Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

10.3.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 10.3.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.

Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.

Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun

Tehtävien arvioitavat piirteet on kuvattu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa suomi toisena kielenä -koetta koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/suomi-tai-ruotsi

Virheet/ongelmakohdat merkitään aina. Jokaista merkintää ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.

Osa 1: Kuunteleminen

1. Äänitetehtävä 10 p.

Kuuntele katkelma Pieleen mennyt historia -ohjelmasarjan jaksosta Miksi ihminen muutti pimeään ja kylmään Pohjolaan? Ohjelmassa toimittaja Jussi Nygren keskustelee arkeologi Mikael Mannisen kanssa.

Lue ensin kysymykset ja kuuntele sen jälkeen haastattelu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuuntelet haastattelun kokonaan. Toisella kerralla kuuntelet haastattelun jaksoissa ja vastaat kysymyksiin kuulemasi perusteella. Vastaa kysymyksiin valitsemalla parhaiten sopiva vastausvaihtoehto.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

1.1 Mikä Jussi Nygreniä ihmetyttää pohjoisten alueiden varhaisessa asuttamisessa? 2 p.

Alueen suuri poikkeavuus ihmislajin alkuperäisestä asuinympäristöstä. (2 p.)

1.2 Mikä tieto Pohjolan alkuperäisasukkaista ei pidä paikkaansa? 2 p.

Nykyiset Pohjolan asukkaat ovat Fennoskandian alkuperäisasukkaiden jälkeläisiä. (2 p.)

1.3 Mikä helpotti puolison löytämistä pohjoisen asuttamisen varhaisessa vaiheessa? 2 p.

Nuorten mahdollisuus etsiä puolisoa myös oman ryhmän ulkopuolelta. (2 p.)

1.4 Mikä oli tyypillistä kivikauden ajan ihmisten väliselle yhteistyölle? 2 p.

Joustava ryhmittäytyminen. (2 p.)

1.5 Millainen kuva varhaisista Pohjolan asuttajista tulee katkelman perusteella? 2 p.

He mukauttivat elämäänsä vaativien olosuhteiden mukaan. (2 p.)

2. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.

Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100⁠–⁠350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

Ylen aamussa toimittaja haastattelee puhetaiteilija ja kirjailija Jenni Janakkaa, joka on julkaissut kirjan Empatiakoulu.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

2.1 Miten Jenni Janakka kuvaa itseä kohtaan tunnettavaa röyhkeyttä ja empatiaa? Kerro molemmista kaksi asiaa. 5 p.

Röyhkeys on Jenni Janakan mukaan taitoa
- tunnistaa oma osaamisensa
- kertoa omasta osaamisestaan
- olla ylpeä (omasta) osaamisestaan ja (omista) taidoistaan
- tuoda esille osaamisensa ja taitonsa.
Ihmisen empatia itseään kohtaan on Jenni Janakan mukaan taitoa
- ymmärtää itseään
- tietää omat rajansa
- ymmärtää, miten paljon jaksaa tehdä esim. töitä
- kunnioittaa omaa palautumistaan / pitää kiinni omasta palautumisestaan.
(Molempia tarvitaan: röyhkeyttä ja empatiaa.)

2.2 Selitä, miten tilanne ja empatia liittyvät Jenni Janakan mukaan yhteen. 5 p.

Kokeakseen empatiaa itseään kohtaan ihmisen on ymmärrettävä tilanne, jossa hän on.
Tilanne vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmisellä on sillä hetkellä energiaa ja voimavaroja.

2.3 Mitä Jenni Janakka sanoo aarrekartoista ja negatiivisesta visualisoinnista? Kerro kolme asiaa. 5 p.

Hänen mukaansa aarrekartat keskittyvät siihen, mitä ihmisellä ei ole.
Negatiivisessa visualisoinnissa taas keskitytään siihen, mitä ihmisellä on / mitkä asiat ihmisen elämässä ovat hyvin.
Negatiivisen visualisoinnin avulla voi huomata, miten ikävä olisi menettää jotain, mitä itsellä jo on.
Kun ihminen keskittyy jo olemassa oleviin, itselle tärkeisiin asioihin, hän voi olla tyytyväinen / onnellinen siitä, mitä kaikkea (hyvää) hänellä on.

2.4 Jenni Janakan isoäidin mukaan älypuhelin on ”iileskotti”. Mitä isoäiti sillä tarkoittaa, ja miksi Jenni Janakka on samaa mieltä? Esitä määritelmä ja kaksi perustelua. 5 p.

Iileskotti tarkoittaa jotain (laitetta), joka häiritsee arkielämää.
Jenni Janakan mukaan älypuhelimen käyttäminen häiritsee arkeamme (se voi keskeyttää päivän jopa 150 kertaa).
Kaikki aika, jonka olemme älypuhelimella, on poissa muista asioista (esim. muiden ihmisten kohtaamisesta).

(Määritelmä 1 p., Jenni Janakan mielipiteet 2 p. + 2 p.)

3. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.

Ylen aamun Jälkikaronkassa (26.3.2025) keskustellaan tutkimuksesta, jossa selvitettiin syitä siihen, miksi ihminen ei muista varhaislapsuudestaan mitään. Aiheesta keskustelevat psykologi Jukka Häkkinen, futuristi Elina Hiltunen ja tähtitieteilijä Anne Liljeström. Toimittajana on Totti Toivonen.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

3.1 Mitä tarkoittaa episodinen muisti? Mitkä ovat kaksi episodiseen muistiin liittyvää pääteoriaa siitä, miksi ihminen ei muista mitään varhaislapsuudestaan? 5 p.

Episodinen muisti: Ihminen kykenee muistamaan, että tietty ja tietynlainen tapahtuma on tapahtunut tiettyyn aikaan. (Tai Häkkisen esimerkki: ihminen muistaa esimerkiksi, milloin on käynyt kuntosalilla ja mitä siellä on tapahtunut.)
Kaksi pääteoriaa:
- Vauvan aivot eivät ole kehittyneet vielä niin paljon, että ne kykenisivät tallentamaan episodisia muistikuvia.
- Muistikuvia tallentuu, mutta ihminen ei pysty palauttamaan niitä mieleensä.

(Määritelmä 1 p., teoriat 2 p. + 2 p.)

3.2 Miten uusi tutkimustieto episodisesta muistista selittää sitä, että ihminen ei muista varhaislapsuuden tapahtumia? 5 p.

Nykytiedon valossa episodinen muisti toimii noin yksivuotiaasta eteenpäin, jolloin vauva alkaa painaa mieleensä tapahtumia.
Ihminen kuitenkin muistaa tapahtumia vasta 3–4-vuotiaasta eteenpäin. Syynä tähän saattaisi olla, että ihminen ei pysty palauttamaan mieleensä tätä ikää aiemmin tallentuneita muistikuvia.

3.3 Millä tavalla syntymättömät lapset ja aivan pienet vauvat oppivat? Kerro kaksi esimerkkiä oppimisesta. 5 p.

Vauvat oppivat tilastollisia yhteyksiä ja toistuvia rakenteita/kaavoja.
Kaksi esimerkkiä seuraavista:
- Kohdussa voidaan oppia kielenpiirteitä/puhetta.
- Kohdussa voidaan oppia tunnistamaan musiikkia (toimittajan kysymyksessään esittämä esimerkki).
- Vauvat oppivat yhdistämään ystävälliset kasvot kylläisyyden tunteeseen.

(Vastaus ensimmäiseen kysymykseen 1 p., esimerkit 2 p. + 2 p.)

3.4 Mikä käytännön vaikeus pienten lasten muistojen tutkimiseen liittyy? Entä miksi varhaisten muistojen aitoutta on vaikea todentaa? Vastaa koko videon perusteella. 5 p.

Vauvojen aivotoimintaa on vaikeaa tutkia kuvantamalla, koska vauvat eivät pysy kauaa paikallaan.
Muistikuvien syntymiseen vaikuttavat myös esimerkiksi valokuvat, joita lapselle näytetään, ja tarinat, joita hänelle kerrotaan. On vaikea tietää, onko muistikuva syntynyt näistä kuvista ja tarinoista vai onko kyseessä varhaislapsuudessa mieleen painunut ns. aito muistikuva.

Osa 2: Lukutaito

4. Tekstin ymmärtäminen 50 p.

Lue kaksi aineistossa olevaa tekstiä ja vastaa kysymyksiin niiden perusteella suomeksi. Kirjoita vastaukset omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 200⁠–⁠450 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

4.1 Miksi Cynthia Andros päätyi asumaan Ashevillen kaupunkiin? Miten hän arvioi ratkaisua jälkeenpäin? Miten artikkelin kirjoittaja suhtautuu hänen ratkaisuunsa? 10 p.

Cynthia Andros pyrki karttaa tarkastelemalla arvioimaan, missä kaupungissa hän olisi kaikkein onnellisin. (Oikein, mutta ei riittävä vastaus ensimmäiseen kysymykseen:) Hän halusi löytää vakituisen asuinpaikan eri kaupungeissa asumisen jälkeen.
Hän arvioi, että ratkaisu ei ollut kuitenkaan optimaalisin ja että Asheville on vain väliaikainen koti.
Artikkelin kirjoittajan mielestä
- onnellisuuden tavoittelu kääntyi itseään vastaan
- liika onnellisuuden tavoittelu oli vahingollista Cynthia Androsille.

(vastaus ensimmäiseen kysymykseen 3 p., toiseen kysymykseen 3 p., viimeiseen 4 p.)

4.2 Mistä syistä onnellisuuden tavoittelulla on Frank Martelan mukaan usein negatiivisia vaikutuksia? Selitä vähintään kolme syytä. Miten Martelan suhtautuminen tunteisiin eroaa hänen kuvaamastaan onnellisuuden kulttuurista? 10 p.

Syyt:

Onnellisuuden etsinnästä tulee helposti pakkomielle.
Onnellisuutta saatetaan etsiä vääristä paikoista, kuten materiaalisista asioista.
Onnellisuuden ajatellaan usein tarkoittavan oman edun tavoittelua. / Onnellisuutta etsitään itsekkäistä lähtökohdista käsin.
Liian voimakas onnen tavoittelu voi heikentää kykyä heittäytyä onnea tuottaviin tilanteisiin.

Martelan suhtautuminen tunteisiin ja ero onnellisuuden kulttuuriin:

Kaikki tunteet kuuluvat elämään.
Myös negatiiviset tunteet tulee hyväksyä.

(Syyt yhteensä 6 p., suhtautuminen 4 p.)

4.3 Mitä amerikkalaisten kertomat hissipuheet Alexander Puution mukaan osoittavat amerikkalaisesta kulttuurista? Selitä kolme asiaa. Mitä niihin liittyvää ristiriitaa Puutio käsittelee kolumnissaan? 10 p.

Hissipuheet osoittavat, että amerikkalaiset

suhtautuvat intohimoisest työhönsä
toimivat tavoitteellisesti
muuttavat vastoinkäymiset voimavarakseen.

Puution käsittelemä ristiriita:

Miksi hyvinkin tehokkaat ja tavoitteelliset ihmiset sortuvat tavoittelemaan omassa elämässään asioita, jotka eivät tee onnelliseksi?

(Hissipuheet yhteensä 6 p., ristiriita 4 p.)

4.4 Miten Frank Martelan ja Alexander Puution esittämät ratkaisut onnellisuuden tavoittamiseen eroavat toisistaan? 10 p.

Martelan mukaan onnellisuutta ei kannata nähdä päämääränä, johon voi suoraan pyrkiä. Onnellisuus sen sijaan yleensä tulee, kun ihminen keskittyy tekemään itselleen tärkeitä asioita.
Puutio siteeraa tutkimusta, jonka mukaan hyvän elämän saavuttamisessa keskeisiä ovat merkitykselliset ihmissuhteet, vaikka ihmiset ovat valmiita käyttämään aikaansa lähinnä kaikkeen muuhun.

4.5 Martelan ja Puution tekstit ovat molemmat mielipidetekstejä. Mitä yhteisiä tekstilajeihin liittyviä piirteitä niissä on samankaltaisen aiheen lisäksi? Miten teksteissä näkyy, että Martelan blogiteksti on kirjoitettu hänen henkilökohtaiseen blogiinsa ja Puution kolumni Yleisradion sivuille? Esitä kaksi yhdistävää ja kaksi erottavaa asiaa. 10 p.

Yhteistä:

Molemmissa kirjoittaja esittää omia mielipiteitään.
Perustelujen tukena käytetään tutkittua tietoa.
Molemmissa asiaa havainnollistetaan käytännön esimerkeillä.

Erot:

Martelan teksti on hänen omasta kirjastaan.
Martelan tekstiä voi jopa pitää eräänlaisena mainoksena hänen omalle kirjalleen.
Puutio käyttää kolumnille ominaiseen tapaan hyvin värikästä kieltä ja kielikuvia.
Puutio kärjistää mielipiteensä (esim. verbi väitänkin).
Martela päätyy antamaan elämänohjeen. Puutio käsittelee asiaa yleisemmältä kannalta.

Vastauksessa voi olla myös muita tekstien yhteisiä piirteitä ja eroja. Pisteytykseen vaikuttaa havaintojen relevanttius tekstin kokonaisuuden kannalta.

Osa 3: Kirjoitustaito

5. Lyhyt kirjoitustehtävä: Kommentti 30 p.

Aineistossa on kaksi Helsingin Sanomissa julkaistua kirjoitusta, joissa lukijat kertovat, miten he ilmaisevat välittämistä. Tutustu niihin ja kirjoita lehden kommenttipalstalle, miten itse osoitat välittämistä tai rakkautta ystäville, perheelle tai muille läheisille. Kirjoita myös siitä, miksi on tärkeä osoittaa tunteita. Käytä kommentissasi asiatyyliä. Aineistoon ei tarvitse viitata.

Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500⁠–⁠800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

Tehtävä arvioidaan suhteessa hyvän vastauksen piirteisiin ja lyhyen kirjoitustehtävän kriteereihin.

Hyvässä vastauksessa on seuraavat piirteet:

Kommentti on yhtenäinen, sidosteinen kokonaisuus.
Kommentti on yleiskielinen ja asiatyylinen.
Kommentissa kerrotaan esimerkki.
Kommentissa on monipuoliset perustelut.
Vastaus ei saa olla listaus (eli siinä täytyy olla sidosteisuutta, koheesiota, jäsentely).

Kommenttiin ei vaadita aloitusta, lopetusta eikä viittausta aineistoon. Nämä eivät kuitenkaan vähennä pisteitä.

6. Kirjoitelma 99 p.

Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800–2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kohdat 6.1⁠–⁠6.6 ovat aineistotehtäviä, ja niissä aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.

Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi LibreOffice-ohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.

6.1 Kirjoitelma 99 p.

Aineistossa on kuusi valokuvaa eri ihmisten elämän tärkeistä hetkistä. Valitse kuvista yksi tai kaksi. Kirjoita pohtiva teksti, jossa käsittelet yhtä tai useampaa kuvaa. Voit pohtia esimerkiksi, mikä tekee tietystä tapahtumasta merkityksellisen ja/tai miksi ihmiset ottavat usein kuvia juuri tietyistä elämän hetkistä. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:

Unohtumaton hetki / Unohtumattomia hetkiä
Valokuva dokumentoi elämää