Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi
23.9.2025
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 13.11.2025
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Suomen tasavallan presidentin valtaoikeudet 20 p.
Hyvässä vastauksessa tuodaan esiin, että tasavallan presidentin valtaoikeudet määritellään Suomen perustuslaissa. Vastauksessa esitellään vallan kolmijako ja todetaan, että presidentin valtaoikeudet ovat pääosin toimeenpano- eli hallitusvaltaa. Presidentti osallistuu Suomen ulkopolitiikan johtamiseen yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen rinnalla. Presidentti vahvistaa uudet lait. Hän voi myös jättää lain vahvistamatta ja lähettää sen takaisin eduskuntaan, mutta jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Presidentti nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä tämän esityksestä muut ministerit tehtäviinsä. Hän myös myöntää valtioneuvostolle (hallitukselle) eron pääministerin esityksestä. Lisäksi presidentti toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Kiitettävässä vastauksessa eritellään tarkemmin presidentin valtaoikeuksia osana ulkopolitiikkaa ja käsitellään esimerkiksi seuraavia näkökulmia: Tasavallan presidentillä on armahdusoikeus ja eräiden korkeiden viranhaltijoiden nimitysoikeus. Presidentti voi määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit pääministerin aloitteesta ja eduskuntaa kuultuaan. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Presidentille voidaan osoittaa rajatun alueen asetuksenantovaltaa. Kiitettävässä vastauksessa tulee esiin, että presidentin valtaoikeuksista eräät ovat periaatteessa lainsäädäntö- ja tuomiovallan alaa (lykkäävä veto lakien vahvistamisessa, asetuksenantovalta ja armahdusoikeus), mutta ne eivät ole viranhoidossa keskeisimpiä ja tavallisimmin käytettyjä. Pääosin valtaoikeudet kuuluvat toimeenpanovallan alaan. Vastauksessa voidaan pohtia myös esimerkiksi presidentin mahdollista epäsuoraa vaikutusvaltaa ja sitä, että riippuu myös kulloisestakin tehtävän haltijasta, miten laajasti hän tahtoo käyttää perustuslain tarjoamia toimintamahdollisuuksia. Kokelas voi myös pohtia, miten presidentin valtaoikeuksia on kavennettu 1980-luvulta alkaen.
2. Talouspoliittisten toimien vaikutukset 20 p.
Pohdi seuraavien talouspoliittisten toimien seurauksia kotitalouksille ja julkiselle taloudelle:
- Liikuntapalvelut, kuten peli- ja salivuorot ja hiihtohissiliput, siirretään 10 prosentin arvonlisäverokannasta 14 prosentin arvonlisäverokantaan.
- Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostetaan.
Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee kummankin mainitun toimen vaikutuksia. Liikuntapalveluiden korkeampi arvonlisävero lisää tiettyjä lajeja harrastavien kotitalouksien menoja, jos veronkorotuksen vaikutus siirretään liikuntapalveluyrityksissä suoraan palvelun hintaan. Yritysten maksama arvonlisävero kasvaa veronkiristyksen myötä, ja julkiselle taloudelle kertyy lisää tuloja. Kiinteistöveroprosentin ylärajan noustessa kotitaloudet joutuvat maksamaan suurempia kiinteistöveroja niissä kunnissa, joissa päätetään nostaa kiinteistövero sallitulle korkeammalle tasolle. Kunnan taloudessa kiinteistöveron nostaminen on keino lisätä tuloja, ja se on melko vakaa tulonlähde.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas huomaa, että kiinteistövero ja arvonlisävero ovat tasaveroja, jotka vaikuttavat enemmän pienituloisten kuin hyvätuloisten talouteen. Vastauksessa voidaan pohtia, että liikuntapalveluiden arvonlisäveron korotus on pienehkö, mutta palvelun hintaan siirrettynä se voi joissain kotitalouksissa johtaa siihen, että menojen karsimiseksi luovutaan liikuntaharrastuksesta tai aletaan harrastaa vähemmän kalliita lajeja. Jos liikuntapalveluiden kysyntä laskee korkeampien hintojen vuoksi, arvonlisäveron kertymä laskee. Jos palveluiden käytön vähentyessä alan yrityksiä ja työpaikkoja häviää, myös yritysveron tuotto ja työntekijöiden maksamat ansiotuloverot vähenevät eli julkisen talouden verotulot pienenevät. Liikuntapalveluiden käytön väheneminen saattaa heijastua julkiseen talouteen siten, että kansanterveys heikkenee ja terveydenhoidon kulut kasvavat. Kiinteistöveron vaikutuksista voidaan tuoda esiin, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on pieni osa asumiskustannuksista mutta voi vaikuttaa siihen, mihin kuntaan halutaan muuttaa. Kotitalous voi lieventää kiinteistöveron kiristymisen vaikutusta talouteensa asuntoa tai asuinkuntaa vaihtamalla. Kiinteistöveroihin maksettu raha on poissa muusta kulutuksesta, ja veronkiristys saattaa siten pienentää kokonaiskysyntää kansantaloudessa.
3. Rautatie Pohjois-Suomesta Narvikiin 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee tehtävän molempia osa-alueita, eli hän pohtii rautatielinjan sekä taloudellisia että turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Taloudellisena vaikutuksena voi mainita sen, että rautatie lisää kauppaa Pohjois-Suomen sekä Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden välillä. Pohjois-Suomen tuotteet saataisiin näin nykyistä tehokkaammin maailmanmarkkinoille. Tämä voi lisätä yritysten halua investoida Pohjois-Suomeen, erityisesti Tornion lähialueelle ja alueille, joista on hyvät kulkuyhteydet Tornioon. Turvallisuuspoliittisesti olennaista on, että suora rautatielinja Pohjois-Atlantille vähentäisi Suomen riippuvuutta kuljetuksista Itämerellä ja siten parantaisi Suomen huoltovarmuutta mahdollisessa kriisitilanteessa. Kokelas voi tuoda esille, että Suomen tavaraliikenne on nykyisellään erittäin riippuvainen Itämeren laivakuljetuksista. Rata helpottaisi myös NATO-liittolaisten sotilaallisen avun toimittamista Suomeen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii monipuolisesti rautatieyhteyden taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Talouden osalta hän voi kaupan lisäksi käsitellä esimerkiksi sitä, että matkustajaliikenteelle ja turismille syntyy lisää mahdollisuuksia. Kokelas voi myös pohtia rataosuuden rakentamista Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteishankkeena esimerkiksi kustannusten jakamiseksi. Kokelas voi laajentaa käsittelyä esimerkiksi pohtimalla mahdollisten teollisuusinvestointien kerrannaisvaikutuksia, jotka saattavat näkyä esimerkiksi palvelusektorin työpaikkojen lisääntymisenä. Hanke kasvattaisi Pohjois-Suomen elinvoimaa ja saattaisi vähentää muuttoa etelään. Hankkeella voi olla myös laajempi merkitys koko Suomeen suuntautuvien investointien kannalta, jos investoijat katsovat sen vähentävän Suomen riskialttiutta investointikohteena. Turvallisuuspolitiikan näkökulmasta kokelas voi pohtia rautatien strategista merkitystä ja todeta rautatien mahdollistavan joukkojen ja tarvikkeiden nopeamman kuljetuksen ja huollon. Tämä edistäisi Naton kykyä puolustaa Pohjois-Suomen aluetta. Kokelas voi pohtia myös muita olennaisia näkökohtia, kuten raideleveyksien eroa Suomen ja Ruotsin välillä, tai esimerkiksi sitä, onko realistista olettaa, että Itämeren laivaliikenteen häiriöt voitaisiin kriisitilanteessa kompensoida Norjan ja Ruotsin kautta Pohjois-Suomeen tulevilla kuljetuksilla.
Tehtävänanto oli epäselvä siltä osin, että siinä kuvattiin Pohjois-Suomen rataverkkoa siten kuin Tornion ja Narvikin välillä ei olisi ratayhteyttä. Tosiasiassa tällainen yhteys on, mutta eri raideleveyksillä. Arvostelussa on hyväksytty vastauksen perustuminen sekä kokonaan uuden radan rakentamiseen että nykyisten yhteyksien parantamiseen esimerkiksi raideleveyksiä vaihtamalla.
4. Alueellinen elinvoima, vetovoima ja pitovoima 20 p.
EVP-indeksi mittaa elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa. Elinvoimaa mitattaessa otetaan huomioon alueiden talous, tulot ja yritystoiminta sekä väestön työllisyys, koulutusaste ja terveydentila. Vetovoimaa kuvaa se, kuinka kiinnostavana, houkuttelevana ja vetovoimaisena ulkopuoliset pitävät aluetta. Pitovoimaan sen sijaan vaikuttavat tekijät, jotka saavat alueella asuvat ja toimivat jäämään alueelle ja viihtymään siellä.
Tarkastele karttaa ja pohdi, mitkä tekijät selittävät EVP-indeksin eroja ja mitä alueellisia seurauksia kartan kuvaamalla tilanteella on.
Hyvässä vastauksessa kokelas hyödyntää aineistoa ja esittää siitä joitain havaintoja. Noin puolet kartan kunnista on matalan EVP-indeksin alueita, ja korkean indeksin alueita on vähemmän. Kokelas havaitsee, että elin-, veto- ja pitovoiman jakaantumisessa on maantieteellisiä eroja, esimerkiksi siten, että matalan indeksin kunnat sijoittuvat Keski- ja Itä-Suomeen ja korkean indeksin alueet länsirannikolle ja Lappiin, mutta myös eteläisen Suomen suurten kaupunkien ympäristöön. Kokelas erittelee tekijöitä, jotka vaikuttavat EVP-indeksiin alueellisesti. Esimerkiksi maan sisäinen muutto kasvukeskuksiin vähentää pienten kaupunkien ja haja-asutusalueiden elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa. Kasvukeskuksien indeksiä nostavat esimerkiksi työmahdollisuudet, liikenneyhteydet, monipuoliset palvelut ja koulutusmahdollisuudet.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas nostaa aineistosta esiin monipuolisia havaintoja ja tarkastelee analyyttisesti niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi Lapin elinvoimaisuutta voi selittää matkailu ja vetovoimaisuutta luonto. Länsirannikon kaksikielisissä kunnissa on perinteisesti ollut korkea työllisyys ja väestön terveydentila on keskimääräistä parempi. Kokelas ymmärtää, että matalan EVP-indeksin kuntien on vaikea ratkaista indeksiä heikentäviä tekijöitä. Huono työllisyystilanne lisää poismuuttoa, joka puolestaan heikentää palveluita. Matalan indeksin alueilla väestö on iäkkäämpää ja vähemmän koulutettua, mikä lisää sairastavuutta. Kokelas havaitsee, että indeksissä mitattavat asiat liittyvät toisiinsa ja niillä on toisiaan ruokkiva vaikutus. Kokelas ymmärtää, miksi hyvinvointi ja haasteet kasaantuvat tietyille alueille.
Tehtävän kartta on virheellinen. Kartta kuvaa elinvoimaindeksiä, eikä kaikkia EVP-indeksin osa-alueita, joihin tehtävänannossa viitataan. Tehtävä on arvosteltu elinvoimaindeksiä kuvaavan kartan pohjalta, eikä kokelaan ole odotettu huomaavan kartan virheellisyyttä. Koska alueelliset erot elinvoimaindeksissä ja EVP-indeksissä ovat pääpiirteittäin samat, kuvaavat hyvän ja kiitettävän vastauksen piirteet asioita, joita kokelaan oletetaan vastauksessa käsittelevän.
5. Tuomiot erityyppisistä rikoksista 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee sekä tuomioistuinten että kansalaisten näkökulmia. Tuomioistuinten harkintaa määrittää rikoslaki. Kokelas osaa mainita joitain rangaistusta lieventäviä ja koventavia seikkoja. Lieventävänä asiana tuomioistuimet ottavat huomioon tekijän rikosoikeudellisen vastuun. Lainsäädännön mukaan rangaistusta koventavat esimerkiksi teon suunnitelmallisuus, tekijän rasistinen motiivi ja osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kokelas hahmottaa, että rangaistusten tarkoituksena on ehkäistä rikoksia ja että oikeudenmukaisuutta voi tarkastella eri näkökulmista. Tällaisia ovat esimerkiksi rikosten uhrien ja rikosten tekijöiden näkökulmat sekä rangaistuksen suhde muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Kansalaisten näkökulmat siitä, kuinka ankaria rangaistusten tulisi olla ja millaisia rangaistuksia erityyppisistä rikoksista tulisi antaa, vaihtelevat heidän omien kokemustensa ja arvojensa mukaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee oikeudenmukaisuutta useista olennaisista näkökulmista. Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi huomioida tilanteet, jotka lieventävät rangaistusta, tai teot, joista ei rangaista, kuten pakkotila tai hätävarjelu. Yhteiskunnan muuttuessa myös näkemykset rangaistuksista saattavat muuttua, kuten on käynyt esimerkiksi seksuaalisen häirinnän osalta. Kokelas voi myös punnita, miksi talousrikoksiin kohdistuvista rikoksista on lainsäädännössä ankarampia rangaistuksia kuin toisiin ihmisiin kohdistuvista rikoksista. Yhteiskunnan näkökulmasta on järkevää pyrkiä siihen, ettei rikoksentekijä uusisi rikostaan. Siksi on järkevämpää langettaa lievempiä rangaistuksia, jotka edistävät rikoksentekijän sopeutumista yhteiskuntaan. Ehdottomat tuomiot ovat myös yhteiskunnan näkökulmasta kalliita. Tällöin rangaistukset voivat kuitenkin olla joidenkin kansalaisten mielestä liian lieviä. Kokelas voi myös pohtia poliittisen kannan, median ja rikoslain tuntemuksen vaikutusta kansalaisten oikeudenmukaisuutta koskeviin näkemyksiin.
6. Avioliiton ja avoliiton vertailu 20 p.
Hyvässä vastauksessa tulevat ilmi seuraavat erot: Avioliitto on juridisesti säädelty ja virallistettu, mutta avoliittoa ei virallisteta. Avioituminen on määrämuotoinen oikeustoimi, avoliitto muodostuu osapuolten muuttaessa yhteen. Avioliiton päättävä avioero on määrämuotoinen oikeustoimi; avoliitto päättyy, kun osapuolet muuttavat asumaan erilleen. Avioliiton päättyessä puolisoilla on pääsääntöisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen, avoliiton osapuolilla taas ei. Jos avioliitossa syntyy lapsi, aviomiehen ei tarvitse erikseen tunnustaa isyyttä; sen sijaan avoliitossa syntyvän lapsen isyys avomiehen tulee tunnustaa. Aviopuolisot ovat kumpikin yhteisen lapsen huoltajia, mutta avoliitossa yhteisen lapsen huoltajuus sovitaan. Aviopuolisot ovat toistensa suhteen elatusvelvollisia, kun taas avoliiton osapuolet eivät ole.
Kiitettävässä vastauksessa käsitellään yksityiskohtaisemmin oikeudellisia seikkoja, jotka koskevat avioliiton solmimista ja päättymistä, lasten asemaa, perheen sukunimeä tai lesken asemaa. Avioliiton solmiminen edellyttää avioesteiden tutkintaa ja puolisoiden täysi-ikäisyyttä. Jos avioliitto päättyy eroon, päätöksen siitä antaa tuomioistuin harkinta-ajan (6 kk) jälkeen tai kun pari on asunut erillään tietyn ajan (2 v). Avioliiton päättyessä avioeroon tai puolison kuolemaan puolisoiden omaisuus jaetaan kuten avio-oikeus määrää, mikäli avio-oikeutta ei ole avioehdolla poistettu osittain tai kokonaan. Avoliiton päättyessä osapuolten omaisuus erotellaan ja yhteinen omaisuus jaetaan. Avoliiton osapuoli voi tosin eron yhteydessä vaatia hyvitystä, mikäli hän on merkittävästi vaikuttanut kotitalouden hyväksi tai on kyse vähintään viiden vuoden avoliitosta tai avoliitosta, jossa on yhteinen lapsi. Avioliitossa puolisot voivat adoptoida lapsen yhteisesti, avoliitossa vain liiton yksittäinen osapuoli voi adoptoida lapsen. Aviopuoliso on kuolleen puolison perimysjärjestyksessä rintaperillisten jäljessä, avopuolisoilla ei ole perintöoikeutta toistensa suhteen ilman keskinäistä testamenttia. Avioliitossa leskellä on asumisoikeus parin yhteiseen asuntoon, mutta avoliitossa leskellä tätä oikeutta ei ole. Avoliiton osapuolet voivat testamentata omaisuuden toisilleen, tosin mahdollisten rintaperillisten oikeuksien rajoissa. Avio- tai avopuolisoilla ei ole velvollisuutta todistaa oikeudessa puolisoa vastaan.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Demokratia ja luottamus mediaan 30 p.
7.1 Tarkastele, miten luottamus mediaan ja uutisiin tai toisaalta sen puute voi vaikuttaa demokratiaan. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja , ja . 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee tehtävän kaikkia aineistoja. Suomalaisten luottamus uutisiin laski tasaisesti vuodesta 2015 eteenpäin, kunnes lähti jälleen kasvamaan vuodesta 2020 eteenpäin. Suomalaiset luottavat enemmän uutisiin, joita itse seuraavat, kuin yleisesti uutisiin. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen aiheet liittyivät pääosin koronaan, ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon ja kansainvälisiin konflikteihin. Pilapiirroksesta osataan tulkita, että tekoäly kuvataan siinä uhkana tiedonvälitykselle. Kokelas ymmärtää, että riippumaton ja luotettava tiedonvälitys on oleellisen tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. Median tehtävänä on seurata vallassa olevia, uutisoida heistä ja kritisoida heitä. Jos kansalaiset eivät voi luottaa median tuottamaan tietoon, se horjuttaa myös luottamusta demokraattiseen yhteiskuntaan. Kokelas käsittelee median ja demokratian suhdetta ja esittää siitä osuvia esimerkkejä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi tehtävän aineistoja analyyttisesti ja lähdekriittisesti. Esimerkiksi Suomessa koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat voineet lisätä luottamusta mediaan, koska kriisien aikana ihmiset turvautuvat virallisten tahojen tuottamaan tietoon. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen eli disinformaation tuottajina voi toimia monenlaisia tekijöitä, kuten vieraat valtiot, poliittiset ryhmittymät tai aktiiviset yksilöt. Usein samat ihmiset uskovat samaan aikaan monenlaiseen eri disinformaatioon ja salaliittoteorioihin. Vastauksessa pohditaan lähemmin, miksi pilapiirroksessa esitetty uhkakuva voisi toteutua. Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi disinformaation tuottamisessa ja levittämisessä. Perinteisellä medialla ei välttämättä ole mahdollisuuksia kilpailla sen tuottamaa aineistoa vastaan. Kokelas käsittelee median ja demokratian suhdetta monipuolisesti ja käyttää useita kuvaavia esimerkkejä. Esimerkiksi kaupallistuminen ja omistuksen keskittyminen saattavat myös vaarantaa median riippumattomuuden. Sosiaalisen median algoritmit usein lisäävät valheellisen tai tunteita herättävän tiedon näkyvyyttä. Disinformaatiolla voi myös vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja vaalien lopputulokseen. Tekoälyllä tuotetut kuva- ja videomanipulaatiot yleistyvät, ja niitä on hankala torjua.
7.2 Miten demokratiaan kohdistuvia sisäisiä uhkia voidaan Suomessa torjua? 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää joitain yleisiä demokratiaan kohdistuvia uhkia sekä uskottavia keinoja niiden torjumiseksi. Keinoja voivat esimerkiksi olla lainsäädäntö, koulutuksen ja tiedon lisääminen tai toiminta kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten puolueiden kautta. Voidaan esimerkiksi vahvistaa vapaan ja riippumattoman median toimintaedellytyksiä, osallistaa kansalaisia päätöksentekoon ja pyrkiä vähentämään yhteiskunnan jakaantumista sosiaalipoliittisilla tai muilla keinoilla. Kansalaisia voidaan opettaa tunnistamaan disinformaatiota.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee demokratian sisäisiä uhkia ja niiden torjumista analyyttisesti ja monipuolisesti. Kokelas ymmärtää, että demokratiaan kohdistuvien uhkien torjuminen vaatii hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Esimerkiksi kriittisen medialukutaidon edistäminen lisää tiedon huoltovarmuutta. Kokelas ymmärtää, että myös poliittisilla ääriliikkeillä saattaa olla intressi heikentää demokratiaa ja keskittää valtaa.
8. Viennin yksipuolisuus ja monipuolisuus maailmankaupassa 30 p.
8.1 Pohdi aineiston avulla, mitkä tekijät selittävät viennin rakenteen yksipuolisuutta ja monipuolisuutta. 12 p.
Hyvässä vastauksessa hahmotetaan tehtävän aineistosta olennaiset piirteet: Monipuolisin vientirakenne on Pohjois-Amerikan ja Euroopan mailla sekä eräillä Aasian mailla, kuten Intialla ja Kiinalla. Yksipuolisin viennin rakenne on monilla Afrikan mailla, Venäjällä ja eräillä Keski-Aasian ja Etelä-Amerikan mailla. Vastauksessa voidaan todeta esimerkiksi, että tuotevalikoiman osalta monipuolisimman viennin maat ovat rikkaita teollisuusmaita ja sellaisia kehittyvän talouden maita, joissa on laajaa ja monipuolista teollisuustuotantoa. Yksipuolisen viennin maat ovat usein kehittyviä maita ja myös verraten köyhiä. Kokelas nostaa esiin esimerkkimaita.
Kiitettävässä vastauksessa pohditaan viennin rakennetta suhteessa kolonialismin historiaan, luonnonmaantieteeseen ja kauppapolitiikkaan. Mailla on erilaiset suhteelliset edut tuotannossa, kuten erilainen määrä luonnonrikkauksia. Maalla voi myös olla historiallisista syistä johtuva vahva asema jonkin tuotteen tuottajana. Poliittiset sopimukset, kuten vapaakauppasopimukset, vaikuttavat viennin monipuolisuuteen. Yksipuolisen viennin maissa vientiä hallitseva yksi tuote on tyypillisesti öljy, muu raaka-aine tai elintarvike; tällöin kyseessä on monokulttuuri. Kokelas voi pohtia koulutuksen roolia viennin rakenteelle. Viennin monipuolisuutta selittää myös maiden etäisyys suurista kauppareiteistä ja markkina-alueista. Kohdemaiden suhteen yksipuolinen viennin rakenne voi selittyä myös sillä, että jokin naapurimaa on erityisen hallitseva markkina-alue, kuten Yhdysvallat on Kanadalle ja Meksikolle.
8.2 Mitä vaikutuksia yksipuolisella viennin rakenteella on, ja miten viennin rakennetta voidaan yrittää monipuolistaa? 18 p.
Hyvässä vastauksessa yksipuolisen viennin rakenteen heikkouksina voidaan esittää esimerkiksi, että mikäli vienti on yhden tuotteen varassa, sen maailmanmarkkinahintojen muutokset, poliittiset muutokset ja maataloustuotteiden osalta esimerkiksi kuivuuden aiheuttamat satomenetykset voivat suistaa maan talouden vaikeuksiin. Viennin monipuolistamista voidaan tukea kehittämällä infrastruktuuria (uudet satamat, kaasu- tai öljyputket jne.) ja uusia, entistä pitemmälle jalostettuja vientituotteita.
Kiitettävässä vastauksessa annetaan lisää esimerkkejä monokulttuurien riskeistä ja voidaan pohtia viennin yksipuolisen rakenteen vaikutuksia muun muassa työmarkkinoiden ja innovoinnin näkökulmista sekä siitä, mitä riskejä viennin kohdemaille aiheutuu, jos ne ovat riippuvaisia yhdestä maasta tietyn tuotteen saannin suhteen. Kokelas voi myös mainita yksipuolisen viennin rakenteen hyötyjä. Vastauksessa pohditaan monipuolisesti keinoja viennin monipuolistamiseksi. Viennin monipuolistamista voidaan tukea esimerkiksi väestön koulutustasoa ja osaamista nostamalla, kauppasopimuksilla ja ulkomaisia investointeja hankkimalla, jolloin maan elinkeinoelämä voi monipuolistua. Vastauksessa voidaan pohtia myös maailmantalouden rakenteita: yhden maan voi olla vaikea omin päin monipuolistaa talouttaan ja vientiään, sillä sellainen muutos saattaa vaatia kansainvälisen kaupan sääntöjen uudistuksia ja siis monien maiden neuvotteluja ja yhteistyötä.
9. Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen Suomessa 30 p.
9.1 Tarkastele aineiston perusteella, miten Agenda 2030 -tavoitteet ovat toteutuneet Suomessa. Pohdi myös, miten eroja eri tavoitteiden toteutumisessa voidaan selittää. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas havaitsee eroja Agendan tavoitteiden toteutumisessa ja kehityssuunnissa ja esittää eroille uskottavia syitä. Edulliseen ja puhtaaseen energiaan liittyvä tavoite on ainoa, jossa on tapahtunut selvää edistystä. Yhteensä kymmenen tavoitteen saavuttamisessa on tapahtunut kohtalaista edistystä ja viiden kohdalla kehitys on pysähtynyt. Vain yhdessä eli vastuullisen kuluttamisen ja tuotannon tavoitteessa tilanne on heikentynyt. Tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat sekä pidemmän aikavälin tekijät että viime vuosien poliittiset päätökset. Suomessa on panostettu uusiutuviin energialähteisiin ja pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiosta köyhyyttä on lähtökohtaisesti vähän. Metsäteollisuuden rooli on ollut Suomelle tärkeä, mikä on vaikuttanut Suomen suhtautumiseen tavoitteisiin, jotka liittyvät metsien käyttöön ja ilmastoon. Viime aikoina taas monet ilmastoon, ympäristönsuojeluun ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat politisoituneet, mikä on vaikuttanut päätöksentekoon.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi erityyppisten tavoitteiden kehityssuuntia ja yhteyksiä toisiinsa sekä pohtii tavoitteiden toteutumista suhteessa poliittiseen päätöksentekoon. Tavoitteista esimerkiksi köyhyyden vähentäminen ja energiatuotannon kestävyyden ja riittävyyden parantaminen näyttävät jatkossakin hyvältä, kun taas koulutukseen liittyy enemmän haasteita. Osa kestävän kehityksen tavoitteista on sellaisia, ettei niistä ole poliittista yksimielisyyttä. Joidenkin tavoitteiden taas on voitu katsoa olevan taloudellisesti liian kalliita.
9.2 Esitä esimerkkejä vaikuttamiskeinoista, joilla yksittäinen kansalainen voi edistää Agenda 2030 -tavoitteita () Suomessa ja Euroopan unionissa. Arvioi keinojen tehokkuutta. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää joitain uskottavia esimerkkejä keinoista, joilla voi vaikuttaa kansallisesti ja Euroopan unionissa. Kummassakin tapauksessa on mahdollista äänestää sellaisia ehdokkaita ja puolueita, jotka pitävät kestävän kehityksen tavoitteita tärkeinä. Päättäjiin voi pyrkiä vaikuttamaan myös esimerkiksi hyödyntämällä sosiaalista ja perinteistä mediaa sekä mielenosoituksia, ottamalla suoraan yhteyttä tai osallistumalla kansalaisjärjestöjen toimintaan. Kokelas arvioi joidenkin keinojen vaikutuksia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi vertailevalla otteella eri keinojen toimivuutta ja tarkastelee kestävää kehitystä vahvoja jakolinjoja herättävänä kysymyksenä, jonka edistämistä polarisaatio vaikeuttaa. Jakolinjoja voi pyrkiä purkamaan tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa ja ehkäisemällä ennakkoluulojen syntymistä. Väärinkäsityksiä taas voidaan pyrkiä ehkäisemään luotettavan tieteellisen tiedon avulla.