Hyvän vastauksen piirteet: FI – Ortodoksinen uskonto

23.9.2025

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.11.2025

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa perehdytään ortodoksisen kirkon ja kristillisyyden kehittymisen vaiheisiin. Opetukseen kuuluvat myös ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset ja eettiset periaatteet. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä kristillisiä kirkkoja ja muita uskontoja. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen suositeltavasta enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärätalle 25 %25–50 %50 % hyvä vastaus80 % kiitettävä vastausyli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kussakin osatehtävässä (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p.

Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Filantropia ry on järjestö, joka tekee Suomen ortodoksisen kirkon 1 p.

  • vankeinhoitotyötä ulkomailla.  (-1 p.)
  • kansainvälistä diakonia- ja lähetystyötä.  (1 p.)
  • ruoka-avustusten välittämistä Skandinaviassa.  (-1 p.)

1.2 Tampereen ortodoksinen seurakunta kuuluu 1 p.

  • Helsingin ortodoksiseen hiippakuntaan.  (-1 p.)
  • Oulun ortodoksiseen hiippakuntaan.  (1 p.)
  • Kuopion ja Karjalan ortodoksiseen hiippakuntaan.  (-1 p.)

1.3 Ortodoksisen kirkon käsite kappeliseurakunta tarkoittaa 1 p.

  • itsenäistä seurakuntaa.  (-1 p.)
  • yksikköä, joka toimii osana toista seurakuntaa.  (1 p.)
  • hiippakunnan pääseurakuntaa.  (-1 p.)

1.4 Riisa-nimellä tunnetaan 1 p.

  • ortodoksinen ikonimaalauskeskus Lintulassa.  (-1 p.)
  • ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa.  (1 p.)
  • ortodoksinen kulttuurikeskus Helsingissä.  (-1 p.)

1.5 Ortodoksisen seurakunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää 1 p.

  • seurakunnan hallitus.  (-1 p.)
  • seurakunnan papisto.  (-1 p.)
  • seurakunnanvaltuusto.  (1 p.)

1.6 Ortodoksisen kirkon opin mukaan theosis on tavoite 1 p.

  • tulla Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi.  (1 p.)
  • saavuttaa pyhäksi julistaminen.  (-1 p.)
  • saada Pyhä Henki päälleen.  (-1 p.)

1.7 Ekumeenisten kirkolliskokousten eli synodien päätökset velvoittavat kaikkia 1 p.

  • Abrahamin uskontoja.  (-1 p.)
  • ortodoksisia kirkkoja.  (1 p.)
  • kristillisperäisiä liikkeitä.  (-1 p.)

1.8 Kristuksen jumalallisen ja inhimillisen persoonan erillisyyttä opetti 1 p.

  • Johannes Kastaja.  (-1 p.)
  • Nestorios.  (1 p.)
  • Paavali.  (-1 p.)

1.9 Neitsyt Marian asema Jumalansynnyttäjänä (Theotokos) vahvistettiin 1 p.

  • Efesoksen kirkolliskokouksessa vuonna 431.  (1 p.)
  • Apostolien kokouksessa noin vuonna 48.  (-1 p.)
  • Vatikaanin toisessa konsiilissa vuosina 1962–1965.  (-1 p.)

1.10 Ikonoklasmi tuomittiin 1 p.

  • paavin ja Jerusalemin patriarkan sopimuksella Roomassa.  (-1 p.)
  • paikallisessa piispainkokouksessa Nikeassa.  (1 p.)
  • ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa.  (1 p.)

1.11 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vakiinnutti hallintokaudellaan 1500-luvulla Ruotsiin 1 p.

  • katolisen kristillisyyden.  (-1 p.)
  • ortodoksisen kristillisyyden.  (-1 p.)
  • luterilaisen kristillisyyden.  (1 p.)

1.12 Reformaatio tarkoittaa 1 p.

  • uskonnon kieltämistä.  (-1 p.)
  • uskonnon uudelleen tulkitsemista.  (1 p.)
  • uskonnon harjoittamisen rajoittamista.  (-1 p.)

1.13 Baptismi on kristillinen suuntaus, joka korostaa 1 p.

  • pyhää tanssia.  (-1 p.)
  • uskovien kastetta.  (1 p.)
  • asketismia.  (-1 p.)

1.14 Suviseurat ovat osa 1 p.

  • katolisen kirkon kesätoimintaa Suomessa.  (-1 p.)
  • viidesläisten kesätoimintaa Suomessa.  (-1 p.)
  • lestadiolaisten kesätoimintaa Suomessa.  (1 p.)

1.15 Paavo Ruotsalainen oli henkilö, jota pidetään 1 p.

  • vanhauskoisten liikkeen perustajana.  (-1 p.)
  • evankelisen liikkeen perustajana.  (-1 p.)
  • herännäisyyden eli körttiläisyyden perustajana.  (1 p.)

1.16 Mandala on 1 p.

  • ikonin päälle laitettava suojapeite.  (-1 p.)
  • meditaation apuväline hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa.  (1 p.)
  • katolisen kirkon käyttämä rukousliina.  (-1 p.)

1.17 Alba on 1 p.

  • ortodoksisen kirkon papin liturginen vaate.  (-1 p.)
  • ortodoksisen kirkon kanttorin käyttämä työvaate.  (-1 p.)
  • luterilaisen kirkon papin liturginen vaate.  (1 p.)

1.18 Tapio on 1 p.

  • saamelaisten suojeluspyhä.  (-1 p.)
  • keskiaikainen linnanhaltija.  (-1 p.)
  • muinaissuomalainen jumala.  (1 p.)

1.19 Menora on symbolinen esine, joka kuuluu 1 p.

  • juutalaisuuteen.  (1 p.)
  • hindulaisuuteen.  (-1 p.)
  • islamiin.  (-1 p.)

1.20 Dikiri ja trikiri kuuluvat 1 p.

  • alttariapulaisen jumalanpalvelusesineistöön.  (-1 p.)
  • papin jumalanpalvelusesineistöön.  (-1 p.)
  • piispan jumalanpalvelusesineistöön.  (1 p.)

2. Uskontoihin liittyvät emojit 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, liittääkö kokelas emojin oikeaan uskontoon. Lisäksi arvioidaan sitä, miten monipuolisesti hän selittää emojin uskonnollista sisältöä. Emojin liittämisestä oikeaan uskontoon saa yhden pisteen. Emojin esittämän kohteen nimeämisestä saa yhden pisteen. Lisäksi jokaisesta emojin uskonnollista sisältöä koskevasta olennaisesta näkökohdasta saa yhden pisteen; uskonnollisen sisällön erittelemisestä voi kuitenkin saada korkeintaan kolme pistettä.

Vastauksen enimmäispituus kussakin osatehtävässä on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

2.1 Nimeä uskonto, johon emoji 2.A liittyy, ja selitä emojin uskonnollinen sisältö. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Emoji liittyy islamiin, ja se kuvaa Kaaban temppeliä. Kaaba sijaitsee Mekassa Saudi-Arabiassa, ja muslimien rukoussuunta on Kaaban temppeliä kohti. Pyhiinvaelluksen aikana muslimit kiertävät Kaaban temppelin seitsemän kertaa. Pyhiinvaeltajat pyrkivät koskettamaan mustaa kiveä, joka on temppelin ulkoseinässä. Kaaban temppeli on verhottu mustalla kankaalla, joka vaihdetaan vuosittain. Kaabassa (ja Mekassa) saavat vierailla vain muslimit. Islamin mukaan Kaaba on alun perin Aadamin rakentama.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.2 Nimeä uskonto, johon emoji 2.B liittyy, ja selitä emojin uskonnollinen sisältö. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Emoji liittyy shintolaisuuteen, ja se kuvaa torii-porttia. Torii-portteja esiintyy erityisesti pyhäkköalueilla, joissa se erottaa maallisen ja pyhän alueen toisistaan. Portin läpi kulkeminen puhdistaa ihmistä rituaalisesti. Torii on oveton portti. Torii-portit edustavat erilaisia tyylejä. Usein torii-portti on väriltään punainen. Torii-porttia käytetään shintolaisuuden tunnuksena.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.3 Nimeä uskonto, johon emoji 2.C liittyy, ja selitä emojin uskonnollinen sisältö. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Emoji liittyy taolaisuuteen, ja se kuvaa yin ja yang -symbolia. Yin ja yang kuvaavat maailmankaikkeuden kahta vastakkaista mutta toisiaan täydentävää voimaa. Yin symboloi esimerkiksi feminiinisyyttä, pimeyttä ja passiivisuutta ja yang maskuliinisuutta, valoa ja aktiivisuutta. Taolaisen filosofian mukaan näiden kahden voiman tulee olla tasapainossa. Kiinalaisessa lääketieteessä pyritään tasapainottomaan nämä kaksi voimaa ihmisessä. Yin ja yang -symbolia käytetään taolaisuuden tunnuksena. Yin ja yang -symboli esiintyy myös kiinalaisessa kansanuskossa ja kungfutselaisuudessa.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.4 Nimeä uskonto, johon emoji 2.D liittyy, ja selitä emojin uskonnollinen sisältö. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Emoji liittyy Intian uskontoihin, kuten hindulaisuuteen, ja se kuvaa aum-tavua (myös muodossa om). Sitä voidaan luonnehtia ikiaikaiseksi luomisen ääneksi ja universumin alkuperäiseksi värähtelyksi. Aum on pyhin tavu hindulaisuudessa, jossa se kuvaa brahmania ja jossa sitä voidaan toistaa hengellisissä harjoituksissa. Mantrat alkavat usein aum-tavulla. Aum-tavua käytetään hindulaisuuden tunnuksena. Aum-tavu tunnetaan myös buddhalaisuudessa, jainalaisuudessa ja sikhiläisyydessä.

Vastaus voi sisältää myös muita oleellisia näkökohtia.

3. Pariisin 2024 olympialaisten avajaiset 20 p.

3.1 Selitä, mitä tarkoittaa uskontolukutaito. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas esittelee uskontolukutaitoa osana luku- ja medialukutaitoa. Hän osaa nimetä uskontolukutaidon piiriin kuuluvia asioita, joita ovat esimerkiksi uskonnolliset kertomukset ja perinteet sekä uskonnollinen kieli. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. Merkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

3.2 Vuoden 2024 Pariisin olympialaisten avajaiset saivat aikaan kohun, ja järjestäjät joutuivat selittämään joitain avajaisten ohjelmanumeroita. Pohdi, mitkä tekijät vaikuttivat kohun syntymiseen. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 3.A, 3.B, 3.C ja 3.D. 15 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten syvällisesti kokelas pohtii olympialaisten avajaisten synnyttämän kohun taustalla olevia tekijöitä hyödyntämällä tehtävän aineistoa.

Hyvässä vastuksessa (8 p.) kokelas arvioi kohun taustalla olevia tekijöitä käsittelemällä vähintään kahta aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas arvioi syvällisesti kohun taustalla olevia tekijöitä.

Ansiona pidetään sitä, jos kokelas pohtii kohua yleissivistykseen kuuluvan uskontolukutaidon näkökulmasta ja arvioi seikkoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kirkkojen ja poliitikkojen reagointiin.

Vastauksessa voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Avajaisesityksessä oli vahvoja viittauksia antiikin mytologiaan ja Dionysoksen pitoihin (sininen hahmo), mutta monet kristilliset tahot tulkitsivat teoksen viittaavan Leonardo da Vincin teokseen Pyhä ehtoollinen, jossa on kuvattuna Jeesus aterialla opetuslastensa kanssa.
  • Kohuun vaikutti lavan keskellä istuvan artistin tulkitseminen Kristus-hahmoksi, jota pidettiin kristinuskoa parodioivana ja sen vuoksi loukkaavana.
  • Hahmon pään ympärillä oleva asetelma saatettiin tulkita sädekehäksi, joka on Kristukseen liittyvä pyhyyden ja jumalallisuuden tunnusmerkki.
  • Kohun taustalla voi nähdä myös erilaiset näkemykset seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta.
  • Ministeri Tavion kannanotossa (aineisto 2.A) ohjelmanumero liitetään suhtautumiseroon kristinuskon ja islamin välillä.
  • Olympialaisten avajaisten esityksen suunnitelleet tuottajat saattoivat arvioida yleisön historian tietämyksen ja uskontolukutaidon väärin.
  • Antiikin mytologian tuntemus länsimaissa 2020-luvulla ei ole enää vahvaa.
  • Sosiaalisessa mediassa nopeat tulkinnat saavat aikaan laajenevia kohuja, eikä oikea informaatio tavoita kaikkia.
  • Kohua tai huomiota ovat aiheuttaneet myös muut Pyhä ehtoollinen -teokseen liitetyt kulttuurituotteet, kuten meemit ja sarjakuvat.

4. Kristinuskon kannatuksen muutos 20 p.

Vastauksen enimmäispituus kummassakin osatehtävässä on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

4.1 Tutki aineistoa 4.A ja erittele sen perusteella kristinuskon kannatusta vuonna 2020 ja kannattajamäärän alueellista muutosta vuodesta 1900 vuoteen 2020. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten täsmällisesti kokelas erittelee kristinuskon kannatusta vuonna 2020 ja kannattajamäärän alueellista muutosta vuodesta 1900 vuoteen 2020.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas erittelee vähintään kaksi olennaista näkökohtaa kristinuskon kannatuksesta vuonna 2020. Lisäksi hän kuvaa kristinuskon kannatuksen painopisteen muutosta globaalista pohjoisesta globaaliin etelään vuodesta 1900 vuoteen 2020.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas erittelee täsmällisesti kristinuskon kannatusta vuonna 2020 sekä kannattajamäärän alueellista muutosta vuodesta 1900 vuoteen 2020.

Erityisenä ansiona pidetään kriittisiä huomioita globaalin etelän ja globaalin pohjoisen käsitteistä. Esimerkiksi Australia luetaan yleisesti osaksi globaalia pohjoista, vaikka se sijaitsee maantieteellisesti eteläisellä pallonpuoliskolla ja on osa Oseaniaa. Erityisenä ansiona pidetään myös tilastoon liittyviä laadullisia näkökohtia.

Kartassa on esitetty kristinuskon arvioitu kannattajamäärä vuonna 2020. Kokelaalta ei edellytetä kristinuskon todellisen kannatuksen esille tuomista.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Aineiston 4.A mukaan vuonna 1900 globaalin pohjoisen osuus maailman kristityistä oli 82 % ja globaalin etelän osuus 18 %. Vuonna 2020 globaalin pohjoisen osuus maailman kristityistä oli 33 % ja globaalin etelän osuus 67 %.

  • Reilussa sadassa vuodessa globaalin pohjoisen osuus maailman kristityistä on vähentynyt 49 prosenttiyksikköä ja globaalin etelän osuus on kasvanut yhtä paljon.

  • Vuonna 2020 globaalissa pohjoisessa oli 833 miljoonaa kristittyä ja globaalissa etelässä kristittyjä oli 1,683 miljardia.

  • Kristinuskon kannattajia oli vuonna 1900 eniten Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja vuonna 2020 Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Oseaniassa.

  • Vuonna 2020 kristittyjä oli ennusteen mukaan eniten Afrikassa (667 miljoonaa). Seuraavaksi eniten kristittyjä oli Latinalaisessa Amerikassa (612 miljoonaa), Euroopassa (565 miljoonaa), Aasiassa (379 miljoonaa) ja Pohjois-Amerikassa (268 miljoonaa). Vähiten kristittyjä oli Oseaniassa (28 miljoonaa).

4.2 Pohdi, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten uskottavasti kokelas pohtii seurauksia, joita kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle, esittämällä vähintään kaksi aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii uskottavasti, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle, esittämällä vähintään kolme olennaista näkökohtaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kristinuskon merkitys globaalissa pohjoisessa on vähentynyt maallistumiskehityksen myötä.
  • Kristinuskon merkityksen vähentyminen globaalissa pohjoisessa on saanut kirkot Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa luomaan uusia tapoja toimia ja tavoittaa ihmisiä.
  • Vuoropuhelun tarve ja merkitys globaalin pohjoisen ja globaalin etelän kirkkojen välillä on kasvanut.
  • Kristinuskon painopisteen muutos näkyy esimerkiksi kirkollisten johtajien valinnoissa, mukaan lukien ensimmäinen ei-eurooppalainen paavi yli tuhanteen vuoteen.
  • Kontekstuaalisen teologian merkitys on kasvanut, varsinkin globaalissa etelässä. Kontekstuaalisessa teologiassa teologiaa ja kirkollista elämää sovelletaan tietyssä kontekstissa. Käsitteen mukaan kaikki teologia on sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja kieleen.
  • Globaalin etelän kehittyvissä maissa kristinuskoa tulkitaan usein köyhyyden ja yhteiskunnallisen epävakauden keskellä. Tämä on synnyttänyt uusia tapoja tehdä teologiaa. Esimerkiksi vapautuksen teologian mukaiset tulkinnat nousevat usein paikallisen toimintaympäristön epäoikeudenmukaisuudesta.
  • Globaalin etelän kirkkojen merkitys esimerkiksi kansainvälisessä ekumeenisessa liikkeessä on kasvanut.
  • Globaalista pohjoisesta globaaliin etelään tehtävä lähetystyö on vähentynyt, ja se on muuttunut aiempaa selkeämmin kumppanuudeksi globaalin pohjoisen ja globaalin etelän kirkkojen välillä.
  • Globaalista etelästä globaaliin pohjoiseen tehtävä lähetystyö on lisääntynyt.
  • Kristinuskon kannatus kasvaa globaalin etelän maissa, joissa väestönkasvu on nopeaa. Kristinuskon kannattajista yhä suurempi osuus on nuoria.
  • Globaalissa etelässä suositun karismaattisen kristillisyyden merkitys on kasvanut.
  • Konservatiivinen kristinuskon tulkinta on vahvistunut, sillä globaalissa etelässä monet kristityt edustavat eettisissä kysymyksissä konservatiivista ajattelutapaa.

5. Katolinen ja ortodoksinen kirkko 20 p.

Esittele katolisen ja ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset erot.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas esittelee katolisen ja ortodoksisen kirkon keskeiset opilliset erot.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee vähintään neljää katolisen ja ortodoksisen kirkon opillista eroa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee monipuolisesti ja jäsentyneesti katolisen ja ortodoksisen kirkon keskeisiä opillisia eroja.

Erityisansiona pidetään uniaattikirkon tarkastelua suhteessa katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon.

Vastauksessa voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Erot ovat teologisia, opillisia ja käytännöllisiä, ja ne osaltaan johtivat vuonna 1054 tapahtuneeseen kirkkojen väliseen eroon.

  • Keskeinen opillinen ero on Filioque-lisäys uskontunnustukseen. Katolisen kirkon mukaan Pyhä Henki siis lähtee paitsi Isästä myös Pojasta.

  • Katolisessa kirkossa paavi on ylin auktoriteetti ja hänellä on niin sanottu erehtymättömyys uskon ja moraalin asioissa, kun hän puhuu ex cathedra. Ortodoksinen kirkko ei tätä hyväksy, eikä sillä ole keskitettyä johtajaa. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka on ”ensimmäinen vertaistensa joukossa”.

  • Molemmissa kirkoissa on seitsemän sakramenttia. Katolisessa kirkossa Vatikaanin toinen konsiili muutti termin ”viimeinen voitelu” sairaan voitelun sakramentiksi.

  • Ehtoollisen sakramentissa katolisen kirkon mukaan leipä ja viini muuttuvat kirjaimellisesti Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Se on myös ortodoksisen kirkon näkemys, mutta kirkko korostaa ehtoollisen mysteeristä eli salaista luonnetta.

  • Ortodoksisessa kirkossa ei ole kiirastulioppia.

  • Katolisessa kirkossa pyhimyksiin (pyhiin ihmisiin) liittyy erityinen kanonisaatioprosessi, joka on luonteeltaan tarkempi ja systemaattisempi kuin ortodoksisessa kirkossa.

  • Henkilö julistetaan katolisessa kirkossa ensin autuaaksi ennen pyhimykseksi kanonisointia. Tätä vaihetta ei ole ortodoksisessa perinteessä.

  • Molemmat kirkot kunnioittavat Neitsyt Mariaa, mutta katolinen kirkko korostaa Marian syntymistä ilman perisyntiä. Ortodoksinen kirkko puhuu Jumalansynnyttäjästä, johon ei liity näkemystä hänen perisynnittömyydestään.

  • Katolisessa kirkossa piispat ja papit eivät voi avioitua diakoneja lukuun ottamatta. Ortodoksisessa kirkossa piispat ovat leskiä, selibaattipappeja tai munkkeja, mutta papin tai diakonin on oltava naimisissa tai annettava selibaattilupaus ennen pappisvihkimystä.

  • Ortodoksinen kirkko tunnustaa vain seitsemän ensimmäistä ekumeenista synodia kirkon opin perustana. Katolinen kirkko pitää myös myöhempiä, ei-ekumeenisia (Vatikaanin konsiilit) kirkolliskokouksia oppeja määrittelevinä.

  • Katolisessa kirkossa on useita jumalanpalvelusten eli messujen muotoja. Ortodoksisessa kirkossa yleisin ja vakiintunut on Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia ja paastoaikana Basileios Suuren liturgia.

6. Raamatun vaikutus länsimaiseen taiteeseen 20 p.

Raamattu on inspiroinut eri alojen taiteilijoita monin tavoin. Pohdi esimerkkien avulla Raamatun vaikutusta taiteen eri muotoihin länsimaissa.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti kokelas pohtii Raamatun vaikutusta taiteen eri muotoihin länsimaissa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii Raamatun vaikutusta taiteen eri muotoihin länsimaissa tarkastelemalla vähintään kahta taiteen muotoa ja antamalla niistä molemmista vähintään yhden esimerkin.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti Raamatun vaikutusta taiteen eri muotoihin länsimaissa. Vastauksessa tarkastellaan vähintään neljää aihepiiriltään monipuolista taiteen muotoa sekä niistä annettujen esimerkkien osuvuutta ja analyyttisuutta.

Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Taiteilijat ovat inspiroituneet Raamatusta. He ovat ottaneet siitä vaikutteita ja hyödyntäneet sen henkilöhahmoja, juonenkulkuja, symboleita jne.
  • Raamattu on vaikuttanut eri tavoin uskonnolliseen taiteeseen ja uskonnollisia teemoja kommentoivaan taiteeseen.
  • Raamatusta on otettu käyttöön taiteeseen kielikuvia ja käsitteitä (esimerkiksi Ilkka Remeksen Ylösnousemus ja Cheekin Tuhlaajapoika).
  • Esimerkkejä taidemuodoista, joihin Raamattu on vaikuttanut:
    • kirjallisuus, kuten hengellinen kirjallisuus sekä uskonnolliset romaanit ja runot (esimerkiksi Mika Waltarin Ihmiskunnan viholliset, Henryk Sienkiewiczin Quo Vadis, jotka kertovat varhaisista kristityistä, Anna-Maija Raittilan uskoa, Jumalaa ja Raamattua käsittelevät teokset, monet Dostojevskin jumalasuhdetta ja Raamatun aihepiiriin kuuluvia asioita käsittelevät teokset, muun muassa Karamazovin veljekset)
    • maalaus- ja ikonitaide (esimerkiksi Michelangelon Aadamin luominen, Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen, Marc Chagallin Valkoinen ristiinnaulitseminen, Ina Collianderin enkeliaiheiset puupiirrokset)
    • kuvanveistotaide (esimerkiksi Michelangelon Pietá-patsas, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta Kristusta)
    • musiikki, kuten kirkkomusiikki, virret, passiot, hengellinen musiikki ja oopperat (esimerkiksi Tim Ricen ja Andrew Lloyd Webberin rockooppera Jesus Christ Superstar)
    • näyttämötaide ja elokuvat (esimerkiksi Pasolinin Matteuksen evankeliumi, DeMillen Kymmenen käskyä, Dreamworksin Egyptin prinssi, joka kertoo Vanhan testamentin kertomuksen Joosefista)
    • sarjakuvat ja pilakuvat (esimerkiksi Ville Rannan Jeesus-meemit).

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Ortodoksisuus ja koltat 30 p.

7.1 Kuvaile, miten kristinusko on levinnyt kolttasaamelaisten keskuuteen. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti kokelas kuvailee kristinuskon leviämistä kolttasaamelaisten keskuuteen. Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Merkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kuvailee kristinuskon leviämistä kolttasaamelaisten keskuuteen tuoden esille vähintään kaksi aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas kuvailee monipuolisesti ja syvällisesti kristinuskon leviämistä kolttasaamelaisten keskuuteen tuoden esille useita olennaisia näkökohtia.

Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Tsaarin käskystä Novgorodin arkkipiispa Makari lähetti 1534 pappismunkki Eliaan kitkemään pakanuutta Karjalasta ja perimätiedon mukaan myös Lapista.
  • Keski-Venäjältä lähtöisin ollut Pyhittäjä Trifon kohtasi pohjoisessa luonnon kohteita palvoneen saamelaiskansan, jolle hän alkoi kertoa kristinuskosta.
  • Pyhittäjä Trifon perusti Petsamon Pyhän Kolminaisuuden luostarin Petsamonvuonon varteen 1530-luvulla. Siitä tuli merkittävä lähetystyön keskus, ja luostari sai veljestöä myös kolttasaamelaisista.
  • Pyhittäjä Trifon ennusti luostarin tuhon ennen kuolemaansa. Pekka Vesaisen joukot tuhosivat luostarin vuonna 1589. Luostaritoiminta elpyi vuonna 1997.
  • Pyhittäjä Trifonia kunnioitetaan suuresti kolttien keskuudessa.
  • Pyhiinvaelluskohteena oleva Pyhän Georgioksen kappeli Näätämössä on rakennettu Pyhittäjä Trifonin ja autuaan Feodoritin lähetystyön seurauksena.
  • Pyhittäjä Trifon Petsamolainen teki lähetystyötä kolttasaamelaisten asuinsijoilla autuaan Feodoritin (k. 1571) kanssa. He toimivat myös Kuolan niemimaalla.
  • Autuasta Feodoritia kutsutaan myös ”lappalaisten valistajaksi”, sillä hän käänsi kirkollisia tekstejä kolttasaameksi.

7.2 Pohdi kolttasaamelaisten asemaa kulttuurivähemmistönä Suomen ortodoksisessa kirkossa. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A, 7.B ja 7.C. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii kolttasaamelaisten asemaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuurivähemmistönä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii kolttasaamelaisten asemaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuurivähemmistönä esittämällä vähintään kolme aiheeseen liittyvää näkökohtaa. Kokelas hyödyntää vastauksessa vähintään yhtä tehtävän aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti kolttasaamelaisten asemaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuurivähemmistönä.

Vastauksessa voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Kolttasaamelaiset ovat vähemmistö Suomessa ja saamelaisten joukossa.
  • Koltilla on erilainen kieli, kulttuuri ja uskonto kuin valtaväestöllä ja muilla saamelaisilla.
  • Koltat ovat kohdanneet syrjintää, kun heitä yritettiin suomalaistaa. Omaa kieltä ei saanut puhua koulussa, ja kolttavaatteita ei saanut käyttää. Kieli lähes sammui, ja osa luopui ortodoksisesta uskosta.
  • Kolttien tärkeää pyhää ihmistä, Trifonia, kunnioitetaan koko Suomessa ja hänen nimensä mainitaan kaikissa liturgioissa muiden pyhien joukossa.
  • Kolttien oma juhla, Trifonin praasniekka, on suuri ja tärkeä vuotuinen tapahtuma, johon kokoontuu väkeä ympäri Suomen.
  • Koltille on käännetty omakielistä kirkollista materiaalia, ja koltankielisiä palveluksia toimitetaan myös Helsingissä, jossa asuu eniten kolttia ja heidän jälkeläisiään.
  • Ortodoksisessa kirkossa on muutamia koltan kieltä taitavia pappeja ja kanttoreita. Omaa kieltä pyritään vahvistamaan, mutta vielä koltan kieli ei kuulu teologien eikä kirkkomuusikoiden pakollisiin opintoihin.
  • Oman kielen käyttö vahvistaa kolttien hengellistä elämää.
  • Vuodesta 2019 lähtien koltilla on ollut oma edustus Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa.

8. Katsomuskasvatuksen merkitys 30 p.

Katsomuksista on tullut monissa kodeissa vaiettu aihe. Esimerkiksi kirkkoon kuuluvatkaan vanhemmat eivät välttämättä halua, että oma lapsi kastetaan. Kastamattomuutta perustellaan sillä, että lapsen pitää itse saada päättää katsomuksestaan.

8.1 Selitä, mikä on kastetoimituksen merkitys kristinuskossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti kokelas selittää kastetoimituksen merkityksen kristinuskossa. Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Merkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää kastetoimituksen merkityksen ja toimitustavan kristillisessä kirkossa esittäen vähintään kaksi olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää kastetoimituksen merkitystä jäsentyneesti ja hän ottaa huomioon erilaiset kristilliset perinteet.

Erityisansiona pidetään hätäkasteen käsittelemistä.

Vastauksessa voi tuoda esille seuraavia näkökohtia:

  • Kaste on kristillinen toimitus.

  • Kasteen kautta kastettava liitetään kirkon tai seurakunnan jäseneksi.

  • Sakramentin raamatullinen perusta on Jeesuksen lähetyskäsky opetuslapsille.

  • Sakramentin symbolinen merkitys kristitylle on uudesti syntyminen, perisynnistä vapautuminen.

  • Kaste toimitetaan joko upottamalla kastettava (lapsi) kolme kertaa kastealtaaseen tai valelemalla kolmesti vettä kastettavan pään päälle.

  • Ortodoksisessa kirkossa kasteen yhteydessä kastettavalle annetaan nimi, mutta kaste ei ole nimenantotoimitus.

  • Kaste toimitetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen joko upotuskasteena tai pirskottelemalla vettä.

  • Sakramentin toimittaminen katolisessa, ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa vaihtelee.

  • Katolisessa kirkossa myös diakoni voi suorittaa kasteen, muissa vain pappi.

  • Kirkot suosittelevat lapsikastetta, mutta tilanteen mukaan aikuinenkin voidaan kastaa.

  • Aikuiskaste on vapaissa suunnissa omakohtaisen uskoontulon merkki.

  • Yksi kaste on riittävä eli katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko ei kasta kirkkoon liittyviä uudelleen.

  • Ortodoksisessa kirkossa kasteessa on sekä näkyvä osa (vesi, ortodokseilla myös öljy) ja näkymätön osa (Jumalan armovoima ja Pyhän Hengen läsnäolo).

  • Ortodoksisessa kirkossa kasteen yhteydessä toimitetaan myös voitelun sakramentti, joka vastaa katolisen kirkon myöhemmin suoritettavaa konfirmaatiota.

  • Hätäkasteen voi toimittaa kuka tahansa, eikä se siis edellytä pappeutta tai kristillisen kirkon jäsenyyttä. Toimituksessa riittävät kastesanat ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

8.2 Pohdi, miten lapsen oma katsomus rakentuu. Tarkastele asiaa myös ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti kokelas pohtii lapsen oman katsomuksen rakentumista. Lisäksi arvioidaan sitä, kuinka uskottavasti hän tarkastelee asiaa ortodoksisen kirkon näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii lapsen katsomuksen rakentumista esittäen vähintään kaksi aiheeseen liittyvää näkökohtaa. Vastaus sisältää jonkin arvion ortodoksisen kirkon näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii oivaltavasti lapsen oman katsomuksen rakentumista ja arvioi sitä uskottavasti ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Vastauksessa on hyödynnetty myös tehtävän aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Ortodoksisen kirkon näkökulmasta kirkon jäsenenä ja Kristuksen seuraajana oleminen edellyttää omien lasten kastamista.
  • Ortodoksisuutta ei opita lukemalla, vaan elämällä ortodoksista elämää.
  • Kristillinen kasvatus kuuluu perheelle, jossa lapsi oppii asioita mallioppimisen kautta.
  • Lapsikaste oli olemassa jo varhaiskirkon aikana. Kummi antaa todistuksen uskosta lapsen puolesta.
  • Lapsi ei elä tyhjiössä, ja uskonnottomuus on arvovalinta siinä missä lapsen kastaminenkin. Mistä lapsi voisi valita, jos hänellä ei ole malleja valinnan pohjaksi?
  • Lapsen uskonelämään liittyviin kysymyksiin tulee vastata, jotta lapsi voi rakentaa omaa katsomustaan.
  • Katsomuksista ei tule vaieta varhaiskasvatuksessa ja koulussa (Kuusiston tutkimus ja nuorisobarometrin tieto).
  • Monikulttuurisissa ja ekumeenisissa perheissä lapselle tulee kertoa, miten vanhemmat ja isovanhemmat uskovat (Kuusiston tutkimus), jotta lapsi voi muodostaa oman näkemyksensä.
  • Monikulttuurisissa ja ekumeenisissa perheissä kastamatta jättäminen on joskus kompromissi, mutta lapsen katsomuksiin liittyviä kysymyksiä ei saisi sivuuttaa.

9. Ekumenia ja uskontodialogi 30 p.

9.1 Selitä, mitä eroa on ekumenialla ja uskontodialogilla. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas selittää ekumenian ja uskontodialogin eroa.

Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että ekumenia tarkoittaa kristillisten kirkkojen välistä yhteistyötä ja uskontodialogi eri uskontojen välistä yhteistyötä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää jäsentyneesti ekumenian ja uskontodialogin eron. Kokelas myös osoittaa ymmärtävänsä, että ekumeniaan liittyy kristillisten kirkkojen ykseyspyrkimys.

9.2 Pohdi, millaiset edellytykset islamilla, kristinuskolla ja juutalaisuudella on uskontodialogiin. Hyödynnä vastauksessasi tekstiä 9.A. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon edellytyksiä uskontodialogiin.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden edellytyksiä uskontodialogiin esittämällä vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Vastauksessa huomioidaan kaikki kolme uskontoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden edellytyksiä uskontodialogiin. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että nämä uskonnot jakavat niin kutsuttuina Abrahamin uskontoina paljon yhteistä uskontohistoriallista ainesta. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

  • Voidaan ajatella, että nykyaika vaatii uskontodialogia ja sitä edistävät monet maallikot, järjestöt ja uskontojen johtajat.

  • Yhtäläisyydet ja erot opillisissa käsityksissä voivat helpottaa tai vaikeuttaa uskontodialogia.

  • Usko Jumalaan ja oikeudenmukaisuus lähimmäistä kohtaan yhdistävät Abrahamin uskontoja.

  • Kultaisen säännön periaate esiintyy eri uskonnoissa, ja se mahdollistaa arvopohjien kohtaamisen (niin sanottu globaali etiikka).

  • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus ja köyhien auttaminen ovat keskeisessä asemassa Abrahamin uskonnoissa (esimerkiksi tooran asettamat velvollisuudet köyhiä kohtaan juutalaisuudessa, lähimmäisenrakkaus ja diakonia kristinuskossa, almuvero ja ramadan solidaarisuutena köyhiä kohtaan islamissa).

  • Ympäristö nähdään Jumalan luomistyönä, mistä seuraa ympäristönsuojelun vaatimus.

  • Uskontojen sisäinen moninaisuus voi vaikeuttaa uskontodialogia (esimerkiksi kysymys siitä, kuka voi edustaa uskontoa johtajien tapaamisissa).

  • Maailmanpoliittinen tilanne erityisesti Lähi-idässä vaikeuttaa vuoropuhelua.

  • Erilaiset fundamentalistiset ja militantit uskonnon tulkinnat vaikeuttavat vuoropuhelua.