Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi
26.3.2025
Alustavat hyvän vastauksen piirteet 26.3.2025
Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Vallan kolmijako 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että vallan kolmijaossa lainsäädäntö- eli päätösvalta, hallitus- eli toimeenpanovalta ja tuomiovalta erotetaan toistaan. Erottamisen etu on se, että valta ei kasaudu julkisessa elämässä yhdelle taholle vaan eri toimijat rajoittavat toistensa vallankäyttöä. Suomessa vallan kolmijaon periaatetta sovelletaan niin, että tuomioistuimet ovat riippumattomia, eduskunta säätää lait ja valtioneuvosto panee lait toimeen. Tasavallan presidentti luetaan toimeenpanovallan käyttäjiin erityisesti ulkopolitiikassa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee vallan kolmijakoperiaatteen syntytaustaa valistusaikana selityksenä sille, miksi periaatetta on pidetty tärkeänä. Kolmijaolla vastustettiin yksinvaltaisten hallitsijoiden mielivaltaa. Kiitettävässä vastauksessa eritellään, miten tiukkarajaisena vallan kolmijako toteutuu Suomessa, ja pohditaan, voiko jakoa ylipäänsä toteuttaa täysin sellaisenaan. Parlamentarismissa hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, joten eduskunta voi epäluottamuksensa ilmaisemalla pakottaa hallituksen tai yksittäisen ministerin eroamaan. Lakeja toimeenpanevat viranomaiset toimivat itsenäisesti ja lakiin nojaten, mutta yksittäinen viranhaltija voi olla puoluepoliittisesti sitoutunut. Usein puolueet ovatkin erityisesti korkeiden virkamiesten nimityksissä halunneet tehtäviin omia jäseniään. Näitä virkanimityksiä on arvosteltu toimeenpanovallan politisoinnista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi uusien lakien perustuslainmukaisuuden, mikä joissain maissa kuuluu tuomioistuimille. Valiokunta on pyrkinyt konsensuspäätöksiin, mutta viime aikoina on keskusteltu siitä, onko poliittisten mielipide-erojen vaikutus sen toimintaan kasvanut.
2. Hinnanmuodostus 20 p.
Mitkä seikat vaikuttavat seuraavien hyödykkeiden hinnan määräytymiseen Suomessa?
- leipomossa tehty vehnäleipä
- paikallisliikenteen linja-autolippu
- paperitehtaassa valmistettu paperi
Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esille, että hyödykkeen hintaan vaikuttavat sen tuottamiseen tarvittavien panosten eli raaka-aineen ja työn hinta sekä hyödykkeen tarjonta ja kysyntä. Leipomossa leivotun vehnäleivän hintaan vaikuttavat muun muassa vehnän saatavuus ja hinta sekä työntekijöiden palkat, linja-autolipun hintaan taas polttoaineen hinta ja kuljettajien palkat ja paperin hintaan puolestaan puuraaka-aineen hinta ja työntekijöiden palkat. Hyvässä vastauksessa käsitellään kutakin hyödykettä. Vastauksessa voi käsitellä myös hyödykkeiden kuljetuksen ja kaupan kuluja, jotka vaikuttavat esimerkiksi leivän myymälähintaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee tuotantokustannusten ja kysynnän ja tarjonnan tekijöitä sekä niiden vaikutusta hyödykkeen hintaan useampia näkökohtia huomioon ottaen. Vastauksessa voidaan esimerkiksi tarkastella, onko samalla hyödykkeellä useita tuottajia, kilpailevatko ne hinnoilla ja mikä vaikutus kuluttajien valinnoilla on hintakilpailuun. Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi linja-autoliikenteelle tai joissain maissa peruselintarvikkeille annetun julkisen tuen vaikutusta hintoihin. Vastauksessa on mahdollista pohtia myös sitä, miten joidenkin hyödykkeiden hinta vaihtelee muita enemmän kysynnän mukaan ja miten esimerkiksi paperiteollisuudessa on pyritty tarjontaa säätelemällä vaikuttamaan paperituotteiden hintoihin. Kokelas voi myös eritellä hyödykkeiden verokohtelun, kuten erilaisen arvonlisäveroprosentin, vaikutusta hintoihin.
3. Suomi ja pohjoismainen yhteistyö kansainvälisessä politiikassa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tulkitsee aineistosta joidenkin ehdokkaiden käsityksen siitä, mikä merkitys pohjoismaisella yhteistyöllä on Suomelle ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Kokelas kontekstualisoi keskustelun esimerkiksi viittaamalla Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan tai Suomen Nato-jäsenyyteen. Kokelas antaa esimerkin pohjoismaisesta yhteistyöstä, jossa Suomi on mukana, kuten Pohjoismaiden neuvosto, ja siitä, mitä yhteistyö käytännössä merkitsee Suomelle.
Kiitettävässä vastauksessa arvioidaan ehdokkaiden erilaisia tapoja suhtautua pohjoismaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön, esimerkiksi kysymykseen pohjoismaisesta blokista Naton sisällä. Kokelas voi problematisoida pohjoismaita laajasti koskevia erilaisia teemoja, kuten Pohjoismaiden suhdetta Baltian maihin, arktista ulottuvuutta ja suurvaltojen suurta kiinnostusta arktisia alueita kohtaan. Kiitettävässä vastauksessa voidaan korostaa, että kylmän sodan alussa pohjoismainen yhteistyö, etenkin Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto, oli Suomelle tapa lähestyä länttä ilman Moskovan kritiikkiä. Neuvostoliiton hajottua Suomessa alettiin puhua Nato-optiosta, mutta Nato-jäsenyyttä edeltäneen pitkän ajanjakson aikana avoin puolustusyhteistyö oli tiivistä muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa. Kiitettävässä vastauksessa voidaan käsitellä myös sitä, että pohjoismainen yhteistyö on tiivistä myös globaalien kansainvälisten järjestöjen sisällä ja diplomatiassa.
4. Veropolitiikka Suomessa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi verotuksen keventäminen tai se, että verotus ei kiristy, kun taas Merja Kyllönen moittii hallitusta siitä, että veroja ei kiristetä, vaikka se olisi keino tasapainottaa julkista taloutta. Kokelas voi pohtia puoluetaustaa selityksenä näkemyseroon. Pääministeripuolue on kokoomus, joka on oikeistopuolueena perinteisesti suosinut kevyttä verotusta ja suppeampaa julkista sektoria. Vasemmistoliitto ja yleensä vasemmistopuolueet taas ovat puoltaneet kireämpää verotusta, koska siten julkiselle sektorille kerätään varoja, joilla edistetään erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi esimerkiksi pohtia, että hallitusohjelmassa luotetaan verojen keventämisen luovan talouteen kasvua, koska matalan verotuksen on uskottu kannustavan ihmisiä työhön ja yrittämiseen. Kyllönen puolestaan korostaa tarvetta varautua veroja keräämällä siihen, että väestö- ja ympäristökehityksen vaikeuksien vuoksi menot kasvavat. Kyllönen esittää myös, että työllisyys on ollut hyvä viime vuosina eikä veroaste ole näyttänyt haittaavan työllistymistä. Kokelas voi liittää teksteistä välittyvän näkemyseron muun muassa siihen, millaisena yksilön ja julkisen vallan rooli on nähty yhteiskunnassa ja miten talouskehityksen on katsottu hyötyvän siitä, että verotuksen keinoin ohjaillaan talouden voimavaroja sekä tulojen ja varallisuuden jakautumista. Vasemmistopuolueet ovat uskoneet julkisen sektorin isoon rooliin yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisessa, oikeisto- ja laajemmin porvarilliset puolueet ovat sen sijaan luottaneet enemmän markkinoiden toimintaan voimavarojen tehokkaana kohdentajana.
5. Erilaiset työsuhteet 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee joitakin seuraavista seikoista: Työntekijän ikä on merkityksellinen asia siten, että alaikäisen huoltajalla on oikeus purkaa huollettavansa työsopimus, jos työn raskaus tai vaarallisuus antaa siihen aiheen. Määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva työsuhde eroavat siinä, että jälkimmäisen voi irtisanoa tai purkaa mutta ensiksi mainitun vain purkaa. Muihin mainittuihin toimiin vaaditaan perusteet, mutta ei siihen, että työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsuhteensa. Määräaikaisuudelle on oltava peruste. Työsopimus voi olla suullinen tai kirjallinen, ja siihen on syytä kirjata muun muassa työsuhteen alkamisaika, määräaikaisen työsuhteen peruste ja päättymisaika, irtisanomisaika, mahdollinen koeaika, palkka ja palkanmaksukausi, työaika, vuosiloman perusteet, työtehtävien sisältö ja työntekopaikka.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee yksityiskohtaisemmin edellä mainittuihin seikkoihin liittyviä säädöksiä esimerkiksi irtisanomisajan pituudesta, päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta ja siitä, mitkä piirteet Pyryn työssä saattaisivat olla raskaita tai vaarallisia siten, että huoltaja voisi niiden perusteella purkaa hänen työsuhteensa. Vastauksessa voi myös selostaa lähemmin vuosiloman määräytymistä ja koeaikaa koskevia säännöksiä.
6. Kuluttajan oikeudet verkkokaupassa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että EU-alueella verkkokaupoissa on joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta 14 vuorokauden palautusoikeus eikä kuluttaja tarvitse palautukseen erityistä syytä. Aika alkaa siitä, kun kuluttaja vastaanottaa tuotteen. Kuluttajan on itsensä maksettava virheettömän tuotteen palautuksesta aiheutuneet kulut, ellei myyjä ole niitä luvannut maksaa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo ilmi, että Annikan tulee kauppaa tehdessään selvittää, missä maassa verkkokauppa toimii. Euroopan unionin kuluttajansuojalainsäädäntö ei koske unionin ulkopuolelta tehtäviä hankintoja. Annikan on myös selvitettävä, tekeekö hän kauppaa varsinaisen verkkokaupan kanssa vai palveluita välittävällä alustalla. Jälkimmäisessä tapauksessa myyjä voi olla yksityishenkilö, jolloin kuluttajansuojalainsäädäntö ei päde kauppaan. Kokelas käsittelee tarkemmin kaupan peruuttamiseen liittyviä yksityiskohtia. Näitä ovat esimerkiksi peruutusilmoitus 14 vuorokauden kuluessa kaupan teosta, rahojen palautus 14 vuorokauden aikana peruutusilmoituksesta tai esimerkit tuotteista tai palveluista, joihin 14 päivän palautusoikeus ei päde. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että takuu ja virhevastuu koskevat myös verkkokauppaa.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Luottamus ja yhteiskunnallinen polarisoituminen Suomessa 30 p.
7.1 Tarkastele taulukon pohjalta valtakunnallisiin uutismedioihin kohdistuvaa luottamusta ja siinä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä Suomessa 2000-luvulla. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas toteaa, että luottamus valtakunnallisiin medioihin on heikentynyt tarkasteltavan ajanjakson kuluessa. Hän poimii joitakin väestöryhmien välisiä eroja, joissa heikentyminen on ollut suurempaa tai pienempää. Kokelas siis havaitsee, että luottamus ei ole vähentynyt samassa mitassa koko väestössä. Esimerkiksi miesten ja perussuomalaisia kannattavien parissa luottamus on vähentynyt selvästi. Samoin nuorissa ikäluokissa ja vähiten koulutettujen keskuudessa luottamuksen lasku on ollut suhteellisen suurta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa hahmottaa numerotiedoista, että kaikki muutokset eivät ole merkityksellisiä tilastollisessa mielessä. Kokelas keskittyy olennaisiin muutoksiin, yhdistelee eri kohtia ja luonnehtii siten yleistävästi, missä yhteiskuntapiireissä luottamusvaje on suurin ja missä piireissä luottamus taas on säilynyt parhaiten. Kokelas voi myös pohtia sitä, että luottamus on kokonaisuutena katsoen edelleen varsin hyvällä tasolla ja joissain ryhmissä muutos on tuskin havaittava.
7.2 Tarkastele, millaiset asiat jakavat suomalaisia, ja pohdi, miten yhteiskunnallista polarisoitumista voitaisiin hillitä. Hyödynnä vastauksessasi kuviota . 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tekee aineistosta joitain osuvia havaintoja. Aineisto 7.B kuvaa ensisijaisesti poliittisten puolueiden kannattajiin liittyviä mielikuvia. Vain alle puolet kyselyyn vastanneista voi kuvitella seurustelevansa perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja kannattavan kanssa. Tästä voi päätellä, että moni vastaaja vierastaa näiden puolueiden näkemyksiä esimerkiksi maahanmuutosta, uskonnosta, seksuaalivähemmistöjen asemasta tai abortista. Nämä aiheet siis ilmeisesti jakavat suhteellisen vahvasti mielipiteitä. Vihreiden kannattajiin kohdistuu myös jonkin verran torjuntaa, mutta selvästi lievempänä. Aineistosta voi havaita, että vähiten kielteisiä mielikuvia liitetään puoluekentän keskellä oleviin puolueisiin. Polarisaatiota lieventävänä asiana kokelas voi pohtia esimerkiksi sitä, että Suomessa monipuoluejärjestelmä ja koalitiohallitusten muodostaminen edellyttävät valmiutta poliittisiin kompromisseihin ja yhteistyöhön myös poliittisen kentän eri laitojen kesken.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kiinnittää huomiota vastausten jakaumaan laajemmin eli ottaa huomioon myös ”ei osaa sanoa” -vaihtoehdon valinneiden osuuden. Hän sitoo havaintonsa Suomen yhteiskunnallista kehitystä koskevaan tietoon. Polarisaatiossa on ensi sijassa kyse arvoja koskevista jakolinjoista, jotka ovat korostuneet viime vuosina, kun taas perinteisesti mielipide-erot ovat koskeneet ennen kaikkea taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja sen korjaamista. Kiitettävässä vastauksessa voi pohtia kaikille yhteisen maksuttoman ja kattavan peruskoulutuksen ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden sekä pienten tulo- ja varallisuuserojen merkitystä luottamusta lisäävinä ja polarisaatiota vähentävinä tekijöinä. Polarisaatiota voivat puolestaan lisätä kansalaisten kokemus syrjään jäämisestä, kaupungin ja maaseudun tai eri sukupolvien vastakkainasettelu sekä keskustelu sosiaalisessa mediassa kasvokkaisen kohtaamisen sijaan. Polarisaatiota ehkäisevien ja vähentävien ratkaisujen voi siis esittää löytyvän perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltiopolitiikan suunnasta.
8. Yritysten yhteiskuntavastuu 30 p.
8.1 Analysoi aineistojen , ja pohjalta, miksi monet yritykset pyrkivät toimimaan vastuullisesti ja miksi vastuullisuus ei kuitenkaan aina toteudu. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan, ja antaa siitä joitain esimerkkejä. Kokelas nostaa aineistoista joitain havaintoja. Esiin voi tuoda vaikkapa sen, että EK:n Elina Sonninen pitää taloudellisia syitä yritysten suurimpina motiiveina harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Yrityksen saama rahoitus ja kiinnostavuus työnantajana ovat sidoksissa sen vastuullisuuteen. Sonninen näkee vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuutena. Kokelas erittelee Tekstiili & Muoti ry:n tilastossa olevaa ristiriitaa: kuluttajien arvot eivät sellaisenaan näy heidän kulutuskäyttäytymisessään. Vastuullisuutta pitää tärkeänä ainoastaan kolmannes vastanneista. Kokelas voi pohtia tekijöitä tilastotiedon taustalla. Esimerkiksi vastuullisesti tuotetut tuotteet ovat usein kalliimpia kuin ei-vastuullisesti tuotetut, ja vaateostoksilla kuluttajat ovat tottuneet halpaan pikamuotiin. Hyvässä vastauksessa on joitain lähdekriittisiä havaintoja. Kokelas esimerkiksi huomaa, että Sonnisen näkemyksessä korostuu yritysten näkökulma, koska EK on yritysten etujärjestö. Tekstiili & muoti ry:tä puolestaan kiinnostaa, ovatko suomalaiset halukkaita ostamaan Suomessa tuotettuja vaatteita.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee monipuolisesti yritysten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Kokelas havaitsee, että Sonnisen tekstissä ei käsitellä lainkaan vastuullisuutta ympäristön ja oikeudenmukaisen palkkauksen näkökulmasta vaan pelkästään yrityksen taloudellista hyötyä korostaen. Kokelas voi myös eritellä tilastossa näkyviä eroja miesten ja naisten välillä ja pohtia syitä niihin. Naiset arvostavat vaatteissa vastuullisuutta enemmän kuin miehet. Kokelas ymmärtää, että kuluttajat eivät välttämättä ole yrityksen ensisijainen syy panostaa vastuulliseen liiketoimintaan, vaan rahoituksen saaminen ja yrityksen maine.
8.2 Talouskasvua mitataan useimmiten bruttokansantuotteen eli BKT:n avulla. Pohdi, miten talouden toimintaa kannattaisi mitata, jotta yritysten toiminnan vastuullisuus tulisi paremmin huomioiduksi. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa BKT:n rajoitteita mittaustapana ja esittää joitain vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. BKT:n keskeinen ongelma on se, että ihmisille haitalliset (esimerkiksi päihteiden ja aseiden tuotanto), luonnolle haitalliset (esimerkiksi kaivostoiminta, luontoa kuluttava viljely) ja ilmastolle haitalliset taloudelliset toimet kasvattavat BKT:ta. BKT ei kerro yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta tai ihmisten hyvinvoinnista eikä huomioi talouskasvun ympäristövaikutuksia. Vaihtoehtoisissa mittaustavoissa tulisi antaa rahallinen hinta yritysten toiminnan haittavaikutuksille, esimerkiksi luonnontilaisten elinympäristöjen tuhoutumiselle.
Kiitettävässä vastauksessa BKT:n ongelmien käsittely on täsmällistä, ja siinä esitetään perusteltuja vaihtoehtoisia tapoja mitata talouden toimintaa. Kokelas voi käsitellä jo olemassa olevia mittareita tai päästökaupan kaltaisia mekanismeja tai pohtia uusia mahdollisuuksia. Vastuullisuus on ymmärretty laajasti (esimerkiksi sosiaalinen ja ympäristönäkökulma), ei vain kapeasta näkökulmasta.
9. Kokonaisturvallisuus ja turvallisuuden militarisointi 30 p.
9.1 Mitä kokonaisturvallisuudella Suomessa tarkoitetaan, ja mitä uhkia siihen kohdistuu? 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan Suomessa ja mitkä viranomaiset huolehtivat sen eri osa-alueista. Kokonaisturvallisuuteen kuuluvat esimerkiksi puolustuskyky, josta huolehtii puolustusvoimat, sekä sisäinen turvallisuus, jota valvovat poliisi ja rajavalvonta. Kokelas käsittelee myös huoltovarmuutta ja antaa siihen liittyvän esimerkin, kuten kotimaisesta ruuantuotannosta huolehtiminen. Samaten hän tarkastelee esimerkkien avulla kokonaisturvallisuuteen kohdistuvia uhkia, kuten rajavalvontaan kohdistuvat uhat tai talouden riippuvuus ulkomaalaisesta tuontitavarasta. Sisäistä turvallisuutta voivat uhata vaikkapa väkivaltaiset radikalisoituneet ryhmät.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee kokonaisturvallisuutta analyyttisesti. Esimerkiksi infrastruktuuri ja väestön henkinen kriisinkestävyys ovat osa kokonaisturvallisuutta. Kokelas antaa useita osuvia esimerkkejä kokonaisturvallisuuteen kohdistuvista uhista, ja hän osaa arvioida niitä myös suhteessa toisiinsa.
9.2 Pohdi, miten militarisaatio vaikuttaa yhteiskuntiin ja missä määrin suomalaista yhteiskuntaa voidaan pitää militarisoituneena. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja , ja . 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee kaikkia aineistoja tehtävänannon edellyttämällä tavalla. 50 viime vuoden aikana pääosin yli 70 prosenttia suomalaisista on ollut sitä mieltä, että Suomea tulee puolustaa aseellisesti. Vuoden 2015 jälkeen lukema laski hieman, mutta se kasvoi yli 80 prosenttiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022. Suomen geopoliittinen sijainti ja yleinen asevelvollisuus selittävät kuvion kuvaamia varsin suuria lukuja, ei niinkään yhteiskunnan militarisaatio. Ville Rannan pilapiirroksessa kritisoidaan jatkuvan sota- ja varautumispuheen seurauksia. Aineiston tekstikatkelmassa tutkijat Hasti ja Kotilainen kritisoivat sitä, että sotilaallisia aiheita ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellään usein tavoilla, jotka eivät sovi demokraattiseen yhteiskuntaan. Katkelmassa kuvaillut seikat ovat korostuneet Suomessa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee lisäksi militarisaation vaikutuksia yhteiskuntiin ja antaa tästä esimerkkejä, kuten Venäjän siirtyminen suljettuun sotatalouteen. Vastauksessa on lähdekriittisiä huomioita, esimerkiksi pilapiirroksen on tarkoitus kärjistää ja liioitella.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee aineistoja analyyttisesti ja kontekstualisoi ne. Kokelas voi nostaa kuviosta esiin yksittäisiä kehityslinjoja ja muutoksia sekä arvioida niiden taustalla vaikuttaneita syitä. Pilapiirroksen tehtävä on herättää tunnereaktioita ja keskustelua. Lasten valmistaminen sotaan on totalitaristisen yhteiskunnan piirre, eikä pilapiirros siten kuvaa realistisesti nykyistä kehitystä Suomessa. Hastin ja Kotilaisen tekstikatkelma on tieteellisestä tutkimuksesta, ja kirjoittajat ovat tutkijoita. He analysoivat kriittisesti, miten sodasta puhutaan ja miten sotaan valmistaudutaan Suomessa. Kokelas esittää monipuolisella tavalla ja esimerkkejä apuna käyttäen arvion, joka joko puoltaa tai haastaa tutkijoiden näkemyksiä militarisaatiosta. Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee myös sitä, miten militarisaatio on vaikuttanut muihin kuin suomalaiseen yhteiskuntaan.