Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto
26.3.2025
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.5.2025
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.
Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.
Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.
Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.
Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.
Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.
Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.
Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.
Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.
Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.
Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.
Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.
Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.
Pistemäärät | alle 25 % | 25–50 % | 50 % hyvä vastaus | 80 % kiitettävä vastaus | yli 80 % |
---|---|---|---|---|---|
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta. | Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä. | Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite. | Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä). | Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä). | Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin. |
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista. | Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. | Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta. | Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia. | Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti. | Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Väittämiä uskonnoista 20 p.
1.1 Juutalainen sapatti alkaa 1 p.
- lauantaina auringon noustessa. (-1 p.)
- perjantaina auringon laskiessa. (1 p.)
- sunnuntaina auringon noustessa. (-1 p.)
1.2 Kosher-säännösten mukaan juutalaisten 1 p.
- tulee nauttia liha- ja kasvisruoat eri aterioilla. (-1 p.)
- tulee valmistaa maito- ja liharuoat eri astioissa. (1 p.)
- tulee kieltäytyä viinin juomisesta. (-1 p.)
1.3 Juutalaiset juhlivat pesahia (pääsiäistä) 1 p.
- Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. (1 p.)
- syntien sovittamisen juhlana. (-1 p.)
- Tooran antamisen kunniaksi. (-1 p.)
1.4 Poikien ympärileikkaus on juutalaisuudessa merkki 1 p.
- Jumalan tekemästä liitosta Nooan ja ihmiskunnan kanssa. (-1 p.)
- Jumalan tekemästä liitosta Abrahamin ja tämän jälkeläisten kanssa. (1 p.)
- Jumalan tekemästä liitosta Daavidin ja Israelin kansan kanssa. (-1 p.)
1.5 Kasteen ohella luterilaisen kirkon toinen sakramentti on 1 p.
- konfirmaatio. (-1 p.)
- avioliittoon vihkiminen. (-1 p.)
- ehtoollinen. (1 p.)
1.6 Kristinuskossa opetetaan, että kristillinen kirkko syntyi ensimmäisenä 1 p.
- palmusunnuntaina. (-1 p.)
- helluntaina. (1 p.)
- jouluna. (-1 p.)
1.7 Kristityt muistavat loppiaisena 1 p.
- itämaan tietäjiä. (1 p.)
- Neitsyt Mariaa. (-1 p.)
- apostoleja. (-1 p.)
1.8 Kristillisen perinteen mukaan Isä meidän -rukous on 1 p.
- Jeesuksen opettama. (1 p.)
- Pietarin opettama. (-1 p.)
- Paavalin opettama. (-1 p.)
1.9 Hindulaisen rituaalin osana voidaan lausua pyhä tavu ”aum” (”om”), joka 1 p.
- on lainattu kristillisen rukouksen lopettavasta sanasta ”amen”. (-1 p.)
- symboloi universumin perusääntä. (1 p.)
- jäljittelee Krišnan huilun soittoa. (-1 p.)
1.10 Hindut viettävät loka-marraskuussa valon juhlaa nimeltä 1 p.
- id al-adha. (-1 p.)
- diwali. (1 p.)
- hanukka. (-1 p.)
1.11 Hindulaisuudessa puja tarkoittaa 1 p.
- alttarihahmolle osoitettavaa palvontarituaalia. (1 p.)
- vaeltavan pyhän miehen elämäntapaa. (-1 p.)
- valaistumiseen tähtäävää joogamuotoa. (-1 p.)
1.12 Veda-perinteen mukaisessa avioliiton solmimisessa 1 p.
- sulhanen tarjoaa morsiamen isälle lasillisen viiniä. (-1 p.)
- vihittävä pari pukeutuu valkoisiin vaatteisiin. (-1 p.)
- vihittävä pari ottaa seitsemän askelta tulen ympärillä. (1 p.)
1.13 Theravada-buddhalaisuudessa pidetään ihanteena, että munkki 1 p.
- kerjää ruokansa. (1 p.)
- paastoaa itsensä lopulta hengiltä. (-1 p.)
- elää ”taivaaseen pukeutuneena” eli alastomana. (-1 p.)
1.14 Buddhalaisuuden tärkeimmät pyhiinvaelluskohteet, kuten Bodh Gaya ja Lumbini, ovat 1 p.
- Gautama Buddhan varhaisten seuraajien hautapaikkoja. (-1 p.)
- Gautama Buddhan elämänvaiheiden kannalta tärkeitä paikkoja. (1 p.)
- thaikulttuurissa vuosituhansia pyhinä pidettyjä luonnonkohteita. (-1 p.)
1.15 Buddhalaiset stupat ovat rakennuksia, 1 p.
- joissa munkit asuvat sadekauden. (-1 p.)
- jotka alun perin rakennettiin Buddhan maallisten jäännösten säilyttämistä varten. (1 p.)
- joissa munkit suorittavat avioliittoon vihkimisiä. (-1 p.)
1.16 Toukokuussa buddhalaiset viettävät ympäri maailmaa Buddha-juhlaa, joka tunnetaan nimellä 1 p.
- vesak. (1 p.)
- ramadan. (-1 p.)
- purim. (-1 p.)
1.17 Kun šintolainen kulkee toriin läpi, hän 1 p.
- saavuttaa uskonnollisen täysi-ikäisyyden. (-1 p.)
- astuu pyhälle alueelle. (1 p.)
- muuttuu epäpuhtaaksi. (-1 p.)
1.18 Šintolaisuuteen liittyvä rituaalinen urheilulaji on 1 p.
- jousiammunta. (-1 p.)
- sumopaini. (1 p.)
- potkunyrkkeily. (-1 p.)
1.19 Japanin tärkein, Isessä sijaitseva šintolaispyhäkkö on omistettu 1 p.
- auringonjumalatar Amaterasulle. (1 p.)
- Japanin keisarille. (-1 p.)
- bodhisattva Avalokitesvaralle. (-1 p.)
1.20 Šintolaisessa pyhäkössä vierailuun kuuluu 1 p.
- uskon tunnustaminen. (-1 p.)
- ripittäytyminen. (-1 p.)
- puhdistautuminen. (1 p.)
2. Uskonnolliset tilat 20 p.
Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä.
Vastauksissa arvioidaan sitä, tunnistaako kokelas, mistä uskonnosta on kyse, ja osaako hän asianmukaisia termejä käyttäen perustella, mitä uskonnollista tilaa kuva esittää. Kussakin kohdassa uskonnon tunnistamisesta voi saada yhden pisteen, tilan tunnistamisesta yhden pisteen ja muista perusteluun liittyvistä näkökohdista enintään kolme pistettä.
Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
2.1 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Kuva liittyy islamiin ja esittää moskeijan sisätilaa. Paikan tunnistaa moskeijaksi seinän mihrab-syvennyksestä, joka osoittaa rukoussuunnan Mekkaan, sekä minbar-saarnatuolista. Kalligrafiaan perustuva koristelutyyli on tyypillistä moskeijalle. Moskeija on rukouksen paikka, joten tilan pitää olla tarpeeksi avara rukoilijoiden kokoontumiselle. Lattia on peitetty matoilla, jotta maahan asti kumartaminen olisi mahdollista ja miellyttävää.
Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.
2.2 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Kuva liittyy juutalaisuuteen ja esittää synagogan sisätilaa. Paikan tunnistaa synagogaksi ikkunan lasimaalauksen menora-kyntteliköstä, kymmenen käskyn kivitauluista ja suljetusta kaapista (arkki), jossa säilytetään Toora-kääröjä. Synagoga on juutalaisen seurakunnan kokoontumispaikka, ja siellä on usein penkkejä istumista varten. Seinällä on hepreankielistä tekstiä. Tilassa on parvi naisia varten.
Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.
2.3 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Kuva liittyy sikhiläisyyteen ja esittää sikhitemppelin eli gurdwaran sisätilaa. Päähallissa on korokkeelle nostettuna, peitteiden alla pyhä kirja Guru Granth Sahib. Keskeistä sikheille on pyhän kirjan kunnioittaminen. Paikan tunnistaa gurdwaraksi kahdesta etualalla näkyvästä sikhien khanda-symbolista, jossa yhdistyvät miekka ja tikarit, sekä ihmisten pukeutumisesta: perinteisen tavan mukaan kaikilla gurdwaraan saapuneilla pää on peitetty, esimerkiksi turbaanilla.
Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.
2.4 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Kuva liittyy buddhalaisuuteen ja esittää buddhalaista temppeliä, joka edustaa thaimaalaista tyyliä. Paikan tunnistaa buddhalaiseksi suuresta Buddhan patsaasta, jonka eteen on aseteltu kukkia. Kengät tulee riisua temppelin sisäänkäynnillä. Buddhalaisiin temppeleihin voi tulla silloin, kun on itselle sopiva ajankohta. Kuvassa käynnissä on kuitenkin jokin tilaisuus. Kuvassa voi erottaa kaksi munkkia oransseissa kaavuissa.
Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.
3. Israelin ja Palestiinan konflikti 20 p.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja uskottavasti kokelas pohtii uskonnon roolia Israelin ja Palestiinan välisessä, vuosikymmeniä jatkuneessa konfliktissa.
Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii uskottavasti uskonnon roolia Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa tuomalla esiin vähintään kolme näkökohtaa.
Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja uskottavasti uskonnon roolia Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. Kokelas tarkastelee konfliktia usean vuosikymmenen ajalta ja tuo esille, että uskonto on vain yksi konfliktin ulottuvuus.
Ansiona pidetään sitä, että kokelas hyödyntää vastauksessaan historian ja yhteiskuntaopin tietämystään (esimerkiksi kytkökset suurvaltapolitiikkaan: Iran, Yhdysvallat), kunhan vastaus keskittyy uskonnon rooliin konfliktissa. Vuonna 2023 syttynyt Gazan sota on osa alueella pitkään jatkunutta konfliktia. Kokelas voi tarkastella Gazan sotaa osana vastausta, mutta kiitettäviin pisteisiin on mahdollista päästä myös ilman sen mainitsemista.
Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
-
Israel perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 juutalaisten kotimaaksi. Israelin peruslain (2018) mukaan se on juutalaisille tarkoitettu kansallisvaltio.
-
Palestiinalaiset ovat uskonnoltaan pääasiassa sunnimuslimeja. Pieni vähemmistö on kristittyjä. Lisäksi alueella elää muita pieniä ryhmiä, kuten druusit.
-
Juutalaiset sekä kannattavat että vastustavat Israelin valtiota uskonnollisin perustein (esimerkiksi uskonnollinen sionismi ja antisionismi).
-
Juutalaiset pitävät tärkeänä heprealaisen Raamatun kuvausta Israelista juutalaisten luvattuna maana.
-
Israelissa ja erityisesti Jerusalemissa sijaitsee juutalaisille, kristityille ja muslimeille pyhiä paikkoja.
-
Jotkin Palestiinassa toimivat islamistiset järjestöt (kuten Islamilainen jihad) hyödyntävät toiminnassaan ajatusta pyhästä sodasta eli jihadista.
-
Iranin šiialainen hallinto on tukenut šiialaista Hizbollah-järjestöä (Libanon) ja sunnalaista Hamasia (Gaza), jotka molemmat taistelevat Israelia vastaan.
-
Israelia ympäröivät muslimienemmistöiset valtiot tukevat palestiinalaisia.
-
Monet kristityt eri puolilla maailmaa tukevat Israelin valtiota uskonnollisin perustein (esimerkiksi kristillinen sionismi).
-
Yhdysvalloissa, joka on Israelin tärkeä tukija, on sekä kristillisen sionismin kannattajia että merkittävä juutalaisvähemmistö.
-
Monet uskonnolliset tahot pyrkivät rakentamaan rauhaa konfliktin eri osapuolten välille (esimerkiksi Interreligious Coordinating Council in Israel).
-
Uskonto on vain yksi osa konfliktia, ja se risteää monien muiden tekijöiden, kuten historian, talouden, etnisyyden, politiikan ja kansainvälisten suhteiden kanssa.
-
Uskonto voidaan nähdä sekä yhtenä konfliktin taustalla vaikuttavana syynä että välineenä, jota käytetään poliittisten tavoitteiden edistämiseen.
4. Mystiikka 20 p.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja osuvasti kokelas selittää, mitä mystiikka tarkoittaa, ja miten monipuolisesti hän esittelee mystiikan ilmenemistä kristinuskossa, islamissa ja hindulaisuudessa.
Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas osoittaa, että hän ymmärtää mystiikan tarkoittavan kokemusta painottavaa uskontulkintaa. Lisäksi hän esittää vähintään yhden olennaisen näkökohdan mystiikan ilmenemisestä kussakin kolmessa uskonnossa tai käsittelee kahta uskontoa monipuolisesti. Kokelas hyödyntää vastauksessa vähintään yhtä aineistoa.
Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas selittää jäsentyneesti ja osuvasti, mitä mystiikka tarkoittaa, ja esittelee monipuolisesti sen ilmenemistä kristinuskossa, islamissa ja hindulaisuudessa.
Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
- Mystiikassa painotetaan uskonnollista kokemusta, joka nähdään arkitodellisuudesta poikkeavana. Kokemus saattaa olla spontaani tai määrätietoisen harjoituksen tulos.
- Usein ajatellaan, että sanat eivät riitä asianmukaisesti mystisen kokemuksen kuvaamiseen. Mystikko turvautuu usein runolliseen kieleen, kuten aineistosta ilmenee: aineistoissa näkyy luonnonilmiöiden kuvaus ja esimerkiksi sisäisen tulen tunteminen tai tähden löytäminen.
- Mystiikka korostaa usein ”ykseyden” kokemusta ja lähenee näin panteismia.
- Mystikot ovat usein tulkinneet oman uskontonsa perinteitä avomielisesti ja korostaneet myös uskontodialogia.
- Kristinuskossa mystiikan perinne näkyy erityisesti katolisuuden ja ortodoksisuuden historiassa. Mystiikalla on ollut tärkeä rooli erityisesti luostariliikkeessä.
- Protestanttisuus on ollut usein epäileväisempi mystiikan suhteen; toisaalta myös esimerkiksi luterilaisten herätysliikkeiden taustalla voi nähdä kristillisen mystiikan vaikutusta. Nykyään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä mystiikasta ollaan kiinnostuneita esimerkiksi retriittitoiminnassa, Tuomasyhteisössä, Hiljaisuuden ystävien toiminnassa sekä ekumeenisessa Taizé-liikkeessä.
- Islamissa mystiikkaa edustaa suufilaisuus, jolla on suuri merkitys islamin historiassa sekä nykyisessä kansanomaisessa uskonnollisuudessa. Islamistiset suuntaukset suhtautuvat suufilaisuuteen yleensä kielteisesti.
- Suufimystikoista tunnetuimpia ovat dervissit (esimerkiksi Turkissa), jotka tavoittelevat mystistä tietoisuuden tilaa pyörimällä musiikin tahdissa.
- Hindulaisuudessa on monenlaista mystiikkaa: bhaktimystikot, kuten aineiston Mirabai, korostavat usein rakkauden ja kaipuun kieltä, kun taas Upanisadeissa mystiikka on ennemminkin kokemus siitä, että Jumalaa ei voida kuvata ja että yksilön korkein minä atman samastuu brahmaniin.
- Hindulaisuudessa tunnetaan erilaisia mystiseen kokemukseen tähtääviä tekniikoita, joista tunnetuin on jooga. Myös askeesilla on oma merkityksensä hindulaisen mystiikan historiassa.
- Mystiikkaa ilmenee myös uushenkisyyden piirissä, jossa ammennetaan aineksia maailman eri uskontoperinteistä.
5. Uskonto mediassa 20 p.
Toimittaja Reetta Räty kirjoitti Helsingin Sanomissa 21.1.2024: ”Median pitäisi käsitellä uskoa ja uskontoja paljon nykyistä enemmän. Syitä on lukuisia. Yksi niistä on juuri kansainvälinen politiikka.”
Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, tulisiko suomalaisen median käsitellä uskoa ja uskontoja nykyistä enemmän.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten uskottavasti ja syvällisesti kokelas perustelee näkemyksensä siitä, tulisiko suomalaisen median käsitellä uskoa ja uskontoja nykyistä enemmän.
Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää näkemyksensä ja perustelee sitä vähintään kahdella uskottavalla näkökohdalla.
Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittää näkemyksensä ja perustelee sitä uskottavasti ja syvällisesti.
Kokelas voi esittää, että suomalaisen median tulisi käsitellä uskoa ja uskontoja nykyistä enemmän tai että median ei tulisi käsitellä niitä aiempaa enempää. Vastausta voi perustella esimerkiksi seuraavanlaisilla näkökohdilla:
- Uskonto on globaalisti voimistuva ilmiö ja megatrendi, joka vaikuttaa paitsi yksilöihin ja yhteisöihin myös yhteiskuntiin ja kulttuureihin esimerkiksi maailmankuvan ja arvojen kautta. Uskontojen merkityksen on arvioitu kasvavan globaalilla tasolla.
- Ihmisten uskontolukutaito kehittyy uskonnoista saatavan tiedon ja julkisen keskustelun avulla. Siihen sisältyvät myös mediasisältöjen kriittinen arviointi ja taito tunnistaa valeuutiset ja harhaanjohtava informaatio.
- Tehtävänannossa mainitaan, että kansainvälinen politiikka on yksi syy käsitellä uskontoa mediassa. Tähän liittyvät esimerkiksi kansainvälisten suhteiden ja diplomatian näkökulma, uskonto kansainvälisissä konflikteissa, kulttuurinen vuorovaikutus sekä ihmisten ja aatteiden liikkuvuus. Uskonto voi liittyä sekä sisä- että ulkopolitiikkaan ja heijastua siten kansainväliseen politiikkaan.
- Uskonto liittyy keskeisesti muun muassa kansalaisyhteiskunnan, kehitysavun ja -kumppanuuden sekä ihmisoikeuksien ja yksilönvapauden kysymyksiin.
- Kristinuskon merkitys vähenee Suomessa erityisesti millenniaalien keskuudessa. Myös suomalaisten institutionaaliseen uskontoon kiinnittyminen heikkenee.
- Perinteisesti suomalaisessa kulttuurissa uskonnollista vakaumusta on pidetty yksityisasiana. Tutkimusten mukaan myös suomalaisessa politiikassa uskontoon perustuvaa keskustelua esiintyy vain vähän.
- Uskonnon ja uskon tarkastelu suomalaisessa mediassa painottuu uskonnollisiin instituutioihin (esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko) ja yksilön kokemuksiin. Sen sijaan esimerkiksi uskonnon roolia kansainvälisissä suhteissa ja globaaleissa megatrendeissä käsitellään vähemmän.
- Uutisointi painottuu kristinuskoon ja sen osalta kotimaan uutisiin. Globaalin kristinuskon teemat näkyvät suomalaisessa mediassa vähemmän, pois lukien katolisen kirkon paaviin liittyvät uutiset. Muista uskonnoista uutisoidaan usein vain, jos ne liittyvät ajankohtaisiin ilmiöihin.
- Suomalainen media nojaa usein kansainvälisen median ja uutistoimistojen tuotantoon. Uskontoon erikoistunutta journalismia on Suomessa vähän.
- Uskonnollista sisältöä tuotetaan myös valtiollisissa medioissa: Yle lähettää televisiossa ja radiossa muun muassa uskonnollisten yhteisöjen tuottamia hartausohjelmia ja valtiollisia jumalanpalveluksia. Paino on kristinuskon sisällöissä.
- Suomessa tuotetaan uskoon ja uskontoon liittyvää sisältöä uskonnollisesti kytkeytyneissä, erikoistuneissa medioissa niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnallinen Kotimaa-sanomalehti sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lukuisat seurakuntamediat.
- Perinteisen median (printti, radio, televisio) rinnalla myös sosiaalisessa mediassa välitetään tietoa ja käsitellään uskontoja. Tällöin tietoa tuottavat paitsi median edustajat myös yksilöt ja yhteisöt, jotka voivat edustaa uskontomyönteisiä tai -kielteisiä näkökulmia.
6. Kristinusko ja ihmisen suhde luontoon 20 p.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas arvioi väitettä ”kristinusko on pilannut ihmisen luontosuhteen”. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, miten oivaltavasti kokelas hyödyntää aineistoja.
Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi väitettä esittämällä vähintään kaksi olennaista näkökohtaa. Vastauksessa hyödynnetään kumpaakin aineistoa.
Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi väitettä monipuolisesti ja syvällisesti ja hyödyntää aineistoja oivaltavasti. Kokelas esittää perusteita sekä väitteen puolesta että sitä vastaan.
Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:
- Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on luonut koko maailman. Kaikki Jumalan luoma on pyhää, niin ihminen kuin luonto.
- Kristinuskon historiassa ihminen on nähty Jumalan luomistyön huipentumana, luomakunnan kruununa, jonka alaisuuteen kaikki muu luotu kuuluu.
- Ihmisen ja luonnon erottaminen toisistaan juontaa juurensa Raamatun luomiskertomuksesta, jonka mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja hallitsemaan koko luomakuntaa. Valistusfilosofialla oli merkittävä vaikutus ihmisen ja luonnon erillisyyttä korostavan luontokäsityksen vakiintumiseen länsimaissa.
- Raamattua on usein tulkittu ihmiskeskeisestä näkökulmasta, ja kristinuskossa on korostettu ihmisen valta-asemaa suhteessa luontoon. Ihmisen ja luonnon välille on varsinkin länsimaissa kehittynyt hierarkkinen suhde, jonka seuraukset näkyvät luonnon tuhoutumisena. Vrt. myös tekstikatkelmassa 6.A esitetty kritiikki kristinuskon luontosuhdetta kohtaan.
- Kristinuskon voidaan myös nähdä olevan välillisesti vastuussa siitä, miten sen vaikutuspiirissä olleissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa luontoa on kohdeltu.
- Kristinuskon mukaan Jumala on antanut ihmiselle tehtävän viljellä ja varjella maata. Ihmisellä on näin ollen sekä valta viljellä että vastuu varjella. Tätä näkemystä kutsutaan tilanhoitajaetiikaksi.
- Kristillinen ympäristöajattelu lähtee siitä, että ihminen on osa luontoa. Ihminen on myös vastuussa Jumalalle siitä, miten hän luontoa kohtelee.
- Viime vuosikymmeninä kristinuskossa on noussut esiin ekoteologia, joka tarkastelee Raamattua ja kristillistä oppia koko luomakunnan hyvinvoinnin näkökulmasta. Ekoteologia on kiinnostunut ihmisen, muun luomakunnan ja Jumalan välisestä suhteesta.
- Kristilliseen uskoon kuuluu kohtuullisuutta korostava elämäntapa. Kristityt ovat kuitenkin edistäneet myös elämäntapaa, joka ei ole luonnon kannalta kestävä, vaan aiheuttaa esimerkiksi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
- Tekstikatkelma 6.B on kristillisen pyhimyksen ja kerjäläisveljestön perustaneen Franciscus Assisilaisen vuonna 1224 laatima hymni Luotujen ylistys eli Aurinkolaulu. Aurinkolaulussa Franciscus ylistää ja kiittää Jumalaa kaikista Hänen luomistaan asioista, kuten ”veli auringosta", "sisar kuusta" ja ”äiti maasta”. Aurinkolaulu liittyy Franciscuksen kaikkien luotujen tasa-arvoisuutta korostavaan teologiaan, jonka mukaan hän kutsui eläimiä usein ihmisten veljiksi ja sisariksi.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Islamin levinneisyys 30 p.
Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.
7.1 Analysoi, millaisen kuvan kartta antaa islamin levinneisyydestä, ja vertaa sitä islamin tosiasialliseen levinneisyyteen. 10 p.
Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten osuvasti kokelas analysoi kartan antamaa kuvaa islamin levinneisyydestä ja vertaa sitä islamin tosiasialliseen levinneisyyteen.
Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kuvaa pääpiirteissään kartan antamaa kuvaa islamin levinneisyydestä ja vertaa sitä islamin tosiasialliseen levinneisyyteen. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että muslimeja elää myös karttaan merkittyjen alueiden ulkopuolella ja antaa tästä vähintään yhden esimerkin.
Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi osuvasti kartan antamaa kuvaa islamin levinneisyydestä ja vertaa sitä islamin tosiasialliseen levinneisyyteen esittäen useita olennaisia näkökohtia. Kokelas huomioi vastauksessaan sen, että muslimeja on määrällisesti paljon myös alueilla, joilla islam ei ole enemmistön uskonto. Vastaus sisältää esimerkkejä islamin levinneisyydestä karttaan merkittyjen alueiden ulkopuolella.
Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
- Kartan esittämissä maissa islam on nykyään enemmistöuskonto. Näihin alueisiin sisältyvät myös islamin synnyinseudut.
- Kartassa islamin levinneisyysalueeksi on esitetty Albania, Kosovo, Turkki, Syyria, Libanon, Jordania, Iran, Irak, Saudi-Arabia, Jemen, Oman, Yhdistyneet arabiemiraatit, Qatar, Kuwait, Azerbaidžan, Kazakstan, Uzbekistan, Turkmenistan, Kirgisia, Tadžikistan, Afganistan, Pakistan, Bangladesh, Somalia, Tansania, Egypti, Sudan, Libya, Tšad, Tunisia, Marokko, Algeria, Mali, Burkina Faso, Nigeria, Länsi-Sahara, Mauritania, Senegal, Gambia, Guinea, Sierra Leone, Indonesia, Malesia ja Brunei.
- Karttaan ei ole merkitty lainkaan alueita, joissa islam on merkittävä vähemmistöuskonto, kuten monet Euroopan maat, Pohjois-Amerikka ja Intia. Intiassa on arviolta noin 200 miljoonaa muslimia.
- Karttaan ei ole merkitty lainkaan alueita, joille islam on lisäksi levinnyt, kuten Etelä-Amerikan maat, Aasian maat ja Australia.
- Karttaan ei ole merkitty kaikkia sellaisia alueita, joilla islam on ollut aikoinaan valtaapitävien uskonto, kuten Iberian niemimaa ja Pohjois-Intia.
- Kartassa esitetyn levinneisyytensä perusteella islam näyttäytyy leimallisesti ei-länsimaisena ja ei-valkoisena uskontona.
7.2 Pohdi esimerkkien avulla, miten muslimien uskonnon harjoittamiseen on vaikuttanut se, että islam on levinnyt erilaisille maantieteellisille ja kulttuurisille alueille. 20 p.
Vastauksessa arvioidaan, kuinka monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii sitä, miten muslimien uskonnon harjoittamiseen on vaikuttanut islamin leviäminen erilaisille maantieteellisille ja kulttuurisille alueille. Vastaus voi painottua joko historialliseen tai nykytilanteen tarkasteluun tai sisältää molempia.
Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii vähintään kolmen esimerkin avulla sitä, miten muslimien uskonnon harjoittamiseen on vaikuttanut islamin leviäminen erilaisille maantieteellisille ja kulttuurisille alueille.
Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti sitä, miten muslimien uskonnon harjoittamiseen on vaikuttanut islamin leviäminen erilaisille maantieteellisille ja kulttuurisille alueille.
Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
- Islamin paastokuukausi eli ramadan rytmittyy auringonnousun ja -laskun mukaisesti. Rytmi voi perustua päivän pituuteen Mekassa, asuinmaassa tai lähimmässä islamilaisessa keskuksessa. Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa huomioon joudutaan ottamaan talven lyhyet päivät ja kesän valoisat yöt. Myöskään paaston rikkovaa iftar-ateriaa ei usein vietetä yhtä juhlavasti kuin monissa islamilaisissa kulttuureissa vaan paikalliseen arkeen mukautuen.
- Maan ilmasto ja vuodenaikojen vaihtelu vaikuttavat uskonnolliseen pukeutumiseen ja siten uskonnon julkiseen näkyvyyteen.
- Kansanusko eri puolilla islamilaista maailmaa on saanut vaikutteita alueen muista uskonnoista ja kulttuurisista käytänteistä.
- Maan lainsäädäntö voi säädellä uskonnollista pukeutumista (esimerkiksi islamiin liittyvän päähineen käyttöä) julkisissa tiloissa, kouluissa ja työpaikoilla.
- Paikallinen lainsäädäntö ja tapakulttuuri esimerkiksi työelämässä voivat vaikuttaa esimerkiksi rukoushetkien toteuttamiseen.
- Ruokaan liittyvät säännöt: esimerkiksi halal-lihan saatavuus ja käsittely.
- Islamin leviäminen eri maihin on synnyttänyt uusia tapoja viettää perhekeskeisiä juhlia, kuten id al-fitriä, esimerkiksi etäyhteyden välityksellä silloin, kun yhteen kokoontuminen pitkien etäisyyksien vuoksi ei ole mahdollista.
- Lainsäädäntö vaihtelee eri maissa esimerkiksi hautauskäytäntöjen osalta, mikä vaikuttaa muslimien noudattamiin hautaustapoihin.
- Muslimien uskonnonharjoittamiseen vaikuttaa osaltaan se, onko islam maassa enemmistö- vai vähemmistöuskonto. Maissa, joissa muslimit ovat vähemmistönä, uskonnon julkiseen harjoittamiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi enemmistökulttuurin inklusiivisuus, politiikka, julkisuuskuva, ennakkoluulot ja rasismi.
8. Kristinusko valtiollisissa yhteyksissä 30 p.
Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.
8.1 Tarkastele tilastoa ja analysoi eri ikäryhmien suhtautumista valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. 10 p.
Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja uskottavasti kokelas analysoi eri ikäryhmien suhtautumista valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.
Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti kyselyn keskeiset tulokset eri ikäryhmien suhtautumisesta valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin tai esittää vähintään kaksi tulosta ja antaa niille uskottavat selitykset.
Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti ja uskottavasti eri ikäryhmien suhtautumista valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.
Kokelas voi tuoda vastauksessaan esille esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
- 45 % suomalaisista asennoituu erittäin tai melko myönteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. Huomattavasti pienempi osa suomalaisista (18 %) suhtautuu erittäin tai melko kielteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.
- Kaikista myönteisimmin suhtautuvat yli 70-vuotiaat. Heistä 69 % suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. Myös kielteisesti suhtautuvien osuus on yli 70-vuotiaiden joukossa kaikista ikäryhmistä pienin, 11 %.
- Erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvien määrä kasvaa ja erittäin tai melko kielteisesti suhtautuvien määrä vähenee tasaisesti ikäryhmittäin, poikkeuksena alle 30-vuotiaat eli nuorimmat kyselyyn vastanneista.
- Alle 30-vuotiaista 35 % suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. Tässä ikäryhmässä myös erittäin tai melko kielteisesti suhtautuvien määrä (20 %) on pienempi kuin 30–39-vuotiaiden ja 40–49-vuotiaiden ikäryhmissä.
- 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä on enemmän kielteisesti (30 %) kuin myönteisesti suhtautuvia (25 %). Samoin 40–49-vuotiaissa, joskaan ero ei ole suuri (24 % ja 23 %).
- Jokaisessa ikäryhmässä merkittävä osa vastaajista (20–39 %) suhtautuu neutraalisti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.
- Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on pitkät perinteet valtionkirkkona ja kansankirkkona. Tämä voi heijastua suomalaisten melko positiivisena suhtautumisena kirkon rooliin valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä.
- Kristinuskolla on ollut merkittävä rooli kansalaisia yhdistävänä tekijänä erityisesti aiempina vuosikymmeninä.
- Kristinuskon merkityksen väheneminen näkyy erityisesti millenniaalien keskuudessa, mikä voi heijastua kyselyssä heidän kriittisenä suhtautumisenaan kirkon rooliin valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä.
- Yksiselitteistä syytä nuorimman ikäryhmän positiivisemmalle suhtautumiselle ei ole. Yksi taustatekijä voi olla uskonnon (ja sen monimuotoisuuden) näkyminen nuorten aikuisten arjessa ja sitä myötä neutraalimpi suhtautuminen uskonnon esilläoloon yhteiskunnassa.
8.2
Vuoden 2024 presidentinvaalien yhteydessä seitsemän yhdeksästä presidenttiehdokkaasta oli Ylen vaalikoneessa sitä mieltä, että presidentin tulee toivottaa Jumalan siunausta uudenvuodenpuheessaan.
Pohdi tätä uudenvuodenpuheeseen liittyvää tapaa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta.
20 p.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii Jumalan siunauksen toivottamista presidentin uudenvuodenpuheessa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta.
Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii Jumalan siunauksen toivottamista presidentin uudenvuodenpuheessa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta vähintään kolmesta näkökulmasta.
Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja syvällisesti Jumalan siunauksen toivottamista presidentin uudenvuodenpuheessa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta.
Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:
- positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus
- presidentin oman vakaumuksen vaikutus
- Jumalan siunauksen toivottaminen sopivana tai sopimattomana tekona eri uskontokuntien edustajien tai uskonnottomien näkökulmasta
- Jumalan siunauksen toivottaminen kulttuurisena tapana
- Jumalan siunauksen toivottaminen presidentin uudenvuodenpuheeseen kuuluvana perinteenä, jota osa presidenteistä on ylläpitänyt ja osa ei
- uskonnollisen monimuotoisuuden lisääntyminen Suomessa
- sekularisaatio Suomessa
- uskonnon näkyminen yhteiskunnan eri osa-alueilla
- kirkon ja valtion suhde (esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon asema kansankirkkoina)
- Jumalan siunauksen toivottaminen osana kansalaisuskontoa – Jumalan voi tulkita viittavaan laajasti eri uskontoihin ja erityisesti Lähi-idän monoteistiseen perinteeseen, joka koskee kristittyjen ohella myös juutalaisia ja muslimeja.
9. Ikonit ortodoksisessa kristillisyydessä 30 p.
Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.
9.1 Selitä, mikä on ikoni, ja kuvaile ikonien käyttöä ja merkitystä ortodoksisessa kristillisyydessä. 20 p.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten täsmällisesti kokelas selittää, mikä on ikoni, ja kuinka monipuolisesti hän kuvailee ikonien käyttöä ja merkitystä ortodoksisessa kristillisyydessä.
Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas selittää pääpiirteissään, mikä on ikoni, ja kuvailee ikonien käyttöä ja merkitystä ortodoksisessa kristillisyydessä esittelemällä molemmista vähintään yhden olennaisen näkökohdan.
Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas selittää täsmällisesti, mikä on ikoni, ja kuvailee monipuolisesti sekä ikonien käyttöä että merkitystä ortodoksisessa kristillisyydessä.
Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
- Ikoni on ortodoksiseen jumalanpalveluselämään liittyvä kuva. Sana ikoni on peräisin kreikan kielen sanasta eikon, joka tarkoittaa kuvaa.
- Ikonia kuvataan usein ikkunana ikuisuuteen, eli sen kautta voidaan lähestyä jumalallisia asioita.
- Ikoni voi olla puulle, kankaalle tai paperille tehty maalaus, lasimaalaus, fresko, mosaiikkityö taikka kiveen tai metalliin kaiverrettu kuva.
- Ikonin päällä voi olla metallilevystä valmistettu suojus, jota kutsutaan riisaksi.
- Ikonit ilmaisevat ortodoksisen kirkon oppia kuvan keinoin. Ikoneja kutsutaankin maalatuksi teologiaksi. Ikoneita pidetään ortodoksisessa kristillisyydessä yhtä tärkeinä kuin evankeliumitekstejä.
- Ortodoksisessa kristillisyydessä ikoni on ensisijaisesti uskonnon harjoittamiseen käytettävä esine ja toissijaisesti taideteos.
- Ikoneja ei palvota, vaan kunnioitetaan. Ikonien edessä osoitetaan kunnioitusta niissä kuvatuille pyhille esimerkiksi suutelemalla ikoneita tai sytyttämällä niiden eteen tuohuksia.
- Ikonit johdattavat rukoukseen ja auttavat keskittymään siihen.
- Ikoneja on sekä kirkoissa että kodeissa. Ortodoksisessa kodissa on perinteisesti ollut ikoninurkka, joka on rukoukselle pyhitetty paikka.
- Moni ortodoksi kuljettaa mukanaan esimerkiksi pientä kokoon taitettavaa matkaikonia tai ikonia avaimenperässä tai lompakossa.
- Kirkkovuoden juhlapyhään liittyvä ikoni tai sen pyhän ikoni, jonka muistopäivää vietetään, nostetaan ortodoksisessa kirkossa kirkkosalin keskelle.
- Osaa ikoneista kutsutaan ihmeitä tekeviksi. Tällä tarkoitetaan sellaisia ikoneja, joiden kautta ihmiset ovat kokeneet saaneensa vastauksen rukouksiinsa rukoiltuaan niiden edessä ja esimerkiksi parantuneet sairauksista.
- Ortodoksisen kirkon opin mukaan ikoni itsessään ei tee ihmeitä, vaan se toimii Jumalan erityisen armon välikappaleena. Suhtautumisessa ikoneihin ja muihin pyhiin esineisiin voi ilmetä myös jännitteitä kirkon virallisen opin ja vernakulaarin uskonnon välillä.
9.2 Valitse kuva tai . Esittele valitsemasi ikonin kuvaustapaa ja aihetta. 10 p.
Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas esittelee valitsemansa ikonin kuvaustapaa ja aihetta.
Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tunnistaa ikonin aiheen ja esittelee sen kuvaustapaa mainitsemalla vähintään yhden olennaisen näkökohdan.
Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee monipuolisesti ja oivaltavasti valitsemansa ikonin kuvaustapaa ja aihetta.
Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia ikonien kuvaustavasta:
- Ikonit ovat tyyliteltyjä, eivät naturalistisia kuvia.
- Ikoneissa esimerkiksi kasvot eivät esitä vaihtelevia inhimillisiä tunteita, vaan kasvoista heijastuu jumalallinen rauha ja hiljaisuus.
- Ortodoksisen kirkkotaiteen kuvaustapa on pysynyt kauan muuttumattomana.
- Ikonien kuva-aiheet liittyvät Raamattuun, varhaiskirkon aikoihin ja uudemman ajan pyhiin henkilöihin. Ikoneihin merkitään usein, ketä pyhää henkilöä tai mitä pyhää tapahtumaa ikoni esittää.
- Pyhän henkilön tunnistaa ikonissa sädekehästä.
- Ikonia ei perinteisesti signeerata.
- Ikonien tekemisessä käytetään tyypillisesti maavärejä.
Kuvassa 9.A on Pyhää Kolminaisuutta esittävä ikoni. Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia ikonin aiheesta:
- Pyhää Kolminaisuutta esittävää ikonia kutsutaan myös Abrahamin vieraanvaraisuudeksi (1. Moos. 18).
- Ikonissa kuvataan vasemmalta oikealle Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.
- Keskellä istuva Poika ja oikealla oleva Henki ovat kumartuneet Isän puoleen. Isä puolestaan katsoo Poikaa, jossa Jumala on syntynyt ihmiseksi.
- Poika on ikonissa tärkeimmällä paikalla keskellä, sillä ilman Poikaa kukaan ei voi nähdä Isää.
- Pojan kaksi sormea osoittavat kohti pöydällä olevaa maljaa, johon myös Isä osoittaa.
- Ikoni on tulkittu ehtoollisen vertauskuvaksi ja pöytä alttariksi.
- Pojalla on ikonissa kaksi viittaa, jotka symboloivat kaksiluonto-oppia: punainen viitta merkitsee Jeesuksen jumaluutta ja sininen hänen ihmisyyttään. Myös Isän punainen viitta symboloi jumaluutta. Pyhän Hengen vaatteen vihreä väri kuvaa uutta elämää.
- Ikonin taustalla näkyvä rakennus on tulkittu kirkoksi ja Pojan takana kohoava puu paratiisin elämänpuuksi.
Kuvassa 9.B on Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta kuvaava ikoni. Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia ikonin aiheesta:
- Ikoni on nimeltään Jumalanäiti Tiennäyttäjä.
- Ikonissa on kuvattu Neitsyt Marian lisäksi myös Jeesus-lapsi, sillä Neitsyt Mariaa kunnioitetaan nimenomaan Kristuksen synnyttäjänä. Neitsyt Maria osoittaa oikealla kädellä sylissään olevaa Jeesus-lasta.
- Neitsyt Marian otsalla ja olkapäillä on tähdet. Ne symboloivat hänen neitsyyttään.
- Neitsyt Marialla on päällään sininen alusviitta ja punainen päällysviitta: sininen alusviitta kertoo Neitsyt Marian olevan ihminen, ja punainen päällysviitta viittaa hänen tehtäväänsä Jumalan synnyttäjänä.
- Neitsyt Marian ikoneissa on kreikankieliset kirjaimet ΜΡ ΘΥ. Kirjaimet ovat lyhenne sanoista Mitr Theu eli Jumalan äiti.
- Kreikankieliset kirjaimet IC XC viittaavat sanoihin Jeesus Kristus. Jeesus-lapsen sädekehässä olevat kirjaimet o ω N viittaavat Raamatun tekstiin: ”Minä olen se joka olen” (2. Moos. 3).