Hyvän vastauksen piirteet: FI – Maantiede

Yhteensä enintään 3 p. / poikkeuksellinen tilanne: Tehtävänannon mukaisen valtion täsmällisestä nimeämisestä 1 p. Poikkeuksellisen tilanteen syiden täsmällisestä ja perustellusta kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Mikäli kokelas on käsitellyt useampaa kuin yhtä valtiota yhtä poikkeuksellista tilannetta kohden, vain ensimmäinen huomioidaan. Jos vastauksessa ei selitetä, miksi esimerkkivaltiossa esiintyy nimenomaan poikkeavia tulva- tai kuivuustilanteita, kyseisestä valtioesimerkistä ja sen selityksestä ei anneta pisteitä.

Esimerkkejä tehtävänannon mukaisista valtioista ja selityksistä:

Poikkeuksellisen voimakkaista tulvista kärsivä valtio (3 p.):

• Intia tai Bangladesh (Aasian monsuunialueet): Voimakas ja suunnittelematon kaupungistuminen tällä monsuunisateiden alueella lisää poikkeuksellisen voimakkaiden tulvien esiintymistä, koska sadevettä läpäisevän maan pinta-ala on pienentynyt.

• Kiina: Rankkasateet ovat voimistuneet Kiinassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, mikä pahentaa suurten jokien (Keltainenjoki ja Jangtse) tulvia. Lisäksi kaupunkien nopea kasvu, kosteikkojen ja metsien hävittäminen sekä infrastruktuurin rakentaminen ovat lisänneet poikkeuksellisen voimakkaiden tulvien esiintymistä.

• Vietnam (Kaakkois-Aasia): Kaupungistuminen ja metsien hävittäminen ovat kasvattaneet alueelle tyypillisten, taifuunien ja monsuunisateiden aiheuttamien vesistötulvien voimakkuutta, koska sadevettä läpäisevä maanpinta ja vettä varastoiva kasvillisuus ovat vähentyneet.

• Saksa (Keski-Eurooppa): Ilmastonmuutoksen lisäämät rankkasateet aiheuttavat erityisesti Keski-Euroopassa poikkeuksellisen voimakkaita tulvia korkeuserojen, jokiuomien muokkaamisen ja laajalti pinnoitetun kaupunkirakenteen vuoksi.

• Espanja tai Italia: Talvisateiden alueella kesät ovat muuttuneet kuumemmiksi ja sateiden määrä on vähentynyt ilmastonmuutoksen vuoksi. Syys- ja talvikuukausina tulevat sateet saattavat aiheuttaa poikkeuksellisen voimakkaita tulvia entistä herkemmin, koska rutikuiva maa ei ehdi imeä kaikkea lyhyessä ajassa satavaa vettä.

• Saudi-Arabia, Jordania tai Marokko (Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtiot): Poikkeuksellisen voimakkaan sateen aiheuttama salamatulva voi syntyä wadiin eli melko pieneen, suurimman osan vuodesta kuivana olevaan jokiuomaan aavikolla. Salamatulvat ovat voimakkaita, koska aavikon rutikuiva maaperä imee yleensä hitaasti vettä.

• Alankomaat: Ilmastonmuutos nostaa meriveden korkeutta meriveden lämpölaajenemisen ja mannerjäätiköiden sulamisen vuoksi. Alankomaissa tulvariskiä kasvattaa meriveden korkeuden nousun ja poikkeuksellisen voimakkaiden matalapaineiden aiheuttamien myrskyjen yhteisvaikutus.

• Nauru, Fidži tai Tonga (Tyynenmeren pienet saarivaltiot): Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan kohoaminen voi johtaa näillä alueilla poikkeuksellisen voimakkaisiin merivesitulviin myrskyjen aikaan, kun merivesi on jo lähtökohtaisesti aiempaa korkeammalla.

• Chile: El Niño -ilmiö tuo Chilen alueelle poikkeuksellisen voimakkaita sateita. Enso muuttaa valtameren virtauksia. El Niñon aikana rannikolle suuntautuva virtaus on poikkeuksellisen lämmin, mikä lisää sateiden määrää.

Pitkittyneestä kuivuudesta kärsivä valtio (3 p.):

• Espanja, Italia tai Kreikka (Etelä-Euroopan valtiot): Kesäkuukausien lämpötilat ovat nousseet ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, mikä aiheuttaa poikkeuksellisen pitkään kestävää kuivuutta talvisateiden ilmastoalueeseen kuuluvalla Välimeren alueella.

• Yhdysvallat (Kalifornia): Poikkeuksellisen pitkät kuivat kaudet ovat yleistyneet tällä normaalistikin kuivalla alueella, mikä johtuu ilmastonmuutoksen aiheuttamasta sateiden vähenemisestä ja lämpötilojen noususta.

• Sudan, Tšad tai Nigeria (Sahel): Alueelle ovat tyypillisiä vuosittaiset pitkät kuivuusjaksot ja lyhyet sadekaudet. Ilmastonmuutoksen seurauksena sateettomat jaksot ovat pidentyneet entisestään, mikä aiheuttaa poikkeuksellisen pitkiä kuivuusjaksoja.

• Kazakstan tai Kirgisia (Keski-Aasian valtiot): Ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja ja lisännyt helleaaltojen määrää mannerilmaston alueilla, minkä vuoksi poikkeuksellisen pitkään kestävä kuivuus on yleistynyt Keski-Aasiassa.

Kummankin poikkeuksellisen tilanteen vaikutusten kuvailusta yhteensä enintään 4 p. Syvällisestä syy-seuraussuhteiden kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Ainoastaan kaupunkialueisiin ja ihmisen toimintaan kohdistuvista vaikutuksista annetaan pisteitä.

Esimerkkisisältöjä:

Poikkeuksellisen voimakkaiden tulvien vaikutuksia kaupunkialueilla (4 p.):

• Tulvat aiheuttavat eroosiota ja maanvyöryjä varsinkin savikkoisilla alueilla, mikä voi johtaa rakennusten sortumiseen ja liikenneväylien tuhoutumiseen.

• Kehittyvissä maissa tulva levittää varsinkin tiheästi asutetuilla alueilla usein tauteja, kuten koleraa. Tämä johtuu ulosteperäisten bakteerien leviämisestä juomaveteen ja hulevesien mukana esimerkiksi uimarannoille.

• Tulvat voivat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja kaupungeissa, koska rakennukset ja muu infrastruktuuri kastuvat. Tämä vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista ja arkea.

• Tulvat vaikuttavat liikennejärjestelyihin, mikä vaikeuttaa esimerkiksi paloautojen ja ambulanssien perillepääsyä.

• Tulvat voivat tuhota kaupunki-infrastruktuuria, kuten voimalaitoksia, mikä aiheuttaa sähkökatkoksia ja vaikeuttaa asukkaiden avunsaantia.

• Äkilliset tulvat aiheuttavat hukkumiskuolemia kaupungeissa, koska asukkaat eivät aina ehdi varautua tulviin.

• Tulvavedet kuljettavat kaupungin kaduilta roskia, mikromuovia sekä liikenteestä peräisin olevia haitta-aineita hulevesien kautta lähivesistöihin.

Poikkeuksellisen pitkittyneen kuivuuden vaikutuksia kaupunkialueilla (4 p.):

• Poikkeuksellisen pitkittynyt kuivuus voi aiheuttaa (pohja)vesivarojen ehtymistä, mikä voi johtaa vesipulaan ja vaikeuttaa puhtaan käyttöveden saantia.

• Poikkeuksellisen pitkittyneestä kuivuudesta johtuvan vesipulan vuoksi kaupunkilaiset voivat joutua ostamaan pullotettua juomavettä, mikä vaikeuttaa pienituloisten toimeentuloa.

• Poikkeuksellisen pitkittynyt kuivuus lisää maastopalojen riskiä kaupunkialueilla. Maastopalot voivat tuhota rakennuksia ja infrastruktuuria sekä hävittää kasvillisuutta, mikä puolestaan lisää aavikoitumisriskiä.

• Poikkeuksellisen pitkittynyt kuivuus kiihdyttää maaperän eroosiota kaupungeissa, sillä kuiva maa on alttiimpi sekä tuuli- että vesieroosiolle. Tämä voi vähentää kaupungin viihtyisyyttä ja saada ihmiset muuttamaan toisaalle.

• Kuivuus voi lisätä pölyn ja pienhiukkasten määrää kaupungeissa ja siten heikentää kaupunki-ilman laatua. Tämä rajoittaa ihmisten liikkumista ja heikentää heidän terveyttään.

• Poikkeuksellisen pitkään kestänyt kuivuus voi laskea kaupungeissa sijaitsevien vesistöjen pinnan korkeutta ja siten vaikuttaa kaupungin vesiliikenteeseen.

Kustakin syvällisestä syy-seuraussuhteiden kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan, että vastauksessa on käsitelty vähintään kahta sään ääri-ilmiöitä.

Esimerkkisisältöjä:

• Sään ääriolosuhteiden yleistyminen Suomessa heikentää maatalouden kannattavuutta Suomessa ja lisää maataloustuotteiden tuontia ulkomailta. 

• Jos kuivuus jatkuu pitkään kesällä, se aiheuttaa sadonmenetyksiä erityisesti viljanviljelijöille.

• Hellejakso kasvattaa kasvitautien ja tuhohyönteisten määrää, mistä seuraa, että torjunta-aineita käytetään aiempaa enemmän.

• Halla voi hävittää viljelykasvien kukinnot, ja aikaiset pakkaset voivat tuhota vihannekset ennen sadonkorjuuta. Molemmissa tapauksissa maanviljelijälle aiheutuu merkittäviä tulonmenetyksiä.

• Helleaalto voi rasittaa tuotantoeläimiä ja lisätä eläintautien leviämisen riskiä. Näistä puolestaan aiheutuu tulonmenetyksiä karjankasvattajalle.

• Voimakkaat rankkasateet heikentävät maaperän kuntoa ja huuhtovat ravinteita pelloilta. Rankkasateet voivat aiheuttaa myös sadonmenetyksiä, etenkin jos sade osuu vilja- tai ruokakasvien kukinnan tai kasvun kannalta kriittiseen vaiheeseen.

• Rankkasateet voivat aiheuttaa peltojen ja laitumien tulvimista, mikä estää peltotyöt ja vaikeuttaa sadonkorjuuta. Rankkasade voi myös saada viljan lakoamaan, jolloin sitä ei voi korjata pelloilta.

• Voimakkaat raekuurot voivat tappaa vilja- ja ruokakasveja kukintavaiheessa, tai ne voivat tuhota sadon peltoon.

• Kova tai puuskainen tuuli tai myrsky voi tuhota maatalouteen liittyvää infrastruktuuria ja esimerkiksi saada viljan lakoamaan tai katkaista sähköt maitotiloilta.

Yhteensä enintään 2 p. / kivilajien pääluokka: täsmällinen nimeäminen 1 p. ja oikea esimerkki kivilajista 1 p.

• Magmakivet (jähmettyneet kivet) (1 p.), esimerkiksi käy muun muassa graniitti, basaltti tai hohkakivi (1 p.).
• Sedimenttikivet (kerrostuneet kivet) (1 p.), esimerkiksi käy muun muassa hiekkakivi, savikivi tai konglomeraatti (1 p.).
• Metamorfiset kivet (muuttuneet/muuntuneet kivet) (1 p.), esimerkiksi käy muun muassa gneissi, kvartsiitti tai marmori (1 p.).

Syntyprosessin kuvauksessa kustakin perustellen ja maantieteellisiä käsitteitä käyttäen selitetystä huomiosta 2 p., pintapuolisesta selityksestä 1 p.

Magmakivet 6 p. Täysiin pisteisiin (6 p.) vaaditaan, että vastauksessa on käsitelty sekä syvä- että pintakiviä. Esimerkkisisältöjä:

Syntyprosessin ydinkuvaus 2 p.:

• Magmakivet eli jähmettyneet kivet syntyvät sulasta kiviaineksesta (magmasta) jähmettymällä ja kiteytymällä.

Täydentävä tieto yhteensä 4 p.:

• Syväkivet syntyvät maankuoren sisällä, esimerkiksi alityöntövyöhykkeessä.

• Syväkivet jähmettyvät hitaasti korkeassa lämpötilassa ja paineessa, jolloin niihin ehtii syntyä kiderakenne, jossa on suuria silmällä havaittavia kiteitä.

• Pintakivet syntyvät, kun sula magma purkautuu maanpinnalle esimerkiksi tulivuorenpurkauksessa tai valtameren keskiselänteellä.

• Pintakivet jähmettyvät nopeasti ja kiteet jäävät hyvin pieniksi, jolloin kiviaines voi näyttää tasalaatuiselta.

• Puolipintakivet eli juonikivet kiteytyvät maankuoren yläosassa syvä- ja pintakivien välimailla. Esimerkiksi diabaasi.

Sedimenttikivet 4 p. Esimerkkisisältöjä:

Syntyprosessin ydinkuvaus 2 p.:

• Sedimenttikivet syntyvät, kun sedimenttikerrokset (maalajikerrokset) paksuuntuvat, alimpiin kerroksiin kohdistuva paine kasvaa ja kerrokset kivettyvät eli iskostuvat kiveksi.

Täydentävä tieto 2 p.:

• Sedimenttikivissä on niiden syntyprosessin tuloksena usein kerroksellinen rakenne, ja niissä voi olla erotettavissa alkuperäisen sedimentin rakeita. Esimerkiksi hiekkakivessä voi näkyä hiekkarakeita ja konglomeraatissa sorarakeita.

• Sedimenttikerrosten irtain aines on peräisin kallioperästä, joka rapautumisen ja eroosion seurauksena kerrostuu vesistöjen pohjalle.

• Sedimenttikiviä syntyy esimerkiksi meren pohjalle kerrostuneesta maa-aineksesta, jota päätyy sinne virtaavan veden kuljettamana.

• Sedimenttikivessä voi esiintyä myös sedimenttikerroksiin hautautuneiden eliöiden fossiileja, tai se voi olla eloperäistä, kuten kalkkikuoristen eliöiden jäänteistä muodostunut kalkkikivi.

Metamorfiset kivet 4 p. Esimerkkisisältöjä:

Syntyprosessin ydinkuvaus 2 p.:

• Metamorfiset kivet syntyvät, kun kiviaines joutuu kovaan paineeseen ja kuumuuteen, jossa kiviaineksen ominaisuudet muuttuvat (eli käyvät läpi metamorfoosin).

Täydentävä tieto 2 p.:

• Metamorfoosissa kivilajin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet muuttuvat ja sen kiderakenne rikkoutuu ja järjestyy uudelleen.

• Metamorfoosissa sedimentti- ja magmakivilajit muuttuvat metamorfisiksi kiviksi, esimerkiksi hiekkakivestä muodostuu kvartsiittia, kalkkikivestä marmoria ja graniitista gneissiä.

• Metamorfisia kiviä muodostuu erityisesti litosfäärilaattojen törmäysalueella.

• Niitä voi syntyä myös syvällä maankuoressa, kun alkuperäinen kiviaines joutuu kosketuksiin magman kanssa tai kun suuri meteoriitti osuu kallioperään.

Ainoastaan taulukkona esitetystä vastauksesta annetaan pisteitä. Kuvakaappaus taulukosta pisteitetään seuraavasti:

• Taulukon kuvaavasta otsikosta 1 p.
• Taulukossa oikein ilmoitetuista sarakeotsikoista ja yksiköistä yhteensä 1 p.
• Kustakin täysin oikein lasketusta taulukon muuttujasta 2 p. Jos muuttujan sarakkeessa on 1–2 virheellistä lukuarvoa, annetaan muuttujasta vain 1 p. Jos muuttujan sarakkeessa on kolme virheellistä lukuarvoa tai enemmän, annetaan muuttujasta 0 p.
  • Yli 65-vuotiaiden osuus (%) lasketaan taulukosta 4.A kaavalla Yli 65-vuotiaat / Väkiluku · 100
  • Luonnollinen väestönkasvu (henkilöä) lasketaan kaavalla Elävänä syntyneet – Kuolleet
  • Todellinen väestönkasvu (henkilöä) lasketaan kaavalla Elävänä syntyneet – Kuolleet + Nettomuutto

Mikäli maakuntia ei ole nimetty taulukossa, tehtävästä annetaan 0 p. Jos taulukossa on pyöristämättömiä arvoja, vähennetään osatehtävän saavutetuista pisteistä yhteensä 1 p. Laskutoimitusten ilmoittamista ei vaadita. Esimerkki täysiin pisteisiin oikeuttavasta taulukosta:

Kustakin perustellusta, aineistoon perustuvasta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Jos väestöllisen muuntumisen mallin vaihetta ei ole nimetty täsmällisesti oikein, voi osatehtävästä saada enintään 5 p. Jos kokelas ei hyödynnä vastauksessa molempia aineistoja, voi osatehtävästä saada enintään 4 p. Esimerkkisisältöjä:

• Taulukon 4.A ja osatehtävässä 4.1 laaditun uuden taulukon perusteella koko Suomen luonnollinen väestönkasvu oli vuonna 2023 lähes -18 000 asukasta. Jos luonnollinen väestönkasvu pysyy pitkään negatiivisena, Suomi kuuluu väestöllisen muuntumisen mallin viidenteen eli vähenevän väestön vaiheeseen. (Suomen luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista vuodesta 2016 lähtien.)

• Mikäli luonnollinen väestönkasvu on välillä positiivista ja välillä negatiivista, Suomi kuuluu neljänteen eli pysähtyneen kasvun vaiheeseen.

• Taulukon 4.A perusteella elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus on verrattain pieni. Tämä on tyypillistä väestöllisen muuntumisen neljännessä ja viidennessä vaiheessa. Kun syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus on pieni, väestön määrä kasvaa vielä maahanmuuton seurauksena, kuten osatehtävässä 4.1 laaditusta taulukosta voidaan huomata.

• Väestön uusiutumisen rajana eli rajana, jossa nuorempi sukupolvi on vähintään yhtä suuri kuin edelliset, pidetään hedelmällisyys­lukua 2,1. Taulukon 4.A perusteella kaikissa Suomen maakunnissa tämä luku on huomattavasti pienempi, joka todennäköisesti kertoo siitä, että Suomen väestö vähenee. Tämän perusteella Suomi kuuluu väestöllisen muuntumisen viidenteen vaiheeseen.

• Taulukon 4.A sekä osatehtävässä 4.1 laaditun taulukon perusteella alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on huomattavan pieni verrattuna yli 65-vuotiaiden osuuteen. Tämä viittaa siihen, että syntyvyys on laskenut pidemmän aikaa. Tämän perusteella Suomi kuuluu väestöllisen muuntumisen neljänteen tai viidenteen vaiheeseen.

• Taulukon 4.A sekä osatehtävässä 4.1 laaditun taulukon perusteella huomataan, että yli 65-vuotiaiden osuus on huomattavan suuri. Tämä kertoo siitä, että kuolleisuus on suhteellisen vähäistä, mikä on tyypillistä väestöllisen muuntumisen neljännessä ja viidennessä vaiheessa.

• Taulukon 4.A perusteella voidaan huomata, että väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työssä käyvien eli 15–64-vuotiaiden määrään) on heikentynyt, mikä on tyypillistä väestöllisen muuntumisen mallin viidennessä vaiheessa.

Kustakin perustellusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Taulukon 4.A perusteella hedelmällisyysluku on kaikissa maakunnissa alhainen. Tämän seuraukset ovat pitkällä aikavälillä seuraavat:

• Suomessa syntyy vain vähän lapsia, mikä yhdistettynä heitä edeltäneiden suurempien ikäluokkien vanhenemiseen johtaa väkiluvun vähenemiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee, koska tulevaisuudessa on vähemmän työikäisiä veronmaksajia kustantamaan ikääntyvän väestön eläkkeitä ja terveydenhuollon kuluja.

• Perheiden määrä vähenee tulevaisuudessa, mikä johtaa siihen, että lapsia saattaa syntyä entistä vähemmän. Neuvoloita, päiväkoteja ja kouluja voi olla tulevaisuudessa vähemmän ja muiden palveluiden saatavuus voi heikentyä. Palveluita saatetaan keskittää esimerkiksi suurempiin kaupunkeihin.

• Työuria joudutaan pidentämään (vauhdittamalla korkeakouluopintoja ja nostamalla eläkeikää) ja verotusta korottamaan, jotta huoltosuhdetta saadaan parannettua.

• Työvoimasta voi tulla pulaa monilla aloilla.

• Voidaan tarvita lisää kuntaliitoksia, kun työikäisten määrä vähenee eivätkä kunnat pysty tuottamaan palveluita pienenevillä verovaroilla.

• Ihmisten kokema yksinäisyys saattaa yleistyä esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla.

• Maahanmuuton merkitys Suomen väestönkehitykselle, huoltosuhteelle ja työmarkkinoille kasvaa.

Kustakin perustellen ja kartografian käsitteitä käyttäen kuvatusta kriittiseen tarkasteluun sidotusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Kartan käyttäjän tulee tarkastella kriittisesti seuraavia ominaisuuksia:

• Onko karttatyyppi valittu oikein esitettävän tai tutkittavan ilmiön kannalta.

• Kartan laatijan ja/tai julkaisupaikan tiedot, kuten se, onko kartan laatinut jokin luotettava tai riippumaton taho vai sellainen taho, joka saattaa tavoitella kartan julkaisemisella ja kartassa tehdyillä valinnoilla omaa etuaan.

• Aineistolähteet, kuten se, ilmoitetaanko kartassa aineiston alkuperä ja onko aineisto peräisin lähteestä, jota voidaan pitää luotettavana.

• Julkaisuajankohta: kuvaako kartta nykypäivän tilannetta, vai onko kartta esimerkiksi historiallinen, jolloin kyseisen ajanjakson olosuhteet ovat voineet vaikuttaa kartan sisältöön.

• Kartan värisävyt: onko värit valittu neutraalisti välittämään mahdollisimman selkeää viestiä, vai vahvistavatko ne poliittista ideologiaa tai yleisiä mielikuvia.

• Kartan luokittelu ja visualisointi: onko luokittelu ja esimerkiksi symbolien koko valittu aineiston ehdoilla, vai onko niillä haluttu korostaa jotain tiettyä ilmiötä.

• Kartassa käytettävä karttaprojektio ja mittakaava: onko kartan projektio ja mittakaava valittu kuvattavaan alueeseen ja aineistoon sopivasti, vai onko niillä haluttu korostaa esimerkiksi jonkin alueen kokoa tai muotoa.

• Esitettävän tiedon määrä eli kartan yleistys sekä se, onko kartalla esitettävä tieto valittu neutraalisti yleistämisen ehdoin vai onko kartasta jätetty tarkoituksella tietoja pois.

• Kartan tulkintaan ja käyttöön tarvittavien karttaelementtien olemassaolo ja oikeellisuus eli muun muassa se, sisältääkö kartta selitteen, otsikon ja mittakaavan tai jotain muuta oleellista tietoa, jota tarvitaan kartan luotettavaan tulkintaan.

• Tapahtuman nimeäminen (1 p.): kumpuaminen.

Kuvauksessa kustakin perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

• Lämpötilan muutoksen syistä yhteensä enintään 2 p.:

  • Suomenlahden etelärannikon pintaveden viileneminen johtuu siitä, että pintakerroksen lämmin vesi virtaa pois ja tilalle nousee pohjan kylmempää vettä.

  • Pintaveden virtaukseen vaikuttavat (Coriolis-ilmiö sekä) tuulet, jotka puhaltavat rannikon suuntaisesti työntäen pintavettä ulkomerelle. Samalla pintavesi korvautuu syvempien vesikerrosten vedellä.

• Vaikutuksista luontoon yhteensä enintään 2 p.:

  • Kumpuaminen nostaa pintaan ravinteikasta vettä, joka lisää planktonin tuotantoa ja siten myös kalojen määrää alueella.

  • Pohjasta nousevat ylimääräiset ravinteet johtavat nopeasti levien runsastumiseen, mikä pahentaa rehevöitymistä ja pohjan happikatoa.

Kustakin kolmesta loogisesta uhasta yhteensä enintään 5 p. seuraavasti: uhan nimeäminen 1 p., sen syntyyn vaikuttaneen ihmisen toiminnan kuvauksesta 2 p. ja siihen vaikuttaneista Itämeren erityispiirteistä 2 p. Kustakin perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Jos kokelas on kuvannut enemmän kuin kolme uhkaa, vain ensimmäiset kolme arvioidaan.

Itämeren keskeisimmät ominaispiirteet: Itämeri on usean valtion ympäröimä, ja sillä on (vesimäärään nähden) laaja valuma-alue, Itämeren yhteys valtamereen on kapea, Itämeri on hyvin matala ja vähäsuolainen, ja se jäätyy osittain talvisin.

Esimerkkisisältöjä, myös muu hyvin perusteltu uhka ja sen kuvaus hyväksytään:

Rehevöityminen

• Uhka (1 p.): rehevöityminen.

• Ihmisen toiminta (2 p.):

  • Maa- ja metsätalouden seurauksena Itämereen on päätynyt runsaasti ravinteita mantereelta laskevien jokien mukana.

  • Itämerta ympäröivien valtioiden teollisuus, kotitalouksien jätevedet ja liikenne ovat lisänneet Itämeren ravinnekuormaa.

• Itämeren alueelliset erityispiirteet (2 p.):

  • Meri on altis rehevöitymiselle, sillä vesi on vähäsuolaista, kerrostunutta ja vaihtuu hitaasti.

  • Itämeri on sisämeri ja usean valtion ympäröimä, jolloin ravinteita tulee mereen monista valtioista.

Haitalliset aineet

• Uhka (1 p.): haitalliset aineet, kuten öljypäästöt, ympäristömyrkyt ja lääkeaineet.

• Ihmisen toiminta (2 p.):

  • Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, jossa laivat kuljettavat öljyä ja vaarallisia aineita. Jos sattuisi onnettomuus, öljy tai muut vaaralliset aineet pilaisivat Itämerta laajalti.

  • Kotitalouksien jätevedet, maatalouden torjunta-ainejäämät ja teollisuuden päästöt lisäävät ympäristömyrkkyjen, kuten elohopean, lyijyn, dioksiinin ja lääkeaineiden, pitoisuuksia Itämeressä. Osa ympäristömyrkyistä voi päätyä mereen kaukokulkeumana.

• Itämeren alueelliset erityispiirteet (2 p.):

  • Itämeri on matala, karikkoinen ja talvella osittain jäässä, mikä kasvattaa laivaliikenteen onnettomuusriskiä.

  • Itämeri on tilavuudeltaan pieni ja vesi vaihtuu hitaasti, jolloin haitalliset aineet vaikuttavat meressä pitkään ja pienempinä määrinä kuin valtamerissä.

Roskaantuminen

• Uhka (1 p.): roskaantuminen.

• Ihmisen toiminta (2 p.):

  • Roskaantumista aiheuttaa erityisesti muovien lisääntynyt käyttö. Muoviroskat kulkeutuvat useimmiten asutuskeskuksista mereen sadeveden ja jokien kautta, ja meressä tuulet ja merivirtaukset kuljettavat niitä eteenpäin.

  • Itämeren alueen matkailu, laivaliikenne ja kalastus lisäävät roskaantumista.

• Itämeren alueelliset erityispiirteet (2 p.):

  • Itämeri on sisämeri ja usean valtion ympäröimä, eli roskia voi kertyä mereen laajoiltakin maa-alueilta.

  • Itämeressä vesi vaihtuu hitaasti, mikä kerryttää roskia mereen.

Ilmastonmuutos

• Uhka (1 p.): ilmastonmuutos.

• Ihmisen toiminta (2 p.):

  • Ihmisen toiminta on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, minkä seurauksena ilmasto lämpenee. Erityisesti fossiiliset polttoaineet, maankäytössä tapahtuneet muutokset ja luontokato ovat kiihdyttäneet ilmastonmuutosta.

• Itämeren alueelliset erityispiirteet (2 p.):

  • Itämeri on matala, minkä vuoksi veden lämpötila nousee herkästi. Samalla jääpeite vähenee ja jääpeitteinen aika lyhenee.

  • Jo ennestään alhainen veden suolapitoisuus saattaa pienentyä entisestään lisääntyvien sateiden ja meriveden vähäisen vaihtuvuuden vuoksi.

  • Lisääntyvät sateet huuhtovat humusta ja orgaanisia aineita mereen, jolloin merivesi tummenee entisestään.

  • (Maankohoaminen hillitsee suhteellista merenpinnan nousua etenkin Suomen puolella Pohjanlahden rannikolla.)

Lajiston muutokset / Monimuotoisuuden väheneminen

• Uhka (1 p.): lajiston ja elinympäristön muutokset / luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

• Ihmisen toiminta (2 p.):

  • Rehevöityminen, ruoppaaminen, läjitys ja liikenteestä aiheutuva häiriö muuttavat meriluontoa monille lajeille epäsuotuisaksi.

  • Suurten kalastuskiintiöiden ja kaupallisen kalastuksen vuoksi monet Itämeren kalakannoista ovat ylikalastettuja. Myös osa kalastusmenetelmistä, kuten pohjatroolaus, aiheuttaa uhkaa Itämeren luonnolle.

  • Laivaliikenne synnyttää melua, ja painolastivesien mukana alueelle leviää haitallisia vieraslajeja.

• Itämeren alueelliset erityispiirteet (2 p.):

  • Itämeri on matala ja sen vesi vähäsuolaista ja kylmää. Monilla alueilla meri on osan vuodesta jäässä. Itämeren lajisto on sopeutunut näihin erityispiirteisiin. Olosuhteiden muutokset heijastuvat herkästi lajistoon.

Kustakin perusteellisesti kuvatusta keinosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Ainoastaan Suomen valtion käytettävissä olevista keinoista annetaan pisteitä

Esimerkkisisältöjä:

Suomi voi valtiona

• pienentää maa- ja metsätalouden ravinnekuormaa tukemalla kuormitusta vähentäviä viljelymenetelmiä lainsäädännön tai verotuksen keinoin
• vähentää Itämeren ravinnekuormaa rahoittamalla soiden ja kosteikkojen ennallistamista
• ohjata taloudellista tukea rannikon ja saariston uhanalaisten elinympäristöjen kunnostamiseen
• kasvattaa valtion vedenalaisten suojelualueiden pinta-alaa
• rahoittaa puhtaan teknologian kehitystä, jotta meriin päätyviä jätteitä ja päästöjä saadaan vähennettyä
• edistää kestävää kalastusta erilaisien tukijärjestelmien ja lainsäädännön keinoin
• säätää tiukempia rajoituksia muovin käyttöön, jotta muoviroskan määrää saadaan vähennettyä
• varautua öljyonnettomuuksiin ja ympäristövahinkoihin lisäämällä öljyntorjunnan ja merivartioston rahoitusta
• lisätä kansainvälistä yhteistyötä Itämeren suojelussa muiden Itämeren ympärillä sijaitsevien valtioiden kanssa
• pyrkiä vaikuttamaan EU:n meripolitiikkaan, jotta EU-maat velvoitetaan edistämään Itämeren tilaa valtiotasolla
• rahoittaa Itämeren alueen tutkimusta, jotta meren nykytilasta, kehityksestä ja kestävän kehityksen toimien vaikuttavuudesta saadaan ajantasaista ja tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.

Jäsennellystä, loogisesti etenevästä vastauksesta 2 p.

Vastauksen sisällöistä 12 p.: Kustakin täsmällisestä ja maantieteellisiä käsitteitä käyttäen kirjoitetusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p., virheellisestä kuvauksesta 0 p. Esimerkkisisältöjä:

Matalapaineen synty

• Polaaririntamassa kohtaavien ilmamassojen kuvaus: Lämmin ilmamassa on peräisin hepoasteiden korkeapaineen alueelta ja kylmä ilmamassa napa-alueiden korkeapaineen alueelta.

• Matalapaineen keskuksen kehittymisen kuvaus: Ilmamassojen rajapintaan muodostuu kieleke, jossa lämmin ilma kohoaa kylmän ilmamassan päälle. Nousevan ilmavirtauksen takia kielekkeen kärkeen muodostuu matalapaine.

• Tuuli pyrkii tasoittamaan ilmanpaine-eroja, joten se suuntautuu ympäröiviltä alueilta kohti matalapaineen keskusta.

• Matalapaineen keskuksen alueella on pilvistä ja sateista, ja sitä ympäröi voimakkaiden tuulten vyöhyke.

Rintamat

• Rintamien kehittymisen kuvaus: Lämpimän ilmamassan kielekkeen molemmilla laidoilla on rintama, jossa lämmin ja kylmä ilmamassa ovat vastakkain. Koska tuulet kiertyvät matalapaineen ympärille, myös rintamat liikkuvat. Kielekkeen toiselle laidalle syntyy lämmin rintama ja toiselle kylmä rintama.

• Lämpimän rintaman kuvaus: Lämmin rintama liikkuu edellä. Siinä lämmin ilmamassa kohoaa hitaasti kylmän päälle, jolloin muodostuu pilviä ja tasaisia, pitkäkestoisia sateita.

• Kylmän rintaman kuvaus: Kylmä rintama tulee perässä. Kylmä ilma työntyy lämpimän ilmamassan alle ja saa sen kohoamaan nopeasti. Tästä syntyy pilviä ja kuurottaisia, rankkoja sateita sekä kesällä ukkosia.

• Okluusiorintaman kuvaus: Okluusiorintama syntyy, kun nopeammin etenevä kylmä rintama lopulta saavuttaa lämpimän rintaman. Okluusiorintamassa kylmä rintama työntää lämpimän ilmamassan irti maanpinnasta ja alueella esiintyy vaihtelevia sateita.

Matalapaineen liikkuminen

• Matalapaineen kehittymiseen ja liikkeeseen vaikuttavien planetaaristen tuulten kuvaus: Länsi- ja lounaistuulet kuljettavat polaaririntaman liikkuvaa matalapainetta pääasiassa lännestä itään (30–70 kilometrin tuntivauhdilla).

• Matalapaineen reittiin vaikuttavien tekijöiden kuvaus: Vuodenaika, NAO (North Atlantic Oscillation, Pohjois-Atlantin oskillaatio) ja (polaariset) suihkuvirtaukset vaikuttavat liikkuvien matalapaineiden reittiin.

• Coriolis-ilmiön vaikutuksen kuvaus: Coriolis-ilmiö kääntää pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle tuulia, jotka puhaltavat kohti matalapaineen keskusta. Tällöin ne kiertyvät matalapaineen ympärille.

Diagrammista 4 p. seuraavasti:

• Oikea diagrammityyppi (yhdistelmädiagrammi) oikeasta aineistosta, lämpötila viivana ja sademäärä pylväinä 1 p.
• Looginen otsikko, joka sisältää havaintojen päivämäärät 1 p.
• Akselien otsikot ja muuttujien yksiköt 1 p.
• Selite ja värien valinta (lämpötila punaisella ja sademäärä sinisellä) 1 p.

Esimerkki täysiin pisteisiin oikeuttavasta diagrammista:

Oikean alueen ympyröimisestä karttaan 7.A 1 p. ja perusteluista 5 p.

Oikean alueen ympyröinti (1 p.): Säähavainnot ovat peräisin Irlannista (Dublin). Tälle alueelle ja/tai Skotlantiin merkitty ympyrä 1 p. Jollekin toiselle alueelle tehdystä merkinnästä, muulla tavoin kuin ympyrällä merkitystä alueesta, liian suuresta alueesta tai pelkästä paikannimestä 0 p.

Esimerkki täydennetystä kartasta (1 p.):

Perustelut (5 p.): Täsmällisin käsittein kirjoitetusta ja taulukkoon 7.B tai osatehtävässä 7.2 laadittuun diagrammiin perustuvasta relevantista huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

• Alue sijaitsee jonkin kartalla 7.A näkyvän säärintaman läheisyydessä, koska yöllä 24.11. siellä satoi todennäköisesti rintaman yhteydessä voimakkaasti. Tämän jälkeen sää poutaantui.
• Alue sijaitsee todennäköisesti jonkin kartalla 7.A näkyvän kylmän rintaman läheisyydessä, koska kylmälle rintamalle tyypillisesti 24. päivän sateet olivat voimakkaita ja lyhytkestoisia.
• Alue sijaitsee kylmän rintaman länsipuolella, koska kartan 7.A kylmät rintamat liikkuvat lännestä itään ja koska ennen rintamasateita alue kuului lämpimän ilmamassan alueeseen. Lämpötila oli nimittäin 23.11. huomattavasti korkeampi kuin 24.11., jolloin alue kuului jo kylmän ilmamassan alueeseen.
• Jäljelle jäävistä vaihtoehdoista lämpötilahavainnot sopivat parhaiten Irlannin ja Skotlannin lämpötilaan kartalla 7.A. Jälkimmäisenä päivänä 24.11. kello 14 alueen lämpötila oli säähavaintojen mukaan noin 10 astetta. Muilla kylmän rintaman läheisyydessä sijaitsevilla alueilla oli kartan 7.A mukaan joko lämpimämpää tai kylmempää.

Perusteluista voi saada yli 3 p. vain, mikäli sijaintia on perusteltu sekä sademäärän että lämpötilan avulla. Mikäli sään kuvausta ei ole yksiselitteisesti sidottu yhteen kartalla 7.A näkyvään alueeseen, perusteluista voi saada enintään 2 p.

Kustakin säätilasta 1 p., kun se on sijoitettu sääennusteeseen loogiseen ajankohtaan ja kuvattu täsmällisesti maantieteen käsitteitä käyttäen. Pintapuolisesti, puhekielellä tai epätäsmällisesti kuvatusta säätilasta 0 p.

Esimerkkisisältöjä:

1. Tukholmassa on iltapäivällä 24.11. poutaa ja ja noin neljä astetta lämmintä.
2. Pilvisyys lisääntyy ja lämpötila kohoaa iltaa kohden.
3. Illalla ja yöllä on tasaista heikkoa sadetta.
4. Aamuyöllä 25.11. sää poutaantuu.
5. Päivällä etelästä pääsee Tukholmaan vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä ilmaa.
6. Pilvisyys kuitenkin lisääntyy uudelleen ja iltapäivällä on odotettavissa voimakkaita sadekuuroja.

Kokelaan ei odoteta tuntevan rintamien liikkumisnopeutta kyseisessä tilanteessa, joten sään muutosten ajoittuminen arvioidaan joustavasti.

Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Kustakin perustellusta ja täsmällisin käsittein kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Soveltuvuus (2–6 p.)

• Satelliittikaukokartoitus soveltuu ilmiöiden seurantaan koko maapallon mittakaavassa, koska sen avulla pystytään kartoittamaan laajoja yhtenäisiä alueita.
• Kasvillisuuden satelliittikaukokartoitukseen käytetään yleensä aurinkosynkronisia satelliitteja, jotka ylittävät saman paikan aina samaan vuorokaudenaikaan, jolloin tältä alueelta otettujen peräkkäisten kuvien valaistus on mahdollisimman samanlainen. Tämä helpottaa muutosten tunnistamista eri aikoina otetuista kuvista ja mahdollistaa useita vuosia jatkuvien aikasarjojen keräämisen.
• Satelliittikaukokartoituksen avulla voidaan seurata pitkäaikaisia ja hitaita muutoksia sekä tehdä vuosia kestäviä tutkimuksia esimerkiksi kasvillisuuden määrästä ja tilasta.
• Satelliittikuvia voidaan hyödyntää myös syrjäseuduilla, joista ei ole saatavilla kunnollisia karttoja tai joissa aineiston kerääminen maastossa olisi työlästä.
• Satelliittikaukokartoituksella kerätty aineisto voi paljastaa laittomat hakkuut, joita ei näy tilastoissa.
• Monet satelliittikuva-aineistot, kuten Landsat ja Sentinel, ovat kenen tahansa saatavilla maksutta, mikä helpottaa metsäkadon tutkimusta.

Virhelähteet ja rajoitteet (2–6 p.)

• Ilmakehä ja sääilmiöt voivat aiheuttaa kuviin häiriöitä ja virheitä.
• Kuvanottoväli voi olla liian pitkä nopeasti tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi.
• Kaikki aineistot eivät ole avoimesti saatavilla. Osa aineistosta on maksullista tai salaista.
• Kaukokartoitusaineistojen alueellinen resoluutio eli pikselikoko vaihtelee, eikä karkeampi resoluutio aina riitä metsäkadon tarkkaan toteamiseen ja seurantaan. (Tällöin metsäkato tulisi kartoittaa ja todeta maastossa tai käyttämällä korkeamman resoluution aineistoa.)
• Tietyillä alueilla (syrjäiset napa-alueet, valtamerten keskiosat sekä jotkin alueet geopoliittisista syistä) aineiston kattavuus on heikompi joko siksi, että alueella on vähemmän satelliitteja, tai siksi, että aineistoja ei tallenneta tai julkaista.
• Satelliittien ja mittalaitteiden osat voivat eri syistä rikkoutua, jolloin aineiston kerääminen keskeytyy tai kuvassa tai kuvasarjassa voi esiintyä puutteita.

Jäsentelystä ja vastauksen loogisesta etenemisestä 2 p.

Kunkin kolmen tehtävänannossa mainitun tekijän käsittelystä enintään 4 p. Kustakin perustellusta ja täsmällisin käsittein kirjoitetusta syy-seuraussuhteiden kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Pisteitä annetaan ainoastaan kuvauksista, joista käy ilmi, miksi tekijä aiheuttaa metsäkatoa juuri kartalla näkyvillä alueilla.

Laajamittaisen kaupallisen alkutuotannon leviäminen (4 p.)

• Alkutuotannon globalisoituminen aiheuttaa sen, että laajamittainen kaupallinen alkutuotanto levittäytyy edelleen uusille alueille. Laajentumista tapahtuu erityisesti kehittyvissä maissa ja alueilla, jotka ovat pitkään säilyneet metsäisinä.

• Laajamittaisen kaupallisen alkutuotannon leviäminen aiheuttaa metsäkatoa trooppisen sademetsän (ja puustoisten savannien) alueella, koska viljelmien vuoksi hakatuilla alueilla puihin varastoituneet ravinteet eivät enää palaa kiertoon, hakkuuaukot jäävät sateiden armoille ja maaperän vähäiset ravinteet huuhtoutuvat pois. Tällöin etenkin trooppisten sademetsien tilalle kasvaa heikompilaatuista sekundaarimetsää.

• Metsäkato on trooppisilla sademetsäalueilla voimakasta plantaasiviljelyn vuoksi, koska plantaasiviljelyn taloudellinen kannattavuus edellyttää suuria viljelyalueita. Tämän vuoksi metsää joudutaan kaatamaan laajasti.

• Laajamittainen kaupallinen alkutuotanto aiheuttaa metsäkatoa juuri trooppisissa sademetsissä ja subtrooppisissa metsissä, koska plantaasiviljelmillä viljellään sellaisia lajeja (kuten banaania, kaakaota tai kahvia), joiden kasvatus edellyttää pysyvästi kuumaa ilmastoa.

• Trooppiset sademetsäalueet sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa, joissa hallinnon korruptoituneisuus ja toimimattomuus vaikeuttavat valvontaa. Lisäksi valvontaa hankaloittaa sademetsäalueiden vaikeakulkuisuus. Nämä tekijät mahdollistavat laittomat hakkuut plantaasiviljelmien tieltä.

• Erityisesti Kaakkois-Aasiassa trooppista sademetsää hakataan öljypalmu- ja soijapapuplantaasien käyttöön, sillä niillä on monikäyttöisyyden vuoksi suuri globaali kysyntä.

• Myös muut hyvin perustellut kaupallisen alkutuotannon leviämiseen liittyvät huomiot hyväksytään. Ne voivat liittyä esimerkiksi Pohjois-Amerikan metsäkatoon, kaivostoiminnan, energiantuotannon tai karjatalouden leviämiseen taikka siihen, miksi monet perinteiset laajamittaisen kaupallisen alkutuotannon alueet eivät näy kartassa.

Pienimuotoisen maatalouden leviäminen (4 p.)

• Voimakas väestönkasvu ja köyhyys kehittyvissä maissa Väli- ja Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian metsäisillä alueilla aiheuttaa paineita omavaraisen ja muun pienimuotoisen maatalouden laajenemiseen.

• Tiheästi asutuilla trooppisten sademetsien reuna-alueilla, savannialueilla ja monsuunimetsien alueilla pienimuotoinenkin, usein omavarainen maatalous johtaa suureen metsäkatoon.

• Pienimuotoinen maatalous on usein kehittymätöntä kaskiviljelyä, joka edellyttää uusien metsäalueiden raivaamista säännöllisesti. Maatalouden kehittymättömyys johtuu suurelta osin siirtomaahistoriasta, koulutuksen puutteesta ja heikosta hallinnosta.

• Pienimuotoisen maatalouden laajeneminen kehittyvissä maissa aiheuttaa usein laittomia hakkuita, jotka mahdollistavat valvonnan puute sekä maanomistusoikeuksien epäselvyydet.

Metsäpalot (4 p.)

• Metsäpalot ovat tärkein metsäkadon aiheuttaja etenkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen harvaan asutuilla alueilla, joissa muita metsäkatoa aiheuttavia tekijöitä on vähän. Näillä alueilla metsäpalot saavat usein alkunsa kuivina kesinä salamoista tai ihmisen huolimattomuuden vuoksi.

• Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsäpalot syttyvät usein periferiassa, eivätkä ne eristäytyneisyytensä vuoksi yleensä uhkaa ihmistä. Tämän takia niiden sammuttamiseen käytetään vähemmän resursseja kuin tiheämmin asutuilla alueilla, ja ne saattavat hävittää suuria metsäalueita.

• Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsäpalot aiheuttavat laajaa metsäkatoa myös siksi, että niiden sammuttaminen on vaikeakulkuisuuden ja tiestön puutteen vuoksi usein vaikeaa.

• Australian ja Kalifornian metsäpalot aiheuttavat metsäkatoa, sillä ilmasto on näissä paikoissa hyvin kuiva ja kuuma ja metsäpaloja syttyy kesäisin herkästi. Metsäpalot ovat yleistyneet näillä alueilla, sillä ilmastonmuutoksen vuoksi sadanta on vähentynyt kuivuusjaksojen pidentyessä.

• Vaikka laajat metsäpalot aiheuttavat metsäkatoa pienentämällä metsien pinta-alaa, ne kuuluvat luontaisena osana pohjoiseen havumetsäekosysteemiin. Metsäpalot ovat kuitenkin laajentuneet ja lisääntyneet ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmaston lämpenemisen ja kuivumisen seurauksena.

Kustakin perustellusta ja täsmällisin käsittein kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Metsäkadon vaikutuksista annetaan pisteitä ainoastaan silloin, kun kokelas on kuvannut, millaisia seurauksia niillä on globaalin talouden näkökulmasta. Esimerkkisisältöjä:

• Trooppisen sademetsän kato pienentää sademetsien puuraaka-ainevirtaa, mikä heikentää puuta hyödyntävien alojen taloutta globaalisti. Jos kehittyvien puuraaka-aineen tuottajamaiden talous kärsii, globaali tarve kehitysavulle saattaa kasvaa.
• Trooppisten sademetsien lajikirjo on vielä osin tuntematon, ja metsäkadon myötä saatetaan menettää lajeja, joista esimerkiksi globaali lääketeollisuus voisi hyötyä taloudellisesti. Se, että uudet lääkeaineet jäävät löytymättä, vaikuttaa myös kansanterveyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin globaalisti.
• Sademetsien ja savannialueiden metsäkato saattaa lisätä ympäristöpakolaisuutta, sillä huonontuneet elinolot kasvattavat muuttopainetta. Esimerkiksi Afrikasta Eurooppaan suuntautuvat pakolaisvirrat voivat horjuttaa Euroopan poliittista vakautta ja siten vaikuttaa sekä Euroopan talouteen että sen kautta globaaliin talouteen.
• Metsäkato lisää valtioiden riippuvuutta puutavaran tuonnista. Tämä saattaa nostaa puutavaran maailmanmarkkinahintaa ja aiheuttaa talousvaikeuksia puutavaraa hyödyntävillä aloilla globaalisti. (Esimerkiksi Euroopan metsäkato saattaa nostaa venäläisen tuontipuun hintoja. Ukrainan sodan myötä puun tuonti Venäjältä Eurooppaan on kuitenkin romahtanut.)
• Metsäkato synnyttää painetta kehittää elinkeinotoimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tällä on väkisinkin globaaleja taloudellisia vaikutuksia monilla aloilla, koska kestävä kehitys vaatii muun muassa toiminnan rajoittamista ja kehittämistä.
• Metsäkato voi heikentää metsästä saatavia aineettomia ekosysteemipalveluita ja vaikuttaa siten esimerkiksi matkailuelinkeinoon sekä paikallisesti että globaalilla tasolla.

Kustakin uutisotsikosta yhteensä enintään 6 p.: Haasteen kuvaamisesta 2−4 p. ja haasteen myönteisen kehityksen vaikutuksista 2−4 p. Kustakin perustellen kuvatusta vaikutuksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Uutisotsikon 1 haaste (6 p.)

• Haasteen kuvaaminen (2−4  p.):

  • Erityisesti monissa kehittyvissä maissa lasten mahdollisuudet käydä koulua ovat heikot ja tyttöjen heikommat kuin poikien. Moni tyttö jää kokonaan ilman koulutusta tai joutuu keskeyttämään koulunkäyntinsä liian varhain joko taloudellisen tilanteen takia tai siksi, että tyttöjen koulunkäyntiä ei pidetä tärkeänä. (Kyseessä on sukupuolten välinen epätasa-arvo).

• Myönteisen kehityksen vaikutukset (2−4 p.), esimerkkisisältöjä:

  • Koulutuksen saanut tyttö todennäköisesti avioituu myöhemmin kuin kouluttamaton, mikä pienentää syntyvyyttä ja hillitsee väestönkasvua.

  • Tyttöjen kouluttautuminen antaa mahdollisuuden työskentelyyn ja oman toimeentulon hankkimiseen, mikä parantaa naisten asemaa.

  • Kouluttautuneet tytöt tuntevat oikeutensa paremmin ja pystyvät puolustamaan itseään tasa-arvokysymyksissä, mikä parantaa tyttöjen ja naisten asemaa.

  • Kouluttautunut tyttö työllistyy paremmin kuin kouluttamaton, mikä osaltaan parantaa myös yhteiskunnan taloutta.

Uutisotsikon 2 haaste (6 p.)

• Haasteen kuvaaminen (2−4 p.):

  • Kaupungin kasvaessa nopeasti voi syntyä eriarvoisia alueita, kuten köyhempiä slummialueita tai levottomampia asuinalueita. (Kyseessä on segregaatio).

• Myönteisen kehityksen vaikutukset (2−4 p.), esimerkkisisältöjä:

  • Eriarvoisuuden väheneminen tekee asuinympäristöstä turvallisemman kaupungin eri osissa.

  • Kulttuurien monimuotoisuus tasaisesti eri puolilla kaupunkia voi vähentää ennakkoluuloja väestöryhmien välillä.

  • Kulttuurinen monimuotoisuus kaupungin eri osissa helpottaa monien palveluiden, kuten koulujen, laadun säilyttämistä.

  • Kulttuurien sekoittuminen eri puolilla kaupunkia helpottaa huono-osaisuuden kierteen katkaisemista.

Uutisotsikon 3 haaste (6 p.)

• Haasteen kuvaaminen (2−4 p.):

  • Suuri osa maailman väestöstä elää edelleen köyhyydessä, mikä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Köyhyyttä voi olla suhteellista ja absoluuttista.
    Tai:

  • Suuri osa maailman väestöstä edelleen elää köyhyydessä. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan köyhyyttä suhteessa väestön enemmistöön. Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että perustarpeet eivät tyydyty (ihminen kokee puutetta puhtaasta vedestä, ravinnosta ja suojasta).

• Myönteisen kehityksen vaikutukset (2−4 p.), esimerkkisisältöjä:

• Köyhyyden väheneminen

  • lisää tasa-arvoa ja turvallisuutta

  • parantaa elinolosuhteita ja vähentää kuolleisuutta (joka lopulta pienentää syntyvyyttä)

  • pienentää sairastumisriskiä, kun ihmisillä on pääsy terveydenhuollon pariin ja mahdollisuus syödä ravitsevampaa ruokaa

  • vähentää syrjäytymistä

  • vähentää päihteiden käyttöä

  • vähentää asunnottomuutta

  • vähentää rikollisuutta, kun ihmisten perustarpeet ovat kunnossa.

Täysiin pisteisiin vaaditaan, että vastauksessa tulee olla selkeästi nimettynä yksi annetuista haasteista.

2 pisteen vastaus: Vastauksessa on käsitelty vain valittua haastetta eikä sitä ole verrattu kahteen muuhun. Vastaus sisältää vain yhden loogisen perustelun, tai vastaus on muuten pintapuolinen. Käsitteistössä voi olla merkittäviä puutteita.

4 pisteen vastaus: Vastauksessa on loogisesti perusteltu, miksi valitun haasteen ratkaiseminen on tärkeää. Valittua haastetta on verrattu muihin haasteisiin, mutta perustelut jäävät pintapuolisiksi tai vastaus sisältää vain yhden perustelun. Vastaus voi myös olla muuten monipuolinen ja perusteltu, mutta siinä on käsitelty vain yhtä, valittua haastetta eikä sitä ole verrattu kahteen muuhun. Käsitteistössä voi olla pieniä puutteita.

6 pisteen vastaus: Vastaus osoittaa analyyttistä ajattelua, ja siinä on loogisesti perusteltu, miksi valitun haasteen ratkaiseminen on tärkeää. Vastauksessa on huomioitu myös haasteiden keskinäinen riippuvuus ja valitun haasteen perustelut liittyvät siihen. Käsitteistö on lähes virheetöntä.

Esimerkkejä 6 pisteeseen oikeuttavista vastauksista (huomaa, että nämä ovat vain esimerkkisisältöjä, muistakin pisteitysohjeen mukaisista vastauksista annetaan pisteitä):

Hallitsematon väestönkasvu pitäisi ratkaista nopeimmin, koska väestönkasvu luo painetta luonnonvarojen kulutuksen kasvulle. Hallitsematon väestönkasvu voi johtaa tilanteeseen, jossa ylitetään ympäristön kantokyky eli jonkin tietyn alueen mahdollisuus elättää tiettyä väestömäärää vaarantuu. Resurssien puute pahenee väestön kasvaessa, mikä voi johtaa siihen, ettei kaikilla ole mahdollista saavuttaa kohtuullista elintasoa. Puute esimerkiksi puhtaasta vedestä ja ravinnosta voi pahentaa nälkäongelmaa. Monilla alueilla kuitenkin myös elintaso kasvaa, mikä johtaa lisääntyvään kulutukseen ja sen kautta yhä useammin luonnonvarojen ylikulutukseen.

Luonnonvarojen ylikulutus pitäisi ratkaista nopeimmin, koska ylikulutuksen seurauksena luonnonvaroja ei riitä seuraaville sukupolville. Ylikulutuksen ratkaiseminen on tärkeintä, sillä jatkuvasti kasvava väestö lisää kulutuspainetta ja esimerkiksi kasvavan energian tarpeen seurauksena voi tulla pulaa raaka-aineista. Luonnonvarojen ylikulutus pitäisi saada ratkaistua, sillä esimerkiksi puhtaan veden ja ravinnon saannin heikkeneminen pahentaa nälkäongelmaa. Myös esimerkiksi metsien kestämätön käyttö vähentää ekosysteemin monimuotoisuutta ja metsien toimimista hiilinieluna, mikä voi vaikuttaa ekosysteemien kykyyn tuottaa ravintoa.

Nälkäongelma pitäisi saada ratkaistua nopeimmin, sillä ravinnon puute vie yksilön kaiken huomion ja voi aiheuttaa epävakautta yhteiskunnassa. Tällöin ei pystytä puuttumaan muihin yhteiskunnan ongelmakohtiin, kuten väestönkasvun hillitsemiseen tai kulutustottumusten muuttamiseen. Nälkäongelma olisi tärkeää ratkaista, sillä sen aiheuttama lapsikuolleisuus voi osaltaan lisätä syntyvyyttä ja näin väestönkasvua, mikä puolestaan kiihdyttää luonnonvarojen kulutusta. Luonnon kantokyky voi ylittyä nälkäongelman takia myös silloin, kun ravinnon saamiseksi luonnonvaroja kulutetaan kestämättömästi. Tämä puolestaan voi johtaa maaperän köyhtymiseen ja pahentaa nälkäongelmaa.

2 pisteen vastaus: Vastauksessa on käsitelty valitun haasteen ratkaisukeinoja pintapuolisesti ja/tai esitettyjen ratkaisujen aikaansaamaa positiivista kehitystä ei ole tuotu esiin. Vastauksessa on tarkasteltu tehtävänannon vastaisesti useampaa kuin yhtä haastetta, ja maantieteellisten käsitteiden käytössä on selkeitä puutteita.

4 pisteen vastaus: Vastauksessa on loogisesti perusteltu valitun haasteen ratkaisukeinoja. Vastaus jää kuitenkin pintapuoliseksi, tai esitettyjen ratkaisujen aikaansaamaa positiivista kehitystä ei ole tuotu esiin. Vastaus voi olla looginen ja hyvin perusteltu, mutta maantieteellisten käsitteiden käytössä on pieniä puutteita.

6 pisteen vastaus: Vastaus osoittaa analyyttistä ajattelua, ja siinä on loogisesti perusteltu valitun haasteen ratkaisukeinoja. Vastauksessa on myös kuvattu ratkaisukeinojen aikaansaamaa positiivista kehitystä. Vastauksen kieli ja maantieteellinen käsitteistö on lähes virheetöntä.

Jos vastaus ei sijoitu tehtävänannon mukaisesti tulevaisuuteen, jossa haaste on jo ratkaistu, osatehtävästä voi saada enintään 2 p.

Esimerkkejä 6 pisteeseen oikeuttavista vastauksista (huomaa, että nämä ovat vain esimerkkisisältöjä, myös muista tehtävänannon mukaisista vastauksista annetaan pisteitä):

Hallitsematon väestönkasvu

Uusi koulu lyhentää koulumatkaa ja mahdollistaa yhä useamman lapsen osallistumisen opetukseen! Parantuneet koulutusmahdollisuudet ja terveydenhuolto ovat hillinneet väestönkasvua. Etenkin tyttöjen koulutustason nousun ja lukutaidon lisääntymisen on havaittu pienentäneen hedelmällisyyslukua.

Luonnonvarojen ylikulutus

Kiertotalouden keinoin on pienennetty ekologista jalanjälkeä pidentämällä tuotteiden elinkaarta ja vähentämällä uusien raaka-aineiden tarvetta. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö, kuten metsien hakkuut, on saatu kestävälle tasolle, ja nyt maailman ylikulutuspäivä voidaan poistaa kalenterista!

Nälkäongelma

Aliravitsemuksen väheneminen kuuluu YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman onnistumisiin! Kestäviä viljelymuotoja suosimalla ja paikallisia viljelijöitä kouluttamalla ravinnontuotantoa on lisätty ja monipuolistettu. Ruokahävikin vähentäminen on myös parantanut ravinnon saatavuutta!

Vastauksen enimmäispituus on 400 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.