Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto (näkövammaiset)

23.9.2025

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.11.2025

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä viiteen aihepiiriin. Valitse kussakin osatehtävässä (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p.

Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Hindulaisessa Ramayana-eepoksessa kuvataan Rama-jumalan seikkailuja, joissa hänen apunaan on nyky-Intiassa hyvin suosittu apinajumala 1 p.

  • Krishna.  (-1 p.)
  • Hanuman.  (1 p.)
  • Shiva.  (-1 p.)

1.2 Valaistumisensa jälkeen Siddhartha Gautama Buddha 1 p.

  • alkoi opettaa muille oivaltamaansa totuutta.  (1 p.)
  • vetäytyi takaisin yksinäisyyteen ja ryhtyi askeetiksi.  (-1 p.)
  • nousi taivaaseen.  (-1 p.)

1.3 Koraanin pyhän tekstin välitti Muhammadille 1 p.

  • enkeli Moroni.  (-1 p.)
  • imaami Ali.  (-1 p.)
  • enkeli Gabriel.  (1 p.)

1.4 Raamatun kirjoista niin sanottua apokalyptista kirjallisuutta edustaa 1 p.

  • Sananlaskut.  (-1 p.)
  • Apostolien teot.  (-1 p.)
  • Johanneksen ilmestys (Ilmestyskirja).  (1 p.)

1.5 Hindulaisuudessa päämääränä on vapautua jälleensyntymisen kiertokulusta, johon viitataan käsitteellä 1 p.

  • atman.  (-1 p.)
  • samsara.  (1 p.)
  • brahman.  (-1 p.)

1.6 Buddhan opetuksen mukaan tulee turvata sanghaan, jolla tarkoitetaan 1 p.

  • Veda-kirjoituksia.  (-1 p.)
  • buddhalaista yhteisöä.  (1 p.)
  • kahdeksanosaista tietä.  (-1 p.)

1.7 Katolisen kirkon opin mukaan Rooman piispa eli paavi on 1 p.

  • Johanneksen seuraaja.  (-1 p.)
  • Pietarin seuraaja.  (1 p.)
  • Paavalin seuraaja.  (-1 p.)

1.8 Martin Lutherin mukaan ihminen pelastuu 1 p.

  • hyvien tekojen perusteella.  (-1 p.)
  • Jumalan armosta.  (1 p.)
  • jumalallistumalla.  (-1 p.)

1.9 Jainalaisessa etiikassa on keskeistä 1 p.

  • Jumalan säätämien käskyjen noudattaminen.  (-1 p.)
  • ihmisten väliset hierarkkiset suhteet.  (-1 p.)
  • väkivallattomuuden ihanne.  (1 p.)

1.10 Juutalaisuudessa kosher-ruokasäädösten mukaan 1 p.

  • karja teurastetaan viiltämällä eläimen kaula ja valuttamalla veri pois.  (1 p.)
  • naudanlihan syöminen ei ole sallittua.  (-1 p.)
  • alkoholin nauttiminen ei ole sallittua.  (-1 p.)

1.11 Buddhalaisuudessa yksi viidestä eettisestä ohjeesta, joita jokaisen tulisi noudattaa, on 1 p.

  • pidättäytyminen valheellisesta puheesta.  (1 p.)
  • vanhempien kunnioittaminen.  (-1 p.)
  • oman kastin mukaisten velvollisuuksien suorittaminen.  (-1 p.)

1.12 Kungfutselaisuudessa ihanteena on 1 p.

  • kamiksi tuleminen kuoleman jälkeen.  (-1 p.)
  • jalo ihminen eli junzi.  (1 p.)
  • munkkina eläminen.  (-1 p.)

1.13 Kipa on uskonnollinen päähine 1 p.

  • sikhiläisyydessä.  (-1 p.)
  • juutalaisuudessa.  (1 p.)
  • islamissa.  (-1 p.)

1.14 Buddhalaisen munkin vastaanottaessa almuja hänellä on tyypillisesti mukanaan 1 p.

  • kulho ruokalahjoituksille.  (1 p.)
  • kartta reitin löytämiseksi.  (-1 p.)
  • kynttilä rukousta varten.  (-1 p.)

1.15 Katolisessa hartauden harjoittamisessa tärkeä esine on 1 p.

  • Tooran jakeita sisältävä tefillin-kotelo.  (-1 p.)
  • hiekasta tehty mandala.  (-1 p.)
  • ruusukkorukousnauha.  (1 p.)

1.16 Kamidana-alttari on tärkeä osa 1 p.

  • buddhalaisuutta.  (-1 p.)
  • shintolaisuutta.  (1 p.)
  • sikhiläisyyttä.  (-1 p.)

1.17 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa tärkeimmät rituaalit suoritetaan 1 p.

  • temppelissä.  (1 p.)
  • kappelissa.  (-1 p.)
  • valtakunnansalissa.  (-1 p.)

1.18 Juutalaisuudessa hautaaminen toimitetaan 1 p.

  • sapattina.  (-1 p.)
  • mahdollisimman pian kuoleman jälkeen.  (1 p.)
  • mieluiten jonain juutalaisen kalenterin juhlapyhänä.  (-1 p.)

1.19 Islamissa syntymään liittyviin rituaaleihin kuuluu 1 p.

  • kastejuhla, jossa lapsi liitetään seurakuntaan.  (-1 p.)
  • uskontunnustuksen kuiskaaminen vauvan korvaan.  (1 p.)
  • hiusten leikkaaminen ja niiden uhraaminen jumalille.  (-1 p.)

1.20 Kumbh mela on hindulainen 1 p.

  • meditaatiotekniikka.  (-1 p.)
  • luostarilaitos.  (-1 p.)
  • pyhiinvaellusjuhla.  (1 p.)

2. Uskontoihin liittyviä käsitteitä 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, liittääkö kokelas käsitteen oikeaan uskontoon. Lisäksi arvioidaan sitä, miten monipuolisesti hän selittää käsitteen uskonnollista sisältöä. Käsitteen liittämisestä oikeaan uskontoon saa kaksi pistettä. Lisäksi jokaisesta käsitteen uskonnollista sisältöä koskevasta olennaisesta näkökohdasta saa yhden pisteen; uskonnollisen sisällön erittelemisestä voi saada kuitenkin korkeintaan kolme pistettä.

2.1

Selitä, mihin uskontoon käsite Kaaba liittyy ja mitä se tarkoittaa.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Käsite liittyy islamiin. Kaaba on temppeli, joka sijaitsee Mekassa Saudi-Arabiassa. Muslimien rukoussuunta on Kaaban temppeliä kohti. Pyhiinvaelluksen aikana muslimit kiertävät Kaaban temppelin seitsemän kertaa. Pyhiinvaeltajat pyrkivät koskettamaan mustaa kiveä, joka on temppelin ulkoseinässä. Kaaban temppeli on verhottu mustalla kankaalla, joka vaihdetaan vuosittain. Kaabassa (ja Mekassa) saavat vierailla vain muslimit. Islamin mukaan Kaaba on alun perin Aadamin rakentama.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.2

Selitä, mihin uskontoon käsite torii-portti liittyy ja mitä se tarkoittaa.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Käsite liittyy shintolaisuuteen. Torii-portteja esiintyy erityisesti pyhäkköalueella, jossa se erottaa maallisen ja pyhän alueen toisistaan. Portin läpi kulkeminen puhdistaa ihmistä rituaalisesti. Torii on oveton portti, ja niitä on rakennettu useilla eri tyyleillä. Usein Torii-portti on väriltään punainen. Torii-porttia käytetään shintolaisuuden tunnuksena.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.3

Selitä, mihin uskontoon käsitepari yin ja yang liittyy ja mitä se tarkoittaa.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Käsite liittyy taolaisuuteen. Yin ja yang kuvaavat kahta maailmankaikkeuden vastakkaista mutta toisiaan täydentävää voimaa. Yin symboloi esimerkiksi feminiinisyyttä, pimeyttä ja passiivisuutta ja yang maskuliinisuutta, valoa ja aktiivisuutta. Taolaisen filosofian mukaan näiden kahden voiman tulee olla tasapainossa. Kiinalaisessa lääketieteessä pyritään tasapainottomaan nämä kaksi voimaa ihmisessä. Yin ja yang -symbolia käytetään taolaisuuden tunnuksena.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.4

Selitä, mihin uskontoon käsite aum (käytetään myös muotoa om) liittyy ja mitä se tarkoittaa.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Käsite liittyy Intian uskontoihin, kuten hindulaisuuteen. Aum-tavu tunnetaan myös buddhalaisuudessa, jainalaisuudessa ja sikhiläisyydessä. Aum-tavua voidaan luonnehtia ikiaikaiseksi luomisen ääneksi ja universumin alkuperäiseksi värähtelyksi. Aum on pyhin tavu hindulaisuudessa, jossa se kuvaa brahmania ja jossa sitä voidaan toistaa hengellisissä harjoituksissa. Mantrat alkavat usein aum-tavulla. Aum-tavua käytetään hindulaisuuden tunnuksena.

Vastaus voi sisältää myös muita oleellisia näkökohtia.

3. Uskonto ja kestävä kehitys 20 p.

Kestävä kehitys tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on taata se, että tulevaisuudessa toimintamahdollisuudet ovat yhtä hyvät tai paremmat kuin nykyisin. Kestävä kehitys koostuu ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.

Arvioi, miten uskonto voi yhtäältä edistää ja toisaalta estää kestävää kehitystä.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas arvioi uskonnon mahdollisuutta edistää ja estää kestävää kehitystä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi vähintään kahdesta näkökulmasta, miten uskonto voi edistää ja estää kestävää kehitystä. Vastaus sisältää sekä edistämiseen että estämiseen liittyviä näkökulmia.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi monipuolisesti ja oivaltavasti, miten uskonto voi edistää ja estää kestävää kehitystä. Vastaus sisältää näkökulmia, jotka liitetään ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen – näistä kaikista kestävän kehityksen osa-alueista ei kuitenkaan edellytetä sekä edistävien että estävien seikkojen käsittelyä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Uskonto voi tapauksen ja tilanteen mukaan joko edistää tai estää kestävyyden eri osa-alueita. Ekologinen kestävyys on koko kestävän kehityksen perusta. Sen tavoitteena on säilyttää kasvi- ja eläinlajien monimuotoisuus ja ekosysteemien toimivuus sekä käyttää luonnonvaroja kestävästi. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa hyvinvoinnin edellytysten siirtymistä ja kehittymistä sukupolvelta toiselle. Sen tavoitteena on vähentää yksilöiden välistä eriarvoisuutta hyvinvoinnissa ja osallisuudessa. Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää yhteiskunnan jäsenten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä perusoikeuksien ja elämän perusedellytysten toteutumista. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kulttuurin osatekijöiden, kuten kielten, perinteiden ja tapojen, vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Kulttuuriperinnön vaalimisen lisäksi kulttuurisen kestävyyden tavoitteena on eri kulttuurien välisen yhteiselon edistäminen, monimuotoisuuden arvostaminen ja kaikkien oikeuksien kunnioittaminen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista, kestävää kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai resurssien, kuten luonnonvarojen, liikakäyttöön tai hävittämiseen.
  • Monissa uskonnoissa keskeistä on luonnon ja kaiken elollisen kunnioitus sekä kohtuullinen elämäntapa. Nämä periaatteet voivat edistää sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. Joissakin uskonnoissa ihmisen on kuitenkin myös ajateltu olevan luonnon yläpuolella, mikä on voinut vaikuttaa monien lajien katoamiseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen.
  • Uskonnolliset yhteisöt edistävät sosiaalista kestävyyttä esimerkiksi järjestämällä ruokahuoltoa, terveydenhoitoa ja koulutusta sekä edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Uskonnot voivat kuitenkin myös ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa.
  • Uskonnolla voi olla tärkeä merkitys esimerkiksi kansankielten sekä erilaisten perinteiden ja tapojen ylläpitämisessä ja edistämisessä.
  • Monet uskonnot osallistuvat rauhantyöhön ja edistävät ihmisoikeuksia ja eri ryhmien välistä yhteistyötä. Ne voivat silti myös ylläpitää jännitteitä ja viholliskuvia esimerkiksi etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä tai niiden sisällä.
  • Monissa uskonnoissa esiintyy esimerkiksi vastavuoroisuuden periaate, niin sanottu kultainen sääntö, jonka noudattaminen voi edistää kestävää kehitystä ekologiselta, sosiaaliselta, kulttuuriselta ja taloudelliselta kannalta.
  • Yli 80 prosenttia maailman väestöstä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön, ja ennusteiden mukaan osuus on kasvussa. Uskonnolliset arvot luovat ajattelun ja toiminnan pohjaa uskonnollisiin yhteisöihin kuuluville. Tällä on merkitystä myös kestävän kehityksen edistämisessä, sillä muutos ajattelussa ja toiminnassa on usein pysyvämpi, jos se perustuu ihmisten vakaumuksiin ja arvoihin.
  • Uskonnot ja uskonnolliset johtajat voivat edistää kestävää kehitystä ja pysyvän muutoksen aikaansaamista. Uskonnollisiin johtajiin vaikuttamalla on mahdollista vaikuttaa kokonaisiin yhteisöihin.
  • YK on asettanut vuoteen 2030 ulottuvan toimintaohjelman, johon kirjattuja kestävän kehityksen tavoitteita myös monet uskonnolliset johtajat ja uskontopohjaiset järjestöt edistävät.
  • Länsimaisten yhteiskuntien maallistumiskehityksestä huolimatta uskonnoilla on suuri merkitys varsinkin kehittyvissä maissa. Niissä uskonnollisilla yhteisöillä on yleensä yhteydet syrjäisimpiinkin alueisiin myös silloin, kun toimivaa valtionhallintoa ei ole tai kun julkiset sosiaalipalvelut ovat heikot.
  • Uskonnollisilla yhteisöillä on valmiit ja pysyvät verkostot. Ne ovat usein toimineet samoilla alueilla jo vuosisatojen ajan, ja niillä on erinomainen paikallistuntemus.
  • Monilla kestävää kehitystä edistävillä kehitysyhteistyöjärjestöillä on uskonnollinen arvopohja.
  • Uskonto voidaan nähdä alistavana aatejärjestelmänä, joka rajoittaa ihmisoikeuksien toteutumista.
  • Uskonnollisten yhteisöjen ja uskontopohjaisten järjestöjen toimintaa saatetaan myös kyseenalaistaa epäilyillä siitä, että autettavia yritetään käännyttää apua tarjoavan järjestön edustamaan uskontoon. Kansainvälisiin humanitaarisen avun periaatteisiin sitoutuneet uskontopohjaiset järjestöt eivät kuitenkaan tee julistustyötä tai erottele avunsaajia uskonnon perusteella.
  • Uskonnoilla on suuri merkitys myös humanitaarisissa kriiseissä ja pandemioissa. Esimerkiksi ebolaviruksen leviämistä hillittäessä oli ratkaisevaa, että uskonnolliset johtajat antoivat ohjeet uusista hautajaiskäytännöistä.
  • Koronaviruspandemian aikana monet uskonnolliset johtajat antoivat uskonnollisten yhteisöjen tiloja käyttöön rokotuksia varten ja levittivät tietoa tartunnalta suojautumisesta. Toisaalta osa heistä antoi myös väärää tietoa tartunnan leviämisestä ja siltä suojautumisesta.
  • Uskonto on merkittävä voimavara ja toivon lähde myös vaikeissa olosuhteissa ja hätätilanteissa. Lisäksi uskonto motivoi miljoonia vapaaehtoistyöntekijöitä ympäri maailmaa.

4. Kristinuskon kannatuksen painopisteen muutos 20 p.

On arvioitu, että vuonna 1900 globaalin pohjoisen osuus maailman kristityistä oli 82 % ja globaalin etelän osuus 18 %. Vuonna 2020 globaalin pohjoisen osuus maailman kristityistä oli arviolta 33 % ja globaalin etelän osuus 67 %.

Pohdi, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten uskottavasti kokelas pohtii seurauksia, joita kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle, esittelemällä vähintään kaksi aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii uskottavasti, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle, esittelemällä vähintään kolme olennaista näkökohtaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kristinuskon merkitys globaalissa pohjoisessa on vähentynyt maallistumiskehityksen myötä.
  • Kristinuskon merkityksen vähentyminen globaalissa pohjoisessa on saanut kirkot Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa luomaan uusia tapoja toimia ja tavoittaa ihmisiä.
  • Vuoropuhelun tarve ja merkitys globaalin pohjoisen ja globaalin etelän kirkkojen välillä on kasvanut.
  • Kristinuskon painopisteen muutos näkyy esimerkiksi kirkollisten johtajien valinnoissa, mukaan lukien ensimmäinen ei-eurooppalainen paavi yli tuhanteen vuoteen.
  • Kontekstuaalisen teologian merkitys on kasvanut, varsinkin globaalissa etelässä. Kontekstuaalisessa teologiassa teologiaa ja kirkollista elämää sovelletaan tietyssä kontekstissa. Käsitteen mukaan kaikki teologia on sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja kieleen.
  • Globaalin etelän kehittyvissä maissa kristinuskoa tulkitaan usein köyhyyden ja yhteiskunnallisen epävakauden keskellä. Tämä on synnyttänyt uusia tapoja tehdä teologiaa. Esimerkiksi vapautuksen teologian mukaiset tulkinnat nousevat usein paikallisen toimintaympäristön epäoikeudenmukaisuudesta.
  • Globaalin etelän kirkkojen merkitys esimerkiksi kansainvälisessä ekumeenisessa liikkeessä on kasvanut.
  • Globaalista pohjoisesta globaaliin etelään tehtävä lähetystyö on vähentynyt, ja se on muuttunut aiempaa selkeämmin kumppanuudeksi globaalin pohjoisen ja globaalin etelän kirkkojen välillä.
  • Globaalista etelästä globaaliin pohjoiseen tehtävä lähetystyö on lisääntynyt.
  • Kristinuskon kannatus kasvaa globaalin etelän maissa, joissa väestönkasvu on nopeaa. Kristinuskon kannattajista yhä suurempi osuus on nuoria.
  • Globaalissa etelässä suositun karismaattisen kristillisyyden merkitys on kasvanut.
  • Konservatiivinen kristinuskon tulkinta on vahvistunut, sillä globaalissa etelässä monet kristityt edustavat eettisissä kysymyksissä konservatiivista ajattelutapaa.

5. Sunnalaisuus ja šiialaisuus 20 p.

Esittele sunnalaisuuden ja šiialaisuuden eroja ja suhdetta toisiinsa.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee sunnalaisuuden ja šiialaisuuden eroja ja suhdetta toisiinsa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään kolme näkökohtaa, jotka koskevat sunnalaisuuden ja šiialaisuuden eroa tai niiden suhdetta toisiinsa. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että sunnalaisuus ja šiialaisuus ovat kaksi islamin pääsuuntausta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti sunnalaisuuden ja šiialaisuuden eroja ja suhdetta toisiinsa. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että sunnalaisuus ja šiialaisuus eriytyivät toisistaan islamin varhaisvaiheissa ja että jakautuminen liittyi erimielisyyteen profeetta Muhammadin seuraajasta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Muhammadin kuoltua heräsi kysymys siitä, kuka seuraisi häntä yhteisön johtajana. Sunnalaisuuden mukaan kuka tahansa islaminuskoinen mies saattoi toimia profeetan seuraajana ja muslimiyhteisön johtajana, kun taas šiialaisuuden mukaan profeetan seuraajan tuli tulla Muhammadin suvusta.
  • Sunnalaisten mukaan profeetta Muhammad ei nimennyt seuraajaansa, joten varhaiset muslimit valitsivat Abu Bakrin islamilaisen yhteisön johtoon.
  • Sunnalaisen laskutavan mukaan neljäs kalifi eli Ali oli šiialaisen näkemyksen mukaan Muhammadin itsensä nimittämä seuraaja. Ali oli Muhammadin sukua, serkku ja vävy. Alin ja hänen poikansa Hussainin murhat ja niihin liittyvä marttyyrius ovat šiialaisuudessa merkityksellisiä.
  • Sunnalaisuuden mukaan uskonnollisen auktoriteetin lähteitä ovat Koraani ja sunna eli profeetta Muhammadiin liittyvä perimätieto. Šiialaisten mukaan näiden lisäksi jumalallinen ilmoitus jatkui Muhammadin jälkeen imaamien opetuksessa. 12-šiialaisten mukaan 12. imaami al-Mahdi kätkeytyi, ja aikojen lopulla hän saapuu tuomaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan maan päälle.
  • Suurin osa maailman muslimeista on sunnalaisia (85–90 %). Šiialaisia on noin 10–15 % muslimeista. Šiialaisuus koostuu useista eri ryhmistä. Iranissa 12-šiialaisuus on valtionuskonto, ja myös esimerkiksi Irakissa enemmistö muslimeista on šiialaisia.
  • Suuntausten välillä on merkittäviä poliittisia jännitteitä, jotka ovat kasvaneet Iranin islamilaisen vallankumouksen (1979) jälkeen. Ne kulminoituvat sunnalaisen Saudi-Arabian ja šiialaisen Iranin kiristyneisiin suhteisiin, joita vaikeuttaa Iranin tuki šiialaisille aseellisille organisaatioille, kuten Hizbollahille Libanonissa ja huthikapinallisille Jemenissä. Toisaalta Iran on tukenut myös Gazassa toimivaa Hamasia, vaikka Hamas edustaa sunnalaista islamismia.
  • Huolimatta poliittisista jännitteistä ja opillisista eroavaisuuksista sunnalaisuus ja šiialaisuus jakavat monia keskeisiä oppeja ja käytänteitä: molemmissa suuntauksissa esimerkiksi luetaan samaa Koraania, vietetään ramadania ja pidetään Mekkaa keskeisenä pyhiinvaelluskohteena.
  • Sunnalaiset rukoilevat viisi kertaa päivässä, mutta šiialaisten on mahdollista yhdistää rukouksia niin, että rukoushetkiä on vuorokaudessa kolme. Šiialaiset käyttävät rukouksen apuna usein pientä esimerkiksi savesta valmistettua tablettia (turbah), jonka he asettavat maahan ja jota he koskettavat otsallaan rukouksen aikana. Myös rukouskutsussa voi olla pieniä sanamuotoon liittyviä eroja.

6. Musiikkikappaleen uskonnolliset teemat 20 p.

Analysoi yhdysvaltalaisen popartisti Carrie Underwoodin kappaleen Something in the Water ('Vedessä kai on jotain') (aineisto 6.A) uskonnollisia teemoja ja esitä perusteltu tulkinta sen sanomasta.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti ja monipuolisesti kokelas analysoi musiikkikappaleen sanoituksen uskonnollisia teemoja ja miten uskottavasti hän pohtii sen sanomaa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi vähintään kolmea musiikkikappaleen sanoituksen uskonnollista teemaa ja esittää tulkinnan kappaleen sanomasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi oivaltavasti ja monipuolisesti musiikkikappaleen sanoituksen uskonnollisia teemoja ja esittää uskottavan tulkinnan sen sanomasta. Vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että kappaleen uskonnolliset teemat nousevat kristillisestä perinteestä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia, jotka koskevat musiikkikappaleen sanoituksen uskonnollisia teemoja:

  • uskon vaikutus yksilön elämään
  • uskonnollinen kääntymys
  • kaste rituaalina, joka liittää kastettavan seurakuntaan, tai niin sanottu Pyhän Hengen kaste, johon liittyy uskoon tuleminen
  • veden puhdistava vaikutus, joka viittaa syntien anteeksiantoon kasteessa
  • veren puhdistava vaikutus, joka viittaa syntien anteeksiantoon Jeesuksen ristinkuoleman kautta
  • uskonnon kokemuksellinen ulottuvuus (esim. kokemus Jumalan hyvyydestä)
  • viittaus gospelmusiikkiin ja Amazing Grace -lauluun
  • enkelit, jotka ovat nyt kappaleen puhujan puolella; kristinuskon mukaan enkelit ovat Jumalan sanansaattajia ja ihmisten suojelijoita
  • ajatus elämästä Jumalan antamana lahjana, jota ei pitäisi tuhlata
  • etsikkoaika, joka päättyy uskonratkaisuun
  • saarnaaja, joka kenties kastaa joella laulun kertojan.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia, jotka koskevat kappaleen sanomaa:

  • Omalla tahdolla on merkitystä kääntymisessä.
  • Usko Jumalaan tekee ihmisestä vahvemman.
  • Usko Jumalaan muuttaa ihmistä.
  • Usko Jumalaan tuo ilon ihmisen sydämeen.
  • Usko Jumalaan saa ihmisen elämään täyttä elämää.
  • Jumalan armo pelastaa ihmisen.
  • Vesi tekee ihmeitä.
  • Veden laatu vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tai ominaisuuksiin: idiomaattinen ilmaisu ”vedessä kai on jotain”.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Uskonto ja hyvinvointi 30 p.

7.1 Esittele uskonnon suhdetta terveyden ja sairauden hoitoon kahdessa valitsemassasi uskonnollisessa perinteessä. Havainnollista vastaustasi esimerkeillä. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas esittelee uskonnon suhdetta terveyden ja sairauden hoitoon kahdessa valitsemassaan uskonnollisessa perinteessä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee uskonnon suhdetta terveyden ja sairauden hoitoon kahdessa valitsemassaan uskonnollisessa perinteessä esitellen molemmista vähintään yhden olennaisen näkökohdan.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee monipuolisesti ja jäsentyneesti uskonnon suhdetta terveyden ja sairauden hoitoon kahdessa valitsemassaan uskonnollisessa perinteessä.

Ansiona pidetään sitä, jos kokelas konkreettisten esimerkkien lisäksi esittelee terveyden ja sairauden suhdetta esimerkiksi kärsimyksen ongelmaan.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Moniin uskonnollisiin perinteisiin liittyy rituaalinen parantaminen (esimerkiksi monet etniset uskonnot ja vodou-sukuiset uskonnot).

  • Kristinuskon historiassa kirkolla, papistolla ja luostareilla on ollut tärkeä rooli terveyttä ja sairautta koskevan tiedon välittämisessä. Esimerkiksi Suomessa papisto on toiminut muun muassa rokottajina 1800-luvulla.

  • Kristinuskon karismaattisissa liikkeissä voidaan korostaa rukoilemalla parantumista, parantamisen armolahjaa sekä ihmeparantumisia. Katolisessa kirkossa sairauksien parantaminen on yksi mahdollinen ihme, jota pyhiksi julistettavilta edellytetään.

  • Islamissa terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista pidetään uskonnollisena velvollisuutena. Fyysinen, emotionaalinen ja hengellinen hyvinvointi liittyvät yhteen. Sairaus voidaan nähdä vastoinkäymisenä, joka on Allahin sallima koettelemus.

  • Juutalaisuudessa opetetaan, että elämän puolustamiseksi on tehtävä mitä tahansa. Kuolemaa ei saa kuitenkaan yrittää estää turhalla rukoilemisella.

  • Aasialainen lääketiede kytkeytyy monin tavoin Aasian uskontoihin. Esimerkiksi intialaiseen ja hindulaiseen terveydenhuoltoon pohjaava ayurveda korostaa mielen ja kehon tasapainoa, jota tavoitellaan esimerkiksi joogan ja yrttivalmisteiden avulla. Myös meditaatio pohjautuu Intian uskontoihin.

  • Buddhalaisuudessa kohtuuden saatetaan ajatella liittyvän hyvinvointiin ja terveyteen. Monet buddhalaiset suosivat kasvisruokavaliota, jota voi pitää osana terveellisiä elintapoja.

  • Jainalaisuuteen liittyvän väkivallattomuuden ihanteen voidaan nähdä edistävän terveyttä ja hyvinvointia.

  • Luonnonuskonnoissa parantaminen liittyy usein magiaan, kuten sairauksien parantamiseen loitsuilla. Šamaaneilla ja parantajilla on tärkeä rooli välittäjänä ihmisen ja yliluonnollisen välillä sairauksia parannettaessa.

  • Kiinalaisen lääketieteen hoitomuodot, kuten akupunktio, ovat kehittyneet suhteessa Kiinan uskontoihin ja niiden maailmankuvaan, jossa korostetaan pyrkimystä harmoniaan ja tasapainoon.

  • Terveys ja sairaus voivat liittyä eri tavoin uskonnolliseen ja eksistentiaaliseen pohdintaan (esimerkiksi teodikean ongelma).

7.2

Analysoi uushenkisyyden ja hyvinvoinnin suhdetta 2020-luvun Suomessa. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 7.A.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja uskottavasti kokelas analysoi uushenkisyyden ja hyvinvoinnin suhdetta 2020-luvun Suomessa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas analysoi uushenkisyyden ja hyvinvoinnin suhdetta 2020-luvun Suomessa esittäen vähintään kaksi oleellista näkökohtaa. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä uushenkisyydellä tarkoitetaan.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas analysoi uushenkisyyden ja hyvinvoinnin suhdetta 2020-luvun Suomessa jäsentyneesti ja uskottavasti. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Uushenkisyys viittaa väljärajaiseen uskomusten ja uskonnollisten käytäntöjen joukkoon, jossa korostuu yksilöllisyys. Siihen liittyy eri uskontojen ja henkisten perinteiden yhdisteleminen itselle sopivalla tavalla. Yksilöllä ajatellaan olevan mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa erilaisten uushenkisten käytäntöjen kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi mindfulness ja äänimaljahoidot.

  • Uushenkisyys voi tukea tai haastaa yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

  • Uushenkisyys voi tilannekohtaisesti limittyä osaksi laajempaa terveydenhuoltoa tai jäädä sen ulkopuolelle.

  • Aineiston mukaan uushenkisyydestä hyvinvointia etsivät aikuiset naiset, jotka tutkimusten mukaan ovat myös uushenkisyyden aktiivisinta kannattajajoukkoa.

  • Uushenkisyys voi auttaa tukemaan henkistä hyvinvointia esimerkiksi stressinhallinnan ja rentoutumisen kautta. Nämä ovat myös päällekkäisiä julkisen terveydenhuollon ja lääketieteen kanssa, mutta eri toimijoilla on erilaisia menetelmiä hyvinvoinnin tukemiseen.

  • Uushenkisyyteen saattaa liittyä myös sellaisia uskomushoitoja, jotka voivat olla haitallisia. Esimerkiksi hoitoa tarjoavien toimijoiden koulutuksessa ja vastuullisuudessa voi olla puutteita.

  • Hyvinvoinnin tukeminen uushenkisyydellä voi liittyä kokemukseen, ettei julkinen terveydenhuolto riitä tai kohdistu oikein tai ettei sillä ole resursseja vastata kasvaneeseen kysyntään.

  • Uushenkisyys voi tarjota hyvinvointiin vaikuttavan henkisen tai sosiaalisen kokemuksen, jota institutionaalisen uskonnon ei koeta tarjoavan.

8. Jeesus populaarikulttuurissa 30 p.

8.1

Tutustu aineistoon 8.A ja esittele kaksi esimerkkiä Jeesuksen hahmon hyödyntämisestä populaarikulttuurissa.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas esittelee kaksi esimerkkiä Jeesuksen hahmon hyödyntämisestä populaarikulttuurissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee kaksi esimerkkiä Jeesuksen hahmon hyödyntämisestä populaarikulttuurissa. Vastauksessaan hän osoittaa ymmärtävänsä, mitä populaarikulttuurilla tarkoitetaan.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti kaksi esimerkkiä Jeesuksen hahmon hyödyntämisestä populaarikulttuurissa.

8.2 Pohdi, miten Jeesuksen hahmo on vaikuttanut länsimaiseen populaarikulttuuriin ja miten puolestaan populaarikulttuurin tulkinnat Jeesuksesta muokkaavat ihmisten mielikuvia hänestä. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti ja monipuolisesti kokelas pohtii sitä, miten Jeesuksen hahmo on vaikuttanut länsimaiseen populaarikulttuuriin ja miten puolestaan populaarikulttuurin tulkinnat Jeesuksesta muokkaavat ihmisten mielikuvia hänestä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii teemaa esittelemällä vähintään yhden osuvan näkökohdan siitä, miten Jeesuksen hahmo on vaikuttanut länsimaiseen populaarikulttuuriin. Lisäksi hän nostaa esiin vähintään yhden näkökohdan siitä, miten populaarikulttuurin tulkinnat Jeesuksesta muokkaavat ihmisten mielikuvia hänestä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii oivaltavasti ja monipuolisesti sitä, miten Jeesuksen hahmo on vaikuttanut länsimaiseen populaarikulttuuriin ja miten populaarikulttuurin tulkinnat Jeesuksesta muokkaavat ihmisten mielikuvia hänestä.

Vastaus voi sisältää pohdintaa sekä populaarikulttuurin eri muodoista että siinä esiintyvistä erilaisista Jeesus-tulkinnoista (esim. luonne, teot, tapa puhua ja käyttäytyä). Populaarikulttuurin vaikutusta ihmisten mielikuviin Jeesuksesta voi lähestyä esimerkiksi pohtimalla, mistä lähteistä ihmiset ylipäätään saavat tietoa uskonnosta.

9. Ekumenia ja uskontodialogi 30 p.

9.1

Selitä, mitä eroa on ekumenialla ja uskontodialogilla.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas selittää ekumenian ja uskontodialogin eroa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että ekumenia tarkoittaa kristillisten kirkkojen välistä yhteistyötä ja uskontodialogi eri uskontojen välistä yhteistyötä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää jäsentyneesti ekumenian ja uskontodialogin eron. Kokelas myös osoittaa ymmärtävänsä, että ekumeniaan liittyy kristillisten kirkkojen ykseyspyrkimys.

9.2 Pohdi, millaiset edellytykset islamilla, kristinuskolla ja juutalaisuudella on uskontodialogiin. Hyödynnä vastauksessasi tekstiä 9.A. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon edellytyksiä uskontodialogiin.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden edellytyksiä uskontodialogiin esittämällä vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Vastauksessa huomioidaan kaikki kolme uskontoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden edellytyksiä uskontodialogiin. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että nämä uskonnot jakavat niin kutsuttuina Abrahamin uskontoina paljon yhteistä uskontohistoriallista ainesta. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Voidaan ajatella, että nykyaika vaatii uskontodialogia ja sitä edistävät monet maallikot, järjestöt ja uskontojen johtajat.

  • Yhtäläisyydet ja erot opillisissa käsityksissä voivat helpottaa tai vaikeuttaa uskontodialogia.

  • Usko Jumalaan ja oikeudenmukaisuus lähimmäistä kohtaan yhdistävät Abrahamin uskontoja.

  • Kultaisen säännön periaate esiintyy eri uskonnoissa, ja se mahdollistaa arvopohjien kohtaamisen (niin sanottu globaali etiikka).

  • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus ja köyhien auttaminen ovat keskeisessä asemassa Abrahamin uskonnoissa (esimerkiksi tooran asettamat velvollisuudet köyhiä kohtaan juutalaisuudessa, lähimmäisenrakkaus ja diakonia kristinuskossa, almuvero ja ramadan solidaarisuutena köyhiä kohtaan islamissa).

  • Ympäristö nähdään Jumalan luomistyönä, mistä seuraa ympäristönsuojelun vaatimus.

  • Uskontojen sisäinen moninaisuus voi vaikeuttaa uskontodialogia (esimerkiksi kysymys siitä, kuka voi edustaa uskontoa johtajien tapaamisissa).

  • Maailmanpoliittinen tilanne erityisesti Lähi-idässä vaikeuttaa vuoropuhelua.

  • Erilaiset fundamentalistiset ja militantit uskonnon tulkinnat vaikeuttavat vuoropuhelua.