Hyvän vastauksen piirteet: FI – Koltansaame, lyhyt oppimäärä

12.3.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 12.3.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.

Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.

Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun

Kirjoitustehtävien arvioitavat piirteet on kuvattu kriteeritaulukossa, joka on Ylioppilastutkintolautakunnan antamissa toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeita koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/toisen-kotimaisen

Kirjoitustehtävien arvostelussa noudatetaan pääpiirteissään samoja arvosteluperiaatteita kuin muissa kielten kokeissa. Arvostelussa painotetaan kuitenkin muita kieliä voimakkaammin kriteeriä ”Viestinnällisyys”, ja arvostelua täydentävistä kriteereistä painotetaan vähemmän kriteeriä ”Kielellinen laajuus ja tarkkuus” kuin kriteeriä ”Tekstin sisältö ja rakenne”. Tätä valintaa on perusteltu sillä, että koltansaamen kirjakieli on vielä hyvin nuori, sekä sillä, että sen jatkuvan, laadukkaan ja kokonaisvaltaisen opettamisen järjestämisessä on merkittäviä ongelmia.

Virheet/ongelmakohdat merkitään aina. Jokaista merkintää ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.

Osa 1: Teeʹkst fiʹttjummuš

1. Šâddpoorri da puäʒʒooumaž 28 p.

Käännä tekstin 1.A alleviivatut osuudet suomeksi siten, että tekstin sisältö välittyy mahdollisimman hyvin.

Tehtävässä 1 (kysymykset 1.1–1.6) noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Täydet pisteet voi saada vain vastauksesta, joka on sisällöltään täydellinen tai lähes täydellinen. Yksittäisestä virheestä vähennetään tyypillisesti 1 piste. Pisteitä vieviksi puutteiksi katsotaan aina seuraavat:

Sana on kokonaan kääntämättä: se puuttuu tai on annettu lähdekielen sana.
Sana on käännetty aivan väärin; lähimerkitysvariaatio sallitaan, jos lauseen merkitys ei muutu olennaisesti.
Oikea verbi on väärässä aikamuodossa, persoonassa, numeruksessa tai tapaluokassa (jos sama virhe tehdään kahdessa tai useammassa saman virkkeen verbissä, siitä vähennetään pisteitä vain kerran).

Virheet predikaatissa, subjektissa ja objektissa katsotaan merkittävämmiksi kuin vähemmän keskeisissä lauseenjäsenissä, ja siksi vähäiset virheet muissa lauseenjäsenissä on mahdollista sallia.

Jos käännöksessä on useita virheitä, voidaan siitä kuitenkin antaa 1 piste, jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt käännettävän kohdan. Esimerkiksi suomen kielelle epätavallinen sanajärjestys tai muu vastaava kielen piirre ei alenna pistemäärää, jos kieli on kuitenkin muuten moitteetonta tai lähes moitteetonta. Murreilmaisuja voidaan hyväksyä esimerkiksi silloin, jos saamenkieliselle sanalle ei ole selvää tai laajalti tunnettua vastinetta yleiskielessä.

Niiden sanojen ja lausekkeiden perässä, joiden katsotaan muodostavan yhden pisteen arvoisen sisältökokonaisuuden, on pistemerkintä. Jos kahdesta tällaisesta osasta on mahdollista antaa puoli pistettä kummastakin, voidaan ne laskea yhdeksi kokonaiseksi pisteeksi.

1.1 Käännä kohta 1.1 suomeksi. 3 p.

Sevettijärven teurastamo/teurastuspaikka (1 p.) on tyhjä (1 p.) vielä elokuun alussa (1 p.).

1.2 Käännä kohta 1.2 suomeksi. 3 p.

Lumikivi on nuoruudestaan asti (1 p.) syönyt (1 p.) vain kasvisruokaa (1 p.).

1.3 Käännä kohta 1.3 suomeksi. 4 p.

Tutkimusten mukaan (1 p.) Suomessa ihmiset syövät (1 p.) (yhä) enemmän ja enemmän lihaa (1 p.) joka vuosi (1 p.).

1.4 Käännä kohta 1.4 suomeksi. 3 p.

Kun maailma on muuttunut (1 p.), niin myös saamelaisten arkipäivän/arkinen ruokavalio on muuttunut (1 p.) enemmän läntisen maailman kaltaiseksi / länsimaalaiseksi (1 p.).

1.5 Käännä kohta 1.5 suomeksi. 4 p.

Kumpikin/Molemmat Feodoroff ja Lumikivi ovat sitä mieltä (1 p.), että keskimäärin saamelaiset syövät (1 p.) eettisemmin (1 p.) kuin muut ihmiset (1 p.).

1.6 Käännä kohta 1.6 suomeksi. 4 p.

Veikko Feodoroffin mukaan saamelaisalueella (1 p.) monet perheet (1 p.) yhä elävät luonnosta (1 p.) ja pyytävät oman ruokansa (1 p.).

Lue teksti 1.A ja vastaa kysymyksiin lyhyesti suomeksi.

Tehtävässä 1 (kysymykset 1.7–1.8) noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Alla on määritelty kussakin vastauksessa vaaditut sisältöainekset ja niistä saatava pistemäärä. Jos jonkin osan sisältö on vajaa, voidaan siitä vähentää pisteitä. Jos osan pistemäärä on 1, voidaan siitä antaa puoli pistettä, jos myös jostakin toisesta saman kohdan osasta annetaan puoli pistettä. Ne muodostavat yhdessä yhden kokonaisen pisteen. Vastauksen oletetaan olevan virkkeen tai vähintään lausekkeen muodossa, eli yksittäiset sanat eivät yleensä oikeuta täysiin pisteisiin. Vastauksessa vaadittua tarkemmasta tiedosta ei rangaista. Vastauksesta voidaan antaa 1 piste, jos kokelas on selvästi jossain määrin ymmärtänyt tekstikohdan, jota kysymys koskee, muttei ole onnistunut tuottamaan kunnollista vastausta.

1.7 Mitkä työvaiheet poromiesten tulee Veikko Feodoroffin mukaan tehdä ennen teurastamista? Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Viedä/Tuoda porot metsästä aitaan (1 p.), valita, mitkä halutaan teurastaa (1 p.) ja mitkä jätetään henkiin/eloon/elämään (1 p.).

1.8 Minkä asian Anna Lumikivi mainitsee esimerkkinä siitä, miksi hän ei ole varma, onko kasvissyönti maapallon kannalta paras ratkaisu? Vastaa lyhyesti suomeksi. 4 p.

Suuri osa (1 p.) kauppojen kasviksista (1 p.) on kuljetettu (1 p.) toiselta puolelta maailmaa (1 p.).

2. Pâʹjjelmeärrsaž veärr 24 p.

Käännä tekstin 2.A alleviivatut osuudet suomeksi siten, että tekstin sisältö välittyy mahdollisimman hyvin.

Tehtävässä 2 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Sana on kokonaan kääntämättä: se puuttuu tai on annettu lähdekielen sana.
Sana on käännetty aivan väärin; lähimerkitysvariaatio sallitaan, jos lauseen merkitys ei muutu merkittävästi.
Oikea verbi on väärässä aikamuodossa, persoonassa, numeruksessa tai tapaluokassa (jos sama virhe tehdään kahdessa tai useammassa saman virkkeen verbissä, siitä vähennetään pisteitä vain kerran).

2.1 Käännä kohta 2.1 suomeksi. 2 p.

Siitä kertoo esimerkiksi (1 p.) pieni biojäteastia (1 p.).

2.2 Käännä kohta 2.2 suomeksi. 5 p.

Kouluruokaa jää (yli/syömättä) (1 p.) keskimäärin paljon (1 p.) ja sen jatkokäyttöön (1 p.) yritetään miettiä (1 p.) uusia tapoja (1 p.).

2.3 Käännä kohta 2.3 suomeksi. 4 p.

Nykyajan (Tämän päivän) (1 p.) koululaisten päivä (1 p.) voi venyä (1 p.) pitkälle iltapäivään (1 p.).

2.4 Käännä kohta 2.4 suomeksi. 5 p.

Minulla on pitkä taksimatka (1 p.) kotiin (1 p.), ja jos ei saa ruokaa (1 p.), niin/sitten ei ole hyvä (1 p.) istua autossa (1 p.).

2.5 Käännä kohta 2.5 suomeksi. 3 p.

Lämmin ruoka (1 p.) täytyy/pitää jäähdyttää ennen kuin (1 p.) se tarjotaan/tarjoillaan uudelleen (1 p.).

2.6 Käännä kohta 2.6 suomeksi. 5 p.

Tässä on paljon asioita (1 p.), joita/jotka pitää/täytyy selvittää (1 p.), että onko meillä lupa / että onko meille luvallista (1 p.) järjestää (1 p.) tällainen tarjoilu (1 p.).

3. Neekk lueʹmreiss 12 p.

Lue teksti 3.A ja vastaa kysymyksiin lyhyesti suomeksi.

Tehtävässä 3 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

3.1 Mitä isoäidille tapahtui menomatkalla? Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Isoäiti liukastui (1 p.) ja kaatui/molskahti veteen (1 p.) jokea ylittäessään (1 p.).

3.2 Mitä isoäiti käski Nekkin tehdä, kun he tulivat perille? Vastaa lyhyesti suomeksi. 5 p.

Isoäiti käski/määräsi, että Nekkin pitää soutaa (1 p.) vastarannalle (1 p.) katsomaan (1 p.), onko suolla (1 p.) hilloja (1 p.).

3.3 Mitä Nekk löysi suolta? (2 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Hilloja (1 p.) ja kaloja (1 p.).

3.4 Mihin Nekk ja isoäiti käyttivät isoäidin kastuneita housuja? Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

He pyysivät housuilla kaloja. / He kalastivat niillä. / He käyttivät niitä kalastamiseen. (2 p.)

4. Låttjooǥǥ sääʹmǩeʹdd 14 p.

Lue teksti 4.A ja vastaa kysymyksiin lyhyesti suomeksi.

Tehtävässä 4 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

4.1 Miksi Semenoffit ja Fofanoffit muuttivat Suomujoen ja Luton alueelle? Vastaa lyhyesti suomeksi. 4 p.

Koska heidän sukualueensa/kotipaikkansa (1 p.) oli luovutettu (1 p.) Neuvostoliitolle (1 p.) eivätkä he voineet palata sinne (1 p.).

4.2 Miksi Semenoffit ja Fofanoffit eivät asuneet kovin pitkään Suomujoen ja Luton alueelle? Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Koska he siirtyivät/muuttivat (1 p.) pysyvästi (1 p.) Sevettijärvelle (1 p.).

4.3 Milloin ja miten perheet siirtyivät kesäpaikasta talvipaikkaan? Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Heinäkuun lopussa (1 p.) soutuveneellä (1 p.).

4.4 Mitkä olivat Semenoffien ja Fofanoffien elinkeinot poronhoidon lisäksi? (2 asiaa) Vastaa lyhyesti suomeksi. 2 p.

Kalastus (1 p.) ja lampaanhoito (1 p.).

4.5 Miksi poroja oli vähän? Vastaa lyhyesti suomeksi. 3 p.

Koska enimmät porot / enemmistö poroista (1 p.) oli jäänyt / olivat jääneet (1 p.) vanhalle asuinpaikalle/asuinalueelle (1 p.).

Osa 2: Ǩiõllmätt da sannõs

5. Ääʹǩǩ peâmmâʹlǧǧ 10 p.

Valitse annetuista vaihtoehdoista tekstiin sopiva muoto. Muodon tulee sopia tekstiyhteyteen ja olla kieliopillisesti oikea.

Tehtävässä 5 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Tehtävässä on vain yksi oikea vaihtoehto, joka on osattava valita. Jos jättää vastaamatta, ei saa pisteitä.

5.1 1 p.

Vuäʹmm (1 p.)

5.2 1 p.

miõʹlǩin da puõiʹdin (1 p.)

5.3 1 p.

Päʹrnn (1 p.)

5.4 1 p.

Toʹben (1 p.)

5.5 1 p.

kååʹtt (1 p.)

5.6 1 p.

vuâmmše (1 p.)

5.7 1 p.

pieʹʒʒ (1 p.)

5.8 1 p.

muäna (1 p.)

5.9 1 p.

friskksaka (1 p.)

5.10 1 p.

jeäʹltep (1 p.)

6. Looʹddi poortem 10 p.

Täydennä aukot tekstin vaatimassa muodossa. Käytä annettuja sanoja ja noudata taivutusohjeita.

Tehtävässä 6 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Täysien pisteiden saaminen edellyttää sekä oikeaa taivutusmuotoa että oikeaa kirjoitusasua. Tehtävästä voi saada yhden pisteen, jos vastaus on ymmärrettävissä oikeaksi taivutusmuodoksi, vaikka siinä olisi vähäinen, tyypillisesti ortografiaan liittyvä kirjoitusvirhe. Tällaisia virheitä ovat esimerkiksi se, että pehmennysmerkki puuttuu tai se on lisätty tarpeettomasti, että soinnillisen äänteen sijaan on kirjoitettu soinnittoman äänteen merkki tai että halutun merkin sijaan on kirjoitettu vastaava merkki ilman lisätarketta (esim. t~d, ʒ~ǯ, k~ǩ, ä~a, aa~a).

Tehtävästä ei saa pisteitä, vaikka vastaus olisi kieliopillisesti oikein ja virheettömästi kirjoitettu, jos se on tekstikohtaan sopimaton. Toisaalta jos kohtaan on mahdollista vastata tekstikontekstiin sopivasti kahdella tai useammalla tavalla, niin kaikki vaihtoehdot hyväksytään. Kaksi pistettä menettää myös silloin, jos vastaus on muuten korrekti, muttei ole pyydetyssä muodossa, esimerkiksi konditionaalissa tai preteritissä.

6.1 paʹštted (preteriti, mennyt aika) 2 p.

paaʹšti (2 p.)

6.2 peiʹvv 2 p.

peeiʹv (2 p.)

6.3 siõmmlååddaž (monikko) 2 p.

siõmmlååddai (2 p.)

6.4 poortempäiʹǩǩ (yksikön lokatiivi) 2 p.

poortempääiʹǩest (2 p.)

6.5 pueʹtted (preesens, monikko) 2 p.

puäʹtte (2 p.)

7. Ääkkaž 12 p.

Täydennä mummon puhekuplat sillä tavalla, että hänen sanomastaan muodostuu luonteva yhtenäinen kokonaisuus. Tekstin pitää sopia sarjakuvan muuhun sisältöön. Yhdessä puhekuplassa tulee olla vähintään yksi kokonainen lause (siinä pitää siis olla verbi). Puhekuplassa voi olla myös enemmän kuin yksi lause.

Tehtävässä 7 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita:

Tehtävään ei ole vain yhtä oikeanlaista vastausta. Vastauksissa arvioidaan sekä sisältöä (1–3 pistettä) että kieliasun oikeellisuutta (1/0 pistettä). Sisällön tulee sopia aineistona olevan sarjakuvan kuvakerrontaan, ja vastauksista pitää muodostua toimiva kokonaisuus. Kieliasun oikeellisuutta arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin tehtävässä 6 (1. kappale).

7.1 Puhekupla 1 4 p.

7.2 Puhekupla 2 4 p.

7.3 Puhekupla 3 4 p.

Osa 3: Ǩeeʹrjtummuš

8. Vuäʹnkõs ǩeeʹrjtummuš 33 p.

Valitse seuraavista kohdista vain toinen, johon vastaat koltansaameksi.

Kirjoitussuorituksen pituus: 200–350 merkkiä. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja ei lasketa mukaan merkkimäärään.

Jätä toinen vastauskenttä tyhjäksi.

Tehtävässä 8 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita (ks. myös alussa):

Annetun aiheen noudattamatta jättäminen (myös osittain, jos se on merkittävää) alentaa arvosanaa aina 5 p. lyhyessä tekstissä.
Ylipitkien ja liian lyhyiden tekstien arvostelussa noudatetaan arvosanan laskemisen periaatteita siten kuin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten digitaalisten kokeiden määräyksissä on ohjeistettu.
Vaikeaselkoinen tai samoja asioita toistava sisältö voi laskea arvosanaa.
Jokainen väärässä merkityksessä tai sopimattomassa kontekstissa käytetty sana laskee arvosanaa 1 pisteellä.
Jokainen suoraan käännetty suomenkielinen fraasi laskee arvosanaa 1–2 p. sen mukaan, miten laaja se on ja miten paljon se haittaa ymmärtämistä; fraasissa olevat muut kielioppivirheet huomioidaan erikseen.
Sanastollisesti rikas, rakenteeltaan hyvä tai sisällöltään positiivisesti persoonallinen aihe tai tyyli voi nostaa arvosanaa lyhyessä tekstissä 1–5 p.
Tekstissä käytetyt suomen kielen sanat (koodinvaihto) ovat arvostelukriteerin ʺviestinnällisyysʺ näkökulmasta sisällöltään merkityksettömiä ja kriteeriä arvioidaan ainoastaan koltansaamenkielisen tekstin perusteella. Suomen kielen käyttö laskee siksi arvosanaa aina merkittävästi enemmän kuin normituksenvastaisesti kirjoitetun koltansaamen käyttäminen. Tämän lisäksi jokaisesta tekstissä koodinvaihdoksi tulkittavasti käytetystä selvästi suomenkielisestä sanasta vähennetään 1 piste.
Kieliopillisista seikoista 1 pisteen menetykseen johtavat ainakin:
- objektin, subjektin tai predikatiivin väärä sijamuoto tai numerus
- verbin väärä persoonamuoto tai numerus (suhteessa subjektiin) tai aikamuoto (suhteessa muuhun tekstiin)
- subjektin, erityisesti pronominin väärä numerus (suhteessa verbiin tai referenttiin, johon viitataan)
- virhe numeraalin pääsanan sijamuodossa
- adjektiivin väärä muoto (attribuutti vs. predikatiivi)
- puolikongruenssivirheet paitsi ‑laž/-saž-tyypin sanoissa.
Esimerkiksi pehmennysmerkki- tai yksittäiset kirjainvirheet (esim. t~d, ʒ~ǯ, k~ǩ, ä~a, aa~a) tilanteissa, joissa on ilmeistä, että kokelas on tuntenut käyttämänsä sanan, ja aivan erityisesti jos toisaalla samassa tekstissä kirjain tai merkki on oikein, huomioidaan –1/3 pisteen arvoisiksi siten, että kaikki vastaavat virheet lasketaan yhteen ja niistä saatu summa jaetaan kolmella. Tästä saatu luku voidaan pyöristää joko ylös tai alas tekstin muiden ominaisuuksien perusteella.

8.1 Tervehdysviesti perheellesi 33 p.

Ystäväsi on vaihto-opiskelijana Ranskassa (Franskkjânnam), ja olet käymässä hänen luonaan. Kirjoita perheellesi sieltä viesti, jossa kerrot, miten matkasi Ranskaan sujui ja mitä olette ensimmäisinä päivinä tehneet.

Vastauksen pituus on enintään 350 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

8.2 Tervehdysviesti kaverille 33 p.

Olet lomamatkalla Italiassa (Italia : Italiast : Italiaaʹje) perheesi kanssa. Kirjoita ystävällesi sieltä viesti, jossa kerrot olevasi matkalla ja pyydät häntä hoitamaan jonkin asian puolestasi kotimaassa.

Vastauksen pituus on enintään 350 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

9. Kuuʹǩǩab ǩeeʹrjtummuš 66 p.

Valitse seuraavista kohdista vain toinen, johon vastaat koltansaameksi.

Kirjoitussuorituksen pituus: 400–600 merkkiä. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja ei lasketa mukaan merkkimäärään.

Jätä toinen vastauskenttä tyhjäksi.

Tehtävässä 9 noudatetaan seuraavanlaisia arvosteluperiaatteita (ks. myös alussa):

Annetun aiheen noudattamatta jättäminen (myös osittain, jos se on merkittävää) alentaa arvosanaa aina 10 p. pitkässä tekstissä.
Ylipitkien ja liian lyhyiden tekstien arvostelussa noudatetaan arvosanan laskemisen periaatteita siten kuin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten digitaalisten kokeiden määräyksissä on ohjeistettu.
Vaikeaselkoinen tai samoja asioita toistava sisältö voi laskea arvosanaa.
Jokainen väärässä merkityksessä tai sopimattomassa kontekstissa käytetty sana laskee arvosanaa 1 pisteellä.
Jokainen suoraan käännetty suomenkielinen fraasi laskee arvosanaa 1–2 p. sen mukaan, miten laaja se on ja miten paljon se haittaa ymmärtämistä; fraasissa olevat muut kielioppivirheet huomioidaan erikseen.
Sanastollisesti rikas, rakenteeltaan hyvä tai sisällöltään positiivisesti persoonallinen aihe tai tyyli voi nostaa arvosanaa pitkässä tekstissä 1–10 p.
Tekstissä käytetyt suomen kielen sanat (koodinvaihto) ovat arvostelukriteerin ʺviestinnällisyysʺ näkökulmasta sisällöltään merkityksettömiä ja kriteeriä arvioidaan ainoastaan koltansaamenkielisen tekstin perusteella. Suomen kielen käyttö laskee siksi arvosanaa aina merkittävästi enemmän kuin normituksenvastaisesti kirjoitetun koltansaamen käyttäminen. Tämän lisäksi jokaisesta tekstissä koodinvaihdoksi tulkittavasti käytetystä selvästi suomenkielisestä sanasta vähennetään 1 piste.
Kieliopillisista seikoista 1 pisteen menetykseen johtavat ainakin:
- objektin, subjektin tai predikatiivin väärä sijamuoto tai numerus
- verbin väärä persoonamuoto tai numerus (suhteessa subjektiin) tai aikamuoto (suhteessa muuhun tekstiin)
- subjektin, erityisesti pronominin väärä numerus (suhteessa verbiin tai referenttiin, johon viitataan)
- virhe numeraalin pääsanan sijamuodossa
- adjektiivin väärä muoto (attribuutti vs. predikatiivi)
- puolikongruenssivirheet paitsi ‑laž/-saž-tyypin sanoissa.
Esimerkiksi pehmennysmerkki- tai yksittäiset kirjainvirheet (esim. t~d, ʒ~ǯ, k~ǩ, ä~a, aa~a) tilanteissa, joissa on ilmeistä, että kokelas on tuntenut käyttämänsä sanan, ja aivan erityisesti jos toisaalla samassa tekstissä kirjain tai merkki on oikein, huomioidaan –1/3 pisteen arvoisiksi siten, että kaikki vastaavat virheet lasketaan yhteen ja niistä saatu summa jaetaan kolmella. Tästä saatu luku voidaan pyöristää joko ylös tai alas tekstin muiden ominaisuuksien perusteella.

9.1 Lehtijuttu koltansaamen opiskelemisesta 66 p.

Sinua on pyydetty kirjoittamaan opiskelijalehteen lyhyt vapaamuotoinen kuvaus itsestäsi koltansaamen opiskelijana. Kerro, minkälaista on opiskella koltansaamea, sekä siitä, miten ja miksi aloit opiskella koltansaamea ja mitä sen opiskeleminen sinulle merkitsee. Teksti voi olla joko totta tai kuvitelmaa. Muista otsikoida teksti.

Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

9.2 Mielipidekirjoitus ajankohtaisesta asiasta 66 p.

Kirjoita paikallislehteen mielipidekirjoitus valitsemastasi todellisesta tai kuvitteellisesta ajankohtaisesta aiheesta, joka on ilahduttanut, suututtanut tai kummastuttanut sinua. Perustele mielipiteesi. Muista otsikoida teksti.

Vastauksen pituus on enintään 600 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.