Hyvän vastauksen piirteet: FI – Elämänkatsomustieto
23.9.2025
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.11.2025
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arviointi
Ylioppilaskoe mittaa lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Syksyn 2025 elämänkatsomustiedon koe perustuu Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2019 (LOPS19).
Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa arvioidaan opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti. Niin ikään arvioidaan hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus.
Ylioppilaskokeessa arvioitava katsomuksellinen ajattelu ilmaistaan kielellisesti. Siksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös ajattelun ilmaisemiseen monella tasolla tekstin kirjallisesta vaikuttavuudesta kappalejakoon. Kyse ei kuitenkaan ole äidinkielen tehtävästä, ja hyvä kirjallinen esitys on hyvän elämänkatsomustiedon vastauksen tunnusmerkki vain siinä määrin kuin se ilmentää hyvää katsomuksellista ajattelua. Tämä tarkoittaa vastauksessa useita eri piirteitä. Tärkeimmät niistä ovat vastauksen osuvuus, eheys ja vakuuttavuus.
Osuvuus eli relevanssi ja asiaankuuluvuus ovat hyvän vastauksen ydin. Hyvät tiedot ja ymmärrys sekä osuva argumentaatio eivät tuota edes hyväksyttävää vastausta, jos ne eivät liity tehtävään. Tämän vuoksi osuvuus on alla listatuista ulottuvuuksista tärkein.
Eheys liittyy vastauksen rakenteeseen. Kokelaan taito jäsentää ongelmia ja ratkaisuja käsitteellisesti sekä hänen kykynsä ymmärtää ja arvioida perusteluja ilmenevät vastauksen johdonmukaisuutena ja moniulotteisuutena. Eheä vastaus on selkeä ja hyvin jäsennelty.
Vakuuttavuus tarkoittaa elämänkatsomustiedossa monipuolisten ja katsomuksellisesti olennaisten lähtökohtien ja näkökulmien johdonmukaista käsittelyä. Vastauksen tietoperusta on riittävän laaja ja tehtävänannon sitä vaatiessa ajankohtainen. Tosiasiaväittämät, perustellut kannanotot ja pelkät mielipiteet erotetaan selvästi toisistaan, ja esitettyjen väitteiden ja perustelujen välillä on selvä yhteys. Osuvat ja tyypillisesti ajankohtaiset esimerkit ovat elämänkatsomustiedolle ominaisia. Ne tekevät vastauksesta vakuuttavan.
Osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ohella hyvä katsomuksellinen ajattelu näkyy käsitteiden ja teorioiden hallinnassa sekä ilmiökentän tuntemuksessa. Vastauksen muodolliset ja sisällölliset ulottuvuudet ovat elämänkatsomustiedossa lähes poikkeuksetta osittain päällekkäisiä silloin, kun vastaus täyttää relevanssin minimivaatimukset eli sopii tehtävänantoon. Vastaus voi olla tiedollisesti hyvä, mutta ajattelun ilmaiseminen saattaa olla heikkoa, tai toisin päin. Ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole täysin riippumattomia toisistaan, koska esitystapa, käsitteiden käyttö ja ilmiökentän hallinta liittyvät yhteen.
Elämänkatsomustiedon tehtävien luonteen vuoksi vastauksen kypsyyttä koskevat seikat ovat erityisen tärkeässä asemassa. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut kypsyyden osoittamisesta ohjeet reaaliaineiden kokeiden määräyksissä. On hyvä huomata, että määräysten mukaan epäolennaisten näkökohtien käsittely heikentää vastauksen arvoa.
Alla oleva taulukko voi auttaa elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeen vastausten arvioinnissa osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden näkökulmista. Nämä ja vastauksen sisältöön liittyvät seikat muodostavat yhden kokonaisarvion, joka esitetään tehtävänosasta annettavalla pistemäärällä.
| Arvioinnin ulottuvuus | /Pistemäärä 0 | 25 % | 50 % | 75 % | 100 % |
|---|---|---|---|---|---|
| Osuvuus | Vastaus ei lainkaan vastaa tehtävään; tehtävä on ymmärretty ratkaisevasti väärin. | Vastaus liittyy osin kysymyksen alaan, mutta on epäselvä, harhaileva tai sivussa asiasta. | Tehtävään vastataan asiaankuuluvasti. | Vastauksessa ilmenee selkeä ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään olennaisimmat seikat. | Vastauksessa ilmenee erinomainen ymmärrys tehtävänannosta ja sen rajauksesta, ja siinä käsitellään kattavasti tarpeelliset seikat ja vain ne. |
| Eheys | Vastaus on hajanainen ja sekava. | Vastauksessa on yksi asiaan selvästi liittyvä seikka. Vastauksen ainekset ovat kuitenkin muuten satunnaisia tai sekavia. | Vastauksessa on useita asiaan kuuluvia seikkoja, mutta niitä ei ole onnistuttu liittämään yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastaus jää usein luettelomaiseksi. | Tehtävänantoon kuuluvia näkökulmia on liitetty toisiinsa johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tuloksena on koherentti kokonaisuus, joka vastaa kysymykseen. | Vastauksessa tehtävänantoon liittyvät relevantit aineistoelementit on suhteutettu toisiinsa. Käsitteet ja perustelut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vastaa tehtävään liittyviin kysymyksiin ja ottaa tarvittaessa huomioon myös vaihtoehtoisia lähestymistapoja. |
| Vakuuttavuus | Vastauksessa ei ole perusteluja tai niillä ei ole yhteyttä esitettyihin väitteisiin. | Vastauksessa esitetyt perustelut liittyvät jotenkin väitteisiin, mutta niiden yhteys jää epäselväksi. | Vastausta on perusteltu siten, että lähtökohdat ovat järkeviä ja perustelujen ja johtopäätöksen välillä on selvä yhteys. | Vastauksessa on tarkasteltu useimpia relevantteja perusteluja, niitä on problematisoitu ja eritelty järkevästi ja argumentit on rakennettu oikein. | Relevanttien perustelujen problematisointi ja erittely on osuvaa ja osoittaa omaperäistä oivaltavaa ajattelua tai syvällistä perinteen tuntemusta. |
Tehtäväkohtaiset pisteitysohjeet
Koska elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan kokelaiden omaa katsomuksellista ajattelua, vastaukset voivat avautua moniin suuntiin lähes kaikissa tehtävissä. Sen vuoksi hyvän vastauksen piirteiden kuvaukset ovat aina vain suuntaa antavia. Samasta syystä hyvän vastauksen piirteissä esitellään tehtävään liittyviä katsomuksellisia seikkoja laajasti ja osin myös lukiokurssien ulkopuolelta. Tarkoituksena on antaa vastauksia arvosteleville opettajille lisävihjeitä siitä, millaiset katsomukselliset pohdinnat voivat perustellusti kuulua vastaukseen. Lukiokursseihin liittyvät ja kokelaiden osaamiselta vaadittavat seikat on mainittu pisteitysohjeiden yhteydessä. Näissä osioissa on hyvin suppeasti huomioitu yllä olevassa taulukossa mainitut osuvuuden, eheyden ja vakuuttavuuden ulottuvuudet. Arvioinnissa on kuitenkin osiokohtaisesti syytä tarkastella niin sisällöllisiä kuin yllä olevaan taulukkoon liittyviä ulottuvuuksia.
Tehtäviin liittyy erilaisia aineistoja. Kussakin tehtävän osiossa on ilmoitettu, miten aineistoa käytetään. Jos aineiston käytöstä ei anneta ohjeita tai käytön ilmoitetaan olevan vapaaehtoista (esimerkiksi ”voit hyödyntää aineistoa”), kyseessä on virikeaineisto. Tällöin aineiston käyttämättä jättäminen on hyväksyttävää eikä vähennä pisteitä. On toki hyvä huomata, että aineisto tällaisissakin tehtävissä antaa informaatiota ja että vastauksen tulee olla yhtä monipuolinen, vaikka aineistoa ei olisi hyödynnetty. Jos osiossa kehotetaan käyttämään aineistoa, mutta näin ei kuitenkaan ole tehty, vähennetään aina vähintään yksi piste ja vastauksesta saatava pistemäärä voi olla korkeintaan 75 % osion maksimipistemäärästä. Aineiston käytöstä voidaan antaa myös yksityiskohtaisempia ohjeita, joissa esimerkiksi kehotetaan erittelemään tai vertailemaan aineistoa tai etsimään sieltä joitain erityisiä piirteitä, kuten argumentteja. Tällöin ohjeistuksen noudattamatta jättämisestä seuraava suora pistevähennys on useimmiten suurempi.
Tehtäväosiot jakautuvat kahteen luokkaan. Kun osiosta annetaan 10 pistettä tai enemmän, se arvostellaan esseemuotoisena vastauksena, ellei tehtävänannossa erikseen muuta ilmoiteta. Esseemuotoisella vastauksella tarkoitetaan vastausta, jossa on esseen rakenne: alussa aiheen, ongelman tai väitteen napakka esittely, keskiosassa asian monipuolinen käsittely ja lopussa käsittelyyn perustuvat päätelmät. Mikäli osiosta annetaan vähemmän kuin 10 pistettä, vastauksen ei tarvitse olla muodoltaan essee. Alle 10 pisteen osioissa käytetään merkkimäärärajoituksia. Kyse on enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Tämän lisäksi pisteitä luonnollisesti vähennetään, jos vastaus ei pysy asiassa.
Moniosioisten tehtävien pisteet määritetään osiokohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu.
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Onnellisuuden rakennusainekset 20 p.
Maailman onnellisuusraportti (World Happiness Report) on kansainvälinen vuosittain julkaistava raportti, jossa asetetaan maailman maat järjestykseen niiden asukkaiden kokeman onnellisuuden perusteella. Vastaajia pyydetään arvioimaan nykyistä elämäänsä asteikolla nollasta kymmeneen. Raportissa viitataan myös yhteiskunnallisiin tekijöihin, joita käytetään selittämään maiden välisiä eroja. Näitä tekijöitä ovat bruttokansantuote asukasta kohden, odotettavissa oleva terve elinikä, sosiaalinen tuki, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Vuonna 2024 Suomi oli seitsemännen kerran peräkkäin maailman onnellisin maa.
Pohdi onnellisuuteen vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä.
Maailman onnellisuusraportissa selvitetään eri maissa asuvien ihmisten kokemusta omasta onnellisuudestaan. Maiden välisten erojen selittämisessä hyödynnetään myös yleisiä yhteiskunnan toimintaan liittyviä tekijöitä. Tehtävässä tulee tarkastella onnellisuuden rakennusaineksia sekä yksilön kokemuksen että yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta.
Yksilön näkökulmasta on luontevaa tarkastella hyvää elämää ja sen edellytyksiä. Vastauksessa kokelas voi siten pohtia esimerkiksi elämän merkityksellisyyden kokemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä elämänhallintaan, identiteettiin ja elämänvalintoihin liittyviä seikkoja. Myös tarpeiden toteutumisen, sosiaalisten suhteiden ja yhteisön merkityksen pohdinnat ovat mahdollisia näkökulmia.
Toisaalta yksilön onnellisuuteen, hyvään elämän ja mahdollisuuteen tehdä henkilökohtaisia valintoja vaikuttaa suuresti se, millaisessa yhteiskunnassa hän elää. Yhteiskunnan näkökulmasta voi tarkastella esimerkiksi tehtävän johdannossa mainittuja onnellisuuteen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä. Vastauksessa voi käsitellä myös esimerkiksi oikeuksien tai yhdenvertaisuuden toteutumista tai mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vastauksessa voi pohtia myös sekä hyvän elämän edellytyksiä että yhteiskunnallisia tekijöitä erityisesti suomalaisen yhteiskunnan ja Suomessa koetun onnellisuuden näkökulmasta.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia onnellisuuteen vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita onnellisuuteen vaikuttavista yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä. Vaihtoehtoisesti kokelas pohtii onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä joko yksilön elämän kannalta tai yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii onnellisuuteen vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteisiin yltävässä vastauksessa kokelas syventää aiheen käsittelyä esimerkiksi hyödyntämällä ansiokkaasti onnellisuusraportissa mainittuja yhteiskunnallisia tekijöitä tai tarkastelemalla perusteellisemmin yksilön hyvään elämään vaikuttavia henkilökohtaisia, yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia tekijöitä.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) useimpiin kohtiin sekä moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) kohtiin ”yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita” sekä ”ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet”.
2. Kriittinen ajattelu ja yhteiskunta 20 p.
Alla on 20 väittämää. Valitse kussakin osatehtävässä (2.1–2.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.
Vastattuasi osatehtävään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää osatehtävää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen osatehtävään vaihtoehto ”En vastaa”.
2.1 Kriittisen ajattelun mukaista on, 1 p.
- että punnitaan erilaisia perusteluja. (1 p.)
Kriittisessä ajattelussa on tärkeää punnita erilaisia perusteluja, joten siihen ei kuulu uskottavimman väitteen hyväksyminen ensi näkemällä. Eri tilanteissa voi olla perusteltuja auktoriteetteja, kuten lääkärit terveydenhuollossa.
2.2 Kognitiiviset vinoumat 1 p.
- sisältävät esimerkiksi vahvistusharhan ja sädekehävaikutuksen. (1 p.)
Kognitiiviset vinoumat eivät vääristä kaikkea arkiajattelua eivätkä toisaalta aina tuota vääriä vastauksia, mutta ne tekevät ajattelusta epäluotettavaa.
2.3 Viihdeteollisuuden toimintalogiikkaan markkinataloudessa kuuluu 1 p.
- voiton tavoittelu. (1 p.)
Vaikka viihdeteollisuuden tuotteet voivat joissain tilanteissa edistää demokraattisia arvoja tai vakuuttaa katsojat virheellisistä väitteistä, nämä eivät ole osa markkinataloudessa toimivan viihdeteollisuuden toimintalogiikkaa, johon sen sijaan kuuluu voiton tavoittelu.
2.4 Julkisen sanan neuvosto on 1 p.
- tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin. (1 p.)
Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Se ei kuitenkaan ole tuomioistuin eikä valtioneuvoston toimielin, vaikka sen päätöksiä seurataankin tarkoin.
2.5 Aikalaiskritiikki tarkoittaa 1 p.
- ajankohtaista kulttuurikritiikkiä. (1 p.)
Aikalaiskritiikki ei tarkoita ajan puutteeseen tai kiireiseen elämäntapaan kohdistuvaa kritiikkiä.
2.6 Nuorisokulttuuri 1 p.
- on yhteiskunnallinen ilmiö, joka on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1950-luvun alkupuolella. (1 p.)
Nuorisokulttuuri on usein kaupallista ja globaalisti muuntuvaa siten, että se puhuttelee hyvinkin erilaisia nuorisoryhmiä.
2.7 Sosiologi Émile Durkheimin mukaan sosiaalinen tosiseikka kuvaa 1 p.
- joukkoa jonkin ryhmän yhteisiksi ymmärrettyjä uskomuksia, pyrkimyksiä ja tapoja. (1 p.)
Ranskalainen sosiologi Émile Durkheim on yksi sosiologian tieteenalan perustajista. Hänen kehittämänsä sosiaalisen tosiseikan käsite kuvaa ryhmän yhteisiksi ymmärrettyjä uskomuksia, pyrkimyksiä ja tapoja, jotka kykenevät pakottamaan yksilöä.
2.8 Oppivelvollisuuteen perustuva koululaitos on 1 p.
- keskeinen yhteiskunnallinen valtarakenne. (1 p.)
Oppivelvollisuuteen perustuva koululaitos on nykyaikaisten yhteiskuntien olennainen rakenne, jonka juuret ovat reformaatiossa ja valistuksessa. Oppivelvollisuuslaki tuli Suomessa voimaan 1920-luvun alussa yli neljännesvuosisata ennen YK:n ihmisoikeuksien julistusta.
2.9 Modernin länsimaisen yhteiskunnan tunnuspiirre on 1 p.
- markkinatalous. (1 p.)
Modernit länsimaiset yhteiskunnat ovat moninaisia, joten niissä esiintyy erilaisia aatesuuntia, mutta anarkismi ja kommunismi eivät ole kovin tunnusomaisia länsimaissa. Tunnusomaisia olisivat ehkä lähinnä liberalismi ja yhteiskuntajärjestelmää kuvaamassa kapitalismi.
2.10 Agonistiselle demokratialle on ominaista 1 p.
- keskenään kilpailevien kantojen kamppailu. (1 p.)
Agnostinen demokratia korostaa, että vastakkainasettelut ovat olennaisia politiikassa. Siinä pyritään tuhoisien vastakkainasettelujen muuntamiseen kilpailevaksi kamppailuksi. Aggregaatti- eli yhteenlaskudemokratialle on ominaista (ääni)määrän korostaminen.
2.11 Deliberatiiviselle demokratialle on ominaista 1 p.
- julkinen keskustelu ja yhteinen harkinta. (1 p.)
Deliberatiivinen demokratia korostaa keskustelevaa ja pohtivaa prosessia, jolla tavoitellaan yhteistä reilua ja rationaalista näkemystä.
2.12 Kriittinen ajattelu kasvatusihanteena soveltuu 1 p.
- anarkistisiin yhteiskuntiin. (1 p.)
Anarkismi kiistää valtahierarkiat ja on siten avoin kriittiselle ajattelulle. Teokraattisissa yhteiskunnissa valta katsotaan olevan jumalalla tai hänen edustajillaan, mikä tekee kriittisestä ajattelusta ongelmallista. Totalitaristisissa yhteiskunnissa on kaiken kattavat arvot, joita ei saa kritisoida.
2.13 Kansalaistottelemattomuuteen kuuluu aina 1 p.
- pyrkimys saada jokin asia yleiseen tietoisuuteen. (1 p.)
Kansalaistottelemattomuus on lakien rikkomista sen vuoksi, että pyritään saamaan jokin asia yleiseen tietoisuuteen. Tekijät ovat valmiita kärsimään lainmukaisen rangaistuksen teoistaan.
2.14 Elokapina 1 p.
- vaatii, että Suomen hallitus julistaa ilmastohätätilan. (1 p.)
Kansainväliseen Extinction Rebellion -ympäristöliikkeeseen kuuluva Elokapina on asettanut tavoitteekseen, että hallitus julistaa ilmastohätätilan, muttei verkkosivujensa mukaan hyväksy väkivaltaa missään muodossa ja vastustaa hierarkisia rakenteita.
2.15 Taloudellinen valta 1 p.
- on Suomen kaltaisissa oikeusvaltioissa aina lainsäädännöllä rajoitettua. (1 p.)
Vaikka taloudellinen valta on merkittävä vallan muoto kaikkialla maapallolla, se ei ole demokratian aatteellinen perusta. Vapaita markkinoita kannattavat eivät yleensä vaadi markkinoiden säätelyn lopettamista kokonaan. Esimerkiksi sopimuksista kiinni pitäminen ja väkivallaton toimintatapa on yleensä haluttu turvata lainsäädännöllä.
2.16 Kuluttajien henkilökohtaiset elämäntapavalinnat, kuten veganismi, 1 p.
- riippuvat tyypillisesti katsomuksellisista seikoista. (1 p.)
Yksilöiden henkilökohtaiset elämäntapavalinnat ovat osa heidän elämänkatsomuksensa toteuttamista. Ne ovat monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa yhteiskunnan rakenteiden, kuten kaupan ja ilmastonmuutoksen torjunnan, kanssa. Nämä suhteet eivät ole kokonaan yksilöiden vallassa, joten suuret muutokset vaativat muutoksia myös yhteiskunnallisissa rakenteissa.
2.17 Ihmisoikeudet 1 p.
- ovat jakamattomia eli yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia. (1 p.)
Kaikkia ihmisiä koskevien yleismaailmallisten, luovuttamattomien ja jakamattomien ihmisoikeuksien lisäksi useat valtiot pyrkivät turvaamaan kansalaisilleen vastaavia perustavia, laajempia tai suppeampia oikeuksia usein juuri perustuslaissa. Näitä oikeuksia kutsutaan perusoikeuksiksi.
2.18 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1 p.
- tuli Suomessa sitovaksi 1900-luvulla. (1 p.)
Kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva lapsen oikeuksien sopimus vuodelta 1989 tuli Suomessa voimaan vuonna 1991, mutta Yhdysvallat ei edelleenkään ole hyväksynyt sopimusta.
2.19 Nykyisen ilmaston lämpenemisen 1 p.
- aiheuttaa merkittävässä määrin fossiilisten polttoaineiden käyttö. (1 p.)
Fossiilisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa merkittävästi nykyiseen globaaliin ilmaston lämpenemiseen, jossa paikallisten seurausten ennustaminen on useissa tapauksissa vaikeaa.
2.20 Agenda 2030 sisältää 1 p.
- pyrkimyksen eriarvoisuuden vähentämiseen. (1 p.)
Agenda 2030 viittaa vuosilukuun, ja se on toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitekokonaisuutta. Tavoitekokonaisuus 10 pyrkii eriarvoisuuden vähentämiseen sekä maiden sisällä että maiden välillä. Tavoitekokonaisuus 8 pyrkii edistämään kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) useisiin kohtiin.
3. Kulttuurintutkimuksen kaksi tasoa 20 p.
Kulttuurien tutkimuksessa on olennaista erottaa toisistaan tutkittavien ja tutkijan näkökulma. Näistä eri näkökulmista käytetään usein termejä emic ja etic. Emic-näkökulma viittaa elämään yhteiskunnan jäsenten eli tutkittavien kuvaamana ja kokemana, etic-näkökulma taas tutkijan kuvaamana selityksineen.
Selitä, miksi kulttuurien tutkimuksessa erotetaan toisistaan emic- ja etic-näkökulma. Havainnollista erottelua esimerkin avulla.
Emic ja etic ovat kulttuurien tutkimuksen keskeisiä käsitteitä, ja niitä käytetään myös muilla aloilla, kuten psykologiassa. Nämä kaksi kulttuurien tutkimuksen tasoa kuvaavat tutkittavaa kohdetta, esimerkiksi yhteisöä, eri tavoilla: Emic auttaa ymmärtämään yhteisön sisällä elävien ihmisten näkökulmaa ja tuottaa tietoa mahdollisimman lähellä tutkittavien omaa kokemusta. Se saattaa myös lisätä tutkittavan yhteisön ymmärrystä itsestään. Etic puolestaan esittää tutkijan oman näkökulman tutkittavasta kohteesta, liittää sen laajempaan tutkimuskeskusteluun ja ilmiöihin sekä auttaa tutkittavan yhteisön ulkopuolisia tahoja ymmärtämään yhteisöä.
Tutkimuksessa käytettävät käsitteet voivat olla erilaisia: Emic-näkökulmassa käytetään käsitteitä, jotka ovat tutkittaville ymmärrettäviä ja kuvaavat heidän kokemustaan. Etic-näkökulmassa puolestaan käytetään käsitteitä, jotka saattavat olla tutkittaville itselleen vieraita, mutta auttavat muita tutkijoita ja/tai laajempaa yleisöä ymmärtämään tutkittua ilmiötä. Esimerkiksi uskonnollinen yhteisö saattaa kuvata omaa elämäänsä ja kokemuksiaan itselleen ymmärrettävin termein, kun taas tutkijan näkökulmasta uskonnollisen yhteisön toimintaa ja ilmiöitä saatetaan kuvata hyvinkin erilaisin tieteellisin termein, jotka ovat kaukana yhteisön omasta kokemusmaailmasta ja ymmärryksestä. Samoin voi käydä myös alakulttuureita tutkittaessa. Esimerkiksi pelimaailman gamer-kulttuuria tutkittaessa emic-näkökulmasta voitaisiin käyttää vaikkapa termejä hiilaa, hitti ja GG, jotka eivät avaudu alakulttuurin ulkopuolisille. Etic-näkökulmasta taas saatetaan kuvailla kyseisen alakulttuurin syrjiviä rakenteita, joita pelaajat itse eivät välttämättä tunnista.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää selittää, miksi kulttuurien tutkimuksessa erotetaan toisistaan emic- ja etic-näkökulmat, ja havainnollistaa erottelua esimerkin avulla. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita emic–etic-erottelusta tai antaa siitä esimerkin.
10 pisteen vastauksessa kokelas selittää, miksi kulttuurien tutkimuksessa erotetaan toisistaan emic- ja etic-näkökulmat, ja havainnollistaa erottelua esimerkin avulla.
15 pisteen vastauksessa kokelaan esimerkki on osuva ja siinä on esitetty selkeästi sekä emic- että etic-näkökulma ja perusteltu niiden välinen ero johdonmukaisesti.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas esimerkiksi käsittelee useita erilaisia kulttuurintutkimuksen aloja.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Kulttuurit (ET3) kohtaan ”kulttuuria koskevan tutkimuksen perusteita: tutkittavan ja tutkijan näkökulmat, kenttätyö, etnografia, kysely, haastattelu”.
4. Ihmisen synty 20 p.
Elokuvakatkelmassa käydyn keskustelun katsomuksellinen osuus koskee maailmankuvaa, tarkemmin sitä, miten ihminen lajina – ja tähtitaivas – on syntynyt. Jatkosodan aikaan Suomi oli vahvasti kristillinen maa tavalla, joka nykynäkökulmasta vaikuttaa hyvin konservatiiviselta. Alikersantti Hietasen pohdinnat tähdistä eivät vaikuta kovin katsomukselliselta, mutta osoittautuu, että ne sisältävät nykyisin kreationismiksi jäsentyvän luomisuskon piirteitä. Alikersantti Lahtinen puolestaan on kommunisti. Viittaus jonkinlaiseen kapitalististenkin tiedemiesten hyväksymään evoluutioteoriaan kytkee hänen ajattelunsa marxilaisen itseymmärryksen mukaiseen tieteelliseen sosialismiin.
Nuoret, toisilleen tuntemattomat keskustelijat ovat matkalla sotaan. Tämä luo ilmapiirin, jossa yksimielisyys on tärkeä tavoite ja varsinaiselle katsomukselliselle pohdinnalle ei juuri ole sijaa. Luomisusko on Hietaselle lepohetken tajunnanvirtaan liittyvä itsestäänselvyys. Kun Lahtinen kuitenkin kiistää luomisen, tämä vaatii vastauksen, jonka pääkeinona on huumori. Lyhyen katkelman perusteella ei voi esittää kovin syvällistä arviota, mutta vaikuttaa siltä, että Hietasen huumori toimii tehokkaasti vähemmistössä olevan katsomuksen vaimentajana.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää eritellä elokuvakatkelmassa 4.A käytyä keskustelua katsomusten näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee joitain huomioita elokuvakatkelmassa käydystä keskustelusta katsomusten näkökulmasta.
10 pisteen vastauksessa kokelas erittelee elokuvakatkelmassa käytyä keskustelua katsomusten näkökulmasta. Kokelas tunnistaa Hietasen edustaman luomisajatuksen ja Lahtisen edustaman evolutiivisen kannan.
15 pisteen vastauksessa kokelas erittelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti elokuvakatkelmassa käytyä keskustelua katsomusten näkökulmasta.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi syventää katsomusten näkökulmasta esittämäänsä erittelyä esimerkiksi tarkastelemalla uskonnollisen ja poliittisen katsomuksen eroja ja yhtäläisyyksiä tai kytkemällä keskustelun suomalaiseen katsomushistoriaan tai Linnan romaanin teemoihin.
LOPS2019:ssä tehtävä liittyy moduulin Katsomukset (ET4) useisiin sisältöihin, esimerkiksi ”katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma”, ”evoluution – – merkitys ihmislajin kehityksessä” ja ”poliittisia maailmankatsomuksia, kuten – – sosialismi”. Lisäksi tehtävä liittyy moduulin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5) kohtaan ”kristinuskon – – historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet”.
5. Uskonto ja uskonnottomuus koulussa 20 p.
Aineistona olevan Nuorisobarometri 2023:n mukaan vain 22 % nuorista pitää itseään uskonnollisina. Tästä huolimatta enemmistö tutkimukseen osallistuneista katsoi, että uskonnot ja muut katsomukset saavat näkyä koulussa. Kyselyn mukaan nuorille on tärkeää, että oman katsomuksen voi tuoda esiin julkisesti. Nuorista 70 % hyväksyy myös sen, että opettaja käyttää näkyviä uskonnollisia symboleja koulussa. Nuoret vaikuttavat siis tässä mielessä uskonnollisesti hyvin sallivilta. Uskonnon ja uskonnollisuuden näkymisestä arkielämässä ja julkisuudessa käydään kuitenkin keskustelua ja kiistelläänkin niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Uskonnon ja uskonnottomuuden näkymistä koulussa voi tarkastella omien koulukokemusten valossa. Tarkastelu voi olla kuvailevaa, mutta jonkinlainen normatiivinen tarkastelu on luonteva osa pohdintaa, koska suurin osa aineiston väitteistä on normatiivisia. On mahdollista joko puolustaa tai vastustaa katsomusten näkymistä. On myös mahdollista pohtia, mitä uskonnottoman katsomuksen näkyminen tarkoittaa, kun siihen ei yleensä kuulu näkyviä symboleita samalla tavoin kuin uskontoihin. Oman katsomuksen näkökulma voi liittyä joko juuri sen näkymiseen tai siihen, millainen kanta kysymykseen on oman katsomuksen pohjalta luonteva.
Uskonnon tai uskonnottomuuden ilmenemistä koulussa tai ylipäätään yhteisissä julkisissa tiloissa on aiheellista tarkastella myös laajemmasta, yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vastauksessa voi olla esimerkiksi pohdintaa siitä, millainen julkinen tila vaikkapa koulu on ja millaisia yhteisiä periaatteita siellä toimiminen edellyttää.
Historiallisesti tarkastellen uskonnollinen moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus ovat liittyneet sekularisaatioon ja liberaalien yhteiskuntien ajatukseen siitä, että julkisen vallan tulee olla puolueeton yhteiskunnassa vallitsevien erilaisten katsomusten suhteen. Toisin sanoen julkisen vallan tulee olla tunnustukseton. Ainakin joissakin liberaalidemokratioissa on ajateltu julkisen vallan tunnustuksettomuuden merkitsevän myös sitä, että uskonnollisia symboleja ei saa pitää näkyvillä kouluissa tai muissa julkisissa tiloissa. Erityisen keskeinen piirre tämä on Ranskassa.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia uskonnon ja uskonnottomuuden näkymistä koulussa oman katsomuksensa näkökulmasta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee joitakin huomioita uskonnon tai uskonnottomuuden näkymisestä koulussa.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii uskonnon ja uskonnottomuuden näkymistä koulussa oman katsomuksensa näkökulmasta. Kokelas hyödyntää vastauksessaan aineistoa.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää aiheen käsittelyä esimerkiksi pohtimalla laajemmin uskonnon tai uskonnottomuuden vaikutusta yhteiskunnassa, liittämällä vastaukseensa historiallista tarkastelua tai huomioita ajankohtaisista aihetta koskevista keskusteluista.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET 5) sisältöihin ”uskonnon ja uskonnottomuuden näkyminen ja vaikutus arkielämässä” sekä ”sekularisaatio ja julkisen vallan tunnustuksettomuuden periaate”.
6. Mahdolliset tulevaisuudet 20 p.
Tulevaisuudentutkimuksessa muodostetaan vaihtoehtoisia skenaarioita tulevaisuuden hahmottamiseksi. Esimerkiksi tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää on esittänyt neljä tulevaisuusskenaariota, joiden avulla voi pohtia todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Nämä skenaariot ovat ”jatkuva kasvu”, ”romahdus”, ”paluu menneeseen” sekä ”jotain muuta ja parempaa”.
Tarkastele näitä neljää tulevaisuusskenaariota ja arvioi, mitä niistä pidät todennäköisimpänä.
Tehtävänannossa esitetään neljä tulevaisuusskenaariota: ”jatkuva kasvu”, ”romahdus”, ”paluu menneeseen” sekä ”jotain muuta ja parempaa”. Vastauksessa tulee esittää lyhyt kuvaus siitä, mitä kukin tehtävänannossa esitetty skenaario voi tarkoittaa ja miksi se on mahdollinen kuvaus tulevaisuudesta. Lyhyen kuvauksen jälkeen kokelaan tulee esittää oma perusteltu näkemyksensä siitä, mikä esitetyistä skenaarioista on todennäköisin.
Jatkuvan kasvun voi ajatella olevan skenaario, jossa kaikki jatkuu suunnilleen ennallaan. Talouspolitiikassa ajatellaan useimmiten edelleen, että jatkuva talouskasvu on välttämätöntä elintason ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta ja että kasvu mahdollistaa myös panostukset kestävään tulevaisuuteen. Vaikka sekä ympäristötutkimuksen että taloustieteen puolelta on esitetty myös kriittisiä näkemyksiä, jatkuvan kasvun ajatus on säilyttänyt valta-asemansa.
”Täydellinen romahdus” on skenaario, jolle näyttää löytyvän hyvinkin uskottavia perusteita. Luonnon kantokyky on ylitetty kauan sitten, ilmastonmuutoksen ja lajikadon torjuntaan ei ole panostettu riittävästi, erilaiset luonnon ääri-ilmiöt tekevät asumisen ja elinkeinon harjoittamisen vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi yhä useammilla alueilla. Sodat, muut kriisit ja kaikenlainen yhteiskunnallinen vastakkainasettelu osaltaan edesauttavat yhteiskuntien romahtamista.
Menneeseen paluun skenaario on jo pitkään esiintynyt varsinkin populististen poliittisten liikkeiden puheissa. Erityisen tunnettu on Donald Trumpin viljelemä MAGA-iskulause (”make America great again”), mutta ”ennen oli paremmin” -tematiikka ei ole vierasta eurooppalaisessa tai suomalaisessakaan politiikassa. Poliittisessa retoriikassa ei silti useinkaan määritellä tarkasti, mikä on se parempi aikakausi tai vuosikymmen, johon pitäisi palata, vaan toistaiseksi on ennemmin keskitytty vastustamaan joitakin nyky-yhteiskuntien piirteitä.
”Jotain muuta ja parempaa” on toiveikas tulevaisuuden skenaario. Kenties uusien teknologisten innovaatioiden avulla löydetään ratkaisut tai ainakin joitakin keinoja maapallon kestokyvyn turvaamiseen. Kenties ihmiset ja yhteiskunnat löytävät, mahdollisesti pakon edessä, toimivan tavan tehdä yhteistyötä. Kenties luodaan kokonaan uusia instituutioita tai mekanismeja, jotka pystyvät nykyistä paremmin turvaamaan sekä maapallon kestokyvyn että ihmisten turvallisuuden ja yksilöiden oikeudet. Tämä skenaario jättää tulevaisuuden avoimeksi, mutta suhtautuu siihen optimistisesti.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää tarkastella neljää tulevaisuusskenaariota ja arvioida, mitä niistä pitää todennäköisenä.
5 pisteen vastauksessa kokelas tekee huomioita ainakin kahdesta tulevaisuusskenaariosta tai esittää tyydyttävästi perustellun arvion siitä, mikä skenaarioista on todennäköisin.
10 pisteen vastauksessa kokelas tarkastelee neljää tulevaisuusskenaariota ja arvioi, mitä niistä pitää todennäköisenä.
15 pisteen vastaus on monipuolinen ja johdonmukainen.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää aiheen käsittelyä esimerkiksi liittämällä sen ajankohtaisiin ilmiöihin tai perustelemalla oivaltavasti erilaisten tulevaisuusskenaarioiden todennäköisyyttä.
LOPS 19:ssä tehtävä liittyy moduulin Tulevaisuus (ET6) kohtaan ”tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö; mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita”.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Elämänkatsomustiedon käsitteitä 30 p.
Vastauksissa kokelaan pitää määritellä käsitteet ja selittää, mikä on niiden suhde toisiinsa. Jokaisesta määrittelystä ja selityksestä saa 0–6 pistettä. Oikeasta termin määritelmästä saa 2 pistettä, ja oikeasta termien suhteen selittämisestä saa 2 pistettä. Näin kahdesta termin ja yhdestä niiden suhteen selityksestä voi saada yhteensä 2 + 2 + 2 = 6 pistettä. Puutteellisesta, muttei täysin väärästä selityksestä voi saada 1 pisteen. On siis myös mahdollista saada esimerkiksi 1 + 2 + 2 pistettä tai 2 + 1 + 0 pistettä.
Vastauksen enimmäispituus kussakin kohdassa on 900 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
7.1 Määrittele seuraavat käsitteet ja selitä, mikä on niiden suhde toisiinsa: maailmankuva – elämänkatsomus. 6 p.
Vastauksen pituus on enintään 900 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Maailmankuva – elämänkatsomus
Maailmankuva on käsitys siitä, millainen maailma on. Maailmankuva on käsitteellisesti osa maailmankatsomusta, johon kuuluvat lisäksi arvot ja etiikka sekä käsitys tiedon lähteistä. Elämänkatsomus puolestaan on ihmisen henkilökohtainen, oman elämän muovaama maailmankatsomus. Yksilön maailmankuva on osa hänen elämänkatsomustaan.
7.2 Määrittele seuraavat käsitteet ja selitä, mikä on niiden suhde toisiinsa: pyhä – profaani. 6 p.
Vastauksen pituus on enintään 900 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Pyhä – profaani
Pyhä ja profaani ovat käsitteelliset vastakohdat, jotka ovat olemassa suhteessa toisiinsa: pyhä on erotettu profaanista joksikin erityiseksi ja kunnioitetuksi. Eri tutkijat määrittelevät sekä pyhän että profaanin jossain määrin eri tavoin. Yleensä pyhä ymmärretään uskontoon, jumaluuteen tai ihmistä suurempaan todellisuuteen liittyvänä arvostettuna asiana. Profaani pyhän vastakohtana voidaan määritellä kahdella eri tavalla. Joko se mielletään arkiseksi ja tavalliseksi, joka ei ole pyhää, tai se mielletään epäpyhäksi ja rienaavaksi. Kumpi tahansa määritelmä kelpaa täysiin pisteisiin.
7.3 Määrittele seuraavat käsitteet ja selitä, mikä on niiden suhde toisiinsa: arvoliberalismi – arvokonservatismi. 6 p.
Vastauksen pituus on enintään 900 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Arvoliberalismi – arvokonservatismi
Liberalismia luonnehtii vapauden tavoittelu ja konservatismia säilyttäminen. Etuliite arvo viittaa ennen kaikkea siihen, ettei tarkoiteta talousjärjestelmää koskevia poliittisia suuntauksia. Se viittaa myös siihen, että kyse on arvoista ja asenteista, joiden kohteena ovat erityisesti erilaisuus ja samanlaisuus sekä muutos. Arvokonservatiivi kannattaa perinteisiä arvoja sellaisina kuin ne kulloinkin ovat ja vastustaa poikkeamista vallitsevista tilanteista ja nopeita muutoksia. Arvoliberaali puolestaan hyväksyy erilaisuuden ja muutoksen ja kannattaa siten usein poikkeamista perinteisistä toimintatavoista. Tämän takia arvoliberalismi ja arvokonservatismi edustavat vastakkaisia kulttuuris-poliittisia arvomaailmoja.
7.4 Määrittele seuraavat käsitteet ja selitä, mikä on niiden suhde toisiinsa: viherpesu – ekologinen kestävyys. 6 p.
Vastauksen pituus on enintään 900 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Viherpesu – ekologinen kestävyys
Viherpesu tarkoittaa sitä, että kuluttajalle annetaan harhaanjohtavasti mielikuva tuotteen ympäristöystävällisyydestä. Ekologisella kestävyydellä sen sijaan viitataan siihen, että jokin toiminta ei kuluta ympäristön resursseja loppuun. Viherpesu ja ekologinen kestävyys ovat toiminnan tyyppeinä toisensa ulossulkevia. Viherpesu tarkoittaa, että toiminta ei todellisuudessa ole ekologisesti kestävää, ja ekologisesti kestävä toiminta taas ei tarvitse viherpesua. Jos toiminta on oikeasti ekologisesti kestävää, siitä kertominen ei ole viherpesua vaan tiedottamista.
7.5 Määrittele seuraavat käsitteet ja selitä, mikä on niiden suhde toisiinsa: monokulttuurisuus – monikulttuurisuus. 6 p.
Vastauksen pituus on enintään 900 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Monokulttuurisuus – monikulttuurisuus
Monokulttuurisuus tarkoittaa kulttuurista yhtenäisyyttä ja samanlaisuutta. Monikulttuurisuus puolestaan tarkoittaa kulttuurien moninaisuutta esimerkiksi yhteiskunnassa, perheessä ja työpaikalla. Monokulttuurisuus ja monikulttuurisuus ovat siten toistensa käsitteellisiä vastakohtia. Käytännössä kulttuurit ovat kuitenkin aina historiallisesti muodostuneita sekoituksia. Siksi puhdas monokulttuurisuus on käytännössä mahdotonta. Tämän takia monokulttuurisuus on aina suhteellista, jolloin rajan vetäminen mono- ja monikulttuurisuuden välille on hankalaa.
LOPS 2019:ssä tehtävä liittyy kaikkien elämänkatsomustiedon moduulien kohtiin seuraavasti:
- Osatehtävä 7.1 liittyy erityisesti moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) kohtaan ”minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva” sekä moduulin Katsomukset (ET4) kohtaan ”katsomuksellinen käsitteistö”.
- Osatehtävä 7.2 liittyy erityisesti moduulin Uskonnot ja uskonnottomuus (ET5) kohtaan ”keskeisiä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä”.
- Osatehtävä 7.3 liittyy erityisesti moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) kohtaan ”yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja” sekä moduulin Katsomukset (ET4) kohtaan ”poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi”.
- Osatehtävä 7.4 liittyy erityisesti moduulin Tulevaisuus (ET6) kohtiin ”yksilön valinnat ja yhteistyö paremman tulevaisuuden puolesta” sekä ”globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset: ilmastonmuutos, massasukupuutot, diversiteetin heikkeneminen”.
- Osatehtävä 7.5 liittyy erityisesti moduulin Kulttuurit (ET3) kohtaan ”kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus – –”.
8. Pääoma ja tuloerojen kasvu 30 p.
Vastauksen enimmäispituus osatehtävissä 8.1–8.3 on 750 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
8.1 Selitä lyhyesti videon avulla, miksi Pikettyn mukaan henkilö, jolla on perittyä pääomaa palkkatulojen lisäksi, voi vaurastua huomattavasti enemmän kuin palkkatuloa saava henkilö, jolla tällaista pääomaa ei ole. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Syy perityn pääoman vaurastuttavaan vaikutukseen on sijoitetun pääoman tuotto. Jotta aineiston väite pitäisi paikkansa, pääoma pitää sijoittaa. Jos tuotto sijoitetaan jatkuvasti uudelleen, tämä synnyttää myös niin sanotun korkoa korolle -ilmiön.
Aineistossa havainnollistetaan Pikettyn väitettä antamalla esimerkki kahdesta henkilöstä, joilla on samat palkkatulot. Toisella heistä on tämän lisäksi 10 miljoonan dollarin peritty omaisuus, jonka hän sijoittaa osakkeisiin. Tämän ansiosta hänen sijoittamansa omaisuus kasvaa vuosittain 5 prosentilla. Kymmenen vuoden kuluttua hänen omaisuutensa on kasvanut miljoonilla, kun taas toisen henkilön omaisuus ei ole kasvanut vastaavalla tavalla.
2 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikeansuuntaisia huomioita.
4 pisteen vastauksessa kokelas antaa tarkan ja selkeän selityksen.
8.2 Esittele kaksi argumenttia tuloerojen pienentämisen puolesta. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Mahdolliset argumentit voidaan niiden erottamiseksi jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, korostuuko niissä oikeudenmukaisuus vai hyödyllisyys. Näitä eri näkökulmia tarkastelevat argumentit ovat käytännössä helposti päällekkäisiä.
Tuloerojen pienentäminen on oikeudenmukaista, mitä voi perustella esimerkiksi seuraavasti:
- Tuloerot ovat epäoikeudenmukaisia, koska ne yleensä perustuvat perittyyn varallisuuteen ja asemaan eivätkä tehdystä työstä saatuun ansioon.
- Kaikilla ihmisillä pitäisi olla ihmisarvo, ja heitä pitäisi kohdella yhdenvertaisesti. Tämä ei toteudu ilman perustarpeiden – kuten ruuan, asunnon ja terveydenhuollon – tyydyttymistä. Suuret tuloerot johtavat siihen, että vähävaraisten tarpeet eivät tyydyty.
- Demokratia ja poliittinen tasa-arvo ovat tärkeitä arvoja, jotka suuret tuloerot vaarantavat, koska varakkaammat voivat ratkaisevasti vaikuttaa päätösten suuntaan esimerkiksi mainosten ja lahjoitusten avulla.
- Ihmiset tuottavat esimerkiksi hyödykkeet ja palvelut yhdessä, eikä osaavinkaan tekijä ole saanut tuotoksiaan ja omaisuuttaan aikaiseksi ilman lukemattomien muiden ihmisten osallisuutta. Vain hyvin pieni osa tuloerojen taustalla olevista tekijöistä on pelkästään yksilön omaa ansiota. Siksi tuloeroja pienentävät tulonsiirrot eivät ole epäoikeudenmukaisia.
Tuloerojen pienentäminen on hyödyllistä, mitä voi perustella esimerkiksi seuraavasti:
- Suuret tuloerot johtavat siihen, että merkittävällä osalla ihmisistä ei ole edellytyksiä antaa panostaan yhteiskunnan hyväksi, mikä on resurssien haaskausta. Heiltä puuttuu esimerkiksi tarvittava koulutus.
- Suuret tuloerot johtavat yhteiskunnalliseen eriytymiseen ja polarisoitumiseen, mikä tekee yhteiskunnista epävakaita ja huonosti toimivia.
- Tuloeroihin perustuva ihmisten motivointi rakentuu sellaisen egoistisen ihmiskäsityksen varaan, joka ei mahdollista nykyisten globaalien ongelmien ratkaisemista. Siksi tuloerojen yhteiskunnallisen roolin vähentäminen on välttämätöntä.
- Tuloerojen pienentämisellä vaikuttaa olevan onnellisuutta lisäävä vaikutus, koska maailman onnellisimpina pidetyissä maissa on tyypillisesti pyritty merkittävästi rajaamaan tuloeroja.
Osa yllä esitetyistä argumenteista on varsin yleistajuisia, mutta niihin liittyy usein empiirisiä väitteitä, kuten se aineistossa esitetty väite, että taloustieteilijöiden oletuksista poiketen markkinatalous synnyttää luonnostaan eriarvoisuutta, tai se, että tuloerojen pienentäminen ei ole järjestelmällisesti johtanut tuottavuuden laskuun. Näiden väitteiden esittely ei vaadi kokelaalta niiden todentamista, mutta niiden on oltava aikalaiskeskustelussa jollain tasolla uskottavia.
Kustakin selkeästi esitellystä, jollain tavoin uskottavasta argumentista saa kaksi pistettä. Lisäksi vastauksesta saa yhden lisäpisteen, jos argumentaatio on esitelty johdonmukaisesti ja argumentit ovat selkeästi erotettavissa toisistaan.
8.3 Esittele kaksi argumenttia tuloerojen pienentämistä vastaan. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Mahdolliset argumentit voidaan niiden erottamiseksi jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, korostuuko niissä oikeudenmukaisuus vai hyödyllisyys. Näitä eri näkökulmia tarkastelevat argumentit ovat käytännössä helposti päällekkäisiä.
Tuloerojen pienentäminen on epäoikeudenmukaista, mitä voi perustella esimerkiksi seuraavasti:
- On oikeudenmukaista, että jokainen saa ansionsa mukaan suhteessa tekemäänsä työhön.
- Tuloerojen pienentäminen merkitsee joidenkuiden omaisuuden ottamista, esimerkiksi verotuksen muodossa. Tämä on eräänlaista varastamista.
- Tuloeroihin puuttuminen on vain pyrkimys päästä itse edullisempaan asemaan.
- Markkinatalous on oikeudenmukaisin ja paras tapa tuottaa ja jakaa varallisuutta, ja tuloerojen pienentäminen haittaa markkinatalouden toimintaa.
Tuloerojen pienentäminen on haitallista, mitä voi perustella esimerkiksi seuraavasti:
- Tuloerot motivoivat tekemään enemmän työtä, mistä hyötyy yksilö itse ja koko yhteiskunta.
- Tuloerot ovat seurausta yhteiskunnasta, joka arvostaa osaamista ja tuottavuutta. Niiden pienentäminen heikentää näiden yhteiselle hyvinvoinnille tärkeiden asioiden arvostusta.
- Suuret tuloerot mahdollistavat sen, että varakkaat voivat kuluttaa ja sijoittaa enemmän sekä ottaa suurempia riskejä, mikä kasvattaa kansantaloutta.
- Tuloerojen pienentämiseen pyrkineet yhteiskunnat, esimerkiksi reaalisosialismi, ovat epäonnistuneet.
Osa yllä esitetyistä argumenteista on varsin yleistajuisia. Niihin kuitenkin liittyy usein empiirisiä väitteitä, kuten se, että tuloerojen pienentämiseen pyrkineet yhteiskunnat ovat epäonnistuneet tai että vain suuret tuloerot mahdollistavat köyhyyden torjumisen. Näiden väitteiden esittely ei vaadi kokelaalta niiden todentamista, mutta niiden on oltava aikalaiskeskustelussa jollain tasolla uskottavia.
Kustakin selkeästi esitellystä, jollain tavoin uskottavasta argumentista saa kaksi pistettä. Lisäksi vastauksesta saa yhden lisäpisteen, jos argumentaatio on esitelty johdonmukaisesti ja argumentit ovat selkeästi erotettavissa toisistaan.
8.4 Arvioi, pitäisikö tuloeroja pyrkiä pienentämään. Käytä vastauksessasi osatehtävissä 8.2 ja 8.3 esittelemiäsi argumentteja ja hyödynnä videota . 15 p.
Tuloerojen pienentämisen puolesta ja sitä vastaan on esitetty lukuisia argumentteja. Vastauksessa on hyvä pohtia useita tällaisia argumentteja, mutta täydet pisteet on mahdollista saavuttaa käsittelemällä monipuolisesti ja johdonmukaisesti kahta tuloeroja vastustavaa ja kahta niitä puolustavaa argumenttia. Siten osatehtävissä 8.2 ja 8.3 esitetyt argumentit riittävät määrän puolesta täysiinkin pisteisiin, jos niitä koskeva arvio on osuva, monipuolinen ja syvällinen.
Tärkeä aineistosta nouseva näkökulma on, mihin tuloerot perustuvat. Aineistossa ei oteta kantaa esimerkiksi erilaisista ansiotuloista johtuviin tuloeroihin. Sen sijaan pääomatuloihin perustuvia tuloeroja pidetään ainakin osittain ongelmallisina. Samanlaista pohdintaa voi kohdistaa esimerkiksi tuloeroja kasvattavaan verosuunnitteluun.
Yhteiskuntaoppi tarjoaa monenlaista vastauksessa hyödyllistä lisätietoa. Filosofiasta tarkasteluun voi ottaa John Rawlsin eroperiaatteen, jonka mukaan tuloerot ovat oikeutettuja, jos ne vaikuttavat vähäosaisten parhaaksi. Käytännössä Rawlsin mukaan tuloerot ovat oikeudenmukaisia, kun niiden yhteiskunnan kokonaishyvinvointia lisäävä vaikutus on heikoimmassa asemassa olevien kannalta suurempi kuin eron aiheuttama hyvinvoinnin väheneminen.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää arvioida, pitäisikö tuloeroja pyrkiä pienentämään. Hän käyttää vastauksessaan osatehtävissä 8.2 ja 8.3 esittelemiään argumentteja ja hyödyntää aineistoa 8.A. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin asianmukaisen huomion tuloerojen puolesta tai niitä vastaan.
8 pisteen vastauksessa kokelas arvioi, pitäisikö tuloeroja pyrkiä pienentämään. Hän käyttää vastauksessaan osatehtävissä 8.2 ja 8.3 esittelemiään argumentteja ja hyödyntää aineistoa 8.A.
12 pisteen vastauksessa kokelaan arvio on monipuolinen ja johdonmukainen.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää tai laajentaa arviotaan esimerkiksi tarkastelemalla perustelujen taustalla olevia poliittisia maailmankatsomuksia.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja yhteiskunta (ET2) sisältöihin ”taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset” ja ”globaali oikeudenmukaisuus”, moduulin Katsomukset (ET4) sisältöihin ”poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi” sekä moduulin Tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”yhteiskunnan, talouden rakenteiden ja työn muutos: esimerkiksi – – eriarvoistuminen, muutokset työn ja varallisuuden jaossa”.
9. Tekoälyn uhkia ja mahdollisuuksia 30 p.
9.1 Pohdi tekstikatkelman pohjalta, mitä hyötyä ja haittaa tekoälystä voi olla opiskelussa. 15 p.
Aineistossa esitetään huoli siitä, että opiskelijat eivät enää kirjoita kotona esseitä itse vaan teettävät ne tekoälyn avulla. Tämä voi heikentää esseen rakenteen, tyylilajin ja erilaisten yleistietojen oppimista. Aineistossa kysytäänkin: ”miten voi ikinä oppia kirjoittamaan, jos ei harjoittele sitä?”
Kokelas voi argumentoida, että sellaiset tehtävät, jotka koneet pystyvät suorittamaan ihmisten puolesta, eivät kenties tulevaisuudessa ole enää yhtä oleellisia kuin ne nyt ovat. Usein esseen kirjoittamista ei kuitenkaan opetella koulussa ensisijaisesti tietyn tekstilajin oppimisen vuoksi. Tavoitteena on ylipäätään oppia käsittelemään ja jäsentämään informaatiota sekä harjoitella sen välittämistä toisille. Esseiden kirjoittamisen tapaan esimerkiksi laskutoimitusten teettäminen tekoälyllä saattaa heikentää matematiikan osaamista.
Aineistossa otetaan esille myös tekoälyn hyviä puolia. Sen avulla voidaan esimerkiksi tiivistää tekstien pääkohtia, mikä auttaa vaikeiden asioiden hahmottamisessa. Lisäksi tekoäly voi antaa uusia näkökulmia tai vinkkejä aiheen rajaamiseen. Tekoäly voi siis selventää joitain epäselviä asioita opiskelijoille tai nopeuttaa esimerkiksi muistiinpanojen tekemistä.
Tekoälystä on apua myös esimerkiksi tietokonekoodin kirjoittamisessa. Tämä lienee sellainen tekoälyn käyttötapa, joka on tullut jäädäkseen yhteiskuntaan yleisemminkin. Tekoälyä voi käyttää myös virheiden etsimisessä ja korjaamisessa koodista. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, ettei koodia pyytänyt henkilö ymmärrä sitä kunnolla. Osaaminen saattaa siis siirtyä enemmän kohti tekoälylle kirjoitettujen käskyjen laatimista ja poispäin varsinaisen ohjelmoinnin osaamisesta.
Tekoäly saattaa hankaloittaa tekijänoikeuksien seuraamista. Tekoälyn tuottama teksti ja kuvat ammentavat ihmisten tekemästä työstä kuitenkaan suoraan viittaamatta niihin. Mikäli opiskelijat tottuvat tällaiseen viittauskäytäntöön, joka ei mainitse lähteitä, heidän ymmärryksensä tekijänoikeuksista saattaa jäädä vaillinaiseksi.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää pohtia aineiston pohjalta, mitä hyötyä ja haittaa tekoälystä voi olla opiskelussa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas tekee hajanaisia huomioita siitä, mitä hyötyä ja haittaa tekoälystä voi olla opiskelussa, tai hän pohtii joko tekoälyn hyötyjä tai sen haittoja.
8 pisteen vastauksessa kokelas pohtii aineiston pohjalta, mitä hyötyä ja haittaa tekoälystä voi olla opiskelussa.
12 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja monipuolista.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi osuvilla esimerkeillä tai vertaamalla tekoälyn käyttöä opiskelussa sen soveltamiseen jollakin muulla alalla.
9.2 Arvioi tekoälyn vaikutusta ihmisten yleiseen hyvinvointiin. 15 p.
Tekoäly vaikuttaa jo nyt lukuisiin elämänalueisiin. Siksi kokelaan on käsiteltävä vastauksessa useita erilaisia seikkoja, joihin tekoäly voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Ohessa on listattuna joitakin kielteisiä vaikutuksia, jotka kytkeytyvät tekoälyyn:
- Kielimallit eivät ymmärrä käsittelemäänsä aineistoa vaan prosessoivat sitä tilastollisesti, minkä vuoksi aineistoon voi jäädä erilaisia virheitä.
- Tekoälyn tulokset ovat korkeintaan yhtä luotettavia kuin sen käyttämä aineisto: jos aineisto sisältää virheellistä informaatiota, myös tekoälyn tuotokset ovat todennäköisesti virheellisiä.
- On vaikea selvittää, millaista aineistoa tekoäly on käyttänyt jonkin tietyn tuloksen tuottamiseksi vai onko se jopa luonut itse jonkin valelähteen. Siten tuloksen paikkansapitävyyttä on vaikea tarkistaa.
- Jotkin tekoälyn sovellukset, esimerkiksi kasvojen tunnistamisessa käytettävät, ovat vinoutuneet, mikä saattaa aiheuttaa tiettyjen ihmisryhmien syrjintää.
- Tekoälyn käyttämä aineisto saattaa sisältää samoja arvoihin liittyviä oletuksia ja vinoumia, joita ihmisillä on, minkä seurauksena arvolatautuneet tulokset voivat vaikuttaa neutraaleilta.
- Tekoäly ei välttämättä noudata yksityisyydensuojan vaatimuksia. Se voi tilastollisesti päätellä suurista datamassoissa joitain ihmisryhmiä tai jopa yksilöitä koskevia seikkoja, joita yleisesti pidetään lain tai moraalin näkökulmasta yksityisasioina.
On myös argumentoitu, että tekoäly tuo mukanaan mittavia hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:
- Tekoäly mahdollistaa laajojen datamassojen käsittelyn, mikä muuten olisi käytännössä mahdotonta.
- Vaikka tekoäly voi olla vinoutunut ja tehdä ihmisille epätyypillisiä virheitä, se myös voi ehkäistä ja korjata ihmisten tekemiä virheitä. Tämä koskee myös sellaisia tekoälysovelluksia, jotka eivät perustu esimerkiksi kielimalleihin. Tekoälyä on käytetty esimerkiksi kirurgisissa toimenpiteissä varmistamaan leikkauksen onnistuminen.
- Tekoäly nopeuttaa ja parantaa tiedon käsittelyä, mikä voi helpottaa päätöksentekoa tai vaikkapa tautien diagnosointia.
- Tekoäly, toisin kuin ihmiset, on saatavissa vuorokauden ympäri. Ihmiset puolestaan tarvitsevat lepoa tai eivät muista syistä ole saavutettavissa.
- Tekoäly voi auttaa luomaan uusia ideoita ja keksintöjä.
- Tekoäly voi avustaa ihmisiä sellaisissa asioissa, joista heiltä puuttuu oleellista tietämystä.
- Tekoälyn avulla on mahdollista automatisoida monia toimintoja, jotka ovat aiemmin vaatineet ihmisten tarkkaavaisuutta.
- Monet sovellukset ja jopa arkipäiväiset laitteet, kuten pesukoneet tai autot, hyödyntävät nykyään usein tekoälyä. Tämä on parantanut niiden tehokkuutta.
Vastauksessa on esiteltävä joitakin tekoälyn hyviä ja huonoja puolia sekä arvioitava, ylittävätkö vahvuudet sen heikkoudet ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Vastauksessa kokelaan on myös esitettävä edes jokin implisiittinen käsitys siitä, mitä hyvinvointi on.
Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää arvioida tekoälyn vaikutusta ihmisten yleiseen hyvinvointiin. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
4 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita tekoälyn vaikutuksesta ihmisten yleiseen hyvinvointiin.
8 pisteen vastauksessa kokelas arvioi tekoälyn vaikutusta ihmisten yleiseen hyvinvointiin.
12 pisteen vastauksessa kokelaan arvio on johdonmukainen ja monipuolinen.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi esimerkiksi syventää tarkasteluaan osuvilla esimerkeillä tai pohtimalla, mitä ihmisten yleinen hyvinvointi tarkoittaa.
LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Minä ja hyvä elämä (ET1) sisältöön ”hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia” ja moduulin Tulevaisuus (ET6) sisältöihin ”tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio, koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin”, ”ihmiskäsitysten ja hyvän elämän ihanteiden mahdollinen muutos; – – erilaisia suhtautumistapoja teknologiseen kehitykseen” sekä ”tekninen kehitys hyvän elämän mahdollistajana”.