Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (kuulovammaiset)
10.3.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet 10.3.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.
Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.
Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.
Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun
Tehtävien arvioitavat piirteet on kuvattu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa suomi toisena kielenä -koetta koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/suomi-tai-ruotsi
Virheet/ongelmakohdat merkitään aina. Jokaista merkintää ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.
Osa 1: Lukutaito
1. Tekstin ymmärtäminen 50 p.
Lue kaksi aineistossa olevaa tekstiä ja vastaa kysymyksiin niiden perusteella suomeksi. Kirjoita vastaukset omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 200–450 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
1.1 Miksi Cynthia Andros päätyi asumaan Ashevillen kaupunkiin? Miten hän arvioi ratkaisua jälkeenpäin? Miten artikkelin kirjoittaja suhtautuu hänen ratkaisuunsa? 10 p.
- Cynthia Andros pyrki karttaa tarkastelemalla arvioimaan, missä kaupungissa hän olisi kaikkein onnellisin. (Oikein, mutta ei riittävä vastaus ensimmäiseen kysymykseen:) Hän halusi löytää vakituisen asuinpaikan eri kaupungeissa asumisen jälkeen.
- Hän arvioi, että ratkaisu ei ollut kuitenkaan optimaalisin ja että Asheville on vain väliaikainen koti.
- Artikkelin kirjoittajan mielestä
- onnellisuuden tavoittelu kääntyi itseään vastaan
- liika onnellisuuden tavoittelu oli vahingollista Cynthia Androsille.
(vastaus ensimmäiseen kysymykseen 3 p., toiseen kysymykseen 3 p., viimeiseen 4 p.)
1.2 Mistä syistä onnellisuuden tavoittelulla on Frank Martelan mukaan usein negatiivisia vaikutuksia? Selitä vähintään kolme syytä. Miten Martelan suhtautuminen tunteisiin eroaa hänen kuvaamastaan onnellisuuden kulttuurista? 10 p.
Syyt:
- Onnellisuuden etsinnästä tulee helposti pakkomielle.
- Onnellisuutta saatetaan etsiä vääristä paikoista, kuten materiaalisista asioista.
- Onnellisuuden ajatellaan usein tarkoittavan oman edun tavoittelua. / Onnellisuutta etsitään itsekkäistä lähtökohdista käsin.
- Liian voimakas onnen tavoittelu voi heikentää kykyä heittäytyä onnea tuottaviin tilanteisiin.
Martelan suhtautuminen tunteisiin ja ero onnellisuuden kulttuuriin:
- Kaikki tunteet kuuluvat elämään.
- Myös negatiiviset tunteet tulee hyväksyä.
(Syyt yhteensä 6 p., suhtautuminen 4 p.)
1.3 Mitä amerikkalaisten kertomat hissipuheet Alexander Puution mukaan osoittavat amerikkalaisesta kulttuurista? Selitä kolme asiaa. Mitä niihin liittyvää ristiriitaa Puutio käsittelee kolumnissaan? 10 p.
Hissipuheet osoittavat, että amerikkalaiset
- suhtautuvat intohimoisest työhönsä
- toimivat tavoitteellisesti
- muuttavat vastoinkäymiset voimavarakseen.
Puution käsittelemä ristiriita:
- Miksi hyvinkin tehokkaat ja tavoitteelliset ihmiset sortuvat tavoittelemaan omassa elämässään asioita, jotka eivät tee onnelliseksi?
(Hissipuheet yhteensä 6 p., ristiriita 4 p.)
1.4 Miten Frank Martelan ja Alexander Puution esittämät ratkaisut onnellisuuden tavoittamiseen eroavat toisistaan? 10 p.
- Martelan mukaan onnellisuutta ei kannata nähdä päämääränä, johon voi suoraan pyrkiä. Onnellisuus sen sijaan yleensä tulee, kun ihminen keskittyy tekemään itselleen tärkeitä asioita.
- Puutio siteeraa tutkimusta, jonka mukaan hyvän elämän saavuttamisessa keskeisiä ovat merkitykselliset ihmissuhteet, vaikka ihmiset ovat valmiita käyttämään aikaansa lähinnä kaikkeen muuhun.
1.5 Martelan ja Puution tekstit ovat molemmat mielipidetekstejä. Mitä yhteisiä tekstilajeihin liittyviä piirteitä niissä on samankaltaisen aiheen lisäksi? Miten teksteissä näkyy, että Martelan blogiteksti on kirjoitettu hänen henkilökohtaiseen blogiinsa ja Puution kolumni Yleisradion sivuille? Esitä kaksi yhdistävää ja kaksi erottavaa asiaa. 10 p.
Yhteistä:
- Molemmissa kirjoittaja esittää omia mielipiteitään.
- Perustelujen tukena käytetään tutkittua tietoa.
- Molemmissa asiaa havainnollistetaan käytännön esimerkeillä.
Erot:
- Martelan teksti on hänen omasta kirjastaan.
- Martelan tekstiä voi jopa pitää eräänlaisena mainoksena hänen omalle kirjalleen.
- Puutio käyttää kolumnille ominaiseen tapaan hyvin värikästä kieltä ja kielikuvia.
- Puutio kärjistää mielipiteensä (esim. verbi väitänkin).
- Martela päätyy antamaan elämänohjeen. Puutio käsittelee asiaa yleisemmältä kannalta.
Vastauksessa voi olla myös muita tekstien yhteisiä piirteitä ja eroja. Pisteytykseen vaikuttaa havaintojen relevanttius tekstin kokonaisuuden kannalta.
Osa 2: Kirjoitustaito
2. Lyhyt kirjoitustehtävä: Kommentti 30 p.
Aineistossa on kaksi Helsingin Sanomissa julkaistua kirjoitusta, joissa lukijat kertovat, miten he ilmaisevat välittämistä. Tutustu niihin ja kirjoita lehden kommenttipalstalle, miten itse osoitat välittämistä tai rakkautta ystäville, perheelle tai muille läheisille. Kirjoita myös siitä, miksi on tärkeä osoittaa tunteita. Käytä kommentissasi asiatyyliä. Aineistoon ei tarvitse viitata.
Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500–800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.
Tehtävä arvioidaan suhteessa hyvän vastauksen piirteisiin ja lyhyen kirjoitustehtävän kriteereihin.
Hyvässä vastauksessa on seuraavat piirteet:
- Kommentti on yhtenäinen, sidosteinen kokonaisuus.
- Kommentti on yleiskielinen ja asiatyylinen.
- Kommentissa kerrotaan esimerkki.
- Kommentissa on monipuoliset perustelut.
- Vastaus ei saa olla listaus (eli siinä täytyy olla sidosteisuutta, koheesiota, jäsentely).
Kommenttiin ei vaadita aloitusta, lopetusta eikä viittausta aineistoon. Nämä eivät kuitenkaan vähennä pisteitä.
3. Kirjoitelma 99 p.
Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800–2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kohdat 3.1–3.6 ovat aineistotehtäviä, ja niissä aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.
Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi LibreOffice-ohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.
3.1 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on kuusi valokuvaa eri ihmisten elämän tärkeistä hetkistä. Valitse kuvista yksi tai kaksi. Kirjoita pohtiva teksti, jossa käsittelet yhtä tai useampaa kuvaa. Voit pohtia esimerkiksi, mikä tekee tietystä tapahtumasta merkityksellisen ja/tai miksi ihmiset ottavat usein kuvia juuri tietyistä elämän hetkistä. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Unohtumaton hetki / Unohtumattomia hetkiä
- Valokuva dokumentoi elämää
Käytä tekstissäsi aineistoa ja viittaa siihen.
3.2 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on kaksi diagrammia Lukiolaisbarometrista vuodelta 2024. Lukiolaisbarometri on toistuva kysely, jolla kerätään tietoa lukiolaisten opinnoista ja arjesta. Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa tarkastelet ja tulkitset molempia diagrammeja tai jompaakumpaa niistä. Voit käsitellä tekstissäsi esimerkiksi, mitä diagrammit kertovat lukiolaisten ja lukiokoulutuksen tilanteesta. Millaiset asiat voivat selittää tuloksia? Voit myös verrata kyselyn tuloksia omiin kokemuksiisi. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Mitä lukiolaisille kuuluu?
- Lukiolaisbarometrin kertomaa
Käytä tekstissäsi aineistoa ja viittaa siihen.
3.3 Kirjoitelma 99 p.
Lue katkelma Antoine de Saint-Exupéryn kirjasta Pikku Prinssi. Kirjassa prinssi asuu yksin tähdellä B612. Koska hän tuntee olonsa yksinäiseksi, hän lähtee tähdeltään ja vierailee muilla planeetoilla, joiden asukkaita hän tapaa. Ensimmäisellä planeetalla Pikku Prinssi tapaa kuninkaan.
Kirjoita katkelmasta pohtiva tai analysoiva teksti. Pohdi kuninkaan käyttäytymistä ja vallankäyttöä. Voit myös verrata kuningasta todellisiin johtajiin nykymaailmassa tai menneisyydessä. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Elämää yksinvaltiaan planeetalla
- Sokaiseeko valta?
Käytä tekstissäsi aineistoa ja viittaa siihen.
3.4 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on räppäri ja DJ Yeboyahin runovideo Turva. Katso video ja kirjoita sen pohjalta pohtiva tai analysoiva teksti. Millaisia ajatuksia runovideo herättää? Miten videokuva ja runo tukevat toisiaan? Otsikoi itse tai ota otsikoksi jokin seuraavista:
- Mistä turvallisuuden tunne syntyy?
- Runo tunteiden kuvaajana
- Metsä runon kuvittajana
Käytä tekstissäsi aineistoa ja viittaa siihen.
3.5 Kirjoitelma 99 p.
Aineistossa on Peltsi ja Osmo -televisiosarjan traileri. Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola ja hänen 12-vuotias poikansa Osmo seikkailevat luonnossa. Katso video ja kirjoita sen pohjalta pohtiva teksti. Käytä tekstissäsi esimerkkejä videosta. Voit tarkastella videota valitsemastasi näkökulmasta, esimerkiksi televisiosarjan mainoksena tai kurkistuksena isän ja pojan väliseen suhteeseen. Voit pohtia myös lapsen ja vanhemman rooleja. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Traileri tv-sarjan mainoksena
- Vanhemman ja lapsen välisen suhteen merkitys
Käytä tekstissäsi aineistoa ja viittaa siihen.
3.6 Kirjoitelma 99 p.
Aineistona on esimerkkejä UNICEFin kehitysyhteistyön tuloksista. UNICEF perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 auttamaan lapsia ja nuoria, joiden tulevaisuus oli vaarassa. Suomen lapset kuuluivat ensimmäisiin, jotka saivat apua UNICEFilta. Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa käsittelet kehitysyhteistyön merkitystä. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Globaalin kehitysyhteistyön vaikuttavuus
- Yhteisiä edistysaskelia
Käytä tekstissäsi aineistoa ja viittaa siihen.
3.7 Kirjoitelma 99 p.
Ihmisellä on erityisasema suhteessa muihin lajeihin ja ympäristöön. Miten tämän erityisaseman tulisi vaikuttaa ihmisen toimintaan? Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti. Voit käsitellä aihetta yksilön tai ihmiskunnan tai molempien näkökulmasta. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Ihmisen vastuu
- Valta tuhota, valta säästää, valta pelastaa
3.8 Kirjoitelma 99 p.
Sukupolvien välinen kohtaaminen lisää sosiaalista inkluusiota eli tunnetta siitä, että ihminen ei ole yksin vaan osallisena lähiyhteisöissään sekä laajemmin yhteiskunnassa. Kirjoita pohtiva tai kantaa ottava teksti. Voit käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä annettavaa eri-ikäisillä ihmisillä voisi olla toisilleen? Mitä vaikutuksia eri-ikäisten ihmisten kohtaamisilla on yhteiskuntaan? Miten sukupolvien väliset kohtaamiset eroavat eri kulttuureissa? Otsikoi itse tai ota otsikoksi jompikumpi seuraavista:
- Eri-ikäisten kohtaamisen merkitys
- Yhteiskunta tarvitsee sukupolvien välistä yhteyttä