Hyvän vastauksen piirteet: FI – Äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe

15.9.2025

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.11.2025

Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, äidinkielen ja kirjallisuuden koetta koskevissa määräyksissä olevista kriteereistä sekä lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista, muista arvostelua koskevista määräyksistä.

https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/aidinkielen-ja

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä kuvaa kaikkia tehtävässä hyväksyttyjä sisältöjä. Vastauksessa voi olla muitakin kuin kuvauksessa mainittuja sisältöjä, eikä erinomaisessakaan suorituksessa tarvitse olla kaikkia esille nostettuja havaintoja ja päätelmiä aineistoista. Arviointi perustuu kriteereissä kuvattuun kokonaisuuteen. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Lukutaidon kokeessa jouduttiin useassa lukiossa poikkeuksellisiin järjestelyihin teknisten ongelmien takia. Valtaosa kokelaista teki tavanomaisen kokeen. Osa kokelaista teki lyhennetyn kokeen, jossa kokelas vastasi joko tehtävään 2 tai 3. Häiriötilanne otetaan huomioon arvostelussa lukioiden toimittamien häiriöilmoitusten perusteella lautakunnan määräyksissä kuvatulla tavalla.

Osa 1: Asia- ja mediatekstit

1. Blogitekstin eetos ja arvot 30 p.

Tutustu opetusministerin blogissa julkaistuun tekstiin (aineisto 1.A).

Kaksiosaisen tehtävän aineistona on ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajan Anders Adlercreutzin verkkosivuilla ilmestynyt blogiteksti. Teksti on julkaistu elokuussa 2024, jolloin hänet oli juuri valittu opetusministeriksi EU-parlamenttiin siirtyneen Anna-Maja Henrikssonin tilalle. Blogitekstissään Adlercreutz avaa näkemyksiään suomalaisesta peruskoulusta ja esittää teesejä sen kehittämiseksi.

Teksti on julkaistu ministerin omilla kotisivuilla eikä ministeriön virallisilla sivuilla, joten tekstin lukijakunta voi olla moninainen. Ensisijaisesti teksti on suunnattu opetusalan asiantuntijoille, vanhemmille ja muille koulutuksesta kiinnostuneille kansalaisille, ja sen tavoitteena on toimia uuden ministerin poliittisena linjapuheena. Kyseessä on vaikuttamaan pyrkivä, argumentoiva teksti.

1.1 Yksi kolmesta Aristoteleen vaikuttamisen elementeistä on eetos. Sillä tarkoitetaan niiden ominaisuuksien ja luonteenpiirteiden kokonaisuutta, jolla kirjoittaja esittää itsensä yleisölleen ja pyrkii luomaan uskottavuutta ja vakuuttavuutta. Erittele blogitekstin (aineisto 1.A) eetosta. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. 12 p.

Tehtävänä on eritellä blogitekstin eetosta, eli keinoja, joiden avulla kirjoittaja pyrkii esittämään itsensä uskottavana ja vakuuttavana henkilönä. Tehtävänannon mukaisessa, kriittistä lukutaitoa osoittavassa vastauksessa tekstistä eritellään keinoja, ryhmitellään niitä ja suhteutetaan ne tekstin tavoitteeseen ja kohderyhmään. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa esimerkiksi tehtyjen havaintojen ja päätelmien yhdistäminen laajemmin politiikan käytänteisiin ja poliitikkojen julkisuuskuvan rakentamiseen.

Koska teksti on otsikkonsakin mukaan nimenomaan uuden opetusministerin puheenvuoro, on yksi sen tehtävistä esitellä ministerin taustoja ja kokemusta alan asiantuntijana. Tästä syystä tekstissä on runsaasti kirjoittajan eetoksen vahvistamiseen liittyviä piirteitä. Niistä voi tehdä esimerkiksi seuraavia havaintoja:

Kirjoittaja pyrkii vankentamaan uskottavuuttaan tuomalla esiin seikkoja, jotka liittyvät kirjoittajan asemaan

opetusministerinä (Opetusministerin työssä tämä tarkoittaa – –; nostan – – esille myös uudessa roolissani opetusministerinä; opetusministerinä kiitän – –)
valtakunnallisen Hem och Skola -järjestön puheenjohtajana (Kuusi vuotta kestänyt työ – – puheenjohtajana; järjestön pitkäaikaisena puheenjohtajana minulla on ollut ilo seurata – –).

Kirjoittaja nostaa esiin asiantuntemustaan

korostamalla vahvasti kokemusasiantuntijuuttaan (Viiden lapsen isänä minulla on ollut ilo ja etuoikeus seurata koulun arkea vanhemman roolissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan; Omat lapseni ovat olleet oppijoina erilaisia)
viittaamalla alan tutkimuksiin (Kirjassaan ”Ahdistunut sukupolvi” (Terra Cognita, 2024) Haidt kirjoittaa – – Unkarilais-amerikkalainen psykologi Mihályi Csikszentmihályi on tunnettu Flow-teoriastaan)
osoittamalla tuntevansa alan ajankohtaisia keskusteluja (Parhaillaan käynnissä oleva keskustelu – – Tämänhetkisen tiedon valossa – –).

Eetosta rakentaa myös positiivisten luonteenpiirteiden ja toimintatapojen esiintuonti. Kirjoittaja osoittaa olevansa

yhteistyökykyinen (Oma tapani edistää asioita, on kuunnella niitä, jotka asioista eniten tietävät. Kutsun – – opetustyön ammattilaiset ja vanhemmat vuoropuheluun kanssani.)
helposti lähestyttävä (Minua voi lähestyä matalalla kynnyksellä esimerkiksi sähköpostilla.)
muita arvostava (suomalainen opettajien osaaminen ja sitä myöden suomalainen koulu ovat maailman mittakaavassa edelleen erittäin korkeatasoisia. Opettajat kantavat suurta vastuuta lastemme ja nuortemme kehityksestä. – – kiitän kaikkia opettajia heidän arvokkaasta työpanoksestaan)
jämäkkä (meidän on varmistettava, että – –; Olen itse vakuuttunut siitä, että – Tämä on huolestuttava kehitys; Pidän tärkeänä, että – – Karu tosiasia on, että – –)
yksi meistä (Me ihmiset olemme oppijoina hyvin erilaisia; Suojelemme usein lapsiamme vaivannäöltä ja pettymyksiltä)
yksi vanhemmista (Meidän on autettava lapsiamme flow-tilaan; Meidän vanhempien on hyvä olla vastaanottavaisia opettajien havainnoille ja palautteelle.).

Kielellisten keinojen lisäksi eetosta rakentaa blogitekstiin liitetty kuva, jonka tehtävänä on tuoda kirjoittaja tutuksi lukijoille. Kuvassa kirjoittaja katsoo suoraan lukijaan hienoinen hymy huulillaan ja on pukeutunut ministerille tyypilliseen tapaan pukuun ja kravattiin ja luo näin uskottavuutta tekstilleen.

1.2 Analysoi blogitekstin (aineisto 1.A) arvomaailmaa. Millaisiin arvoihin tekstin argumentaatio pohjautuu? Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. 18 p.

Tehtävänä on analysoida blogitekstissä ilmeneviä arvoja, joihin kirjoittaja argumentoidessaan vetoaa. Kriittistä lukutaitoa osoittavassa vastauksessa on abstrahoitu uskottavasti teesien ja perustelujen taustalla vaikuttavia arvoja ja osoitettu, miten ne yhdistyvät tekstin tavoitteeseen ja lukijoiden oletettuihin arvoihin. Kulttuurinen lukutaito tulee ilmi siinä, että vastauksessa otetaan huomioon tekstin konteksti blogitekstinä, erilaiset mahdolliset lukijakunnat ja tekstin rooli uuden opetusministerin linjaavana puheenvuorona. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa myös tehtyjen havaintojen ja päätelmien yhdistäminen laajemmin arvoista käytävään poliittiseen, yhteiskunnalliseen tai koulutusta koskevaan keskusteluun.

Kirjoittaja esittää monia väitteitä ja perusteluja, joiden taustalta on mahdollista abstrahoida erilaisia arvoja. Ne toimivat myös esisopimuksina lukijoiden kanssa. Arvoja voi nimetä ja ryhmitellä eri tavoin.

Tekstissä nousee esiin, että koulutuksella on sekä itseisarvoa (Sivistysvaltion missio on sivistyksen vaaliminen ja sivistyksen vaaliminen on sivistysvaltion olemassaolon ehto.) että välinearvoa: yleissivistystä voidaan hyödyntää tavalla, joka tukee kestävää kehitystä, lisäksi humanistiset aineet ovat omiaan lisäämään itsetuntemustamme ja empatiakykyämme jatkuvasti monimutkaistuvassa ja moniarvoistuvassa maailmassa.

Kirjoittaja vetoaa esimerkiksi seuraaviin arvoihin:

Tiedolliset arvot

Kognitiivisten taitojen tärkeys: Teksti korostaa kognitiivisten taitojen merkitystä nyky-yhteiskunnassa, jossa informaatiotulva ja jatkuva muutos vaativat kykyä oppia ja sopeutua nopeasti (Oppimisen muodot ja meiltä vaadittavat taidot muuttuvat nopealla tempolla ja muutoksessa mukana pysyminen edellyttää jatkuvaa uuden omaksumista; meiltä vaaditaan kykyä suunnistaa ja tehdä valintoja valtavan infotulvan keskellä).
Koulutuksen arvostus: Teksti korostaa suomalaisen koulun ja opettajien korkeaa tasoa maailman mittakaavassa. Tämä arvo painottaa koulutuksen ja opettajien osaamisen merkitystä (meillä on erinomaiset edellytykset saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja olla maailman parhaita).
Ahkeruus ja sinnikkyys: Teksti korostaa, että menestys vaatii kovaa työtä ja sinnikkyyttä. Tämä arvo painottaa, että oppiminen ja kehittyminen vaativat aikaa ja vaivannäköä (ahkeruus yleensä palkitaan – – oppiminen vaatii meiltä lähes poikkeuksetta satoja ja jopa tuhansia tunteja kovaa työtä ja sinnikkyyttä – – Meidän on autettava lapsiamme flow-tilaan asettamalla rima riittävän korkealle suhteessa heidän kykyihinsä.).

Sosiaaliset arvot

Yhteistyö: Teksti painottaa koulun ja kotien välistä yhteistyötä sekä vuorovaikutusta lapsen lähiympäristön ihmisten kanssa. Tämä arvo korostaa yhteistyön merkitystä lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Kaikkien osapuolten tulee tehdä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi (Olen itse vakuuttunut siitä, että koulu hyötyy oppilaiden perheiden tiiviistä yhteydestä).
Yhteisöllisyys: Teksti korostaa yhteisön merkitystä lapsen kasvattamisessa viitaten vanhaan afrikkalaiseen sanontaan ja sen englanninkieliseen vastineeseen. Tämä arvo korostaa, että lapsen kasvatus on yhteinen tehtävä, johon osallistuvat kaikki yhteisön jäsenet (Olennaista lasten hyvinvoinnin ja sitä kautta oppimisen näkökulmasta on, – – että kaikki toimivat empaattisesti koko yhteisön hyväksi.).
Vastuullisuus: Teksti korostaa, että jokaisen lapsen hyvinvointi ja oppiminen on koulun, opettajien ja kodin yhteisellä vastuulla (Koululla on tärkeä rooli yksilön perustarpeiden ja yhteiskunnan tarpeiden yhteensovittamisessa. Kodeilla on koulujen ohella tärkeä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa).
Kulttuurinen moninaisuus: Teksti painottaa monikulttuurisuuden merkitystä ja sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tämä arvo korostaa, että lapset hyötyvät erilaisiin kulttuureihin tutustumisesta ja että monikulttuurisuus rikastuttaa oppimisympäristöä. (Pidän tärkeänä, että päiväkodeissa ja kouluissa on monikulttuurisuus- ja monimuotoisuuskasvatusta ja että lasten vanhemmat sitoutetaan tähän kasvatustyöhön).
Empatia ja hyväksyntä: Teksti painottaa, että lasten ja nuorten kohtaaminen empaattisesti ja hyväksyvästi on tärkeää heidän itsetuntonsa ja arvostuksen tunteensa kannalta. Tämä arvo korostaa, että jokainen lapsi ansaitsee tulla kohdatuksi arvostavasti ja ymmärtäväisesti.

Eettiset ja oikeudelliset arvot

Yhdenvertaisuus: Teksti korostaa, että koulutuksen tulee olla tasapuolista ja että oppimistulosten ei tulisi korreloida oppilaiden taustan kanssa. Tämä arvo painottaa, että kaikilla lapsilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet menestyä koulussa.
Tasa-arvo: Teksti painottaa, että peruskoulun tehtävänä on tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus löytää itselleen sopivat oppimisen tavat ja kehittyä oppijoina (pohjoismaisessa demokratiassa mahdollisuus laadukkaaseen oppimiseen kuuluu kaikille lapsille heidän sosioekonomisesta taustastaan tai erityistarpeistaan riippumatta).
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Teksti tuo esille huolen segregaatiosta ja koulushoppailusta, jotka voivat johtaa eriarvoisuuteen. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvot korostavat, että koulut ja asuinalueet tulisi pitää monimuotoisina ja yhtenäisinä (Viime vuosina otsikoissa ollut ”koulushoppailu” ei istu vuosikymmeniä Suomessa peruskoulun kehittämistä ohjanneeseen ajatukseen siitä, että koulun penkillä olemme kaikki samanarvoisia.).

Opetusministerin näkemykset on esitetty teesien muodossa, joten perustelut ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ovat keskeisessä roolissa tekstin vaikuttavuuden kannalta. Ensisijaisesti teksti on suunnattu koulutuksen ammattilaisille ja vanhemmille, joten tekstissä korostuvat niin sanotut pehmeät arvot, esimerkiksi lapsista huolehtiminen ja yhteisöllisyys. Tekstin kohderyhmään kuuluvat myös koulutusasioista päätöksiä tekevät, joten arvoissa korostuvat myös esimerkiksi yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Teksti puhuttelee niitä lukijoita, jotka pitävät koulutusta ja sivistystä itsessään tärkeänä, mutta myös niitä, jotka pitävät koulutusta tärkeänä sen tuottamien hyötyjen näkökulmasta. Teksti vetoaa tyypillisiin pohjoismaisen, demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin, joita pidetään yleisesti hyväksyttävinä.

2. 1960-luvun mainoksen keinot 30 p.

Tutustu Rosenlewin 1960-luvun alun pesukonemainokseen (aineisto 2.A).

Kaksiosaisen tehtävän aineistona on mainoselokuva, jolla markkinoidaan Rosenlew-merkkistä pyykinpesukonetta elokuvakerronnan, tarinan, dialogin, musiikin ja animaatioiden avulla. Mainos on julkaistu vuonna 1961. Molemmissa vastauksissa odotetaan, että mainoksen multimodaalisuus on tunnistettu.

2.1 Erittele keinoja, joilla mainos (aineisto 2.A) yrittää myydä pesukoneita. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. 12 p.

Tehtävässä pyydetään erittelemään mainosfilmin käyttämiä markkinointikeinoja. Mainoksen tavoite on myydä Rosenlew-merkkisiä pyykinpesukoneita ja rakentaa Rosenlewin brändiä luotettavana kodinkoneiden valmistajana.

Kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa vastauksessa osoittaa se, että mainoksen tavoite ja kohderyhmä on liitetty sen ilmestymiskontekstiin 1960-luvun alkuun. Mainos sijoittuu aikaan, jolloin pyykinpesukoneet olivat suomalaisissa kodeissa vielä melko tuntemattomia laitteita. Tietyn tuotemerkin markkinoinnin lisäksi mainoksen tavoite on myös tehdä laite tutuksi ja valistaa sen tuottamista hyödyistä. Mainoksen kohderyhmää olivat ennen muuta kotirouvat ja vaimot, jotka vastasivat kodinhoidosta, mutta myös heidän aviomiehensä, joiden velvollisuudeksi katsottiin kodin laitteiden hankinta ja perheen hyvinvoinnin taloudellinen huolehtiminen.

Mainoksessa pyritään tuottamaan myönteisiä mielikuvia pesukoneesta. Mainosfilmi mukailee tuotemarkkinoinnista tuttua ANSVA-mallia, jossa ensin pyritään herättämään kiinnostus (attention) markkinoitavaa tuotetta kohtaan, sitten synnytetään tarve (need) ja tarjotaan ratkaisu tarpeeseen (satisfaction). Ratkaisua tuetaan myönteisillä mielikuvilla (visualization) ja rohkaistaan toimimaan (action).

Aineiston filmissä kiinnostus herätetään alussa perheen yllätyksenä äidille. Pyykkikoneelle tuotetaan tarve, kun käy ilmi, että äiti hermostuu pyykkipäivinä ja joutuu raatamaan pesutuvassa. Ratkaisu ongelmaan on uusi pyykinpesukone, jonka toimintaa havainnollistetaan sekä sanoin että kuvin: kone hoitaa liottamisen, pesun ja huuhtelun eikä juuri kuluta pyykkiä tai sähköä. Perheenisä kannustaa työkaveriakin hankkimaan pesukoneen: Tällainen sinunkin kannattaisi hankkia.

Tarkempia markkinoinin keinoja mainosfilmissä ovat esimerkiksi

Elokuvallisuus ja tarinallisuus

Mainos rakentaa tarinan siitä, kuinka pesukoneen tulo perheeseen helpottaa äidin arkea.
Alku- ja loppumusiikki kehystävät tarinan elokuvallisesti.
Tarinan lopussa myös vastahankainen mummi hyväksyy laitteen.
Tarina sulkeutuu lähikuvaan ”sankarista” eli pesukoneesta ja Rosenlewin logosta.

Kielen keinot

Tuotetta ja tuotemerkkiä toistetaan sekä sanallisesti että kuvissa, jotta se jää mieleen.
Pesukoneen hyötyjä perustellaan sanallisesti sekä kotona että isän työpaikalla.
Kieli on asiallista ja selkeää, mutta mukana on myös huumorin pilkahduksia (äidin yllättäminen, kiukkuinen äiti pesupäivinä, mummin kriittiset mutinat).

Tunteiden herättäminen

Tuotteesta rakennetaan myönteinen kuva dialogin, kuvakerronnan ja tyytyväisten henkilöhahmojen avulla.
Kotimiljöö, perhe ja arkiaskareet tekevät pesukoneesta helposti lähestyttävän, tutun ja turvallisen, vaikka se olisi vielä vieras laite.

Mummin vastaväitteiden kumoaminen

Tuote esitellään modernin perheen kodinhoidon kannalta tarpeelliseksi, oikeastaan välttämättömäksi laitteeksi.
Mainos välittää paljon informaatiota: koneen toiminta avataan sekä hahmojen keskusteluissa että visuaalisesti havainnekuvina ja animaatiossa.
Mummin vastaväitteet kumotaan mainoksessa järjestelmällisesti.

2.2 Analysoi piirteitä, joista käy ilmi, että mainos (aineisto 2.A) on yli 60 vuotta vanha. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. 18 p.

Tehtävänannossa pyydetään analysoimaan piirteitä, joista voi tunnistaa, että mainosfilmi on tehty jo 1960-luvun alussa. Kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa osoittaa se, että mainos sijoitetaan analyysissa ilmestymiskontekstiinsa, joka on sodanjälkeinen, kaupungistuva ja teollistuva Suomi. Kasvava elintaso alkoi erottaa uusia sukupolvia sodanaikaisesta köyhyydestä 1960-luvulla. Lähiöasuminen, ydinperhe ja teknologinen kehitys olivat ajankohdan tärkeitä ihanteita.

Tarkemmin mainoksen ilmestymisajankohtaan liittyviä näkyviä piirteitä ovat muun muassa

Toteutus

Mainos muistuttaa alkuteksteineen ajankohdan uutisfilmejä, tietoiskuja ja jopa perhe-elokuvia (alkaen vanhemmista Suomisen perhe -elokuvista).
Rakeinen filmikuvaus ja haalistuneet värit viittaavat mainoksen ikään.
Nykymainoksiin verrattuna mainos on pitkä.
Mainoksen tempo on hidas, kohtaukset staattisia ja pitkiä.
Kuvakulmavaihtelua on vähän ja mainoksen kerronta tukeutuu paljolti puheeseen ja selostukseen.
Taustamusiikki on 1960-luvun jazzia.

Miljöö

1960-luvun huonekalut, sisustus, verhot ja koriste-esineet, seinien ja kaakelien värit.
Vanhentunut teknologia (esim. lankapuhelin).
Myös pesukoneen muotoilu (design) näyttää vanhalta.

Hahmot

Hahmojen pukeutuminen, kampaukset ja ehostus viittaavat 1960-lukuun.
Hahmojen käytös on pidättyvää: perheenjäsenet puhuttelevat toisiaan melko virallisesti: Mutta mummi, mitäs sinä ajattelet?, Kyllä meidän äiti ansaitsee sen.

Kieli

Puhetapa on vanhahtava ja varsin kirjakielinen: Perheenäitikin on erikoistunut ammattilainen ja ansaitsee siis kaikki nykyaikaiset työvälineet, Keksintö se on tämäkin, ja Rosenlewhän on muutenkin tunnettu tuottaja.
Huumori on hillittyä ja konservatiivista: esimerkiksi äidin pyykkipäivien kiukuttelu tai mummin vastahanka uutta kohtaan esitetään peitetyn humoristisesti: Isä sanoi, ettei äiti ole enää koskaan pahalla tuulella.

Vaikuttamiskeinot

Nykymainonta korostaa usein tunteita ja mielikuvia, mutta aineiston mainosfilmi painottaa järkeä ja rationaalista argumentaatiota.
Mainoksen tavoite on ennen muuta tiedottaa ja jopa valistaa pyykkikoneen hyödyistä, ei niinkään synnyttää vahvoja tunnekokemuksia ja mielikuvia.

Ajankohdan arvoilmasto

Mainoksen perhemalli vaikuttaa vanhahtavalta: etniskansallinen ydinperhe, jossa isä, äiti ja lapset sekä isovanhempi asuvat samassa taloudessa.
Sukupuoliroolit näyttävät mainoksessa vanhanaikaisilta: naiset ovat kotirouvia ja vain miehet käyvät töissä (miesten ja naisten työt, koti naisten valtakuntana).
Miehet esitetään rationaalisina ja naiset tunnetoimijoina: miehet aina tutkivat, naiset painavat vain nappulaa, äiti kiukuttelee pyykkipäivinä ja mummi paheksuu uutta laitetta ja ylipäätään muutosta.
Toisaalta mainos markkinoi keskiluokkaista unelmaa mukavasta elämästä: ydinperhe, lähiöasunto, miehen toimistotyö ja äidin kotirouvuus ovat vastakohtia sota-ajan köyhyydelle ja agraari-Suomen ankaruudelle, jossa kaikki (myös lapset) tekivät ruumiillista työtä vain pari vuosikymmentä aiemmin.
Pesukone symboloi sukupolvien eroa ja elämäntavan muutosta: mummi edustaa sota-aikaa ja vanhempia sukupolvia, mutta tarinan kuluessa hänkin hyväksyy pesukoneen ja uuden teknologian elämää helpottavan mahdollisuuden. Sinä voitit, tai tuo kone. — Jospa minullakin aikoinaan olisi ollut tuollainen kone.
Pesukoneen voi tässä kontekstissa nähdä myös naisten emansipaation välineenä, kun uusi teknologia vapautti naisten ajankäyttöä.

Osa 2: Kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit

3. Romaanin henkilökuva 30 p.

Tutustu lukuun romaanista Sielujen saari (aineisto 3.A). Analysoi Sigridin henkilökuvaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Romaanin luku kuvaa Sigrid-nimistä nuorta naista, joka työskentelee Seilin psykiatrisessa sairaalassa Nauvon saaristossa. Tehtävässä pyydetään analysoimaan Sigridin henkilökuvaa romaanin luvussa. Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa tehdään tulkintoja henkilöhahmosta analysoimalla esimerkiksi kerrontaa, henkilöhahmojen välisiä suhteita ja tekstistä välittyviä vastakkainasetteluja.

Kulttuurista lukutaitoa osoittaa henkilökuvan tulkitseminen aika- ja kulttuurikontekstissaan. Romaanin luku sijoittuu 1930-luvulle, jolloin naisten asema Suomessa koheni: naisten koulutusmahdollisuudet parantuivat, naiset osallistuivat yhä enemmän työelämään eivätkä olleet enää aviomiestensä holhouksen alaisia. Sigridin modernin, itsenäisen ja eteenpäin pyrkivän nuoren naisen hahmo heijastelee tätä yhteiskunnallista murrosta.

Sigridin henkilökuvasta voi tehdä esimerkiksi seuraavia havaintoja ja päätelmiä:

Sigrid on nuori, itsenäinen nainen

Päähenkilön ikä ja asema käyvät ilmi kerronnasta: Oli muitakin hänenkaltaisiaan, nuoria, vahvoja, terveitä, jotka olivat tulleet meren yli kokeilemaan voimiaan ja mittelemään vahvuuttaan mielisairaanhoidon parissa.
Sigrid on valinnut urapolkunsa itse. Hän ei ole perinyt osaansa vanhemmiltaan, kertoja sanoo. Sen sijaan Sigrid on hakenut saarelle töihin luettuaan työpaikkailmoituksen sanomalehdestä.
Sigridin nuoruuden toiveikkuus käy ilmi sisäisestä fokalisoinnista: – – hän tuntee lehmusten ja eläinten tuoksut ja oman kahlitsemattoman tahdon ruumiissaan. Elämänhalun. Tulevaisuuden seikkailun.

Sigrid on koulutettu ja ammattitaitoinen sairaanhoitaja

Sigridin kouluttautuneisuus käy ilmi kerronnasta: Koulutus on nykyään vaatimuksena. Myös sanomalehden lukeminen kertoo koulutustaustasta, ja yleispuolella työskentely työkokemuksesta. Hufvudstadsbladetin lukemisen perusteella hän on mahdollisesti ruotsinkielinen.
Kuva ammattitaidosta rakennetaan Sigridin fokalisaation ja toiminnan kautta: Hän tuntee jokaisen potilaan nimeltä ja haluaa ottaa selvää potilaista, mistä he ovat kotoisin, keitä he ovat, mikä heitä vaivaa. Hoidettavien näkökulmaa luvussa ei kuitenkaan kuulla.
Kuva Sigridin ammattimaisuudesta rakennetaan myös taustahenkilöiden asenteiden kautta: Muut nauravat hänelle ja kiusoittelevat, koska hän on niin perusteellinen. Sigridin ammatillisuus on vanhojen hoitajien silmissä uutta, mahdollisesti epäilyttävää. Heille Sigrid on yhä Uusi Sigrid, vaikka hän on työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. Päähenkilön tunnollisuus näyttäytyy heille pyrkyryytenä: Havitteleeko ehkä Margareta Högströmin paikkaa?
Romaanin luvussa ei ole dialogia, mutta taustahenkilöiden asenteelliset puheenvuorot on kirjoitettu osaksi kerrontaa: Koulutus! Mihin sitä muka tarvitaan?
Sigrid ja hänen niin ikään koulutettu työtoverinsa Manna suhtautuvat vanhan kaartin asenteisiin huvittuneesti. Sukupolvien ja paikallisten sekä muualta tulleiden väliset vastakkainasettelut korostavat Sigridin ammattimaisuutta.
Sigridin työpuku on hänen ammatillisen identiteettinsä symboli: Kankaan säikeet muodostavat hänen moraalisen selkärankansa. Puvun sisään kirjotut nimikirjaimet vahvistavat ammatti-identiteetin merkitystä päähenkilölle.
Puvun myötä ilmenee, että ammatti on myös rooli: Pehmeydestään huolimatta puku on suojaava kuori, joka kertoo etäisyydestä potilaiden ja hoitajien välillä.

Sigrid on luonteeltaan tunnollinen, sitkeä ja lämmin

Sigrid on tarkka ja järjestelmällinen: Hän järjestelee, lukee, arkistoi potilaskertomuksia. Hän on nimikoinut mittojen mukaan ommellun työpukunsa.
Sigridin fokalisoimista jaksoista välittyy tiedonjano ja pohdiskelevuus: Hän ajattelee, miten paljon tietoa saarelle on säilötty. Ei pelkästään penkkeihin hänen ympärillään, seiniin, kallioihin. Fyyrin tienoille, vaan kaikkialle.
Sigrid on voimakastahtoinen. Hän tuntee oman kahlitsemattoman tahdon ruumiissaan. Peräänantamatonta luonnetta kuvataan vertauksen avulla: Hän pureutui kiinni, itsepintaisesti kuin Tyttökallion halkeamissa kasvavat katajat.
Sigrid suhtautuu lämpimästi työtovereihinsa: Hän kuulee heidän hengittävän ja ajattelee silloin, miten paljon hän pitää heistä. Sigridin sanotaan hemmottelevan potilaita, mistä voi päätellä, että hän välittää myös hoidettavistaan.
Toisaalta Sigrid on tottunut, jopa turtunut potilaidensa kuolemaan: Hampaita. Kallon paloja. Eläinten. Ihmisten. Nykyisin hän tuskin kohottaa kulmiaan.

Itsenäisyys ja vapaus ovat Sigridille tärkeitä arvoja

Vaikka Sigrid on kihloissa, hän on modernin naisen tavoin työelämässä. Katkelmasta ei käy ilmi, koska Sigrid aikoo avioitua, mutta hänellä ei näytä olevan kiire asian suhteen. Hoitajien tulee olla naimattomia, joten Sigrid säilyttää kihlasormustaan rasiassa.
Sigrdid käy kirkossa mietiskelemässä ja etsimässä rauhaa. Romaanissa on intertekstuaalinen viittaus Raamattuun: Sigrid katsoo alttaritaulua, jossa Jeesus rauhoittaa myrskyävän veden. Kohtauksen perusteella Sigrid on mahdollisesti uskonnollinen, mikä oli 1900-luvun alkupuolella tavallista.
Päähenkilön sisäinen rauha ja ammatillinen itsevarmuus ovat vastakkainasettelussa avuttomiin, syömishäiriöstä kärsiviin naisiin, jotka eivät koskaan nuku, jotka aina voihkivat, itkevät huoneissaan. Potilailta leikataan sairaalaan tullessa hiukset ja heidän tekemisiään valvotaan. Sigridillä on sen sijaan terveenä ja kyvykkäänä naisena vapaus tehdä omia valintoja.
Sigrid ymmärtää etuoikeutensa verrattuna psyykkisesti sairaisiin naisiin, joilla ei ole valtaa eikä vapautta: Hänkin on saaren vanki, se on totta, mutta hän on vanki jolla on vapaa tahto ja rahaa taskussa, lupa matkustaa sekä Nauvoon että Turkuun. Ja lupa lähteä. Sitä hän ei saa ikinä unohtaa.

4. Ympäristöasenteet kerronnassa 30 p.

Tutustu lukuun romaanista Margarita (aineisto 4.A). Analysoi sen kerronnassa ilmeneviä ympäristöasenteita ja tulkitse katkelman sanomaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Tehtävänä on analysoida romaaniluvun kerronnassa ilmeneviä henkilöhahmojen ympäristöasenteita sekä tulkita niiden kautta katkelman sanomaa. Luvun tapahtumapaikka on Vehkasalossa, hakkuutyömaan sotkeman joen äärellä, jossa minäkertoja ja hakkuumiehiksi nimetyt metsätyöntekijät keskustelevat. Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa tehdään päätelmiä henkilöhahmojen ympäristöasenteista ja analysoidaan, millaisin kerronnan keinoin asenteet esitetään. Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa esitetään myös tulkinta katkelmasta.

Kriittistä lukutaitoa osoittaa sen tunnistaminen, että romaanin luku houkuttelee lukijaa eri kerronnan keinoin ympäristönsuojelun kannalle. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa tekstin kuvaaman ajankohdan merkityksen huomioiminen: ympäristönsuojeluun liittyvät keskustelut eivät ole uusi ilmiö. 1950-luku oli Suomessa teollistumisen aikaa, ja metsäteollisuus oli suuri toimija. Puutavaraa tarvittiin esimerkiksi vientiin. Samalla 1950-luku oli orastavan ympäristötietoisuuden vuosikymmen. Luvussa kertoja uumoilee, että jokihelmisimpukat suojellaan todennäköisesti vielä samana vuonna, joka on luvun otsikon perusteella 1955. Luonnonsuojelun ja teollisuuden intressit olivat usein ristiriidassa, mikä näkyy myös romaanin luvussa luontokeskeisen sekä talous- ja resurssikeskeisen ympäristöasenteen vastakkainasetteluna.

Aineistosta voi tehdä esimerkiksi seuraavia tehtävänannon mukaisia havaintoja ja päätelmiä:

Talous- ja resurssikeskeinen ympäristöasenne

Alkutilanne paljastaa ongelman, jota katkelmassa selvitetään: minäkertoja on pyrkinyt siihen, ettei uhanalaisten raakkujen elinympäristö tuhoutuisi, minkä vuoksi hän on ohjeistanut metsäyhtiötä kirjallisesti. Ohjeita ja määräyksiä ei ole noudatettu, vaan raakkujen asuttama puro on myllätty puskutraktorilla savivelliksi.
Katkelma on kohtaus, jossa keskustelevat minäkertoja ja metsäyhtiön työntekijät, hakkuumiehet, joiden määrä ei selviä katkelmasta. Kohtauksen miljöö on paikka, jossa ympäristötuho on tapahtunut. Keskustelijat näkevät tuhon laajuuden. Hakkuumiehiä tapahtunut ei silti näytä hetkauttavan. Heidän asenteensa ympäristöä kohtaan ovat taloudellisia ja välineellisiä: Tulee turhia kuluja, kun raahataan rungot kärrytielle, Halttunen sanoo.
Dialogissa on vain osittain ilmaistu johtolausein, kuka repliikin lausuu, mutta puhujat ovat jossain määrin pääteltävissä esimerkiksi repliikkien ilmaisemista asenteista. Halttusen puheenvuoroksi on pääteltävissä esimerkiksi: Joo-o, mutta kyllä uittaminen on kannattavampaa kuin tienteko. Hakkuumiehet perustelevat siis ympäristötuhoon johtaneita tekoja hyötynäkökulmasta.
Hakkuumiesten asenteissa ihminen on etusijalla luontoon nähden: Talvisin meillä on mennyt ikä ja terveys kun on jäädytetty polanneteitä hakkuuaukeilta kärrytielle. He myös vähättelevät luonnonsuojelua koskevia ohjeita: Kiireessä kun lukee, saattaa myöhemmin muistaa juuri toisin päin.
Hakkuumiehet ovat kertojan mukaan kalamiehiä, ja he näkevät kalat raakkuja arvokkaampina suojeltavina: Helmisimpukoiden etu ei mene läpi, kalojen menee, kertoja sanoo. Kaloista on ilmeistä hyötyä ihmisille, toisin kuin raakuista. Asenne on hyötynäkökulman lisäksi spesistinen eli lajeja eri tavoin arvottava.
Halttusen lisäksi minäkertoja nimeää katkelmassa toisen hakkuumiehen, korhosjaakkolan. Pieni alkukirjain ja kahden nimen yhdistäminen korostaa nimen kantajan geneerisyyttä – hän edustaa ikään kuin kokonaista luonnosta välinpitämätöntä ihmisryhmää. Vain kahden hakkuumiehen nimeäminen kokonaisesta joukosta korostaa sitä, että hakkuumiesten näkemys esitetään yhdenmukaisena: talous- ja resurssikeskeisenä.

Luontokeskeinen ympäristöasenne

Dialogin kanssa katkelmassa vuorottelevat minäkertojan kertomat jaksot. Minäkertojan asenne on luonnon suojelemiseen pyrkivä. Kertoja vetoaa luonnon ja ympäristön merkitykseen suojelun kohteena ja ajattelee, että hänen pitää vakuuttaa muutkin raakkujen merkityksestä.
Luvun aloittaa minäkertojan passiivimuotoinen kysymys: Miten voi olla niin, että tehdään täsmälleen päinvastoin kuin piti? Kysymys ilmaisee kertojan olevan tyrmistynyt siitä, ettei luonnonsuojelumääräyksiä ole noudatettu. Passiivimuoto ei ilmaise teon tekijää tarkasti, ja se saa yleistävän sävyn: luontoa tuhoavia tekoja tapahtuu laajasti, eikä syyllisiä ole mahdollista aina nimetä.
Minäkertoja painottaa dialogissa ihmisen vastuuta ympäristöstään ja biodiversiteetin säilyttämisestä: Nyt on kuitenkin pidettävä purot kunnossa, etteivät jäljelle jääneet nilviäiset kärsi.
Minäkertojan kautta tulee esiin ajankohdan luonnonsuojelun vaiheita: Valtakunnassa ollaan menossa siihen suuntaan, että kaikille puroille ei saa tehdä mitä tahansa.
Myös kertojan isä pyrkii suojelemaan luontoa. Hän pyrkii vaikuttamaan pikemmin päättäjiin kuin työmiehiin: Isän maailmassa riittää, että merkityksen ymmärtävät kaikki joilla on valtaa painaa leimoja papereihin. Luvussa annetaan ymmärtää poliitikkojen luottavan tutkimustietoon luontoasioissa.

Tulkintaa

Sanoma tulee katkelmassa esiin erityisesti minäkertojan kautta. Katkelmassa on enemmän minäkertojan kuin hakkuumiesten repliikkejä, ja kertojan repliikit ovat myös pidempiä kuin hakkuumiesten. Minäkertojan näkökulmasta kerrotut jaksot painottavat huolta tuhoutuvasta luonnosta. Näin katkelma houkuttelee lukijaa ympäristönsuojelun kannalle ihmiskeskeistä hyöty- ja resurssinäkökulmaa vastaan. Sanomaa tukee kerronnan motiivina toistuva jokihelmisimpukka.

Myös teoksen nimi viittaa jokihelmisimpukan latinankieliseen nimeen Margaritana margaritifera. Simpukkatematiikan ja -kuvaston keskeisyys on vihje siitä, että ei-inhimillisen luonnon merkitys on teoksen keskeinen teema. Tekstin sanoma tulee ilmi lisäksi kielen kuvallisuudessa, esimerkiksi vertauksissa ja metaforissa. Kertoja nimittää raakkupuroa Vehkasalon valtimoksi, mikä kuvaa puron elähdyttävää vaikutusta ympäristöönsä. Toisaalta hän kuvailee, miten sedimenteistä samentunut vesi porisee hilpeästi kuin teloituslavalle matkaava houkka. Kertoja personifioi eli inhimillistää veden, joka ei vertauksessa ymmärrä itseensä kohdistuvaa tuhoa. Vertaus tiivistää metaforisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen liittyvän huolen.