillaan some auttaa ihmisen lajityypillistä perustarvetta olla sosiaalisessa kanssakäymisessä ja ilmaista tunteitaan muille.

  • Tunteita voidaan ilmaista somessa kuvien, värien, emojien, musiikin tai muun äänimaiseman, puheen, tekstin, eleiden ja ilmeiden avulla.

  • Somesta voi nähdä ja oppia erilaisia tapoja ilmaista tunteita.

  • Some on monelle jokapäiväinen väline yhteydenpitoon kavereiden, tuttavien, perheen ja erilaisten yhteisöjen kanssa.

  • Somen tunneilmaisuista voi olla vaikea päätellä, onko kyseessä aito tunnereaktio vai epärehellinen tunneviesti, jonka käyttäjä haluaa tietoisesti muille välittää.

  • Somessa vuorovaikutus on monimutkaista ja väärinymmärryksiä saattaa syntyä helposti. Esimerkiksi sarkasmia on vaikeata ymmärtää ruudun välityksellä ja emojeja voidaan tulkita eri tavoin.

  • Virhetulkinnoilla voi olla vaikutusta tunteisiin, sillä eri somealustoilla on erilaisia viestintäkulttuureja, kuten hymiöiden käyttö, mikä voi johtaa väärinkäsityksiin.

  • Somen käyttäjä jää paitsi sanattomasta viestinnästä ja keskustelut voivat kärjistyä, kun hän ei kohtaa toista ihmistä kasvotusten.

Myös muut tunnetaitojen asianmukaiset jaottelut hyväksytään.

Pisteitys

3 pistettä
Sosiaalisen median käyttäjän tunnetaitoja on perusteltu kahdelta tunnetaitojen osa-alueelta ja kummaltakin on annettu esimerkki.

6 pistettä
Sosiaalisen median käyttäjän tunnetaidot on määritelty ja jaoteltu oikein sekä perusteltu esimerkein. Kaikista kolmesta tunnetaidon osa-alueesta on annettu yhteensä viisi asianmukaista esimerkkiä.

9 pistettä
Sosiaalisen median käyttäjän tunnetaidot on määritelty ja jaoteltu oikein sekä perusteltu esimerkein. Kaikista kolmesta tunnetaidon osa-alueesta on annettu yhteensä yhdeksän esimerkkiä.

Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, argumentointi, kokonaisuus).

Osa 3: 30 pisteen tehtävät

7. Alkoholi 30 p.

7.1 Suomalaisen aikuisväestön alkoholin käyttöä on tutkittu pitkään. Tee taulukoiden 7.A ja  7.B tutkimustulosten perusteella pylväsdiagrammit, jotka havainnollistavat muutoksia suomalaisten naisten ja miesten vähintään viikottaisessa alkoholinkäytössä tutkimusaikana 1968–2023. Liitä selkeät kuvakaappaukset laatimistasi naisten ja miesten diagrammeista vastauskenttään ja selitä perustellen havaitsemasi päätulokset diagrammien alapuolelle. 10 p.

Suomalaisen aikuisväestön alkoholinkäyttöä on seurattu vuodesta 1968. Tutkimuksen toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksen aineistot on kerätty kahdeksan vuoden välein. Vähintään viikoittainen alkoholinkäyttö sisältää seuraavat ryhmät: vähintään kerran viikossa alkoholia käyttävät, pari kertaa viikossa alkoholia käyttävät sekä vähintään neljä kertaa viikossa alkoholia käyttävät.

Päätulokset

Vähintään viikoittaisessa alkoholinkäytössä ilmeni samansuuntainen muutos sekä miehillä että naisilla. Vuodesta 1968 vuoteen 1992 alkoholin käyttö vähintään kerran viikossa lisääntyi, minkä jälkeen käyttö pysyi tasaisena vuosina 2000 ja 2008. Vuodesta 2016 alkoholin säännöllinen käyttö on vähentynyt tasaisesti.

Lisäksi samansuuntainen, mutta ei niin tasainen muutos oli havaittavissa myös pari kertaa viikossa ja vähintään neljä kertaa viikossa alkoholia käyttävien ryhmissä. Alkoholin käyttäminen vähintään neljä kertaa viikossa on ollut vuonna 2023 melko harvinaista. Vuonna 2023 miehistä 6 % ja naisista 2 % käytti alkoholia vähintään neljä kertaa viikossa. Yleisintä runsas alkoholinkäyttö oli vuonna 1992, jolloin miehistä 16 % ja naisista 5 % käytti alkoholia näin usein.

Kaikkina tutkimusajankohtina miesten viikoittainen alkoholinkäyttö oli yleisempää kuin naisten. Vuonna 1968 38 % miehistä käytti alkoholia vähintään kerran viikossa, naisilla vastaava prosenttiosuus oli 10 %. Vuosina 1992–2008 miehistä 60–62 % ja naisista 35–37 % käytti alkoholia vähintään kerran viikossa. Vuoteen 2023 tultaessa sekä miesten (48 %) että naisten (23 %) vastaavat prosenttiosuudet olivat pienentyneet kulutuksen huippuvuosista.

Pisteitys

Pylväsdiagrammit ovat täysin tehtävänannon mukaiset 5 p. Osittain oikein laadituista pylväsdiagrammeista saa 3 p. Täydet pisteet voi saada myös jos harvemmin tai ei lainkaan -luokka on mukana, pylväät on kuvattu rinnakkaisina tai sukupuolet on kuvattu eri diagrammeissa. Jos pylväsdiagrammit puuttuvat kokonaan 0 pistettä.

Kustakin oikein selitetystä päätuloksesta voi saada yhden pisteen. Tuloksen kuvaaminen riittää. Enimmillään voi saada 5 pistettä. Päätuloksia voidaan pohtia tarkastelemalla (i) vähintään viikoittaista käyttöä yhtenä ryhmänä, ja (ii) vähintään viikoittaiseen käyttäjäryhmään kuuluvien 'alaryhmien' osuuksia keskenään (miten 'alaryhmät' ja niiden osuudet eroavat toisistaan).

  • Sukupuolten väliset erot (enintään kaksi pistettä)

  • Ajallinen muutos (enintään kaksi pistettä)

  • Yleinen käyttö (enintään yksi piste)

7.2 Millä keinoin alkoholin käyttöä voidaan vähentää Suomessa? Sovella vastauksessasi Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyden edistämisen toiminta-alueita. 20 p.

Alkoholinkäyttö aiheuttaa mittavia haittoja yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Kun alkoholinkäyttöä pyritään vähentämään väestötasolla, toimenpiteet tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti ja eri väestöryhmät tulee ottaa huomioon kaikilla politiikan osa-alueilla ja tasoilla, sillä alkoholinkäyttöä ei voida riittävästi vähentää yksittäisillä toimenpiteillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimien lisäksi alkoholinkäyttöä voidaan vähentää lainsäädännön, verotuksen sekä koulutus-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan keinoin.

Alkoholinkäytön vähentämistä voi jäsentää WHO:n terveyden edistämisen mallin viiden toiminta-alueen avulla

WHO terveyden edistämisen toiminta-alueetKeinoEsimerkkejä alkoholinkäytön vähentämisestä
Terveyttä edistävä yhteiskunta- politiikkaValtakunnallinen alkoholistrategia- Strategia on valtakunnallinen suunnitelma, joka sisältää , useita erilaisia keinoja ja määritellyt toimijat (esim. kunnan tehtävät)
Saatavuuden rajoittaminen, lainsäädäntö ja toimet- valtion vähittäismyyntimonopoli (Alko)
- ikärajojen nostaminen, ikärajojen noudattaminen ja noudattamisen tarkempi valvonta
- myynti- ja anniskeluaikojen rajoitukset
- myynti- ja anniskelupisteiden (kaupat ja kioskit ym.) määrän rajoittaminen
- saatavuuden säännöstely alkoholipitoisuuden mukaan
Vero- ja hintapolitiikka- alkoholiverotus
- alennusten ja kampanjahintojen rajoittaminen
- hinnoittelu mietoja alkoholijuomia suosivasti sekä korkeampi lisävero muille
Mainonnan ja markkinoinnin säätely- mainonnan ja markkinoinnin kieltäminen tai rajoittaminen (Valvira)
- some-viestinnän ohjeistusmarkkinoinnin kieltäminen tai rajoittaminen (Valvira)
- some-viestinnän ohjeistus
Terveyttä tukevien ympäristöjen aikaansaaminenPäihteettömien tapahtumien normalisointi
Juomis- ja riskitilanteiden kontrolli		- asennemuutoksen vahvistaminen
- päihteettömän kulttuurin vaaliminen
- työpaikkojen ja oppilaitosten toimintamallit
- alkoholin käyttökielto julkisilla paikoilla
- vastuullinen annostelu ja anniskelu ravintoloissa
- anniskelusäännösten tehovalvonta
- päihteettömyys liikenteessä
Yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen toiminnan vahvistaminenYhteisöjen toiminnan tukeminen ja mahdollistaminen- paikalliset ehkäisevän päihdetyön suunnitelmat ja työryhmät
- mielenterveyden edistäminen ja suojelu (esimerkiksi perheen varhainen tuki, nuorisotyö, kiusaamisen ja syrjimisen estäminen)
- vapaa-ajan päihteettömät harrastusmahdollisuudet
- raittiuden edistäminen esimerkiksi vähittäiskaupan, ravintoloiden ja viranomaisten yhteistyöllä
- paikallinen yhteistyö vanhempien, järjestöjen, seurojen ym. kesken (yhteiset säännöt)
Terveyspalvelujen tehostaminen ja kehittäminenTerveydenhuollon kehittäminen- henkilöstön koulutus
- matalan kynnyksen neuvonta
- riskikuluttajien seulonta ja nopea interventio
- päihde- ja riippuvuuspalvelut
- vertaistukiryhmät
Terveysosaamisen kehittäminentiedot, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus, eettinen vastuullisuus- päihdekasvatus kotona ja koulussa
- joukkotiedotuskampanjat, esimerkiksi varoitusmerkit ja -tekstit myyntipakkauksissa
- kohdennettu terveysviestintä ja -neuvonta (esimerkiksi raskaana oleville naisille)
- yhteiskunnallinen keskustelu
- yksilölliset ratkaisut

Pisteitys

3 pistettä
Vastauksessa on esitelty vähintään kolme esimerkkiä alkoholinkäytön vähentämisestä vähintään kolmelta toiminta-alueelta.

6 pistettä
Vastauksessa on esitelty ja sovellettu vähintään kuusi esimerkkiä alkoholinkäytön vähentämisestä vähintään kolmelta toiminta-alueelta. Esitellyt toiminta-alueet on nimetty.

9 pistettä
Vastauksessa on esitelty ja sovellettu vähintään kymmenen esimerkkiä alkoholinkäytön vähentämisestä kaikilta viideltä toiminta-alueelta.Esitellyt toiminta-alueet on nimetty.

Mikäli vastaus sisältää runsaasti tehtävänantoon liittymättömiä seikkoja, voidaan vastauksen kokonaispistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä.

Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, soveltaminen, kokonaisuus).

8. Ilmiön tunnistaminen 30 p.

8.1 Nimeä kaksi Antin terveyteen liittyvää ilmiötä, joista teksti 8.A kertoo, ja kuvaile niitä. 10 p.

Aineistossa 8.A kuvataan kahta syömishäiriötä. Tekstin alkuosa käsittelee ortoreksiaa ja loppuosa anoreksiaa eli laihuushäiriötä.

Syömishäiriöt ovat tavallisimmin nuorilla ja nuorilla aikuisilla esiintyviä yleisiä mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen. Päivittäisistä ajatuksista suurin osa liittyy syömiseen, liikuntaan ja painoon. Syömishäiriöoireiluun ei aina liity havaittavissa olevaa painon tai liikunnan muutosta, joka poikkeaisi tavanomaisesta. Tämän takia ongelma voi jäädä havaitsematta.

Ortoreksia on syömishäiriö, jonka taustalla on pakonomainen tarve syödä mahdollisimman terveellisesti. Ortoreksiassa rajoittaminen kohdistuu ensisijaisesti ruoan laatuun eikä niinkään määrään. Ortoreksiaa potevan ruokavaliosta karsiutuvat pois kokonaiset ruokaryhmät kuten rasvat, hiilihydraatit tai prosessoidut elintarvikkeet. Arkea ja ajankäyttöä hallitsee pakonomainen ruokien ja ruoka-aikojen suunnittelu, joka rajoittaa normaalia elämää ja heikentää elämänlaatua. Ortoreksiaan liittyy usein myös pakonomainen liikunta. Ortoreksia ei ole virallinen diagnoosi, vaan se kuuluu epätyypillisiin syömishäiriöihin. Ortoreksia voi johtaa anoreksian tai bulimian kehittymiseen.

Anoreksia on psykiatrinen sairaus, joka alkaa usein nuoruusiässä, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa. Anoreksia alkaa tyypillisesti harmittomasta laihduttamisyrityksestä, joka riistäytyy pakonomaiseksi ja hallitsemattomaksi syömättömyyskierteeksi. Anoreksiaa sairastavan elämää hallitsevat pakonomainen laihduttaminen ja liikunta. Sairauden keskeisiä piirteitä ovat ruumiinkuvan vääristymä ja sairaalloinen painonnousun pelko. Sairastunut tuntee itsensä lihavaksi, vaikka on vakavasti alipainoinen. Syömisen voimakas rajoittaminen johtaa usein rajuun laihtumiseen, joissain tilanteissa jopa hengenvaarallisen alhaiseen painoon.

Pisteitys

Syömishäiriöiden nimeäminen ja kuvailu arvioidaan pistein 0–10.

Ortoreksian ja anoreksian nimeämisestä saa yhteensä kaksi pistettä. Syömishäiriöiden kuvaamisesta saa enintään neljä pistettä/syömishäiriö. Pelkällä syömishäiriö nimeämisellä ja kuvaamisella voi osatehtävästä 8.1 saada enintään viisi pistettä.

8.2 Analysoi tekijöitä, jotka altistavat osatehtävässä 8.1 kuvaamillesi kahdelle ilmiölle. Hyödynnä vastauksessasi tekstiä 8.A. 20 p.

Syömishäiriöiden taustalla vaikuttaa monia tekijöitä, ja niiden syyt ovat laihduttamista, kehonmuokkausta ja elintapojen korjausliikettä moninaisemmat. Syömishäiriöihin altistavia tekijöitä voidaan jaotella yksilöllisiin, yhteisöllisiin, yhteiskunnallisiin ja globaaleihin tekijöihin. Myös muu jaottelu hyväksytään.

A Yksilölliset tekijät

Geeniperimä voi altistaa syömishäiriöille. Geneettinen alttius syömishäiriölle ei tarkoita, että perimässään syömishäiriöriskiä kantava henkilö sairastuu, vaan sairastumiseen tarvitaan monia muitakin tekijöitä. Geneettinen alttius syömishäiriöille on kuitenkin merkittävä tekijä sairastumisessa ja samaa luokkaa kuin alttius esimerkiksi skitsofrenialle, kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle ja pakko-oireiselle häiriölle.

Biologisista tekijöistä esimerkiksi naissukupuoli on syömishäiriön riskitekijä. Kaikista sairastuneista 90 % on tyttöjä ja naisia. On esitetty, että naishormonit voivat lisätä syömishäiriön riskiä, koska erityisesti estrogeeni osallistuu syömisen ja painon säätelyyn. Syömishäiriöt ovat miehillä kymmenen kertaa harvinaisempia kuin naisilla. Miesten syömishäiriö ilmenee usein tyytymättömyytenä omaan lihaksikkuuteen. Ilmeisesti osa miehistä on geneettisten tekijöiden vuoksi alttiimpia tällaiselle tunteelle, jonka heräämiseen vaikuttavat myös yksilölliset stressitekijät.

Persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat muun muassa päättäväisyys, pitkäjänteisyys, joustamattomuus ja halu miellyttää muita. Myös täydellisyyden tavoittelu eli perfektionismi katsotaan usein syömishäiriölle altistavaksi tekijäksi. Anttia kuormitti nimenomaan halu menestyä urheilussa ja koulussa. Syömishäiriötä sairastavan persoonassa on myös muuta väestöä enemmän kognitiivista joustamattomuutta eli vaikeutta muuttaa ajattelu- ja toimintatapoja sekä käyttäytymisen jäykkyyttä ja kaavamaisuutta. Tämä jäykkyys selittää viehtymyksen erilaisiin rutiineihin ja rituaaleihin, tarpeen tehdä asiat aina saman kaavan mukaan sekä vaikeuden muuttaa omaa toimintaa. Antilla tämä näkyi toimintatavoissa, syömisessä ja treenaamisessa.

Psykologinen kehitys on lapsuudessa ja nuoruudessa haavoittuvimmillaan. Traumatisoivat tapahtumat kuten fyysinen, henkinen tai seksuaalinen väkivalta uhkaavat normaalia psykologista kehitystä ja lisäävät syömishäiriön riskiä. Syömishäiriöön sairastuneille tyypillisiä ovat syystä tai toisesta johtuvat puutteet tunnetaitojen, minäkuvan ja itsetunnon kehittymisessä. Ulkoinen toiminta, kuten syömishäiriökäyttäytyminen, auttaa rauhoittumaan ja vie hetkeksi ajatukset muualle.

Muut mielenterveyden häiriöt voivat lisätä häiriöiden yhteisesiintymisen riskiä.

B Yhteiskuntaan liittyvät tekijät

Suorituskeskeinen, tietynlaista ulkonäköä ihaileva ja kovia arvoja kannattava kulttuuri altistaa syömishäiriölle ja ohjaa syömishäiriölle tyypilliseen ajattelu- ja käyttäytymismalliin. Esiintymiseen liittyvissä töissä (tanssijat, näyttelijät, mallit), joissa ihaillaan tietynlaista (esimerkiksi hoikkaa) vartaloa ja joille ulkoinen olemus on keskeisessä asemassa, syömishäiriön puhkeamisen riski on suurentunut. Kulttuurissamme ihannoidaan syömisen rajoittamista ja epäterveellisiksi mielletyistä ruoista kieltäytymistä. Liikkuminen liitetään terveyden ja hyvinvoinnin nimissäkin usein kaloreiden kuluttamiseen, laihduttamiseen ja kehon muokkaamiseen.

Mediassa nais- ja mieskuvat ovat usein yksipuolisia ja stereotyyppisiä. Sosiaalisella medialla ja erityisesti sellaisilla sosiaalisen median alustoilla, joilla keskitytään kuvien lähettämiseen ja katseluun, on todettu olevan yhteys nuorten syömishäiriöiseen käyttäytymiseen. Sosiaalisessa mediassa on yhteisöjä, jotka kannustavat epäterveelliseen syömiskäyttäytymiseen. Yhteisöjen sisällä jaetaan laihdutusvinkkejä sekä inspiroivia kuvia laihoista henkilöistä. Median esittämä kehon yliseksualisointi on myös osaltaan aiheuttamassa vääristyneen kehosuhteen syntymistä.

C Yhteisölliset tekijät

Syömishäiriöitä sairastavat kuvaavat usein oman lapsuudenperheensä tai nykyisten ihmissuhteidensa vuorovaikutusta ja tunneilmaisun kulttuuria haastavana, rajattomana tai ristiriitaisena. Syömishäiriöön sairastuneiden lähipiiristä löytyy usein häiriintynyttä ajattelua ja käyttäytymistä, jotka liittyvät syömiseen, liikkumiseen, painoon tai omaan kehoon. Täydellisyyden tavoitteluun liittyvät piirteet lähipiirissä lisäävät riskiä sairastua syömishäiriöön. Myös vertaisryhmä vaikuttaa altistumiseen.

Syömishäiriö voi alkaa pyrkimyksestä syödä terveellisesti, kuten esimerkissä mainitun Antin tapauksessa. Tekstissä kuvataan kuinka Antti halusi elää terveellisesti syömällä puhdasta ruokaa ja saada sitä kautta urheilussa parhaat tulokset. Tietyt harrastukset voivat altistaa syömishäiriöille. Riskilajeja syömishäiriöille ovat painoluokkalajit, kestävyyslajit, esteettiset lajit sekä muut lajit, joissa alhaisesta kehon painosta on hyötyä. Jos kehittyvän, urheilua harrastavan nuoren painoa kommentoidaan negatiivisesti tai häntä jopa painostetaan pudottamaan painoaan, hän saattaa ryhtyä rajoittamaan syömistään, mikä voi myöhemmin johtaa syömishäiriöön.

D Globaalit tekijät

Syömishäiriöt ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti 2000-luvulla. Media lisää syömishäiriöiden vaaraa levittämällä juttuja prinsessojen ja muiden kuuluisuuksien syömishäiriöistä. Sosiaalisessa mediassa on myös globaalilla tasolla monia syömishäiriöihin kannustavia ryhmiä.

On myös viitteitä siitä, että ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa osalle ihmisistä syömishäiriöitä. Vaatimus ilmastoystävällisestä eettisestä syömisestä saattaa jollekulle olla niin rajattu, ahdas ja tiukka, ettei juuri mikään ruoka tunnu olevan sallittua.

Pisteitys

Syömishäiriöille altistavien tekijöiden analysointi arvioidaan pistein 0–10.

Vastauksen voi rakentaa jaottelemalla altistavia tekijöitä esimerkiksi terveyden eri tasojen (yksilö, yhteisö, yhteiskunta, globaali) tai terveyden osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) mukaan.

3 pistettä
Vastauksessa on analysoitu neljää syömishäiriöihin altistavaa tekijää yhdestä tai useammasta näkökulmasta (esim. yksilö/yhteisö/yhteiskunta/globaali tai fyysinen/psyykkinen/sosiaalinen).

6 pistettä
Vastauksessa on analysoitu kuutta syömishäiriöihin altistavaa tekijää kahdesta tai useammasta näkökulmasta.

9 pistettä
Vastauksessa on analysoitu kahdeksaa syömishäiriöihin altistavaa tekijää kolmesta tai useammasta näkökulmasta. Näkökulmat on nimetty selkeästi.

Tiedonkäsittely 10 p.
Tiedonkäsittely arvioidaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).

Kokonaispistemäärästä vähennetään 5 pistettä, jos aineistoon ei viitata lainkaan.

9. Tekoälyn tuottama terveystieto 30 p.

Tekstissä 9.A on 14-vuotiaan nuoren kysymys ja tekoälypohjaisen Googlen kielimallin hänen kysymykseensä antama vastaus. Analysoi, mitä eettisiä haasteita tekoälyn tuottamaan tekstiaineistoon liittyy. Hyödynnä vastauksessasi tekstiä 9.A.

Googlen kielimalli on keskusteleva tekoälytyökalu, joka käyttää sijaintia ja aikaisempia keskusteluja hyödyksi, kun se tarjoaa vastausta kysymykseen. Kielimalli on kokeellista teknologiaa, ja se voi tarjota epätarkkoja ja sopimattomia tietoja. Ohjeissa kuvataan, ettei sen vastauksiin tulisi luottaa lääketieteellisissä ja asiantuntijuutta vaativissa kysymyksissä.

Kysyjä tarvitsee ymmärrystä kielimallien toiminnasta, kysymyksen asettelun ja täsmentämisen taitoa sekä taitoa arvioida vastausta kriittisesti. Erityisesti terveysaiheisissa kysymyksissä tarvitaan terveysosaamista vastauksen tulkinnassa. Aineiston esimerkkiä voi analysoida eettisten näkökulmien avulla vastausta pyytävän henkilön, sovelluksen ja sen taustaorganisaation tai itse vastauksen sisällön kautta.

Arvot: Tekoälyllä ei ole eettisen ajattelun ja arvioinnin taitoa eikä omaa arvomaailmaa. Vastaus heijastaa kielimallin kehityksessä käytetyn aineiston arvoja. Vastaus voi siten sisältää vahinkoa tuottavia ennakkoluuloja, stereotypioita tai puolueellista ajattelutapaa. Kysymyksessä on taustaoletuksena, että energiajuomia kannattaa käyttää, jolloin kielimalli vastaa kysymykseen arvioimatta kysymystä. Kielimallien käyttäjillä on mahdollisuus syöttää sille tietoja ja ohjata sisältöä haluamaansa suuntaan. Esimerkiksi energiajuomien valmistajat voisivat tukea käytölle myönteisten vastauksien saamista.

Normit ja velvollisuudet: Tekoälyn sovelluksilla ja niiden taustaorganisaatioilla ei ole vastuuta vastausten sisällöstä ja ehdotuksista toisin kuin ammatillisessa elämäntapaohjauksessa olisi. Suhtautuminen energiajuomiin ja niiden käyttö, sisältö ja käyttötavat voivat eri maissa olla keskenään erilaisia kulttuurisista syistä sekä kansallisen lainsäädännön tai suositusten eroavuuksien vuoksi. Kielimallien aineistossa voi siten olla erilaisia näkemyksiä energiajuomista ja niiden käytöstä. Kielimallien käyttämästä aineistosta pääsevät todennäköisesti esiin siinä eniten esiintyvät näkemykset riippumatta niiden oikeellisuudesta. Uusin tutkimustieto ei tule kielimallien vastauksissa esiin. Vastaus voi sisältää virheellistä tietoa tai suomalaisista ohjeista tai suosituksista poikkeavaa tietoa. Vastauksen vastaanottajan eettinen velvollisuus on suhtautua kriittisesti vastaukseen ja tiedostaa mitä kysyy. Aineiston kysymys hakee syitä käytölle, joten vastauksessa ei esitellä haittoja tai syitä siihen, miksi energiajuomia ei kannata käyttää.

Oikeudet: Ihmisillä on oikeus yksityisyyteen sekä tietosuojaan niin, etteivät hänen kysymyksensä tai käyttämänsä tiedot leviä palvelun kautta. Tekoälypohjaiset sovellukset eivät kuitenkaan takaa oikeuksia ja täytä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia riittävästi. Kielimallille annettuja tietoja tai siltä kysyttyjä kysymyksiä saatetaan käyttää myös käyttäjän profilointiin. Erityisesti tieto terveyteen liittyvistä kiinnostuksen kohteista tai kysymyksistä on yksityistä. Myös tekoälyn käyttöön liittyvä tekijänoikeuskeskustelu on kesken, eivätkä tekoälyn taustalla olevien kielimallien kehittäjät kerro tai arvioi lähteitään. Kysyjällä tulisi olla oikeus saada helposti luotettavaa terveystietoa.

Seuraukset: Tekoälysovelluksilla ja niiden erilaisilla taustaorganisaatioilla ei ole vastuuta vastausten sisällöstä ja niiden käytön seurauksista. Vastuu tekstin käytöstä on ainoastaan käyttäjällä. Seurauksena voi olla esimerkiksi vääriin tietoihin perustuvia terveysvalintoja (energiajuomat vääristävät kehon tuottamia väsymysviestejä, ja ihminen väsyy liikaa), toimintatapoja (energiajuomat poistavat nestettä, jolloin ne voivat heikentää suorituskykyä liikunnassa ja nostaa sykettä altistaen rytmihäiriöille; väsymystä tai keskittymiskyvyn puutetta hoidetaan energiajuomalla puuttumatta sen perussyyhyn, kuten liian vähäiseen unen määrään) ja hoito-ohjeita (energiajuomien kofeiini ei auta unettomuuteen, vaan heikentää unta).

Vääristyneet tekstit voivat aiheuttaa omien uskomusten ja asenteiden muokkaantumista, ja niillä voi olla yhteiskunnallisia ja kulttuuria muokkaavia seurauksia. Esimerkiksi tekstin heijastamat myönteiset käyttöuskomukset ja asenne voivat luoda yleistä energiajuomien käyttökulttuuria (energiajuomien käyttäjillä päihteiden käyttö on muita yleisempää). Tekoälyn kehittämisessä käytetty aineisto voi tuottaa myös kaupallisesti suuntautuvan, rajoittuneen vastauksen tai jotakin ihmisryhmää korostavan tai syrjivän vastauksen (mielikuvien luominen modernista käyttäjästä).

Vastaus kysymykseen on yleinen eikä huomioi esimerkiksi kysyjän ikää, elämäntilannetta tai kysymyksen kontekstia. Esimerkiksi tässä vastauksessa ei kerrota, ketkä ovat riskiryhmiä, joiden tulisi välttää juomien käyttöä. Kysyjä on 14-vuotias, eikä niin nuoren tulisi käyttää energiajuomia niiden suuren kofeiinimäärän takia. Kofeiini aiheuttaa muun muassa riippuvuutta, ärtyneisyyttä ja levottomuutta, sydämentykytystä, verenpaineen nousua sekä rytmihäiriöriskin. Myös THL on suositellut, että energiajuomien myyntiä alle 15-vuotiaille rajoitetaan.

Hyveet: Edistyksellisyyteen liittyy kehitysmyönteisyys ja teknologian avun hyödyntäminen. Tekoäly antaa tehokkaan ja kaikille tasavertaisen välineen tiedon levittämiseen ja ihmisten kysymysten nopeaan ratkaisemiseen. Kielimallien kehittäjien hyveellistä toimintaa olisi pyrkimys läpinäkyvyyteen, luotettavuuteen ja yhteisten sääntöjen kuten EU:n tietosuoja-asetuksen noudattamiseen.

Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–15.

4 pistettä
Vastauksessa on analysoitu kielimallin käyttöä ja sen antamaa vastausta yhdestä eettisestä näkökulmasta (arvot, normit, velvollisuudet, oikeudet, seuraukset, hyveet).

7 pistettä
Vastauksessa on analysoitu kielimallin käyttöä ja sen antamaa vastausta kahdesta eettisestä näkökulmasta.

10 pistettä
Vastauksessa on analysoitu kielimallin käyttöä ja sen antamaa vastausta kolmesta eettisestä näkökulmasta. Näkökulmat on nimetty asianmukaisesti.

13 pistettä
Vastauksessa on analysoitu kielimallin käyttöä ja sen antamaa vastausta neljästä eettisestä näkökulmasta. Näkökulmat on nimetty asianmukaisesti.

Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).

Kokonaispistemäärästä vähennetään 5 pistettä, jos aineistoon ei viitata lainkaan.