Hyvän vastauksen piirteet: FI – Terveystieto
23.9.2025
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.11.2025
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Terveystieto oppiaineena rakentuu monitieteiselle tietoperustalle ja kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä. Terveyden moniulotteisuuden vuoksi siihen liittyviä teemoja tulee lähestyä eri näkökulmista. Hyvässä vastauksessa tarkasteluun on osattu valita tehtävän kannalta olennaiset näkökulmat, ja siinä osoitetaan asiatietojen laajaa hallintaa.
Terveystiedon reaalikoe edellyttää monipuolista tiedonkäsittelyä ja kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Hyvässä vastauksessa käsitteitä käytetään täsmällisesti. Tehtävän niin vaatiessa terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa on pystytty soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan ja se on osattu asettaa laajempiin asiayhteyksiin. Tehtäviin liittyviä aineistoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja niihin viitataan vastauksessa. Hyvässä vastauksessa asioiden välisiä yhteyksiä, syysuhteita ja vuorovaikutusmekanismeja tarkastellaan asianmukaisesti ja esitetyt väitteet perustellaan monipuolisesti ja selkeästi. Lisäksi vastauksessa annetaan havainnollistavia esimerkkejä ja hyödynnetään ajankohtaista tietoa tehtävänannon rajoissa. Hyvässä vastauksessa terveyteen liittyviä ilmiöitä ja tietoja sekä tiedonmuodostusta arvioidaan monipuolisesti ja kriittisesti.
Tulkinnoille, johtopäätöksille ja terveyteen liittyvälle eettiselle arvopohdinnalle on luonteenomaista ehdollisuus ja avoimuus. Toisin sanoen hyvässä vastauksessa punnitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai huomioidaan poikkeuksia ja erityistapauksia, joita tarkastellaan kriittisesti suhteessa kulttuuriin ja eri aikakausien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Terveystiedon yleissivistävän luonteen ohella terveystiedon aihepiireille on ominaista henkilökohtaisuus ja kokemuksellisuus. Kokemuksellista tietoa tulee analysoida ja perustella teorioiden tai tutkimuspohjaisen tiedon avulla.
Hyvä vastaus on jäsennelty, johdonmukaisesti etenevä ja asiassa pysyvä kokonaisuus. Teksti on sujuvaa ja kieliasultaan virheetöntä.
Pisteitys
Tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on 20 tai 30 pistettä. Tehtävät pisteitetään asiatietojen hallinnan (osa 1) tai asiatietojen hallinnan ja tiedonkäsittelyn (osat 2 ja 3) perusteella. Asiatietojen hallinta arvostellaan tehtäväkohtaisten kriteerien mukaan. Tiedonkäsittelyn arvostelu perustuu taulukon 1 kriteereihin. Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet ovat samanarvoisia, ja niistä muodostuva keskiarvo annetaan kokonaislukuna.
Hyvän vastauksen luonnehdinnassa on kuvattu kunkin vastauksen keskeinen asiasisältö. Kokelas voi saada pisteitä myös sellaisista relevanteista tiedoista tai näkökulmista, joita tehtäväkohtaisissa kuvauksissa ei tuoda esille. Jos muuten pisteitä tuottavassa vastauksessa ilmenee useita pieniä virheitä, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 3 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 5 pistettä (30 pisteen tehtävät). Jos vastauksessa on yksittäinen, hyvin perustavanlaatuinen virhe, voidaan asiasisällön hallinnan pistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä (20 pisteen tehtävät) tai 8 pistettä (30 pisteen tehtävät).
Vastauksen pituus tai tietosisältöjen määrä eivät ole ansioita, jos vastauksessa esitetyt tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäoleellisia tai kokelas on käsittänyt tehtävän väärin. Tehtävänantoon liittymätön teksti jätetään huomioimatta tiedonkäsittelyn arvostelussa (taulukko 1). Mikäli vastaus sisältää runsaasti tehtävänantoon liittymättömiä seikkoja, voidaan vastauksen kokonaispistemäärästä vähentää enintään 5 pistettä. Joissakin tehtävissä vastauksen enimmäispituus on rajoitettu. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
| Tiedonkäsittelyn arvostelukohteet | 0 (0) p. | 2 (3) p. | 4 (6) p. | 6 (9) p. | 8 (12) p. | 10 (15) p. |
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Käsitteiden käyttö Keskeisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö Muiden käsitteiden asianmukainen käyttö | Käsitteitä ei ole valittu eikä määritelty. | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö satunnaista ja heikkoa | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinnassa ja käytössä joitakin puutteita, määrittely pintapuolista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö pääosin asianmukaista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asianmukaista | Aiheen kannalta olennaisten käsitteiden valinta, määrittely ja käyttö asiantuntevaa ja luontevaa |
| Tiedon käyttö tehtävänannon mukaisesti | ||||||
| Soveltaminen, esim. käyttäminen, muuttaminen, oletusten tekeminen, aineistojen hyödyntäminen | Tietoa ei sovelleta, aineistoa ei hyödynnetä | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa niukkaa ja heikkoa tai aineistoa toistavaa | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pintapuolista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa pääosin asianmukaista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa asianmukaista | Tiedon ja aineiston käyttö uudessa tilanteessa tai tehtävän ratkaisemisessa monipuolista ja luontevaa |
| Analysointi, esim. vertailu, erottelu, luokittelu, ristiriitojen ja piilomerkitysten osoittaminen, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, suhteiden tarkastelu (yhteydet, syysuhteet, vuorovaikutusmekanismit) | Tietoa ei analysoida | Tiedon analysointi satunnaista ja niukkaa | Tiedon analysointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista | Tiedon analysointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon analysointi monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon analysointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa |
| Arviointi, esim. suhteuttaminen, yleistäminen, yhdistäminen, arvottaminen, valitseminen, toteutettavuus, vaikuttavuus | Tietoa ei arvioida | Tiedon arviointi satunnaista ja niukkaa | Tiedon arviointia paikoittain, otteeltaan pintapuolista | Tiedon arviointi pääosin monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon arviointi monipuolista ja johdonmukaista | Tiedon arviointi systemaattista, kokonaisvaltaista ja oivaltavaa |
| Luominen, esim. kehittäminen, suunnitteleminen, tuottaminen, ongelmien asettaminen ja ratkaisu, johtopäätösten tekeminen | Suunnitelmat ja mallit puuttuvat, ongelmia ei aseteta tai ratkaista, johtopäätöksiä ei tehdä | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen tai ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen sattumanvaraista ja heikkoa, johtopäätökset ylimalkaisia tai liioittelevia | Suunnitelmat ja vaihtoehtoiset mallit niukkoja, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pintapuolista, johtopäätökset pintapuolisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen pääosin monipuolista, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen pääosin uskottavaa, johtopäätökset pääosin asianmukaisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen monipuolista, tiedon käsitteellistäminen, ongelmien asettaminen ja ratkaiseminen uskottavaa, johtopäätökset asianmukaisia | Suunnitelmien ja vaihtoehtoisten mallien luominen oivaltavaa ja uskottavaa, tiedon käsitteellistäminen sekä ongelmien asettaminen ja niiden ratkaiseminen vakuuttavaa, johtopäätökset loogisia ja jäsentyneitä |
| Argumentaatio Väitteiden perustelu teorioiden, tutkimustiedon, faktojen ja esimerkkien avulla | Asioita ei perustella, perustelut eivät ole päteviä | Perusteluja niukasti, perusteleminen ylimalkaista, rajoittunutta, liioittelevaa tai epäuskottavaa | Perusteluja paikoittain, perustelut toteavia, yksinkertaisia tai pintapuolisia, perusteluissa paikoin puutteita tai virheitä | Perusteluja useissa kohdissa, perustelut pääosin paikkansa pitäviä | Perusteluja useissa kohdissa, perustelut uskottavia ja selkeitä | Perusteluja kattavasti, perustelut monipuolisia ja vakuuttavia |
|
Kokonaisuus Jäsentyneen ja johdonmukaisen vastauksen rakentaminen | Vastaus on sekava, samoja asioita toistetaan eri kohdissa | Vastaus on heikosti jäsennelty, ja se voi sisältää joitakin ristiriitaisuuksia, kokonaisuus hahmottuu heikosti | Vastaus on jäsennelty, mutta asiat jäävät irrallisiksi | Vastaus on pääosin johdonmukainen, ja sitä on yritetty hahmottaa kokonaisuutena | Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden | Vastaus on johdonmukainen ja muodostaa yhtenäisen, kiitettävästi jäsennellyn, asiassa pysyvän ja helposti ymmärrettävän kokonaisuuden |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Monivalintatehtäviä terveystiedon eri osa-alueilta 20 p.
Alla on 10 terveystiedon alaan kuuluvaa kysymystä. Valitse kussakin osatehtävässä 1.1–1.10 parhaiten sopiva vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 2 p., väärä vastaus -1 p., ei vastausta 0 p.
Vastattuasi kysymykseen voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää osatehtävää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen osatehtävään vaihtoehto ”En vastaa”.
1.1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten masennusta? 2 p.
- Masennus on aina seurausta vaikeasta elämäntilanteesta. (-1 p.)
- Masennus on psykologinen ilmiö, joka ei vaikuta fyysiseen terveyteen. (-1 p.)
- Masennus voi ilmetä erilaisina oireina, kuten jatkuvana surumielisyytenä ja unihäiriöinä. (2 p.)
- Masennus on mielentila, jossa ihminen kokee jatkuvaa euforiaa ja ylivilkkautta. (-1 p.)
1.2 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten terveysuskomusmallia? 2 p.
- Terveysuskomusmallissa yksilön terveydentilaa määrittävät pääasiassa geneettiset tekijät. (-1 p.)
- Terveysuskomusmallin mukaan terveys riippuu pääasiassa fyysisistä ympäristötekijöistä, kuten ilman laadusta ja asuinpaikasta. (-1 p.)
- Terveysuskomusmalli korostaa yksilön omia käsityksiä terveydestä ja niiden vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. (2 p.)
- Terveysuskomusmallissa terveydenhoitojärjestelmän tarjoamat palvelut ovat keskeisin keino terveyden ylläpitämisessä. (-1 p.)
1.3 Mikä seuraavista on yksi Maailman terveysjärjestön (WHO) tehtävistä terveyteen liittyvissä globaaleissa kriiseissä? 2 p.
- Tieteellisen tutkimuksen rahoittaminen sekä lääkkeiden kehityksen ja jakelun järjestäminen. (-1 p.)
- Kansainvälisten terveydenhuollon normien asettaminen ja terveysjärjestelmien kehittämisen tukeminen. (2 p.)
- Kansallisten terveysstrategioiden suunnittelu ja paikallisten terveystoimijoiden operatiivinen johtaminen. (-1 p.)
- Poliittisten päätösten tekeminen ja toimeenpano hyvinvointialueilla kriisien aikana. (-1 p.)
1.4 Mikä seuraavista oireista ei ole tyypillinen aivoinfarktin oire? 2 p.
- Korkea kuume ja vilunväristykset. (2 p.)
- Äkillinen voimakas päänsärky. (-1 p.)
- Näköhäiriöt, kuten kaksoiskuvat. (-1 p.)
- Lihasheikkous tai puutuminen toisella puolella kehoa. (-1 p.)
1.5 Mikä seuraavista sairauksista on globaali tartuntatauti, joka aiheuttaa pitkäkestoista yskää ja hengenahdistusta? 2 p.
- Tuberkuloosi (2 p.)
- Kolera (-1 p.)
- Malaria (-1 p.)
- Denguekuume (-1 p.)
1.6 Mikä seuraavista sairauksista on merkittävä kansantauti, joka aiheuttaa kudosten tulehdusta ja vaurioita nivelissä ja joka voi vaikuttaa myös muihin elimiin? 2 p.
- Osteoporoosi (-1 p.)
- Metabolinen oireyhtymä (-1 p.)
- Reuma (2 p.)
- Crohnin tauti (-1 p.)
1.7 Mitä seuraavista ei säädetty vuoden 1972 kansanterveyslaissa? 2 p.
- Sairaanhoidon ja terveydenhuollon järjestämistä. (-1 p.)
- Terveyden edistämistä ennaltaehkäisevin toimenpitein. (-1 p.)
- Yksityisen terveydenhuollon tukemista valtion varoin. (2 p.)
- Kansanterveyden tilastoinnin ja seurannan tehostamista. (-1 p.)
1.8 Mitä MBO tarkoittaa? 2 p.
- Aineenvaihdunnan häiriötilaa, johon liittyy keskivartalolihavuuden lisäksi useita samanaikaisia terveyttä uhkaavia häiriöitä. (2 p.)
- Mielenterveyteen liittyvää bipolaarista eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä. (-1 p.)
- Medikalisaatiota eli ilmiötä, jossa lääketieteeseen liittymättömät oireet määritellään sairaudeksi. (-1 p.)
- Monen bakteerin yhtä aikaa aiheuttamaa tulehdusta. (-1 p.)
1.9 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten terveystutkimuksen retrospektiivista lähestymistapaa? 2 p.
- Tutkimuksen kohteena on tiettyyn ajanjaksoon nyt ja tulevaisuudessa vaikuttava terveysongelma. (-1 p.)
- Tutkimus toteutetaan siten, että tulevaisuuden trendejä arvioidaan etukäteen laaditun tutkimussuunnitelman mukaisesti. (-1 p.)
- Tutkimuksessa kerätään tietoa menneisyydestä ja pyritään selvittämään tekijät, jotka altistavat tietyn sairauden kehittymiselle. (2 p.)
- Tutkimuksessa tullaan seuraamaan tutkittavien terveydentilaa ja altistumista riskeille useita kertoja vuosittain. (-1 p.)
1.10 Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten karsinogeenia? 2 p.
- Se aiheuttaa ihon värjäytymiä ja allergisia reaktioita. (-1 p.)
- Se parantaa vastustuskykyä ja ehkäisee infektioita elimistössä. (-1 p.)
- Se lisää riskiä sairastua syöpään tai edistää syövän kehittymistä elimistössä. (2 p.)
- Se edistää haavojen paranemista ja kudosten uudistumista. (-1 p.)
2. Itsehoito ja omahoito 20 p.
2.1 Selitä lyhyesti, mitä itsehoito tarkoittaa, ja havainnollista käsitettä esimerkillä. Selitä myös, mikä on itsehoidon tavoite. Vastaa kokonaisilla lauseilla. 4 p.
Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
| 2.1 Itsehoito | Käsitteen ja tavoitteen selittäminen (4 p.) |
|---|---|
| Itsehoidolla viitataan yksilön oma-aloitteisesti tekemiin toimiin, joilla voi ylläpitää ja edistää terveyttä tai joilla voi hoitaa omatoimisesti myös lieviä terveysongelmia. Tavoitteena on ehkäistä sairauksia ja hoitaa itseflunssan ja lihaskipujen tapaisia yleisiä terveysongelmia , jotka eivät vaikuta vakavilta. Apuna voi käyttää esimerkiksi itsehoitolääkkeitä suositusten mukaisesti. Itsehoitoon kuuluvat myös terveelliset elintavat, kuten liikuntasuositusten mukainen liikunta, terveellinen ravitsemus ja riittävä uni. Itsehoito on myös riskikäyttäytymisen välttämistä. |
2.2 Selitä lyhyesti, mitä omahoito tarkoittaa, ja havainnollista käsitettä esimerkillä. Selitä myös, mikä on omahoidon tavoite. Vastaa kokonaisilla lauseilla. 4 p.
Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
| 2.2 Omahoito | Käsitteen ja tavoitteen selittäminen (4 p.) |
|---|---|
| Omahoito on terveydenhoidon ammattilaisten ohjaamaa ja tukemaa lääketieteeseen perustuvaa toimintaa. Potilas itse osallistuu aktiivisesti sairautensa hoitoon lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen laatiman hoitosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että potilas hoitaa itsenäisesti hänellä olevaa terveysongelmaa tai sairautta. Esimerkiksi pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen, hoidossa potilas seuraa terveydenhuollon ammattilaisten antamia ohjeita ja käyttää tarvittavia lääkkeitä tai muita hoitomuotoja. |
2.3 Esittele yksilön näkökulmasta kaksi itsehoitoon liittyvää terveyshyötyä ja kaksi terveyshaittaa. Vastaa kokonaisilla lauseilla. 4 p.
Vastauksen pituus on enintään 1000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
| 2.3 Itsehoito | Yksilön näkökulma: esimerkkejä itsehoitoon liittyvistä hyödyistä ja haitoista (4 p.) |
|---|---|
| Hyötyjä 2 esimerkkiä = 2 p. | + Itsehoidossa yksilö kantaa itse vastuuta omasta terveydestään. + Itsehoito nopeuttaa pienten terveysvaivojen tai lievien sairauksien hoidon aloittamista. + Itsehoito ehkäisee vakavampia terveysongelmia. + Jos yksilön terveysosaaminen on riittävää, hän osaa hoitaa lievät terveysvaivat itsenäisesti eikä hänen tarvitse lähteä lääkäriin. + Itsehoito lisää yksilön itsenäisyyden ja pärjäämisen tunnetta. |
| Haittoja 2 esimerkkiä = 2 p. | - Itsehoitotiedot tai -taidot saattavat olla puutteellisia, ja väärin toteutettu itsehoito heikentää terveyttä. - Tieteellisen tiedon vähättely voi johtaa terveysongelman tai sairauden pahenemiseen. - Yksilö saattaa valita väärän hoitomuodon. Esimerkiksi kokemustietoon pohjaavat hoidot eivät välttämättä perustu tutkittuun tietoon, ja ne voivat olla haitallisia. - Sairauden oireiden itsehoito saattaa viivästyttää vakavan sairauden diagnosointia ja tehokkaan hoidon aloittamista, jos ammattiavun hakemiseen on suuri kynnys. |
2.4 Esittele yhteiskunnan näkökulmasta yksi itsehoitoon liittyvä terveyshyöty ja yksi terveyshaitta. Vastaa kokonaisilla lauseilla. 2 p.
Vastauksen pituus on enintään 1000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
| 2.4 Itsehoito | Yhteiskunnan näkökulma: esimerkki itsehoitoon liittyvistä hyödyistä sekä haitoista (2 p.) |
|---|---|
| Hyötyjä 1 esimerkki = 1 p. | + Väestön terveysosaamisen kohentuminen edistää väestön terveyttä. + Vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja kuormitusta, kun yksilöt hoitavat itse lieviä terveysongelmia. + Voi vahvistaa väestön työ- ja toimintakykyä terveellisten elämäntapojen kautta. |
| Haittoja 1 esimerkki = 1 p. |
- Epätasa-arvoiset mahdollisuudet saada terveydestä tietoja, jotka lisäisivät itsehoidolla mahdollisesti saavutettavia terveyshyötyjä ja kaventaisivat terveyseroja. - Sosioekonomiset erot voivat vaikuttaa itsehoidon toteutukseen ja tehokkuuteen. - Lasten, aikuisten ja vanhusten terveyden lukutaito on erilainen, jolloin terveyden edistäminen vaatii perehtymistä erilaisiin viestintäkeinoihin sekä ikäryhmän tiedon tarpeisiin ja tiedonvastaanottokykyyn. - Terveyden lukutaidon taso vaihtelee eri ikäisillä ja eri väestöryhmissä, mikä voi väestötasolla lisätä eriavoisuutta terveydessä. - Virheellinen oireiden arviointi voi johtaa terveydenhuollon kustannusten lisääntymiseen. - Itsenäinen lääkehoito voi johtaa lääkkeiden väärinkäyttöön. - Terveyttä uhkaavien elämäntapojen ja hoitojen leviäminen kokemustiedon kautta. |
2.5 Esittele yksilön näkökulmasta kaksi omahoitoon liittyvää terveyshyötyä ja kaksi terveyshaittaa. Vastaa kokonaisilla lauseilla. 4 p.
Vastauksen pituus on enintään 1000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
| 2.5 Omahoito | Yksilön näkökulma: esimerkkejä omahoitoon liittyvistä hyödyistä ja haitoista (4 p.) |
|---|---|
| Hyötyjä 2 esimerkkiä = 2 p. | + Sairauden hoito tehostuu ja hoitotulokset parantuvat. + Omahoidossa potilas osallistuu aktiivisesti oman sairautensa hoitoon ja terveytensä edistämiseen. + Vahvistaa oman elämän hallinnan tunnetta. + Hoidon onnistuminen voi ehkäistä lisäsairauksien puhkeamista. |
| Haittoja 2 esimerkkiä = 2 p. | - Vaatii joissain tapauksissa vahvaa sitoutumista elämäntapamuutokseen ja jatkuvaa sairauden oireiden seurantaa, esimerkiksi diabeteksen hoito. - Psyykkisesti raskasta, jos sairaus on monimutkainen tai hoito ei ole tehokasta. - Hankaloituu, jos terveydenhoitojärjestelmä ei tarjoa yksilölle riittäviä resursseja ja tukea. - Hoitokomplikaatioiden ja -virheiden mahdollisuus lisääntyy. |
2.6 Esittele yhteiskunnan näkökulmasta yksi omahoitoon liittyvä terveyshyöty ja yksi terveyshaitta. Vastaa kokonaisilla lauseilla. 2 p.
Vastauksen pituus on enintään 1000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
| 2.6 Omahoito | Yhteiskunnan näkökulma: esimerkki omahoitoon liittyvistä hyödyistä sekä haitoista (2 p.) |
|---|---|
| Hyötyjä 1 esimerkki = 1 p. | + Vähentää terveyspalvelujen turhaa kuormitusta, joten palvelut ovat paremmin saatavilla niitä tarvitseville. + Parantaa pitkäaikaissairauksien hoitotuloksia. + Säästää hyvinvointialueen kustannuksia, koska toimiva omahoito vähentää sairaalahoidon tarvetta. |
| Haittoja 1 esimerkki = 1 p. | - Resurssien ja osaamisen epätasainen jakautuminen väestöryhmissä voi johtaa terveyseroihin. - Jos omahoito ei toteudu asianmukaisella tavalla, se voi johtaa kalliisiin hoitoihin. |
Pisteitys
Osatehtävät 2.1 ja 2.2
itsehoito: käsitteen avaus 0–1 p., esimerkki 0-1 p., tavoitteen selittäminen 0–2 p.
omahoito: käsitteen avaus 0–1 p., esimerkki 0-1 p., tavoitteen selittäminen 0–2 p.
Yhteensä 8 pistettä.
Osatehtävät 2.3 ja 2.5
Selitetty esimerkkien avulla kaksi hyötynäkökulmaa ja kaksi haittanäkökulmaa = 4 p.
Yhteensä 8 pistettä.
Osatehtävät 2.4 ja 2.6
Selitetty yhden esimerkin avulla yksi hyötynäkökulma ja yksi haittanäkökulma = 2 p.
Yhteensä 4 pistettä.
Koko tehtävä 20 p.
Pistevähennys merkkimäärän ylityksestä reaalikokeen yleisohjeen mukaisesti: 1–30 %:n merkkimäärän ylityksestä vähennetään 1 piste, yli 30 %:n ylityksestä 2 pistettä (5 pisteen tehtävä).
3. Ruokavaliot 20 p.
3.1 Määrittele laktoositon ruokavalio. Selitä, kenelle se on tarpeellinen ja millaisia terveysnäkökulmia ruokavalion noudattamiseen liittyy. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 2000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Laktoosittomassa ruokavaliossa vältetään laktoosia eli maitosokeria, jota on maitotuotteissa. Hapanmaitotuotteissa laktoosia on vähemmän kuin maidossa, ja kovissa juustoissa sitä ei ole. Maitotuotteista on saatavilla vähälaktoosisia ja kokonaan laktoosittomia versioita.
Laktoositon ruokavalio on tarpeen henkilöille, joilla on laktoosi-intoleranssi. Heidän suolistossaan ei ole laktaasientsyymiä, vaan laktoosi päätyy pilkkomattomana paksusuoleen. Tästä seuraa erilaisia vatsaoireita, kuten vatsakipuja, ilmavaivoja, vatsan turvotusta ja ulosteiden löysyyttä. Oireet ovat ohimeneviä ja vaarattomia. Oireiden voimakkuus ja laktoosin sieto ovat yksilöllisiä, joten ruokavaliossa voi olla sietokyvyn mukaan vähäisiä määriä laktoosia. Kalsiumin saanti voidaan turvata käyttämällä laktoosittomia tai vähälaktoosisia tuotteita tai kalsiumilla täydennettyjä kasvijuomia.
3.2 Määrittele maidoton ruokavalio. Selitä, kenelle se on tarpeellinen ja millaisia terveysnäkökulmia ruokavalion noudattamiseen liittyy. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 2000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Maidottomassa ruokavaliossa vältetään maidon proteiinia. Ruokavaliosta jätetään pois maito, maitovalmisteet (esimerkiksi juustot, jogurtit) ja kaikki elintarvikkeet, joissa on maidon proteiinia (esimerkiksi voi, maitopitoiset margariinit ja valmisruoat). Kun vältetään kaikkia maitotuotteita, riittävästä kalsiumin saannista on huolehdittava käyttämällä kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita tai kalsiumlisää.
Maidon proteiini aiheuttaa maitoallergiselle allergisen reaktion, joka voi ilmetä suoli- tai iho-oireina, mutta pahimmassa tapauksessa seurauksena on henkeä uhkaava anafylaktinen reaktio. Maitoproteiinia sisältäviä ruokia vältetään oireiden mukaisesti. Jos oireet ovat vakavia, maitoproteiinin tarkka välttäminen on tärkeää.
3.3 Määrittele gluteeniton ruokavalio. Selitä, kenelle se on tarpeellinen ja millaisia terveysnäkökulmia ruokavalion noudattamiseen liittyy. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 2000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Gluteenittomassa ruokavaliossa ei syödä viljoja, joissa on gluteeni-nimistä proteiinia. Näihin viljoihin kuuluvat vehnä, ruis ja ohra. Gluteenittomaan ruokavalioon sopivia viljoja ovat esimerkiksi kaura, tattari, hirssi, riisi, maissi ja kvinoa. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavan on tärkeää huolehtia riittävästä kuidun saannista.
Gluteeniton ruokavalio on keliakian ainoa hoitomuoto, ja sitä on noudatettava koko loppuelämän ajan. Gluteeni vaurioittaa keliakiaa sairastavan suolinukkaa aiheuttamalla tulehdusreaktion suolessa ja häiritsemällä siten ravintoaineiden imeytymistä. Kun gluteeni poistetaan ruokavaliosta, suolinukka paranee. Keliakian oireita ovat muiden muassa ripuli, vatsakivut, löysät ulosteet, vatsan turvotus, ilmavaivat, laihtuminen, raudanpuutosanemia, lapsettomuus ja luiden haurastuminen. Lapsipotilaiden kasvu hidastuu. Gluteenitonta ruokavaliota ei suositella ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon. Keliakiaa sairastamattomalle gluteenittomasta ruokavaliosta ei ole hyötyä, vaan siitä voi olla jopa haittaa.
3.4 Määrittele vegaaniruokavalio. Selitä, kenelle se on tarpeellinen ja millaisia terveysnäkökulmia ruokavalion noudattamiseen liittyy. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 2000 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Vegaaniruokavalio ei sisällä lainkaan eläinkunnan tuotteita, vaan se koostuu ainoastaan kasvikunnan tuotteista. Vegaaniruokavaliossa monipuolinen proteiinien saanti turvataan yhdistelemällä eri kasviproteiinien lähteitä, kuten palkokasveja (pavut, linssit, herneet, soija), viljatuotteita, siemeniä ja pähkinöitä. Vegaaniruokavaliossa on kiinnitettävä huomiota proteiinin sekä tiettyjen vitamiinien (esimerkiksi B12- ja D-vitamiini) ja kivennäisaineiden (esimerkiksi kalsium, rauta, jodi) riittävään saantiin. Mikäli täydennetyt elintarvikkeet eivät kata ravintoaineiden tarvetta, on käytettävä vitamiini- tai kivennäisainelisiä.
Vegaaniruokavalio on omavalintainen. Se ei liity sairauden hoitoon (toisin kuin maidoton tai gluteeniton ruokavalio) tai ruokavalion aiheuttamien oireiden hoitoon (toisin kuin laktoositon ruokavalio). Vegaaniruokavaliota voidaan noudattaa terveydellisistä (esimerkiksi kansantautien riskin pienentäminen), ekologisista (ympäristöarvot) tai eettisistä (eläinten oikeudet, uskonnollinen vakaumus) syistä. Hyvin suunniteltu vegaaniruokavalio sopii melkein kaikille.
Pisteitys
5 p./ruokavalio. Määritelmästä 2 p., tarpeesta 1 p. ja terveysnäkökulmasta 2 p.
Pistevähennys merkkimäärän ylityksestä reaalikokeen yleisohjeen mukaisesti: 1–30 %:n merkkimäärän ylityksestä vähennetään 1 piste, yli 30 %:n ylityksestä 2 pistettä (5 pisteen tehtävä).
Jos vastauksessa on useita pieniä virheitä tai yksittäinen merkittävä virhe, vähennetään 2 pistettä/ruokavalio.
Osa 2: 20 pisteen tehtävät
4. Ajattelun vinoumat 20 p.
Ajattelun vinoumilla (ajattelun harhoilla tai vääristymillä, kognitiivisilla vinoumilla) tarkoitetaan ihmisen ajattelulle luontaisia taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintoja, tulkintoja ja hankittua tietoa tietyllä tavalla. Ajattelun vinoumat voivat ohjata havaintojamme ja päätöksentekoamme tilanteissa, joissa nopeasti ja asiaan kunnolla perehtymättä päädytään automaattisesti (oikopolkua) johonkin ratkaisuun. Vinoumia voi syntyä myös silloin, kun havaitsemme ajattelussamme ristiriitoja.
Vinoumat voivat vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen liittyvään päätöksentekoon, arkipäivän valintoihin ja riskien tunnistamiseen. Ne tekevät vaihtoehtojen tasapuolisesta ja puolueettomasta arvioinnista vaikeaa ja estävät objektiivisuutta. Ne vaikeuttavat dis- ja misinformaation tunnistamista sekä uuden tiedon hyväksymistä tai oppimista. Vinoumia hyödyntämällä on mahdollista motivoida ja suunnata ajattelua (alttius vaikutuksille). Vinoumista syntyvät ennakkoluulot ja stereotypiat saattavat vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti vuorovaikutussuhteissa. Tuntemalla oman ajattelunsa vinoumat voi vähentää omien ajatustensa puolueellisuutta.
Aineiston esimerkkihenkilöä A kuvaavassa tekstissä on kyse vahvistusharhasta. Se on kognitiivinen vinouma, jossa ihminen etsii aktiivisesti omia ennakkokäsityksiään tukevaa ja vahvistavaa informaatiota. Esimerkin henkilöllä on vahva uskomus hyvään kuntoon johtavasta harjoittelutavasta. Hän ei ota ristiriitaista tietoa huomioon, tai hän arvioi sitä eri tavoin kuin omaa ajatteluaan tukevaa informaatiota. Esimerkissä muuhun löydettyyn tietoon suhtaudutaan vähätellen tai se sivuutetaan vedoten siihen, ettei se koske omaa kohderyhmää. Päätös tavoitteellisen harjoittelun toteutustavasta tehdään vinoutuneiden tietojen perusteella tunnistamatta siihen liittyviä riskejä. Harjoittelun liian rankka aloitus voi vähentää harjoittelumotivaatiota.
Henkilöä B kuvaavassa tekstissä on kyse auktoriteettivinoumasta, joka liittyy taipumukseen uskoa ja noudattaa aidon tai näennäisen auktoriteetin neuvoja ja ohjeita, vaikka ne eivät olisi perusteltuja tai oikeita. Somevaikuttajat pyrkivät luomaan seuraajayhteisön, jossa samanmieliset vahvistavat toistensa näkemyksiä ja jossa vaikuttajat jakavat seuraajien uskomuksia tukevaa sisältöä. Aineiston henkilö B arvostaa somevaikuttajan tuottamaa sisältöä, ja hän on sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien perusteella vakuuttunut ohjeiden hyödyllisyydestä. Esimerkkihenkilö suhtautuu kritiikittömästi kuluttamaansa sisältöön, eikä hän kyseenalaista näkemiensä kuvien aitoutta. Hän luottaa vaikuttajan ohjeisiin ja uskoo niiden sopivan optimaalisesti myös hänelle itselleen ja hänen tavoitteisiinsa. Somevaikuttajan harjoittelusta välittyy sosiaalisen median perusteella yksipuolinen käsitys, jos harjoitteet valitaan sen mukaan, mikä näyttää kuvissa parhaalta. Vaikuttaja saattaa myös käyttää kuntosalilaitteita väärin, eivätkä hänen suosimansa harjoitteet välttämättä sovi kaikille hänen seuraajilleen. Vaikuttajan taustalla voi olla kaupallisia pyrkimyksiä. Esimerkissä vastuu harjoittelun sisällöstä on annettu vaikuttajalle eikä tietoa kyseenalaisteta tai sovelleta omiin tarpeisiin. Riskinä on, että innostus harjoitteluun vähenee, jos omat lihaskasvuun liittyvät tavoitteet eivät täyty.
Henkilöä C kuvaavassa tekstissä on kyse ylivertaisuusvinoumasta (Dunning–Kruger-efekti). Se on kognitiivinen vinouma, jossa omat kyvyt, tiedot ja osaaminen yliarvioidaan. Aineiston henkilö luottaa itseensä ja uskoo, että hänen opiskeluaikana saamansa opastus takaa oikeat suoritustekniikat, joten hän ei mielestään tarvitse enempää ohjeita tai harjoittelua. Henkilö saattaa yliarvioida osaamistaan, eikä hän välttämättä huomioi iän tuomia uusia tarpeita ja rajoituksia tai kuntosalilaitteiden ja -välineiden uudistumista. Myös uusi tutkimustieto on voinut jäädä saamatta. Harha estää perehtymästä uuteen tietoon tai ottamasta vastaan palautetta tai ohjausta, mistä voi seurata riskikäyttäytymistä ja altistumista rasitusvammoille tai äkillisille tapaturmille. Ylivertaisuusvinoumaan voi liittyä myös uskomus, että itsellä on paremmat tiedot kuin muilla vastaavassa tilanteessa olevilla.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
Ajattelun vinoumien määrittely (0-4 p.)
Yhden pisteen voi saada ajattelun vinouman määrittelystä (ajatteluharha tai vääristymä), yhden pisteen ajattelun vinoumien piirteistä (luontainen ajattelutaipumus, havaintojen, tulkintojen ja tiedon painotustapa, nopea automaattinen ratkaisu) ja kaksi pistettä aineiston esimerkkien tunnistamisesta tai nimeämisestä.
Ajattelun vinoumien näkökohdat (0-6 p.)
3 pistettä
Vastauksesta on tunnistettavissa vähintään kolme päätöksentekoon liittyvää näkökohtaa (valintojen tekeminen, riskien tunnistaminen, vaihtoehtojen arviointi, objektiivisuus, dis- ja misinformaation tunnistaminen, uuden tiedon hyväksyminen, alttius vaikutukselle, stereotypioiden ja ennakkoluulojen vaikutukset). Selitykset voivat olla aineistoesimerkkien kautta kirjoitettuja.
6 pistettä
Vastauksessa on perusteltu, miten ajattelun vinoumat vaikuttavat terveyteen liittyvään päätöksentekoon kuudesta nimetystä näkökohdasta. Perustelut voivat olla aineistoesimerkkien kautta kirjoitettuja.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, argumentaatio, kokonaisuus).
Mikäli aineistoon ei viitata, vähennetään kokonaispistemäärästä viisi pistettä.
5. Terveysviestintä 20 p.
Lääketieteellisen hoidon teho, turvallisuus, hyödyt, haitat ja käyttöaiheet on osoitettu luotettavilla, tieteellisillä tutkimuksilla. Nämä tutkimukset toteutetaan useassa eri vaiheessa viranomaisten hyväksymällä tavalla. Tutkimukseen perustuva tieteellinen tieto täytyy voida perustella ja osoittaa tutkimuksen avulla todeksi. Tieteellinen tieto on objektiivista, yleistettävissä olevaa, testattavaa ja kriittistä. Tutkimuksia voidaan toistaa, ja ne julkaistaan avoimesti kaikkien tarkasteltavaksi.
Kokemus- ja hyvinvointihoitojen hyödyistä on vain hoitoja saaneiden yksilöiden subjektiivisia kokemuksia. Niiden tehosta ei ole tieteellisiä tutkimuksia, eikä niiden esitetä vaikuttavan sairauksien hoitoon. Uskomushoidot perustuvat uskomuksiin eivätkä tutkittuun tietoon. Niiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä, tai ne on todettu tehottomiksi. Uskomushoitojen turvallisuutta ei myöskään ole osoitettu.
Aineistossa kuvatun tuotteen mainoksessa käytetään seuraavia, lääketieteen ulkopuolelle jääviin tuotteisiin ja hoitoihin tyypillisesti liittyviä väitteitä tai viestinnän keinoja:
Tutkimukset: Esitetyt väitteet eivät perustu luotettaviin tieteellisiin tutkimuksiin. Omakohtaiset kokemukset tai omalla lemmikkieläimellä tehdyt, tarkemmin määrittelemättömät kokeet eivät muodosta tieteellistä näyttöä tehosta tai vaikuttavuudesta.
Ihme: Hoidon luvataan saavan aikaan mullistavia tuloksia, ihmeitä. Tämän tueksi esitetään omakohtainen, tuotteen kehittäjän kokemus paranemisesta. Havaintoja hoidon haittavaikutuksista ei mainita lainkaan. ”Mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei yleensä ole totta.”
Myynti ja markkinointi: Tekstissä allergian hoidossa käytettävää tuotetta esittelee henkilö, joka myy omaa tuotettaan.
Asiantuntemus: Smith on maantieteen professori, joten hänellä ei ole aiheeseen liittyvää koulutusta tai asiantuntemusta. Smith kuvataan terveysasioista kapinallisesti ajattelevana hahmona, joka taistelee suurien lääketehtaiden vääriä toimintatapoja vastaan.
Kritiikin estäminen tai vähättely: Kritiikki esitetään todisteena ajojahdista, joka kohdistuu tuotteen keksijään.
Luonnollisuuteen vetoaminen: Tuote esitetään luonnonmukaisena ja sen kerrotaan olleen pitkään käytössä eräällä alkuperäiskansalla. Tuotteen väitetään olevan puhdas luonnontuote. Luonnontuotteet sisältävät usein terveydelle haitallisia epäpuhtauksia, ja niissä mahdollisesti olevien lääkkeellisesti vaikuttavien aineiden pitoisuudet saattavat vaihdella.
Pelottelu: Tieteellisesti tutkitulla ja vaikuttavaksi osoitetulla lääkkeellä on vakavia haittavaikutuksia, joita markkinoidulla tuotteella ei ole.
Kokonaisvaltaisuus: Aineistossa esitetään, että lääketiede hoitaa vain oiretta, tämä hoitomuoto hoitaa sairauden todellisia syitä kokonaisvaltaisesti.
Salaliitto: Tekstissä väitetään viranomaisten toiminnan perustuvan salaliittoihin esimerkiksi lääketeollisuuden kanssa. Lääketieteen ulkopuoliset hoidot perustuvat usein vastakkainasetteluun lääketieteen ja muiden menetelmien välillä. Yleisesti hyväksyttyjä auktoriteetteja väheksytään.
Vertaisarvioinnin ohittaminen: Tekstissä tieteellisen julkaisun vertaisarviointi ohitetaan maksamalla.
Pisteitys
Asiasisältö (0–10 p.)
3 pistettä
Vastauksessa on arvioitu asianmukaisesti kahta terveysviestinnän luotettavuuteen tai epäluotettavuuteen liittyvää seikkaa.
6 pistettä
Vastauksessa on arvioitu asianmukaisesti neljää terveysviestinnän luotettavuuteen tai epäluotettavuuteen liittyvää nimettyä seikkaa.
9 pistettä
Vastauksessa on arvioitu asianmukaisesti kuutta terveysviestinnän luotettavuuteen tai epäluotettavuuteen liittyvää nimettyä seikkaa.
Myös muut kuin hyvän vastauksen piirteissä esitetyt asianmukaiset kriteerit voidaan hyväksyä.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, arviointi, kokonaisuus).
Mikäli aineistoa ei viitata, vähennetään kokonaispistemäärästä viisi pistettä.
6. Kestävä kehitys ja terveys 20 p.
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen osa-alueet ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.
Analysoi ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden merkitystä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Ekologinen kestävyys
Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn.
Ekologinen kestävyys perustuu ymmärrykseen ihmisen ja muun luonnon välisistä yhteyksistä. Luonnon järjestelmät ylläpitävät elämää ja hyvinvointia tuottaessaan muun muassa puhdasta vettä, happea ja ravintoa. Luonto voi suojata meitä tulvilta, myrskyiltä ja muilta sään ääri-ilmiöiltä. Ihminen on osa luonnon kokonaisuutta ja täysin riippuvainen tämän kokonaisuuden elinvoimaisuudesta. Luonnon monimuotoisuuden nopea köyhtyminen uhkaa suoraan ihmisen hyvinvointia ja lisää esimerkiksi eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien eli zoonoosien esiintymistä.
Luontokontaktien puute näkyy myös terveydessä ja hyvinvoinnissa. Viimeisen vuosisadan aikana elinympäristö on kaupungistunut ja elintavat ovat muuttuneet. Muutokset ovat köyhdyttäneet ihmiskehon mikrobiston monimuotoisuutta, mikä on saanut immuunijärjestelmän tasapainon järkkymään. Tämä taas on yhteydessä useiden sairauksien, kuten allergioiden, astman ja tyypin 1 diabeteksen, syntyyn.
Luonnonvarojen ylikulutus, ympäristön saastuttaminen ja sen haitallinen muokkaaminen uhkaavat monin tavoin terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristön muutosten etenemistä on pyrittävä hillitsemään, ja lisäksi on varauduttava jo tapahtuneiden muutosten seurauksiin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin helleaaltoihin ja muihin sään ääri-ilmiöihin. Näillä on suoria terveysvaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen eikä resurssien tai luonnonvarojen ylikulutukseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Se luo mahdollisuudet hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle.
Kestävällä pohjalla oleva talous auttaa myös kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta.
Sosiaalinen kestävyys
Sosiaalisessa kestävyydessä keskeistä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle.
Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan jäsenet voivat elää hyvää elämää ilman köyhyyttä, nälkää, syrjintää ja eriarvoisuutta. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta takaa kaikille jäsenilleen hyvän elämän edellytykset ja mahdollisuudet tarvittaviin palveluihin, koulutukseen, työllistymiseen ja toimeentuloon. Se kohtelee jäseniään yhdenvertaisesti ja tukee terveyttä ja toimintakykyä. Lisäksi se pyrkii takaamaan hyvinvoinnin edellytykset myös tuleville sukupolville.
Kulttuurinen kestävyys
Kulttuurinen kestävyys takaa kulttuurien kehittymisen ja säilymisen sukupolvelta toiselle. Kulttuuriperinnön näkökulmasta kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kielten, perinteiden ja tapojen vaalimista ja eteenpäin välittämistä, monimuotoisuuden arvostamista ja kaikkien oikeuksien kunnioittamista. Kulttuurisen kestävyyden tavoitteena on kulttuuriperinnön vaalimisen lisäksi eri kulttuurien välisen yhteiselon edistäminen. Näin ollen myös rauhan, ihmisoikeuksien ja yhteistyön edistäminen on merkittävä osa kulttuurista kestävyyttä. Nämä ovat suorassa yhteydessä yhteisöjen ja yksilöiden terveyteen. Kulttuurisen kestävyyden suoria vaikutuksia terveyteen välittävät myös esimerkiksi ruokakulttuuri (tuki terveelliselle ruokavaliolle), liikuntakulttuuri (tuki liikkumiselle) ja kulttuuriharrastukset (mielenterveyden tukeminen).
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
3 pistettä
Kestävää kehitystä ja sen merkitystä terveydelle on analysoitu kahdesta laajemmasta näkökulmasta (ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen). Kestävyyden merkityksestä terveydelle on esitetty yhteensä kolme esimerkkiä.
6 pistettä
Kestävää kehitystä ja sen merkitystä terveydelle on analysoitu kolmesta laajemmasta näkökulmasta (ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen). Kestävyyden merkityksestä terveydelle on esitetty yhteensä viisi esimerkkiä.
9 pistettä
Kestävää kehitystä ja sen merkitystä terveydelle on analysoitu kaikista neljästä laajemmasta näkökulmasta (ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen). Kestävyyden merkityksestä terveydelle on esitetty yhteensä seitsemän esimerkkiä.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
Osa 3: 30 pisteen tehtävät
7. Väestön muuttuva terveys 30 p.
7.1 Nimeä kaavion ilmiötä kuvaava malli. 2 p.
Epidemiologia on tieteenala, jossa tutkitaan sairauksien esiintyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kuviossa esitetään malli, jolla havainnollistetaan epidemiologista siirtymää eli sairastavuudessa ja kuolleisuudessa pitkällä aikavälillä tapahtuvia muutoksia.
Voidaan hyväksyä myös vaihtoehto, jossa kuvataan epidemiologisen siirtymän sijaan demografinen siirtymä, joka liittyy väestöllisen muuntumisen malliin. Kuolleisuuden ja syntyvyyden muutosten perusteella siirtymä jaetaan yleensä neljään tai viiteen vaiheeseen. Mallin avulla voidaan yhteiskunnan ja terveydenhuollon suunnittelussa varautua tuleviin muutoksiin.
Pisteitys
Mallin tunnistamisesta ja oikeasta nimeämisestä saa 2 p (epidemiologinen siirtymä, demografinen siirtymä, transitio). Jos mallista on tunnistettu sairastavuuden ja kuolleisuuden muutokset ajassa, saa 1 p.
7.2 Nimeä kaaviossa esitetyt kuvaajat A, B ja C. 3 p.
Kaavion kuvaajat: A kuolleisuus, B syntyvyys, C väkiluku
Pisteitys
Kuvaajien oikeasta nimeämisestä 3 p.
7.3 Analysoi mallin (kaavio ) kuvaajien avulla väestön terveyttä ja sairauksia (sairastavuutta) sekä väestön määrää mallin eri vaiheissa 1–5. Selitä, mitkä tekijät mallin kussakin vaiheessa 1–5 ovat vaikuttaneet mallin kuvaajien osoittamiin muutoksiin. 25 p.
Väestön terveys ja sairastavuus sekä väestön määrä mallin vaiheissa 1–5 sekä tilannetta selittävät tekijät.
1. vaihe:
-
Kuolleisuus, erityisesti lapsikuolleisuus, on suurta, ja elinajanodote on lyhyt (syitä: puutetta ruuasta, jopa nälänhätä, huono hygienia, infektiot erityisesti lapsilla yleisin kuolinsyy, sairauksien hoito alkukantaista, terveystiedot ja -taidot puutteellisia).
-
Syntyvyys on suurta (syitä: suuri lapsikuolleisuus, ei perhesuunnittelua tai ehkäisyvälineitä).
-
Edellä mainittujen syiden vuoksi väestön määrä on pieni.
2. vaihe:
-
Kuolleisuus, erityisesti lapsikuolleisuus, vähenee (syitä: ravitsemustilanne kohenee, hygienia ja sanitaatio paranevat, terveydenhuolto kehittyy, lääketiede kehittyy, sairaaloita rakennetaan, tartuntatauteja pystytään hillitsemään rokotteilla).
-
Syntyvyys on suurta (syitä: työvoiman tarve maaseudulla, perhesuunnittelu vähäistä).
-
Väestö kasvaa (syitä: ravinnontuotanto kehittyy, koulutusjärjestelmä kehittyy, teollistuminen).
3. vaihe:
-
Kuolleisuus pienenee, ja useimmat kuolevat vanhuusiässä (syitä: tartuntatautien merkitys vähenee muun muassa hyvän hygienian ja lasten rokotusohjelmien ansiosta; krooniset sairaudet ovat yleisin kuolinsyy; terveyskäyttäytymisessä, kuten liikunnassa, ravitsemuksessa ja päihteiden käytössä, tapahtuu kielteisiä muutoksia; ylipaino ja lihavuus johtavat tarttumattomien sairauksien, esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syöpien, yleistymiseen).
-
Syntyvyys pienenee (syitä: kaupungistuminen, koulutustason nousu, perhesuunnittelu).
-
Väestön määrä kasvaa, vaikka syntyvyys pienenee, sillä lapsikuolleisuus vähenee ja elinajanodote on pitkä (syitä: elintaso nousee ja sen seurauksena teknologinen kehitys vähentää fyysisesti kuormittavaa työtä, vapaa-aika lisääntyy, terveydenhuolto on kehittynyttä).
4. vaihe:
-
Kuolleisuus vähenee (syitä: määrätietoinen kansanterveystyö eli terveyspolitiikka kantaa hedelmää, monipuolinen promootio ja preventio vahvistavat koko väestön terveyttä).
-
Syntyvyys on pientä (syitä: perhesuunnittelu, heikko työllisyysaste, ensisynnyttäjien keski-iän nousu).
-
Väestön kasvu hidastuu eliniän odotteen kasvusta huolimatta, koska lapsiluku on pieni.
5. vaihe:
-
Vanhuusiän kuolleisuus pysyy lähes ennallaan.
-
Syntyvyys on jopa kuolleisuutta pienempi (syitä: vanhemmaksi halutaan myöhemmällä iällä, toivotaan vähemmän lapsia).
-
Väestön määrä vähenee, pitkäikäisyys yleistyy – yhä suurempi osa väestöstä on ikääntyneitä.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–15 p.
Vastauksessa on analysoitu epidemiologisen mallin kuvaajien mukaisia muutoksia kuolleisuudessa (kuvaaja A), syntyvyydessä (kuvaaja B) ja väestössä (kuvaaja C) mallin kussakin viidessä vaiheessa. Vastauksessa on selitetty, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuolleisuudessa, syntyvyydessä ja väestössä mallin kussakin vaiheessa 1–5 tapahtuneisiin muutoksiin. Kustakin kuvaajasta (A, B, C) ja sen muutosten selittämisestä voi saada yhden pisteen vaihetta kohti, yhteensä enintään 15 pistettä.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
8. Raskaudenkeskeytys 30 p.
Raskaudenkeskeytys eli abortti tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä. Keskeytys tehdään lääkkein tai kirurgisesti.
Raskaudenkeskeytykseen liittyy useita eettisiä kysymyksiä. Sen eettisyyttä on mahdollista tarkastella muun muassa äidin, sikiön ja isän näkökulmasta sekä terveydenhuollon kannalta (ammattietiikka). Globaaleja raskaudenkeskeytykseen liittyviä ristiriitoja ja eroja voidaan tarkastella yksilön aseman kautta. Raskaudenkeskeytys on myös uskonnollinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kysymys, joka on lisäksi politisoitunut. Keskeinen eettinen ongelma koskee rajaa, jolloin alkiosta tai sikiöstä tulee ihminen. Raskaudenkeskeytyksen juridisten ja lääketieteellisten perusteiden määrittäminen edellyttää myös eettistä päätöksentekoa. Esimerkiksi raskaudenkeskeytyksen perusteena saatetaan pitää sikiön sairautta tai vammaisuutta, mutta pohdittavaksi jää, millainen vamma oikeuttaa keskeytyksen. On maita, joissa raskaudenkeskeytyksiä tehdään jopa sikiön sukupuolen vuoksi. Laissa perusteina mainitaan myös esimerkiksi lapsen saamiseen ja hoitamiseen liittyvä huomattava rasitus ja rajoittunut lapsenhoitokyky, jotka ovat nekin määrittelykysymyksiä.
Eettisen analysoinnin näkökulmia voivat olla seuraavat:
-
Arvot: Joissain yhteiskunnissa ja kulttuureissa saatetaan korostaa perhettä ja äitiyden merkitystä, jolloin raskaudenkeskeytys voi olla ristiriidassa näiden arvojen kanssa. Raskaudenkeskeytykseen liittyviä arvoja ovat myös uskonnolliset arvot, elämän pyhyys, elämän kunnioittaminen ja elämän suojelu. Esimerkiksi katolinen kirkko katsoo elämän alkavan hedelmöityksestä. Sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja yksityisyyttä arvoina korostavassa ajattelussa raskaudenkeskeytykseen suhtaudutaan myönteisemmin. Raskaudenkeskeytystä voi perustella myös terveyden arvolla. Naisen terveyden kannalta mahdollisuus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on tärkeä. Toisaalta etenkin laiton abortti saattaa vaarantaa naisen fyysisen terveyden, ja se on riski myös hänen mielenterveydelleen.
-
Normit: Kansainväliset sopimukset, kuten ihmisoikeussopimus tai YK:n naistenoikeussopimus, korostavat muun muassa ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Kansallinen lainsäädäntö ilmentää muun muassa kansallisia arvoja sekä käsitystä ihmisyydestä ja ihmisarvoisesta elämästä. Globaalisti tarkasteltuna raskaudenkeskeytys voi olla kokonaan kielletty, se voi olla sallittu terveydellisistä syistä tai äidin hengen pelastamiseksi tai aborttioikeus voi olla vapaa. Suomessa raskaudenkeskeyttämistä koskevan lain (239/1970, uudistus 1.9.2023) mukaan raskaus on mahdollista keskeyttää naisen pyynnöstä ilman perusteluja 12. raskausviikkoon asti. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) luvalla raskauden voi keskeyttää laissa määritellyin perustein raskausviikoilla 12–20. Näitä perusteita ovat seuraavat:
-
Raskauden jatkuminen vaarantaa raskaana olevan hengen ja terveyden.
-
Vanhemman sairaus rajoittaa kykyä hoitaa lasta tai raskaana olevan tai perheen elinolot ovat sellaiset, että lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat huomattava rasitus.
-
Lapsella on vaikea sairaus tai ruumiinvika.
-
Raskaana oleva on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias tai hän on synnyttänyt neljä lasta.
-
Raskaus on alkanut seksuaalirikoksen seurauksena.
Sikiövaurion tai epämuodostuman takia raskauden voi keskeyttää Valviran luvalla raskausviikkoon 24 asti. Suomessa valtaosa (92 %) raskaudenkeskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein. Keskeytyksiä tehdään eniten 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä.
-
-
Oikeudet: Kansainväliset ihmisoikeudet määrittävät oikeuden turvallisuuteen ja terveyteen. Naisen itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa on aborttioikeuden perusta. Aborttioikeutta voi puolustaa sillä perusteella, että naisella tulisi olla valta päättää lasten saamisen ajankohdasta ja siitä, haluaako hän ylipäänsä lapsia. Tämä on tärkeää etenkin silloin, jos raskaus uhkaa naisen terveyttä ja hyvinvointia tai jos raskaus on seurausta raiskauksesta. Oikeusperustein voidaan tarkastella myös sikiön oikeutta elämään, sikiön oikeutta syntyä toivottuna tai isän oikeuksia päättää sikiön elämästä. Potilaan oikeuksiin kuuluvat esimerkiksi raskaudenkeskeytystä koskevan tiedon saaminen, laadukas hoito eli turvallinen raskaudenkeskeytys, yhdenvertaisuus sekä vakaumuksen ja yksityisyyden kunnioittaminen. Kansainvälisiin seksuaalioikeuksiin kuuluvat esimerkiksi oikeus päättää lasten saamisen ajankohdasta ja lasten lukumäärästä sekä oikeus saada seksuaaliterveyspalveluja. Näiden palvelujen piiriin kuuluvat raskaudenehkäisyn ohjaus ja mahdollisuus saada käyttöönsä itselleen sopiva ehkäisymenetelmä, äitiyshoito sekä raskaudenkeskeytyspalvelut. Seksuaaliterveyspalveluiden tulisi olla jokaisen ulottuvilla varallisuudesta riippumatta, mutta kaikissa maissa niitä ei aina ole saatavilla. Raskaudenkeskeytystä toivovan oikeudenmukainen kohtelu ei myöskään toteudu kaikkialla.
-
Seuraukset: Raskaudenkeskeytyksen tai sen tekemättä jättämisen seurauksia tarkasteltaessa sikiön ja äidin eduissa voi olla eettinen ristiriita. Maissa, joissa ei ole mahdollisuutta turvalliseen ja lailliseen raskaudenkeskeytykseen, tehdään vaarallisia ja laittomia abortteja, joihin liittyy henkeä vaarantavia riskejä. Kaikilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin tai mahdollisuutta matkustaa sellaiseen maahan, jossa raskaudenkeskeytyksen voisi saada. Monet laittomaan aborttiin liittyvät seikat saattavat vaarantaa raskaana olevan naisen terveyden. Näitä ovat esimerkiksi tekijän epäpätevyys, puutteellinen hygienia, vaarallinen lääkitys tai toimenpiteen aikana tapahtuvat virheet. Nainen voi myös itse yrittää keskeyttää raskautensa terveydelle vaarallisin keinoin. Raskaudenkeskeytykseen liittyvät riskit ja kuolemantapaukset ovat yleisempiä maissa, joissa aborttioikeutta on rajattu. Toisaalta jos raskauden keskeyttäminen ei ole mahdollista, seuraa suunnittelemattomista ja ei-toivotuista raskauksista koulunkäynnin ja uran keskeytymisiä tai perheen voimavarat ylittäviä lapsilukumääriä. Tämä lisää köyhyyttä, joka on erityisesti kehittyvissä maissa terveysriski. Myös teiniraskaudet voivat vaarantaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden. Lisäksi joissain kulttuureissa syrjitään yksinäisiä äitejä. Lapsen elämänlaadun kannalta ei ole edullista, jos hän kokee tai tietää olevansa ei-toivottu lapsi. Maissa, joissa raskaudenkeskeytys on laissa kielletty, toimenpiteestä seuraa juridinen rangaistus sekä sen tekijälle että raskaana olevalle. Raskaudenkeskeytykset ja laittomien keskeytysten komplikaatiot tuottavat terveydenhuollolle kustannuksia.
-
Motiivit: Aborttilainsäädäntö antaa mahdollisuuden väestöpoliittiseen vallankäyttöön. Esimerkiksi riittävä syntyvyys saatetaan pyrkiä varmistamaan aborttikiellolla tai etnisiä ryhmiä hallitsemaan pakkoaborteilla. Aborttikielloista on tullut myös poliittinen väline, jolla etsitään tukea äänestäjiltä. Valtaan perustuva yhteiskunnallinen motiivi on eettisesti arveluttava. Suojelullinen motiivi voi liittyä sekä abortin kieltämiseen että sen sallimiseen. Äidin tai perheen päätöksenteon motiivit liittyvät elämäntilanteeseen ja raskauden alkamisen lähtötilanteeseen (esimerkiksi raiskaus).
-
Velvollisuudet: Kansallinen lainsäädäntö määrittää terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuollon ammattilaisia sitoo myös ammattietiikka, johon kuuluu velvollisuus kunnioittaa elämää ja vähentää kärsimystä. Voidaan myös kysyä, onko raskaana olevalla velvollisuuksia sikiötä, puolisoa, perhettä, sukua, yhteisöä tai yhteiskuntaa kohtaan. Tärkeä periaate on, ettei ketään saisi käyttää välineenä. Jos nainen pakotetaan jatkamaan raskautta, hänestä tulee väline, mutta toisaalta abortoitu sikiö voi olla väline äidin tavoitteiden saavuttamiseksi.
-
Hyveet: Myötätuntoisuus ja vastuullisuus ovat hyveitä, joiden mukaan toimiminen on eettisesti oikein. Myötätunto voi kohdistua sekä itseen että toiseen, ja vastuullisuus kertoo huolellisesta harkinnasta ja viisaudesta ennen päätöksentekoa. Raskaudenkeskeytys ja raskauden jatkaminen voivat kumpikin olla valintoja, joiden vuoksi joutuu kohtaamaan ulkopuolelta tulevia paineita hyveellisyyteen. Hyveellinen lähimmäinen tukee raskaana olevan päätöstä.
Vastaus tulee jäsennellä erilaisten näkökulmien kautta siten, että siitä välittyy ymmärrys raskaudenkeskeytykseen kytkeytyvien eettisten kysymysten moninaisuudesta. Raskaudenkeskeytykseen liittyvien osapuolten kartoittaminen auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Pelkkä näkökulmien luettelointi tai kuvailu ei riitä, vaan esiin on nostettava myös niihin vaikuttavia taustatekijöitä ja mahdollisia ristiriitoja.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–15.
4 pistettä
Vastauksessa on analysoitu raskaudenkeskeytystä globaalilla tasolla yhdestä eettisestä näkökulmasta (arvot, oikeudet, seuraukset, motiivit, velvollisuudet, hyveet).
7 pistettä
Vastauksessa on analysoitu raskaudenkeskeytystä globaalilla tasolla kahdesta eettisestä näkökulmasta.
10 pistettä
Vastauksessa on analysoitu raskaudenkeskeytystä globaalilla tasolla kolmesta eettisestä näkökulmasta. Näkökulmat on nimetty asianmukaisesti. Vastauksessa punnitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai huomioidaan poikkeuksia ja erityistapauksia, joita tarkastellaan kriittisesti suhteessa kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
13 pistettä
Vastauksessa on analysoitu raskaudenkeskeytystä globaalilla tasolla neljästä eettisestä näkökulmasta.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).
9. Terveyteen vaikuttavat elintavat 30 p.
Liikkumisen analyysi
Lasten ja nuorten liikkumissuosituksessa kuvataan tieteellisen näytön perusteella, kuinka paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi.
| Lasten ja nuorten liikkumissuositus 7–17-vuotiaille | Millen liikkumisen analyysi |
|---|---|
| Harrasta monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään 60 minuuttia päivässä. | Suositus toteutuu osittain eli kolmena päivänä viikon aikana: tanssiharjoitus, koripallo ja hiihtolenkki. Myös ulkoilu saattaa täyttää kriteerin. |
| Paranna kestävyyttä 3 kertaa viikossa. | Suositus toteutuu kolmena päivänä viikon aikana. Kestävyyslajeiksi luetaan juoksu, hiihto ja koripallo. |
| Vahvista lihaksia ja luustoa. Huomioi myös notkeus, tasapaino ja ketteryys. | Suosituksen toteutumisessa on parannettavaa. Tanssissa, koripallossa ja hiihdossa on vaadittuja osa-alueita. Luuliikuntaa ovat mm. juoksulenkki, koripallo ja sisällöistä riippuen myös tanssiharjoitus. Liikkuvuusharjoittelua ei Millellä näytä olevan lainkaan, mutta tanssi-, koripallo- ja hiihtoharjoitukset voivat oikein toteutettuina parantaa tasapainoa ja ketteryyttä. |
| Täydennä liikuntaharrastuksia kevyellä arjen liikkumisella, joka voi toteutua lyhyissäkin jaksoissa. | Kevyttä arjen liikkumista viikon aikana ovat kävely kouluun kahtena päivänä sekä ulkoilu viikonloppuna. |
Millen viikolla 5 on melko paljon liikuntaa. Koska Millen fyysisen kunnon lähtötasoa tai liikkumiskertojen yksityiskohtaista sisältöä ei tiedetä, ei tarkkoja terveyteen liittyviä johtopäätöksiä voi tehdä. Ravitsemuksessa sekä levon ja palautumisen määrässä on puutteita, joiden vuoksi fyysinen kunto ei todennäköisesti kehity. Liikkuminen lisää unentarvetta ja energiankulutusta.
Ruokailemisen analyysi
Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta on ensimmäinen valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), Opetushallituksen (OPH) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä julkaisema ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin.
| Terveellisen ruokailemisen ohjeita | Millen ruokailemisen analyysi |
|---|---|
| Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1–2 välipalaa. (Ateria-ajat ja -tottumukset ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia ja yksilöllisiä.) | Mille on syönyt vain yhtenä päivänä eli maanantaina ravitsemussuositusten mukaiset 3 ateriaa ja 2 välipalaa. Ravitsemuksen kokonaisuus on puutteellinen. |
| Aamupala: Opiskelija hyötyy aamupalasta, koska aamiaisen syöminen näyttäisi tutkimusten mukaan parantavan suoriutumista erilaisissa tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja muistia vaativissa tehtävissä. | Mille on jättänyt aamupalan syömättä neljä kertaa viikon aikana. Tässä Millellä on selkeästi parannettavaa. Syödyt aamiaiset ovat olleet ainakin osittain suositusten mukaisia. |
|
Lounas: Opiskelupäivän aikana nautittava, riittävä ja monipuolinen ateria ja terveyttä edistävät välipalat tukevat opiskelijoiden jaksamista, ylläpitävät vireyttä ja oppimiskykyä sekä rytmittävät päivää työrupeamiin. Opiskelijalla on lakisääteinen oikeus maksuttomaan ravitsemussuositusten mukaiseen ateriaan. | Lounaan Mille on syönyt joka päivä. Koulupäivinä lounas on ollut suositusten mukainen yhden kerran. Osittain suositusten mukaisen lounaan Mille on syönyt neljä kertaa viikon aikana. Viikonloppuna Mille on syönyt lounaan sekä lauantaina että sunnuntaina, mutta ateriat eivät ole olleet suositusten mukaisia. |
|
Välipalan nauttiminen on terveellinen tapa, joka pitää olon energisenä ja ateriarytmin säännöllisenä. Välipala tukee tarvittaessa myös painonhallinnassa. Iltapäivän välipala virkistää ja mahdollistaa liikunnan harrastamisen jo ennen iltaruokailua. | Mille on syönyt välipalaa vain kahtena päivänä. |
| Päivällinen: Päivällinen antaa energiaa illan harrastuksiin, opiskeluun ja mahdolliseen työntekoon. | Päivällisen Mille on syönyt viisi kertaa viikon aikana. Näistä aterioista vain yksi on ollut suositusten mukainen. Päivällisen terveellisyydessä Millellä on selkeästi parannettavaa. |
| Iltapala: Suositusten mukainen iltapala on hyödyllinen, koska se parantaa unen laatua tasaamalla veren sokeriarvoja. Iltapalalla voi myös täydentää päivän ravintoaineiden saantia. | Iltapalan Mille on syönyt joka päivä. lltapala on ollut epäterveellinen maanantaita lukuun ottamatta. |
Millen ravitsemuksesta voi tarkastella ateriarytmiä ja Millen itsensä arvioimaa aterioiden terveellisyyttä. Arkisin lounaan syöminen säännöllisesti on terveyttä ylläpitävä elintapa. Viikonloppuna Millen ruokailutottumuksissa on korjattavaa, kun otetaan huomioon myös muut elintavat. Esimerkiksi lauantaiaamuna hän on syönyt suositusten mukaisen aamiaisen ja tehnyt rankan hiihtolenkin, mutta edellisen illan runsas päihteiden käyttö on aiheuttanut todennäköisesti krapulaoireita, jolloin rankka liikkuminen voi heikentää suorituskykyä ja aiheuttaa uupumusta tai sydämen rytmihäiriöitä.
Nukkumisen analyysi
| Terveellisen nukkumisen ohjeita | Millen nukkumisen analyysi |
|---|---|
| Nuori tarvitsee unta keskimäärin 8–10 tuntia yössä. Unentarve ei vähene murrosiässä. |
Millen yöunen pituus on arkisin ollut 5–9 tuntia. Viikonloppuna yöunta oli lauantaina 3 tuntia ja sunnuntaina 10 tuntia. Koko viikon aikana Mille on nukkunut yhteensä 46 tuntia, kun suosituksen mukaan unta pitäisi saada 56 tuntia. Millen unitottumukset eivät edistä terveyttä. |
| Säännölliset heräämis- ja nukkumaanmenoajat vahvistavat unirytmiä ja auttavat sisäisen kellon toimintaa. | Univajetta on kertynyt tällä viikolla vähintään 10 tuntia. Rikkonainen unirytmi heikentää Millen opiskelu- ja toimintakykyä suurella todennäköisyydellä. |
| On normaalia herätä lyhyesti muutaman kerran yössä, sillä unen vaiheet vaihtelevat useita kertoja yön aikana. Myös herääminen täysin hereille on aivan normaalia kerran tai kaksi yössä. Ongelmalliseksi tilanne voi muuttua, jos uneen ei pääse nopeasti takaisin tai jos heräämisiä on paljon. | Millen viikkoon näyttää kuuluvan hänen oman raportointinsa mukaan päihteiden käyttöön liittyvää yöllistä heräilyä, joka heikentää unen laatua ja lyhentää unta. |
Millen yöunien pituus vaihtelee viikon aikana liian paljon. Millellä näyttäisi olevan viivästynyt unirytmi, koska hän on mennyt arkenakin myöhään nukkumaan. Yöunet jäävät lyhyiksi, koska hänen heräämisaikansa on arkisin 6.30. Jos tilanne jatkuu pitkään, syntyy univaje, jolloin nuori on aamuisin väsynyt ja nukkuu mielellään viikonloppuisin pitkään. Nukkuminen, ravitsemus ja liikkuminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat toinen toisiaan muodostaen kokonaisuuden, joka vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin sekä toiminta- ja työkykyyn.
Päihteiden käytön analyysi
| Alle 18-vuotiaan nuoren päihteettömyys | Millen tupakoinnin ja alkoholinkäytön analyysi |
|---|---|
| Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ja tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy on erittäin tärkeää. Ehkäisytoimet kohdistetaan erityisesti 9–18-vuotiaisiin, ja siksi tupakkalaissa kielletään tupakkatuotteiden ja sähkösavukkeiden käyttö oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. | Mille on polttanut neljänä päivänä viikon aikana. |
| Suomen laki ja säädökset suojelevat nuorta kieltämällä alle 18-vuotiaalta alkoholin hallussapidon. | Mille on juonut 14 alkoholiannosta, joista 10 annosta viikonloppuna. |
Millelle on ilmeisesti kehittynyt tai kehittymässä nikotiiniriippuvuus. Hänen tulee lopettaa tupakointi mahdollisimman pian. Tupakointi heikentää mm. fyysistä kuntoa ja suorituskykyä. Nikotiini myös hidastaa liikunnasta palautumista, lisää vammautumisriskiä ja vähentää lihasmassaa ja lihasvoimaa. Mille on 17-vuotias, ja siksi terveyttä edistävä raittius on hänelle paras vaihtoehto. Alaikäisille nuorille ei voida asettaa suositusta turvallisesta alkoholinkäytön riskitasosta, vaan nuoren alkoholinkäyttö on aina riskikäyttöä.
Elintapojen väliset yhteydet
-
Liikkuminen lisää unentarvetta ja energiankulutusta.
-
Epäsäännöllinen ateriarytmi ja ravitsemuksen laadulliset puutteet voivat haitata liikuntasuosituksen toteuttamista (palautuminen ym.).
-
Univaje ja valvominen myöhään häiritsevät suositusten mukaisen ravitsemuksen toteuttamista (esim. herkuttelun kontrollointi).
-
Päihteiden käyttö vaikuttaa epäedullisesti unen laatuun ja määrään, unirytmiin, liikkumisen määrään ja laatuun, ateriarytmiin ja aterioiden laatuun.
Pisteitys
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–15. Asiasisällön pisteet jakautuvat seuraavasti:
| liikkuminen 0–4 pistettä | ruokaileminen 0–3 pistettä | nukkuminen 0–3 pistettä | päihteet 0–2 pistettä | elintapojen väliset yhteydet 0–3 pistettä |
|---|---|---|---|---|
| - lasten ja nuorten liikkumissuositus - kestävyys - lihaskunto - arkiliikunta |
- yleinen ravitsemussuositus - ruokailun laatu (terveellisyys) - aterioiden määrä - säännöllinen ruokailurytmi | - unen määrä - unen laatu / heräilyt - säännöllinen unirytmi | - ei tupakointia - ei alkoholinkäyttöä | - liikkuminen - ruokaileminen - nukkuminen - päihteettömyys |
Yhteensä 15 p.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö, analysointi, kokonaisuus).