Hyvän vastauksen piirteet: FI – Ortodoksinen uskonto

26.3.2025

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.5.2025

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa perehdytään ortodoksisen kirkon ja kristillisyyden kehittymisen vaiheisiin. Opetukseen kuuluvat myös ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset ja eettiset periaatteet. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä kristillisiä kirkkoja ja muita uskontoja. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kussakin kohdassa (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Maaliskuussa ortodoksinen kirkko viettää juhlaa, joka liittyy 1 p.

  • Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian pakoon Betlehemistä.  (-1 p.)
  • Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian syntymään.  (-1 p.)
  • Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian ilmestykseen.  (1 p.)

1.2 Kirkollisesti juhannuksen viettäminen liittyy 1 p.

  • Johannes Siinailaisen muistelemiseen.  (-1 p.)
  • Johannes Kastajan muistelemiseen.  (1 p.)
  • Johannes Damaskolaisen muistelemiseen.  (-1 p.)

1.3 Luterilainen kirkkovuosi alkaa 1 p.

  • ensimmäisenä adventtisunnuntaina.  (1 p.)
  • reformaation päivänä.  (-1 p.)
  • uutenavuotena.  (-1 p.)

1.4 Apostolien paastoa vietetään 1 p.

  • ennen Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa.  (-1 p.)
  • ennen Pietarin ja Paavalin muistopäivää.  (1 p.)
  • ennen Basileios Suuren muistopäivää.  (-1 p.)

1.5 Pyhäinpäivä on 1 p.

  • edesmenneiden muistojuhla.  (1 p.)
  • satokauden päätösjuhla.  (-1 p.)
  • Sergein ja Hermanin muistojuhla.  (-1 p.)

1.6 Vuonna 2022 Uuden Valamon luostarin johtajaksi valittiin 1 p.

  • arkkimandriitta Serafim.  (-1 p.)
  • arkkimandriitta Nasari.  (-1 p.)
  • arkkimandriitta Mikael.  (1 p.)

1.7 Vuonna 2023 tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun 1 p.

  • ortodoksinen kirkko Suomessa sai Konstantinopolin patriarkaatilta autokefaalisen aseman.  (-1 p.)
  • ortodoksinen kirkko Suomessa sai Moskovan patriarkaatilta autonomisen aseman.  (-1 p.)
  • ortodoksinen kirkko Suomessa sai Konstantinopolin patriarkaatilta autonomisen aseman.  (1 p.)

1.8 Lintulan luostari sai vuonna 2023 uuden 1 p.

  • luostaripapin.  (-1 p.)
  • luostaridiakonin.  (-1 p.)
  • luostarinjohtajan.  (1 p.)

1.9 Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous kokoontuu 1 p.

  • joka kolmas vuosi Valamon luostarissa.  (-1 p.)
  • joka vuosi Valamon luostarissa.  (1 p.)
  • joka vuosi kirkon hallinnollisessa keskuksessa Kuopiossa.  (-1 p.)

1.10 Johannes Sonkajanrantalainen on kanonisoitu 1 p.

  • apostolien vertainen pyhä.  (-1 p.)
  • marttyyri ja tunnustaja.  (1 p.)
  • kirkkoisä.  (-1 p.)

1.11 Kreikkalaiskatolisen eli uniaattikirkon tunnuspiirre on, että se 1 p.

  • on itsenäinen kirkko ja noudattaa katolisen kirkon jumalanpalvelusperinnettä.  (-1 p.)
  • kuuluu Kreikan ortodoksiseen kirkkoon ja noudattaa sen jumalanpalvelusperinnettä.  (-1 p.)
  • kuuluu paavin alaisuuteen ja noudattaa ortodoksista jumalanpalvelusperinnettä.  (1 p.)

1.12 Kyrillos ja Methodios ovat saaneet lisänimen 1 p.

  • Bysantin apostolit.  (-1 p.)
  • slaavien apostolit.  (1 p.)
  • Romanian apostolit.  (-1 p.)

1.13 Bysanttilaisen kulttuurin keskeisiksi osiksi voidaan katsoa 1 p.

  • Kiovan Rusin valtakunta, skandinaavinen kulttuuri ja kristinusko.  (-1 p.)
  • Länsi-Rooman perinne, persialainen kulttuuri ja kristinusko.  (-1 p.)
  • roomalainen valtiojärjestelmä, hellenistinen kulttuuri ja kristinusko.  (1 p.)

1.14 Vanhauskoiset ovat ortodoksisen kirkon liike, joka on syntynyt 1 p.

  • 1600-luvulla Venäjällä.  (1 p.)
  • 1700-luvulla Virossa.  (-1 p.)
  • 1800-luvulla Inkerinmaalla.  (-1 p.)

1.15 Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA) edustaa Amerikassa 1 p.

  • kreikkalaista perinnettä.  (-1 p.)
  • romanialaista perinnettä.  (-1 p.)
  • venäläistä perinnettä.  (1 p.)

1.16 Šintolaisuuteen liittyvä rituaalinen urheilulaji on 1 p.

  • jousiammunta.  (-1 p.)
  • sumopaini.  (1 p.)
  • potkunyrkkeily.  (-1 p.)

1.17 Hindut viettävät loka-marraskuussa valon juhlaa nimeltä 1 p.

  • id al-adha.  (-1 p.)
  • diwali.  (1 p.)
  • hanukka.  (-1 p.)

1.18 Kristinuskossa opetetaan, että kristillinen kirkko syntyi ensimmäisenä 1 p.

  • palmusunnuntaina.  (-1 p.)
  • helluntaina.  (1 p.)
  • jouluna.  (-1 p.)

1.19 Buddhalaiset stupat ovat rakennuksia, 1 p.

  • joissa munkit asuvat sadekauden.  (-1 p.)
  • jotka alun perin rakennettiin Buddhan maallisten jäännösten säilyttämistä varten.  (1 p.)
  • joissa munkit suorittavat avioliittoon vihkimisiä.  (-1 p.)

1.20 Juutalaiset juhlivat pesahia (pääsiäistä) 1 p.

  • Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.  (1 p.)
  • syntien sovittamisen juhlana.  (-1 p.)
  • Tooran antamisen kunniaksi.  (-1 p.)

2. Abrahamilaiset uskonnot ja ortodoksisuus 20 p.

Maailman elämän edestä -asiakirja on yhteiskunnallisia kysymyksiä tarkasteleva teksti, joka valmistui vuonna 2019. Asiakirjan laati patriarkka Bartolomeoksen asettama teologien työryhmä.

Pohdi, mitä perinteiden ja opin yhtymäkohtia ortodoksisuudella on juutalaisuuden ja islamin kanssa. Käytä pohdinnan tukena Maailman elämän edestä -asiakirjan katkelmaa (aineisto 2.A).

Vastauksessa arvioidaan sitä, mitä ortodoksisuuden perinteiden ja opin yhtymäkohtia kokelas pohtii juutalaisuuden ja islamin kanssa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas ymmärtää juutalaisuuden ja islamin merkityksen ortodoksisuudessa. Vastauksessa tuodaan esille vähintään kaksi perinteen tai opin yhtymäkohtaa sekä juutalaisuudesta että islamista.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas kuvailee monipuolisesti juutalaisuuden ja islamin merkitystä ja opillisia yhtymäkohtia ortodoksisuuden kanssa.

Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Abraham on juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon kantaisä.
  • Jeesus syntyi juutalaisena ja eli juutalaisen kulttuurin keskellä.
  • Ortodoksisen jumalanpalveluksen juuret ovat juutalaisessa synagogapalveluksessa.
  • Liturginen vuorokausi toimii juutalaisen perinteen mukaisesti.
  • Vanha testamentti pohjautuu juutalaisuuden pyhään kirjaan Tanakiin.
  • Koraani tunnustaa Neitsyt Marian neitseellisyyden sekä Jeesuksen profeetaksi.
  • Islam korostaa paaston merkitystä ja rukoilua. Eräissä islamilaisissa maissa ortodoksit paastoavat islamin ramadan-paaston mukaan. He eivät siis nauti ravintoa auringonnousun ja -laskun välillä.
  • Almujen antaminen eli hyväntekeväisyys kuuluu sekä islamilaiseen että ortodoksiseen traditioon (etenkin paastoaikana).
  • Naisten tapa peittää päänsä kuuluu myös ortodoksiseen traditioon etenkin slaavilaisissa maissa (luostareissa ja jumalanpalveluksissa).
  • Ortodoksien seremonioihin kuuluu paljon maahan kumarruksia (etenkin paastoaikana), kuten islamissa.

3. Käsityksiä paavin asemasta ja sakramenteista 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

3.1 Ortodoksisella ja katolisella kirkolla on samanlainen näkemys paavin asemasta. Pohdi väittämää ja perustele, pitääkö se paikkansa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas pohtii väittämää ja perustelee, miksi se ei pidä paikkaansa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittää kaksi perustetta sille, miksi väite ei pidä paikkaansa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii väittämää monipuolisesti ja perustelee, miksi se ei pidä paikkaansa.

Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Keskiajalla lännen kirkossa vakiintui käytäntö, jonka mukaan Rooman piispaa kutsuttiin paaviksi.
  • Ortodoksisessa kirkossa paavia pidetään Rooman patriarkaatin johtajana. Se on erkautunut ortodoksisesta kirkosta.
  • Ortodoksisessa kirkossa Aleksandrian patriarkkaa kutsutaan myös paaviksi. Sen sijaan muiden ortodoksisten patriarkkojen yhteydessä ei käytetä paavi-sanaa, kun taas myös koptikristittyjen johtajan arvonimi on paavi.
  • Paavin aseman korostuminen oli yksi idän ja lännen kirkkoja erottanut tekijä. Se oli merkittävä kristillisen kirkon jakaantumiseen vaikuttanut syy vuonna 1054, jolloin Roomasta tuli katolisen kirkon hallinnollinen keskus, minkä seurauksena se erosi niin sanotuista vanhoista patriarkaateista.
  • Ero paavin ja patriarkkojen asemassa näkyy kirkkojen hallinnossa ja päätöksenteossa.
  • Katolisessa kirkossa on yksi hengellinen johtaja ylitse muiden, paavi Roomassa, kun taas ortodoksisessa kirkossa alueelliset hengelliset johtajat eli patriarkat ja arkkipiispat ovat tasa-arvoisempia keskenään. Alueellisia patriarkaatteja ovat Konstantinopoli, Jerusalem, Aleksandria ja Antiokia.
  • Ortodoksisessa kirkossa ei ole yhtä ”ylipatriarkkaa”, mutta Konstantinopolin patriarkka on ”primus inter pares” eli ensimmäinen vertaistensa joukossa. Mikäli idän ja lännen kirkot yhdistyisivät, kuuluisi primus inter pares -arvo Rooman piispalle.
  • Paavia pidetään katolisen kirkon opin mukaan tietyin varauksin erehtymättömänä uskon ja moraalin asioissa (ex cathedra, käytetty kerran).
  • Paavia pidetään apostoli Pietarin seuraajana.
  • Katolisessa kirkossa paavia pidetään Kristuksen maanpäällisenä sijaisena.
  • Ortodoksisessa kirkossa opillisista asioista päätetään kirkolliskokouksissa (synodit), joissa korostuu yksimielisyyden saavuttaminen, eli yksittäinen patriarkka ei voi tehdä päätöstä koko kirkkoa koskevissa asioissa. Katolisessa kirkossa järjestetään myös konsiileja, mutta paavin ja konsiilin suhde on ollut kirkkopoliittisesti epäselvä.

3.2 Ortodoksisella ja luterilaisella kirkolla on samanlainen näkemys sakramenteista. Pohdi väittämää ja perustele, pitääkö se paikkansa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan, miten monipuolisesti kokelas pohtii väittämää ja perustelee, miksi se ei pidä paikkaansa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittää kaksi perustetta sille, miksi väite ei pidä paikkaansa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii väittämää monipuolisesti ja perustelee, miksi se ei pidä paikkaansa.

Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa on perinteen mukaan eri määrä sakramentteja.
  • Ortodoksisessa kirkossa vakiintuneen käsityksen mukaan sakramentteja ovat kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus, sairaanvoitelu, pappisvihkimys ja avioliitto.
  • Luterilaisessa kirkossa on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen.
  • Luterilaisessa kirkossa sakramentteina pidetään sellaisia pyhiä toimituksia, joihin liittyy Jeesuksen käsky (lähetys- ja kastekäsky, ehtoollisen asettaminen).
  • Ortodoksisessa kirkossa sakramenttia kutsutaan pyhäksi mysteerioksi eli salaisuudeksi, joka välittää salaisella tavalla Jumalan armoa ja pyhittää sakramenttiin osallistuvan.
  • Luterilaisessa kirkossa korostetaan, että sakramentit ovat Jumalan armon ja rakkauden näkyviä merkkejä, joiden kautta Hän pelastaa.
  • Keskeinen ero liittyy ehtoollisen sakramenttiin, jossa ortodoksisen kirkon opin mukaan ehtoollisaineet muuttuvat liturgiassa Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
  • Luterilaisen kirkon opin mukaan Kristus on läsnä ehtoollisaineissa, mutta niiden olomuoto ei muutu.

4. Uskonnolliset tilat 20 p.

Tehtävä koostuu neljästä osasta, jotka arvioidaan erikseen. Kustakin osasta voi saada enintään 5 pistettä.

Vastauksissa arvioidaan sitä, tunnistaako kokelas, mistä uskonnosta on kyse, ja osaako hän asianmukaisia termejä käyttäen perustella, mitä uskonnollista tilaa kuva esittää. Kussakin kohdassa uskonnon tunnistamisesta voi saada yhden pisteen, tilan tunnistamisesta yhden pisteen ja muista perusteluun liittyvistä näkökohdista enintään kolme pistettä.

Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

4.1 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva 4.A liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuva liittyy islamiin ja esittää moskeijan sisätilaa. Paikan tunnistaa moskeijaksi seinän mihrab-syvennyksestä, joka osoittaa rukoussuunnan Mekkaan, sekä minbar-saarnatuolista. Kalligrafiaan perustuva koristelutyyli on tyypillistä moskeijalle. Moskeija on rukouksen paikka, joten tilan pitää olla tarpeeksi avara rukoilijoiden kokoontumiselle. Lattia on peitetty matoilla, jotta maahan asti kumartaminen olisi mahdollista ja miellyttävää.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

4.2 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva 4.B liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuva liittyy juutalaisuuteen ja esittää synagogan sisätilaa. Paikan tunnistaa synagogaksi ikkunan lasimaalauksen menora-kyntteliköstä, kymmenen käskyn kivitauluista ja suljetusta kaapista (arkki), jossa säilytetään Toora-kääröjä. Synagoga on juutalaisen seurakunnan kokoontumispaikka, ja siellä on usein penkkejä istumista varten. Tilassa on parvi naisia varten.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

4.3 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva 4.C liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuva liittyy sikhiläisyyteen ja esittää sikhitemppelin eli gurdwaran sisätilaa. Päähallissa on korokkeelle nostettuna, peitteiden alla pyhä kirja Guru Granth Sahib. Keskeistä sikheille on pyhän kirjan kunnioittaminen. Paikan tunnistaa gurdwaraksi kahdesta etualalla näkyvästä sikhien khanda-symbolista, jossa yhdistyvät miekka ja tikarit, sekä ihmisten pukeutumisesta: perinteisen tavan mukaan kaikilla gurdwaraan saapuneilla pää on peitetty, esimerkiksi turbaanilla.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

4.4 Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, mihin uskontoon kuva 4.D liittyy ja mitä kuva esittää. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kuva liittyy buddhalaisuuteen ja esittää buddhalaista temppeliä, joka edustaa thaimaalaista tyyliä. Paikan tunnistaa buddhalaiseksi suuresta Buddhan patsaasta, jonka eteen on aseteltu kukkia. Kengät tulee riisua temppelin sisäänkäynnillä. Buddhalaisiin temppeleihin voi tulla silloin, kun on itselle sopiva ajankohta. Kuvassa käynnissä on kuitenkin jokin tilaisuus. Kuvassa voi erottaa kaksi munkkia oransseissa kaavuissa.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

5. Uskonnollisten esineiden kunnioittaminen 20 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

5.1 Vertaile Koraanin ja ikonin merkitystä uskonnollisena objektina. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas vertailee Koraania ja ikonia uskonnollisena objektina.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee vähintään kaksi Koraanin ja kaksi ikonin merkitykseen liittyvää asiaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas vertailee monipuolisesti ja oivaltavasti Koraanin ja ikonin merkitystä uskonnollisena objektina.

Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Ikoni on ortodoksille pyhä kuva, joka siunataan ennen käyttöönottoa.
  • Ikonia ei perinteisesti signeerata, millä korostetaan, että ikoni tehdään Jumalan kunniaksi.
  • Ikonin maalaamisessa on otettava huomioon kirkon opetus, eikä maalaus saa olla ristiriidassa opin kanssa.
  • Ikoni esittää kirkon oppia ja historiaa kuvallisesti.
  • Ikoni on rukouksen ja hartauden apuväline.
  • Ikonin edessä rukoillaan ja sitä suudellaan kunnioituksena alkukuvaa kohtaan.
  • Niin sanotut ihmeitä tekevät ikonit ovat erityisen arvostettuja.
  • Koraani on islamin pyhä kirja, ja islamin mukaan sitä tulee käsitellä kunnioituksella.
  • Valtaosa muslimeista pitää Koraania luomattomana; se on näin ollen ollut aina olemassa.
  • Islamissa Koraani on Jumalan puhetta ja opin tärkein lähde.
  • Koraanin alkuperäinen kieli on arabia, ja käännöksiä pidetään tulkintoina.
  • Muslimeille Koraanin lukeminen on rituaali, johon valmistaudutaan puhtaussääntöjä noudattaen.
  • Koraania luetaan usein resitoiden.
  • Koraania opetetaan koraanikouluissa, ja sen ulkoa oppimista arvostetaan.
  • Muslimit eivät aseta Koraania lattialle tai muuhun epäpuhtaaseen paikkaan.

5.2 Analysoi Koraanin ja ikonin käyttämistä politiikan välineenä. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 5.A, 5.B ja 5.C. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka oivaltavasti ja monipuolisesti kokelas analysoi Koraanin ja ikonin käyttöä politiikan välineenä hyödyntäen aineistoja 5.A, 5.B ja 5.C.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas mainitsee vähintään kaksi seikkaa, jotka liittyvät ikonin ja Koraanin käyttöön politiikan välineenä. Vastauksessa hyödynnetään vähintään yhtä tehtävän aineistoista.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi oivaltavasti ja monipuolisesti Koraanin ja ikonin käyttöä politiikan välineenä. Vastauksessa hyödynnetään kaikkia tehtävän aineistoja.

Lisäansiona pidetään uskonnon harjoittamiseen liittyvän lainsäädännön tuntemusta.

Vastauksessa voidaan tuoda esille esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Ikoni ja Koraani ovat pyhiä esineitä ja tärkeitä uskontoa (ortodoksinen kristinusko ja islam) harjoittaville.
  • Ikoni ei ole vain maalaus tai kuva. Ikoni muistuttaa alkukuvaa (esim. Kristus, Maria tai joku pyhä ihminen). Ikonin häpäisyn katsotaan kohdistuvan alkukuvaan, ja se loukkaa suuresti uskonnon harjoittajia.
  • Koraani on Jumalan sanaa, ja siksi Koraanin häpäisy kohdistuu muslimeille kaikkein pyhimpiin asioihin: Jumalaan ja hänen lähettilääseensä Muhammadiin.
  • Ikonin ja Koraanin häpäisy loukkaa yksilöä ja hänen edustamaansa uskontoa.
  • Koraanien polttoa on käytetty politiikan välineenä (esimerkiksi Tanska, Ruotsi) ja kannanottona islaminuskoisia maita vastaan.
  • Ikonien pahin hävitys tapahtui Bysantin alueella. Tätä ikonien tuhoamista kutsuttiin ikonoklasmiksi eli kuvainraastoksi. Se kumottiin Nikean ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 787.
  • Ikoneita tuhottiin paljon myös ottomaanien aikana (1300–1923) sekä kommunistisissa maissa, kuten Neuvostoliitossa (1922–1991). Albania oli kommunistiseen aikaan maailman ainoa virallisesti ateistinen maa, jossa kaikki uskontoon viittaava oli kiellettyä. Ikonit ja Koraanit hävitettiin.
  • Uskonnonvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin, ja se mainitaan useissa kansainvälisissä ja paikallisissa asiakirjoissa. Uskonnon harjoittaminen on Suomessa lisäksi turvattu uskonrauhaa käsittelevällä lakipykälällä.
  • Sekä Koraania että ikoneita on käytetty myös väkivallan lietsomiseen: niiden pyhyyteen vedoten ihmisiä on kiihotettu väkivaltaan ja sotatoimiin.

6. Uskonto ja propaganda 20 p.

Neuvostoliitossa käytettiin ikoneista tuttuja kuva-aiheita uskonnonvastaiseen propagandaan ja ennakkoluulojen lietsomiseen.

Tutki 1920- ja 1930-luvuilla julkaistuja uskonnonvastaisia julisteita (aineistot 6.A ja 6.B). Päättele ja perustele, mihin uskonnollisiin tapahtumiin niissä viitataan. Pohdi myös, miten ortodoksisen kirkon ikonien asetelmaa ja sanomaa hyödynnetään kirkonvastaisen propagandan esittämisessä.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti kokelas päättelee, mihin ortodoksisen kirkon tapahtumiin julisteissa kuvatut asiat liittyvät. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, miten monipuolisesti kokelas pohtii, millä tavoin ikonien asetelmaa ja sanomaa hyödynnetään kirkonvastaisen propagandan esittämisessä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas tunnistaa julisteen 6.A liittyvän Pyhän Hengen vuodattamiseen apostolien päälle ja julisteen 6.B pääsiäisikonin tapahtumaan. Kokelas tunnistaa kuvasta 6.A yhden uskonnon edustajan, johon julisteessa viitataan, sekä tuo esille jonkin yhteyden pääsiäisikonin ja kuvan 6.B välillä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas päättelee oivaltavasti, mihin uskonnollisiin tapahtumiin julisteissa 6.A ja 6.B viitataan. Kokelas pohtii monipuolisesti, miten ikonien asetelmaa ja sanomaa hyödynnetään propagandan esittämisessä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Uskonto esitettiin taantumuksellisena ajatteluna suhteessa viralliseen materialistiseen ideologiaan.
  • Uskonto nähtiin yhteiskunnan kehittymisen esteenä.
  • Uskonto esitettiin myös kansaa alistavana hyväksikäyttäjänä.
  • Uskonnollisia tilaisuuksia valvottiin ja uskonnonopetus poistettiin koulusta.
  • Kirkkoja ja luostareita suljettiin tai tuhottiin muuttamalla niitä esimerkiksi elokuvateattereiksi, ravintoloiksi ja karjasuojiksi. Papistoa ja luostareiden asukkaita vangittiin tai jopa surmattiin.
  • Kirkonvastaista propagandaa levitettiin erilaisten painotuotteiden avulla hyödyntämällä esimerkiksi julisteita. Niissä oli tunnistettavissa kirkollinen aihe, mutta teksti ja kuvitus olivat kommunismin mukaisia ja sanoma oli kirkon vastainen tai sitä halventava.

Juliste 6.A

  • Julisteen asetelma kuvastaa helluntain ikonin tapahtumaa, jossa Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle.
  • Julisteeseen on otettu myös Kristuksen kasteen ikonissa oleva Pyhää Henkeä kuvastava kyyhkynen, jota helluntain ikonissa ei ole.
  • Helluntain ikonissa esitetään Jumalan säteet ja tulenlieskat apostolien päällä.
  • Julisteessa Pyhä Henki on kuvattu siivekkäänä, silinteripäisenä kapitalistina, jonka rahasäkistä sataa rahaa eri uskontojen edustajille.
  • Julisteessa hahmot edustavat ortodoksista ja katolista kirkkoa, juutalaisuutta ja islamia. Uskontojen edustajat on kuvattu ahneiksi – etenkin hahmo, joka tunnistettavasti liittyy ortodoksiseen kirkkoon.
  • Julisteen sanoma on, että uskontojen edustajat vievät rahat ja muiden täytyy laskea rahat tarkkaan (hahmo vasemmassa laidassa).

Juliste 6.B

  • Julisteet liittyvät 1900-luvun alkuun, jolloin Neuvostoliitossa alettiin kommunismin nousun myötä tehdä uskonnonvastaista propagandaa.
  • Julisteen asetelmassa on hyödynnetty pääsiäisikonin sommittelua, jossa kuvataan Kristuksen ylösnousemusta ja sitä, miten Kristus rikkoo tuonelan portit.
  • Toukokuun 1. päivä on työläisten juhlapäivä, joka rinnastetaan julisteessa Kristuksen ylösnousemuksen juhlaan ja kuoleman voittamiseen, mikä tapahtui pääsiäisenä.
  • Julisteessa ihmisten pelastajana esiintyy työläisten liitto.
  • Työläiset tallovat tsaarin ajan symboleita – kruunua, rahaa, vanhoja lakeja sekä kaksoiskotkaa.
  • Pääsiäisikonissa Kristus rikkoo tuonelan portit ja antaa uuden elämän haudoissa oleville. Julisteessa tätä kuvastavat nuoret ja kansojen joukot, jotka saavat kapitalismin kukistumisen myötä uuden suunnan elämälleen, kun työväestö on päässyt hallitsevaan asemaan eri maissa olevien kansojen tuella.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Uskontunnustus 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Analysoi kuvan 7.A ikonia ja selitä, miten sen aihe liittyy ortodoksisen kirkon uskontunnustukseen. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja oivaltavasti kokelas analysoi aineiston ikonikuvaa ja sen yhteyttä ortodoksisen kirkon uskontunnustukseen.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas tunnistaa ikonin kuvaavan Pyhää Kolminaisuutta, jonka persoonat tuodaan esille ortodoksisen kirkon uskontunnustuksessa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti ja oivaltavasti ikonia ja sen yhteyttä ortodoksisen kirkon uskontunnustukseen.

Kokelas voi tuoda vastauksessaan esille esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Ikoni kuvaa kolmen miehen vierailua Abrahamin luona Mamren tammistossa: ”Kerran Jumala vieraili Abrahamin luona. Hänen luokseen tuli kolme miestä – –.” (1. Moos. 18).
  • Ikonista käytetään nimitystä ”Abrahamin vieraanvaraisuus”.
  • Ikonin kolme hahmoa kuvaavat Pyhää Kolminaisuutta, eli Jumala on kolmiyhteinen.
  • Ikonissa Jumalan poika, Kristus, on keskellä, Isä vasemmalla ja Pyhä Henki oikealla.
  • Uskontunnustus kuvaa heitä ja heidän tehtäviään: Isä on luoja, Poika on pelastaja, Pyhä Henki on pyhittäjä.
  • Kristuksen viitan värit kuvastavat hänen kahta luontoaan, jotka tuodaan esille uskontunnustuksessa: punainen kuvastaa Kristuksen jumaluutta ja sininen hänen ihmisyyttään.
  • Vasemmanpuoleisen hahmon, Isän, viitan punainen väri viittaa, kuten Kristuksen viitassa, jumaluuteen.
  • Oikeanpuoleisen hahmon, Pyhän Hengen, viitan vihreä väri kuvastaa toivoa ja iankaikkista elämää.

7.2 Esittele ortodoksisen kirkon yhteisesti hyväksytyn uskontunnustuksen syntyhistoria. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas esittelee ortodoksisen kirkon yhteisesti hyväksytyn uskontunnustuksen syntyhistorian.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas tuo esille ensimmäisten ekumeenisten synodien merkityksen uskontunnustuksen muotoutumiselle ja mainitsee kaksi uskontunnustukseen sisältyvää oppia.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee monipuolisesti ja syvällisesti uskontunnustuksen syntyhistoriaa tuomalla laajasti esille uskontunnustuksen muotoutumisen erilaisia vaiheita.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kristinuskon opillisista asioista väiteltiin ensimmäisinä vuosisatoina, ja nämä väittelyt jakoivat kansaa.
  • Oli määriteltävä, mikä on virallinen, yhteinen näkemys tärkeistä uskonopin kappaleista, kuten Kristuksesta ja Pyhästä Hengestä.
  • Opit määriteltiin ekumeenisissa kirkolliskokouksissa.
  • Uskontunnustuksen nimi on nykyään nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus. Se muotoutui kahdessa ekumeenisessa synodissa (kirkolliskokouksessa).
  • Ensimmäisessä ekumeenisessa synodissa Nikeassa vuonna 325 kumottiin Areioksen oppi siitä, että Kristus on luotu eikä samaa olemusta Isän kanssa.
  • Kokous määritteli Kristuksen jumaluuden lisäksi myös kolminaisuusopin eli sen, että on olemassa kolme persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki) mutta vain yksi Jumala.
  • Nikean uskontunnustus määrittelee Jeesuksen jumaluuden, Isän ja Pojan välisen suhteen sekä Pyhän Hengen aseman osana Pyhää Kolminaisuutta. Kokouksen kutsui koolle keisari Konstantinos.
  • Uskontunnustus sai lopullisen, Pyhään Henkeen liittyvän täydennetyn muotonsa toisessa ekumeenisessa synodissa, joka kokoontui Konstantinopolissa vuonna 381.

8. Kristinusko valtiollisissa yhteyksissä 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Tarkastele tilastoa 8.A ja analysoi eri ikäryhmien suhtautumista valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja uskottavasti kokelas analysoi eri ikäryhmien suhtautumista valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.

Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti kyselyn keskeiset tulokset eri ikäryhmien suhtautumisesta valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin tai esittää vähintään kaksi tulosta ja antaa niille uskottavat selitykset.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi jäsentyneesti ja uskottavasti eri ikäryhmien suhtautumista valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.

Kokelas voi tuoda vastauksessaan esille esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • 45 % suomalaisista asennoituu erittäin tai melko myönteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. Huomattavasti pienempi osa suomalaisista (18 %) suhtautuu erittäin tai melko kielteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.
  • Kaikista myönteisimmin suhtautuvat yli 70-vuotiaat. Heistä 69 % suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. Myös kielteisesti suhtautuvien osuus on yli 70-vuotiaiden joukossa kaikista ikäryhmistä pienin, 11 %.
  • Erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvien määrä kasvaa ja erittäin tai melko kielteisesti suhtautuvien määrä vähenee tasaisesti ikäryhmittäin, poikkeuksena alle 30-vuotiaat eli nuorimmat kyselyyn vastanneista.
  • Alle 30-vuotiaista 35 % suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin. Tässä ikäryhmässä myös erittäin tai melko kielteisesti suhtautuvien määrä (20 %) on pienempi kuin 30–39-vuotiaiden ja 40–49-vuotiaiden ikäryhmissä.
  • 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä on enemmän kielteisesti (30 %) kuin myönteisesti suhtautuvia (25 %). Samoin 40–49-vuotiaissa, joskaan ero ei ole suuri (24 % ja 23 %).
  • Jokaisessa ikäryhmässä merkittävä osa vastaajista (20–39 %) suhtautuu neutraalisti valtiopäivien yhteydessä järjestettyihin jumalanpalveluksiin.
  • Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on pitkät perinteet valtionkirkkona ja kansankirkkona. Tämä voi heijastua suomalaisten melko positiivisena suhtautumisena kirkon rooliin valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä.
  • Kristinuskolla on ollut merkittävä rooli kansalaisia yhdistävänä tekijänä erityisesti aiempina vuosikymmeninä.
  • Kristinuskon merkityksen väheneminen näkyy erityisesti millenniaalien keskuudessa, mikä voi heijastua kyselyssä heidän kriittisenä suhtautumisenaan kirkon rooliin valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä.
  • Yksiselitteistä syytä nuorimman ikäryhmän positiivisemmalle suhtautumiselle ei ole. Yksi taustatekijä voi olla uskonnon (ja sen monimuotoisuuden) näkyminen nuorten aikuisten arjessa ja sitä myötä neutraalimpi suhtautuminen uskonnon esilläoloon yhteiskunnassa.

8.2

Vuoden 2024 presidentinvaalien yhteydessä seitsemän yhdeksästä presidenttiehdokkaasta oli Ylen vaalikoneessa sitä mieltä, että presidentin tulee toivottaa Jumalan siunausta uudenvuodenpuheessaan.

Pohdi tätä uudenvuodenpuheeseen liittyvää tapaa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii Jumalan siunauksen toivottamista presidentin uudenvuodenpuheessa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii Jumalan siunauksen toivottamista presidentin uudenvuodenpuheessa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta vähintään kolmesta näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja syvällisesti Jumalan siunauksen toivottamista presidentin uudenvuodenpuheessa moniarvoisen yhteiskunnan näkökulmasta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus
  • presidentin oman vakaumuksen vaikutus
  • Jumalan siunauksen toivottaminen sopivana tai sopimattomana tekona eri uskontokuntien edustajien tai uskonnottomien näkökulmasta
  • Jumalan siunauksen toivottaminen kulttuurisena tapana
  • Jumalan siunauksen toivottaminen presidentin uudenvuodenpuheeseen kuuluvana perinteenä, jota osa presidenteistä on ylläpitänyt ja osa ei
  • uskonnollisen monimuotoisuuden lisääntyminen Suomessa
  • sekularisaatio Suomessa
  • uskonnon näkyminen yhteiskunnan eri osa-alueilla
  • kirkon ja valtion suhde (esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon asema kansankirkkoina)
  • Jumalan siunauksen toivottaminen osana kansalaisuskontoa – Jumalan voi tulkita viittaavan laajasti eri uskontoihin ja erityisesti Lähi-idän monoteistiseen perinteeseen, joka koskee kristittyjen ohella myös juutalaisia ja muslimeja.

9. Uskonto julkisessa tilassa 30 p.

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

9.1 Selitä, mitä maallistumisella tarkoitetaan ja miten se näkyy yksilön arjessa. 10 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten kokelas selittää, mitä maallistumisella tarkoitetaan ja miten se näkyy yksilön arjessa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää, mitä maallistumisella tarkoitetaan esittelemällä vähintään yhden maallistumiseen liittyvän olennaisen piirteen.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas määrittelee täsmällisesti ja monipuolisesti, mitä maallistumisella tarkoitetaan.

Vastauksessa voi olla esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Maallistumisesta käytetään myös termiä sekularisaatio.
  • Maallistumisella voidaan viitata uskon kadottamiseen ja uskonnon merkityksen vähenemiseen ihmisten elämässä.
  • Maallistumisella voidaan viitata yhteiskunnallisten instituutioiden eriytymiseen uskonnollisista instituutioista.
  • Maallistuminen voi tarkoittaa vieraantumista uskonnollisista tavoista, arvoista ja asenteista: uskonnollisten juhlien merkitys vähenee, ja uskonnolliset pyhät ovat vain ansaittuja vapaapäiviä ilman uskonnollista sisältöä.
  • Maallistuneessa yhteiskunnassa ihmisten halu sitoutua uskonnollisiin yhteisöihin vähenee.
  • Maallistuneessa yhteiskunnassa uskonnon merkitys on vähentynyt, ja se on siirtynyt yksityisasiaksi. Uskonnosta puhumista vältellään.
  • Uskonnon näkymistä julkisessa tilassa pohditaan.
  • Negatiivinen uskonnonvapaus on monille tärkeä uskonnonvapauden muoto.
  • Maallistumisella voidaan viitata myös uskonnon maallistumiseen, esimerkiksi siihen, että kirkot korostavat toiminnassaan sosiaalisia palveluita hengellisen sanoman sijaan.

9.2 Pohdi kahden valitsemasi uskonnon näkökulmasta, mitä seurauksia sillä olisi, jos uskonto ei saisi näkyä julkisissa tiloissa. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 9.A ja 9.B. Voit tarkastella Suomen tilannetta tai antaa esimerkkejä muualta maailmasta. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten kokelas pohtii kahden valitsemansa uskonnon näkökulmasta, mitä siitä seuraisi, jos uskonto ei saisi näkyä julkisissa tiloissa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii kahden valitsemansa uskonnon näkökulmasta, mitä siitä seuraisi, jos uskonto ei saisi näkyä julkisissa tiloissa. Vastaus sisältää vähintään yhden esimerkin molemmista uskonnoista. Vastauksessa hyödynnetään tehtävän aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti kahden valitsemansa uskonnon näkökulmasta, mitä siitä seuraisi, jos uskonto ei saisi näkyä julkisissa tiloissa.

Vastauksessa voi olla esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Uskonnot ovat osa kulttuuria. Jos uskonnon näkyminen julkisissa tiloissa kiellettäisiin, kavennettaisiin kulttuuria oleellisesti.
  • Positiivinen uskonnonvapaus kaventuisi merkittävästi.
  • Kulttuurin monimuotoisuus vähenisi, ja maahanmuuttaneiden integroituminen voisi vaikeutua.
  • Uskonnon kieltäminen julkisissa tiloissa vaikuttaisi eri tavoin eri uskontoihin, sillä ne näkyvät eri lailla julkisissa tiloissa.
  • Uskonnolliset rakennukset ovat historiallisesti arvokkaita, ja niiden säilyttäminen on tärkeää.
  • Jos uskonnollisista rakennuksista poistettaisiin uskontojen tunnusmerkit (risti, puolikuu, Daavidin tähti), samalla menetettäisiin osa kulttuuria.
  • Uskonnolliset patsaat ja kuvat poistettaisiin (Jeesus, Maria, Buddha, Šiva jne.).
  • Kirkonkellojen soitto ja rukouskutsut kiellettäisiin.
  • Uskonnolliset kulkueet kiellettäisiin, esimerkiksi ristisaatot, Hare Krišna -kulkueet.
  • Oppilaitoksista ja julkisista tiloista poistettaisiin kaikki uskonnolliset symbolit, esimerkiksi risti, ikoni ja uskonnolliset kuvat.
  • Uskonnolliset tunnusmerkit ja korut kiellettäisiin (risti, Daavidin tähti, mandala ja om-äänne).
  • Uskonnollisten vaatteiden käyttö kiellettäisiin, esimerkiksi hijab, niqab, burka, munkkien ja pappien viitat, papin kaulukset, sikhien turbaanit.
  • Uskonnollisen materiaalin jakaminen julkisella paikalla kiellettäisiin.