Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto

20.3.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 20.3.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärät	alle 25 %	25–50 %	50 % hyvä vastaus	80 % kiitettävä vastaus	yli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.	Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.	Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.	Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.	Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.	Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.	Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.	Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.	Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kussakin osatehtävässä (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p.

Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Etnisenä uskontona voidaan pitää 1 p.

islamia. (-1 p.)
hindulaisuutta. (1 p.)
buddhalaisuutta. (-1 p.)

1.2 Buddhalaisuudessa tavoitteena on 1 p.

jälleensyntyminen. (-1 p.)
uudestisyntyminen. (-1 p.)
valaistuminen. (1 p.)

1.3 Hindulaisuudessa ihmisen perimmäinen päämäärä on 1 p.

karma. (-1 p.)
mokša. (1 p.)
samsara. (-1 p.)

1.4 Keskeinen käsite jainalaisuudessa on 1 p.

ahimsa. (1 p.)
gurdwara. (-1 p.)
jumalallistuminen. (-1 p.)

1.5 Sikhiläisyyden syntyyn vaikutti 1 p.

hindulaisuus. (1 p.)
bahá’í. (-1 p.)
kristinusko. (-1 p.)

1.6 Buddhalaisuus levisi Japaniin 1 p.

theravada-muodossa. (-1 p.)
mahayana-muodossa. (1 p.)
vajrayana-muodossa. (-1 p.)

1.7 Ennen šintopyhäkköön astumista ihmisen tulee 1 p.

tehdä kädellä ristinmerkki. (-1 p.)
peittää hiuksensa hatulla tai huivilla. (-1 p.)
puhdistautua rituaalisesti. (1 p.)

1.8 Kungfutselaisessa opetuksessa korostetaan 1 p.

ihmisten välisiä suhteita. (1 p.)
ihmisen luontosuhdetta. (-1 p.)
ihmisen suhdetta Jumalaan. (-1 p.)

1.9 Tao (dao) tarkoittaa muun muassa 1 p.

auringonjumalaa. (-1 p.)
maailmankaikkeuden perusperiaatetta. (1 p.)
vanhurskautta. (-1 p.)

1.10 Perinteisessä kiinalaisessa uskonnollisuudessa on tärkeää 1 p.

ajatus energioiden virtauksesta ja tasapainosta. (1 p.)
antaumuksellinen omistautuminen Jumalalle. (-1 p.)
ajatus synnistä ja armosta. (-1 p.)

1.11 Islamilaisessa kalenterissa ajanlasku alkaa hijrasta eli siitä, kun 1 p.

Muhammad teki yöllisen taivasmatkan Jerusalemiin. (-1 p.)
Muhammad ja hänen kannattajansa siirtyivät Mekasta Medinaan. (1 p.)
Muhammad kuoli Medinassa. (-1 p.)

1.12 Sunnalaisuuden ja šiialaisuuden välisen eron taustalla on erimielisyys 1 p.

islamilaisesta kalenterista. (-1 p.)
Muhammadin seuraajasta. (1 p.)
Koraanin kielestä. (-1 p.)

1.13 Islamin mukaan Jeesus on 1 p.

profeetta. (1 p.)
imaami. (-1 p.)
enkeli. (-1 p.)

1.14 Maailman valtioista muslimeja on määrällisesti eniten 1 p.

Indonesiassa. (1 p.)
Marokossa. (-1 p.)
Etiopiassa. (-1 p.)

1.15 Suufilaisuus tarkoittaa 1 p.

Koraanin lukujen järjestystä. (-1 p.)
islamilaista mystiikkaa. (1 p.)
pyhiinvaellusta Mekkaan. (-1 p.)

1.16 Uskonnollista opettajaa kutsutaan juutalaisuudessa nimellä 1 p.

guru. (-1 p.)
patriarkka. (-1 p.)
rabbi. (1 p.)

1.17 Juutalaisuuden pyhää kirjoitusta, Tooraa, selittävä teos on nimeltään 1 p.

Tripitaka. (-1 p.)
Talmud. (1 p.)
Katekismus. (-1 p.)

1.18 Hasidijuutalaisuus syntyi 1700-luvulla 1 p.

Länsi-Afrikassa. (-1 p.)
Pohjois-Amerikassa. (-1 p.)
Itä-Euroopassa. (1 p.)

1.19 Sapattina vietettävässä jumalanpalveluksessa keskeinen rituaali on 1 p.

Jumalan patsaan palvominen. (-1 p.)
rukoileminen. (1 p.)
pyhän tulen kiertäminen. (-1 p.)

1.20 Israelin ulkopuolella määrällisesti eniten juutalaisia asuu 1 p.

Ranskassa. (-1 p.)
Isossa-Britannissa. (-1 p.)
Yhdysvalloissa. (1 p.)

2. Eri uskontojen käsitteitä 20 p.

Vastauksissa arvioidaan sitä, osaako kokelas liittää käsitteen oikeaan uskontoon, ja sitä, kuinka täsmällisesti kokelas osaa selittää, mitä kysytty käsite tarkoittaa. Kustakin osatehtävästä voi saada enintään 5 pistettä. Oikeasta uskonnosta voi saada kaksi pistettä ja käsitteen selittämisestä enintään kolme pistettä.

Vastauksen enimmäispituus kussakin osatehtävässä on 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

2.1 Selitä, mitä käsite halal tarkoittaa, ja kerro, mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Halal liittyy islamiin. Halal tarkoittaa sallittuja ja luvallisia asioita ja tekoja. Se, mikä on islamilaisen lain mukaan halal, määritellään Koraanissa ja haditheissa sekä analogisen päättelyn ja oppineiden konsensuksen avulla. Halalin käsite liittyy muun muassa ruokavalioon kuten halal-lihaan, jota saadaan teurastamalla eläin islamilaisen lain määrittelemällä tavalla. Halal-säädösten perusteella esimerkiksi sianlihan syönti on kiellettyä.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.2 Selitä, mitä käsite avatara tarkoittaa, ja kerro, mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Avatara liittyy hindulaisuuteen. Avatara tarkoittaa jumalan alas laskeutumista ihmisen tai eläimen muodossa. Avatarat torjuvat maailmassa olevaa pahaa. Erityisesti Višnu-jumalalla on monta avataraa, esimerkiksi Rama ja Krišna. Joissain perinteissä myös Buddhaa pidetään Višnun avatarana. Avataran käsite tunnetaan myös buddhalaisuudessa ja sikhiläisyydessä.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.3 Selitä, mitä käsite nirvana tarkoittaa, ja kerro, mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Käsite nirvana liittyy buddhalaisuuteen. Nirvana on buddhalaisuudessa elämän päämäärä. Nirvana tarkoittaa halun, vihan ja tietämättömyyden sammumista sekä lopulta kärsimyksen ja jälleensyntymisen kiertokulun lakkaamista (paranirvana). Buddha valaistui eli saavutti nirvanan mietiskelyn avulla. Buddhan mukaan nirvanan voi saavuttaa kulkemalla jaloa kahdeksanosaista polkua, johon kuuluu muun muassa moraalinen toiminta ja henkiset harjoitukset. Käsite tunnetaan myös muissa Intian uskonnoissa.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

2.4 Selitä, mitä käsite kami tarkoittaa, ja kerro, mihin uskontoon se liittyy. 5 p.

Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kami liittyy šintolaisuuteen. Kami tarkoittaa kunnioituksen kohteena olevia olioita ja asioita. Esimerkiksi jumalat ja esi-isät voivat olla kameja mutta niin myös elolliset tai elottomat luontokappaleet, kuten kasvit ja kivet. Kameja on lukematon määrä. Kameja voidaan palvoa pyhäköissä ja kotialttareilla. Kami voi asettua esineisiin kuten peiliin. Palvotun kamin odotetaan tuovan ihmiselle siunausta.

Vastaus voi sisältää myös muita olennaisia näkökohtia.

3. Rituaali kahdessa uskonnossa 20 p.

Kummastakin osatehtävästä voi saada enintään 10 pistettä. Vastauksessa arvioidaan sitä, osaako kokelas kertoa, mihin uskontoon ja rituaaliin kuva liittyy. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, miten jäsentyneesti ja täsmällisesti kokelas esittelee, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä rituaalin merkitys on kyseisessä uskonnossa.

Vastauksen enimmäispituus kummassakin osatehtävässä on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

3.1 Kerro, mihin uskontoon ja sen rituaaliin kuva 3.A liittyy. Esittele, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kertoo, että kuva liittyy kristinuskoon ja konfirmaatioon. Kokelas esittää vähintään kaksi oleellista näkökohtaa siitä, mitä rituaalissa tapahtuu tai mikä on rituaalin merkitys kristinuskossa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas tuo esille, että kuva liittyy kristinuskon konfirmaatioon. Lisäksi kokelas esittelee jäsentyneesti ja täsmällisesti, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys kristinuskossa. Vastauksesta käy ilmi, että kristillisillä kirkoilla on erilaisia käsityksiä konfirmaatiosta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Kristillisissä kirkoissa konfirmaatio kuvataan usein uskon tai kasteen vahvistamisena.
Konfirmaatio on siirtymäriitti.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa konfirmaatio ei ole sakramentti toisin kuin esimerkiksi katolisessa kirkossa.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa konfirmaatio antaa oikeuden käydä itsenäisesti ehtoollisella, toimia kummina ja asettua täysi-ikäisenä ehdolle seurakuntavaaleissa. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen.
Konfirmaatiota edeltää kasteopetus, jota annetaan rippikoulussa. Opetuksessa käsitellään esimerkiksi uskontunnustusta sekä kasteen ja ehtoollisen merkitystä.
Konfirmaatio on usein osa ehtoollisjumalanpalvelusta, ja sen toimittaa pappi.
Konfirmaatiossa konfirmoitavat tunnustavat uskonsa.
Konfirmaatiossa konfirmoitavat saavat siunauksen, ja rippikoulun työntekijöiden lisäksi omat vanhemmat ja kummit ovat usein mukana siunaamassa heitä.
Konfirmaatiossa seurakunta rukoilee konfirmoitavien puolesta.
Konfirmaatiossa konfirmoitavat käyvät ehtoollisella.
Konfirmoitavat pukeutuvat valkoiseen kuten kasteessa. Väri symboloi puhtautta.

3.2 Kerro, mihin uskontoon ja sen rituaaliin kuva 3.B liittyy. Esittele, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kertoo, että kuva liittyy juutalaisuuteen ja bar mitsvaan. Kokelas esittää vähintään kaksi oleellista näkökohtaa siitä, mitä rituaalissa tapahtuu tai mikä on rituaalin merkitys juutalaisuudessa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas tuo esille, että kuva liittyy juutalaisuuteen ja bar mitsvaan. Lisäksi kokelas esittelee jäsentyneesti ja täsmällisesti, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys juutalaisuudessa. Vastauksesta käy ilmi, että juutalaisuudessa on erilaisia käsityksiä bar mitsvasta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Bar mitsva tarkoittaa käskyn poikaa. Vastaavan tyttöjen riitin nimitys bat mitsva tarkoittaa käskyn tytärtä. Joissakin juutalaisissa seurakunnissa voidaan viettää ei-binääristä juhlaa nimeltä b’nai mitsva.
Bar ja bat mitsva ovat siirtymäriittejä.
Bar mitsvaa juhlitaan perinteisesti pojan täyttäessä 13 ja bat mitsvaa tytön täyttäessä 12 vuotta.
Bar mitsvaa vietetään pojan uskonnollisen täysi-ikäisyyden kunniaksi: poika on itse vastuussa siitä, että hän noudattaa käskyjä, hänet myös lasketaan yhdeksi aikuisista, kun rukoiltaessa paikalla on oltava kymmenen miestä, ja hän saa käyttää rukousliinaa (tallit) ja rukouskoteloita (tefillin).
Monissa juutalaisissa suuntauksissa bar mitsvalla ja bat mitsvalla on sama merkitys ja sitä juhlitaan samalla tavalla, mutta osassa ortodoksijuutalaisia seurakuntia bar mitsvalla on keskeisempi asema kuin bat mitsvalla tai bat mitsvaa ei juhlita ollenkaan.
Bar ja bat mitsvaa edeltää opetus, jonka aikana rabbi muun muassa opettaa nuoria lukemaan Tooraa hepreaksi.
Bar ja bat mitsva voivat olla osa sapattijumalanpalvelusta.
Keskeinen osa riittiä on, että käskyn poika tai tytär resitoi Tooraa hepreaksi seurakunnan edessä. Käskyn tytär tai poika voi resitoida myös siunauksia tai jakson profeettakirjoista. Riitin sisältöön vaikuttaa se, vietetäänkö sitä sapattina.
Käskyn tytär tai poika voi pitää puheen joko jumalanpalveluksessa tai sitä seuraavassa juhlassa.

4. Tekoäly-Jeesus 20 p.

Tutustu tekstikatkelmaan tekoäly-Jeesuksesta (aineisto 4.A) ja arvioi siinä kuvatun kokeilun riskejä ja mahdollisuuksia yksilön ja kristillisen kirkon näkökulmasta.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas arvioi aineistossa kuvatun kokeilun riskejä ja mahdollisuuksia yksilön ja kristillisen kirkon näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi oivaltavasti vähintään yhtä kokeilun riskiä ja yhtä sen mahdollisuutta tai arvioi pintapuolisesti useita riskejä ja mahdollisuuksia. Vastaus sisältää sekä yksilön että kristillisen kirkon näkökulmia.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi monipuolisesti ja oivaltavasti sekä kokeilun riskejä että sen mahdollisuuksia yksilön ja kristillisen kirkon näkökulmasta. Kokelas hyödyntää aineistoa oivaltavasti.

Kokeilun riskeistä vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Kaikki eivät välttämättä ymmärrä keskustelevansa tekoälyn kanssa, vaan saattavat pitää tekoälyä ja sen vastauksia uskonnollisina auktoriteetteina.
Ihminen ei voi tietää, mihin tekoälyn vastaukset perustuvat ja mihin ne häntä ohjaavat.
Tekoälyä kehitetään hyödyntämällä ihmisten kysymyksiä ja vastauksia, jolloin yksityisyydensuoja saattaa olla uhattuna.
Tekoäly ei ainakaan vielä pysty tekemään eettisesti perusteltuja valintoja hyvästä ja pahasta tai oikeasta ja väärästä samaan tapaan kuin ihminen.
Tekoäly saattaa vaikeuttaa tai vähentää vuorovaikutusta ihmisten kesken tai ihmisen ja Jumalan välillä.
Tekoälyä voidaan käyttää myös manipulointiin ja propagandaan.

Kokeilun mahdollisuuksista vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Tekoäly voi lohduttaa surevia ja rohkaista epävarmoja ihmisiä.
Voi olla helpompi esittää eettiseen pohdintaan tai hengelliseen etsintään liittyviä kysymyksiä tekoälylle kuin ihmisille.
Tekoäly voi tarjota uskonnollisesti merkityksellisiä kokemuksia.
Tekoäly voi auttaa uskonnollisen tiedon opettamisessa ja perinteen välittämisessä.
Tekoäly voi auttaa selittämään teologisesti vaikeita käsitteitä ja monimutkaisia oppeja.
Tekoäly on keskustelukumppanina riippumaton inhimillisistä rajoituksista, kuten ihmisten kärsimättömyydestä ja väsymyksestä.
Keskustelu tekoälyn kanssa saattaa lisätä kiinnostusta yleisesti uskontoa ja erityisesti kristinuskoa kohtaan.

5. Sukupuolivähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen asema ja oikeudet 20 p.

Pohdi, millaisia näkökulmia Raamattu ja kristinuskon oppi tarjoavat sukupuolivähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen asemaan ja oikeuksiin.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas pohtii näkökulmia, joita Raamattu ja kristinuskon oppi tarjoavat sukupuolivähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen asemaan ja oikeuksiin.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii vähintään kahta näkökulmaa, jotka Raamattu tai kristinuskon oppi tarjoavat sukupuolivähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen asemaan ja oikeuksiin.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja jäsentyneesti näkökulmia, joita Raamattu ja kristinuskon oppi tarjoavat sukupuolivähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen asemaan ja oikeuksiin. Kokelas tuo esiin, että Raamatusta ja kristinuskon opista on löydettävissä toisistaan eroavia, myös ristiriitaisia näkökulmia.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

kristillinen ihmiskäsitys, esimerkiksi ihmisen arvo Jumalan kuvana
Jumalan rooli luojana ja ihmisen rooli luotuna
kristinuskon eettiset periaatteet kuten lähimmäisenrakkaus, kymmenen käskyä ja Jeesuksen esimerkki
erilaiset käsitykset siitä, ovatko homoseksuaaliset teot syntiä
kristillinen avioliitto esimerkiksi sakramenttina tai miehen ja naisen välisenä liittona
erilaiset tavat tulkita Raamattua
erilaisten kantojen perusteleminen tietyillä Raamatun jakeilla: esimerkiksi ihmisen luominen mieheksi ja naiseksi ja kumppaneiksi (1. Moos. 1–2), Raamatun viittaukset samaa sukupuolta olevien ihmisten seksiin (esimerkiksi 3. Moos. 18:22, 1. Kor. 6:9)
eri kirkkokuntien väliset ja sisäiset erot opissa ja raamatuntulkinnassa
sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asema ja oikeudet yhtäältä kirkossa ja toisaalta muualla yhteiskunnassa.

6. Uskonnollisuuden luonne Kaakkois- ja Itä-Aasiassa 20 p.

Tarkastele tilastoa 6.A ja pohdi, mitä sen pohjalta voidaan päätellä uskonnollisuuden luonteesta Kaakkois- ja Itä-Aasiassa.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas pohtii sitä, mitä tilaston pohjalta voidaan päätellä uskonnollisuuden luonteesta Kaakkois- ja Itä-Aasiassa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii sitä, mitä tilaston pohjalta voidaan päätellä uskonnollisuuden luonteesta Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, ja tuo esiin vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Hyviin pisteisiin ei voi yltää vain tilastotietoa esittelemällä.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja jäsentyneesti sitä, mitä tilaston pohjalta voidaan päätellä uskonnollisuuden luonteesta Kaakkois- ja Itä-Aasiassa. Kokelas tuo vastauksessaan esille, että harvat kyselyyn vastanneet sanovat pitävänsä uskontoa hyvin tärkeänä elämässään mutta siitä huolimatta suurella osalla on uskonnollisia uskomuksia ja tapoja. Kokelas esittää myös kriittisiä huomioita siitä, mitä tilasto kertoo uskonnollisuuden luonteesta Kaakkois- ja Itä-Aasiassa.

Kiitettävässäkään vastauksessa ei edellytetä tilastossa esiintyvien maiden uskonnollisen tilanteen yksityiskohtaista esittelyä, vaan laajempien ilmiöiden tunnistaminen ja pohdinta riittävät.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Tilastosta käy ilmi, että vain pieni osa vastaajista ilmoittaa pitävänsä uskontoa hyvin tärkeänä elämässään tai rukoilevansa päivittäin. Selvästi suurempi osa ilmoittaa kuitenkin identifioituvansa johonkin uskontoon. Merkittävästi suurempi osa vastaajista ilmoittaa uhranneensa ruokaa tai juomaa esi-isille viimeisen vuoden sisällä tai uskovansa jumalaan tai näkymättömiin olentoihin.
Harvat kyselyyn vastanneet sanovat pitävänsä uskontoa hyvin tärkeänä elämässään; kuitenkin suurella osalla on elämässään uskonnollisia uskomuksia ja tapoja.
Tilastossa näkyy ero yhtäältä institutionaalisen ja eletyn uskonnon välillä sekä toisaalta järjestäytyneisiin uskontoihin kuulumisen ja kansanuskonnon sekä kulttuuriin limittyvän uskonnon välillä.
Uskonnollisiin instituutioihin kuuluminen ei välttämättä kerro siitä, kuinka paljon ja millä tavalla yksilöt harjoittavat erilaisia uskonnollisia tapoja elämässään.
Tilastossa näkyvät alueelle tyypilliset uskonnolliset traditiot ja uskomukset, jotka ovat osa paikallista kulttuuria – niitä ei välttämättä edes mielletä uskonnon harjoittamiseksi (esimerkiksi šintolaisuus Japanissa).
Tilasto ei kerro siitä, miten eri uskontoperinteiden harjoittaminen mahdollisesti limittyy tai sekoittuu vastaajien elämässä (esimerkiksi buddhalaisuus, šintolaisuus, taolaisuus, kiinalaiset kansanuskonnot ja kristinusko). Vastauksessa voidaan pohtia synkretismiä ilmiönä ja sen tilastoitavuutta.
Vastauksessa on mahdollista pohtia muun muassa uskonnon, jumalan ja jumaluuden käsitteiden määrittelyä ja kontekstisidonnaisuutta: kokelas voi käsitellä esimerkiksi sitä, miten länsimainen uskonnon käsite soveltuu käytettäväksi aasialaisissa kulttuureissa.
Vastauksessa on mahdollista pohtia myös esitettyjen kysymysten luonnetta, laatua ja yhteismitallisuutta. Kokelas voi esimerkiksi suhteuttaa toisiinsa sen, että rukoillaan päivittäin, ja sen, että vuoden sisällä on uhrattu ruokaa tai juomaa esi-isille.
Vastauksessa on mahdollista tuoda esille olennaisia näkökohtia tilastossa mainittujen maiden uskonnollisesta tilanteesta ja suhteuttaa nämä tiedot tilaston tarkastelemisen ja analysoinnin tuloksiin.
Esimerkiksi Japanin suurimmat uskonnot ovat šintolaisuus ja buddhalaisuus. Monet japanilaiset harjoittavat molempia rinnakkain. Hongkongissa suuri osa väestöstä ei pidä itseään uskonnollisena eikä harjoita kiinalaisen kansanuskonnon tapoja. Järjestäytyneistä uskonnoista merkittävimpiä ovat buddhalaisuus ja taolaisuus. Etelä-Koreassa noin puolet väestöstä ei kiinnity mihinkään uskontoon. Noin kolmasosa väestöstä on kristittyjä, ja suurimmat kristilliset kirkot ovat protestanttisia. Myös buddhalaiset ovat maassa merkittävä uskonnollinen ryhmä. Taiwanin suurimmat uskonnot ovat buddhalaisuus, taolaisuus ja kiinalaiset kansanuskonnot, joihin yhdistyy kungfutselaista ajattelua. Vietnamissa valtaosa kansalaisista joko pitää itseään uskonnottomana tai harjoittaa kansanuskonnon eri muotoja. Institutionaalisten uskontojen kannatus on Vietnamissa heikompaa, mihin vaikuttaa myös valtion poliittinen lähihistoria.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Uskonnon määritteleminen 30 p.

7.1 Jotkut pitävät Maradona-kirkkoa uskontona, toiset parodiana uskonnosta. Esitä perusteltu näkemyksesi siitä, onko Maradona-kirkko uskonto. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A ja 7.B. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas perustelee näkemyksensä siitä, onko Maradona-kirkko uskonto. Vastauksessa arvioidaan myös sitä, miten oivaltavasti kokelas hyödyntää aineistoja näkemystään perustellessaan.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas perustelee näkemyksensä siitä, onko Maradona-kirkko uskonto, ja esittää perusteluina vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Kokelas voi argumentoida joko sen puolesta, että Maradona-kirkko on uskonto, tai sen puolesta, ettei Maradona-kirkko ole uskonto.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas perustelee monipuolisesti ja jäsentyneesti näkemyksensä siitä, onko Maradona-kirkko uskonto. Kokelas hyödyntää aineistoja oivaltavasti näkemystään perustellessaan.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia, joita voidaan käyttää perustelemaan joko näkemystä, että Maradona-kirkko on uskonto, tai näkemystä, että se ei ole uskonto:

Vastauksen voi rakentaa tarkastelemalla, ilmenevätkö Maradona-kirkossa uskonnon tunnusmerkit: käsitys yliluonnollisesta, käsitys pyhästä ja vastaukset perimmäisiin kysymyksiin. Kokelas voi tarkastella esimerkiksi Maradonaa uskon kohteena ja jumalana (”D10S”). Vastaus voi käsitellä jalkapallon tai Maradonan henkilöhahmon ja uran kokemista pyhinä. Myös Maradonan pelipaitojen ja Maradonan jalkapallopelin kunnioittamista voi tarkastella pyhyyden aineellisina ilmauksina ja niiden reliikin kaltaisuutta voi tuoda esiin. Perimmäisten kysymysten osalta vastaus voi käsitellä esimerkiksi Maradona-kirkon antamaa käsitystä oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta.
Vastauksen voi rakentaa myös tarkastelemalla, miten uskonnon ulottuvuudet Maradona-kirkossa toteutuvat. Tarkasteltavina voivat olla käytännöt ja rituaalit (Maradonan syntymäpäivän viettäminen), kokemukset ja tunteet (Maradona kaikkien aikojen jalkapalloilijana), kertomukset ja myytit (Maradonan elämän ja saavutusten kertaaminen), oppi ja filosofia (Maradona uskon kohteena, kymmenen käskyä), yhteisöt ja instituutiot (Maradona-kirkkoon liittyminen) ja aineellinen ulottuvuus (pelipaidan ja pallon kunnioittaminen).
Kokelas voi pohtia Maradona-kirkon yhtäläisyyksiä kristillisen kirkon tai yhteisön kanssa: esimerkiksi kalendaaririitit viittaavat kristilliseen perintöön. Myös oppien ja säädösten kokoelman ilmaiseminen kymmenenä käskynä viittaa kristinuskoon.
Kokelas voi tuoda esiin, että Maradona-kirkko on syntynyt Argentiinassa, jonka valtauskonto on katolinen kristinusko. Hän voi tarkastella, kuinka katolisuuden vaikutus näkyy muun muassa Maradona-kirkon pyhimysten roolissa, riiteissä ja rituaaleissa sekä kalenterissa ja uskonnollisessa säännöstössä.

7.2 Esittele, millaisia haasteita uskonnon määrittelemiseen liittyy. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja täsmällisesti kokelas pohtii uskonnon määrittelemiseen liittyviä haasteita.

Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti vähintään yhtä tai pintapuolisesti vähintään kahta uskonnon määrittelemiseen liittyvää haastetta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja täsmällisesti uskonnon määrittelemiseen liittyviä haasteita.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Uskonnon määrittelemistä ja siihen liittyviä haasteita käsitellään usein uskonnontutkimuksessa.
Ei ole olemassa yhtä, yleisesti hyväksyttyä uskonnon määritelmää.
Ei ole olemassa yhtä tekijää tai piirrettä, joka on yhteinen kaikille uskonnoille.
Uskonnon ja muiden ilmiöiden välillä ei voida vetää tarkkaa rajaa (esimerkiksi uskonnon kaltaiset ilmiöt).
Eri kulttuureissa uskonto ymmärretään eri tavoin (esimerkiksi uskonnon ja kulttuurin/etnisyyden välinen ero, sanan uskonto puuttuminen joistain kielistä, Kiinassa kungfutselaisuutta ei luokitella uskonnoksi).
Uskontoa voidaan pitää myös avoimena käsitteenä, joka määritellään aina uudestaan käyttöyhteyden ja tutkimuskohteen mukaan. Tämä voi kuitenkin johtaa kehäpäätelmään.
Jotkut tutkijat pitävät uskontoa ongelmallisena käsitteenä, eivätkä halua määritellä sitä ollenkaan. Tieteellisessä tutkimuksessa pidetään kuitenkin yleisesti tärkeänä, että keskeiset käsitteet määritellään.
Kokelas voi esittää kriittisiä huomioita yksittäisistä uskonnon määritelmistä.

8. Uskonnollisuuden muutokset 30 p.

8.1 Tutki karttaa 8.A ja pohdi, miksi maailman eri alueiden välillä on eroja siinä, kuinka tärkeäksi Jumala koetaan omassa elämässä. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan, miten oivaltavasti ja monipuolisesti kokelas pohtii syitä eri alueiden välisiin eroihin siinä, miten tärkeäksi Jumala koetaan elämässä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii syitä eri alueiden välisiin eroihin siinä, miten tärkeäksi Jumalan koetaan, ja tuo esiin vähintään kolme näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii oivaltavasti ja monipuolisesti syitä eri alueiden välisiin eroihin siinä, miten tärkeäksi Jumala koetaan. Kokelas tuo esiin uskonnollisten tekijöiden lisäksi yhteiskunnallisia, poliittisia tai kulttuurisia syitä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Globaalin pohjoisen maissa Jumalaa ei koeta erityisen tärkeäksi elämässä. Globaalin etelän maissa taas Jumala koetaan pääsääntöisesti hyvin merkitykselliseksi. Näin on varsinkin maissa, joissa islam on enemmistöuskonto. Toisaalta monista maista, etenkin Afrikassa ja Lähi-idässä, ei ole tutkimustietoa.
Pohjois-Euroopassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa Jumalalla koetaan olevan vähemmän merkitystä kuin muualla maailmassa. Nämä alueet ovat olleet historiallisesti protestanttisuuden kannatusaluetta. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan nähdä valistus, joka on kiihdyttänyt maallistumista.
Yhdysvalloissa uskonnolla on vahva rooli julkisessa ja poliittisessa elämässä. Maahanmuutolla on siellä uskonnollisuutta vahvistava vaikutus.
Jumalan merkitystä elämässä korostetaan keskimääräistä enemmän niillä Euroopan alueilla, joilla historiallisesti valtauskontona on ollut katolisuus tai ortodoksisuus.
Ranska poikkeaa muista katolistaustaisista Euroopan maista: taustalla on valistus ja niin sanottu laïcité-periaate.
Kiinassa Jumalan vähäistä merkitystä ihmisten elämässä selittää uskontoihin kriittisesti suhtautuva kommunistinen hallinto.
Kaakkois-Aasiassa ja Japanissa Jumala koetaan tärkeäksi selvästi keskimääräistä harvemmin: tätä selittää buddhalaisuus ja Japanissa myös šintolaisuus, sillä näissä uskontoperinteissä ei tunnusteta teististä Jumalaa.
Latinalaisessa Amerikassa Argentiina on maallistuneempi kuin muut maanosan maat, mutta sielläkin Jumala koetaan keskimääräistä tärkeämmäksi.
Esimerkiksi elintaso, yhteiskuntamuoto ja poliittinen järjestelmä saattavat selittää kokemusta Jumalan tärkeydestä.

8.2 Mielipidekyselyiden valossa suomalaisten usko kristinuskon oppeihin on vähentynyt voimakkaasti, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisten toimitusten määrät ovat laskussa ja kirkon rooli julkisessa elämässä on pienentynyt. Maallistuminen ei ole kuitenkaan koko kuva suomalaisen uskonnollisuuden muutoksista. Esittele, millaisia maallistumiselle vastakkaisia ilmiöitä ja kehityskulkuja Suomessa on nähtävissä. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee maallistumiselle vastakkaisia ilmiöitä ja kehityskulkuja Suomessa.

Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee vähintään kaksi maallistumiselle vastakkaista ilmiötä tai kehityskulkua Suomessa. Vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää, mitä maallistumisella tarkoitetaan.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti maallistumiselle vastakkaisia ilmiöitä ja kehityskulkuja Suomessa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

uskonnollisen monimuotoisuuden lisääntyminen Suomessa
aikaisempaa monimuotoisemman uskonnollisuuden näkyminen yhteiskunnassa (esimerkiksi katsomuksellinen moninaisuus kouluissa, median kiinnostus suomalaisen uskonnollisuuden monimuotoisuutta kohtaan)
uudet kristilliset yhteisöt ja karismaattinen kristillisyys
merkit nuorten miesten kasvavasta kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan
uushenkisyys ja uushenkiset ilmiöt
mindfulnessin ja joogan kaltaisten henkisten harjoitusten suosio; motiivit näiden harjoittamiseen ovat myös varsin sekulaareja.

9. Islam suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa 30 p.

9.1 Pohdi historian ja nykypäivän näkökulmasta, miksi islamiin liittyy suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa toisinaan stereotyyppisiä ja virheellisiä käsityksiä. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii syitä niille stereotyyppisille ja virheellisille käsityksille, joita islamista esiintyy suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii vähintään kahta syytä stereotyyppisille ja virheellisille käsityksille suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kokelas pohtii syitä joko historian tai nykypäivän näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti syitä stereotyyppisille ja virheellisille käsityksille suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kokelas pohtii syitä sekä historian että nykypäivän näkökulmasta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Uskonnon sisäistä moninaisuutta ei ymmärretä, vaan uskonnosta esitetään yksinkertaistavia kuvauksia, esimerkiksi projisoimalla jokin islamissa esiintyvä piirre kaikkiin muslimeihin.
Eletyn islamin kuvaukset painottuvat yksipuolisesti tiettyihin näkyviin ilmiöihin, esimerkiksi ramadanin viettoon.
Usein vähemmistöuskonnon kuvaamisessa korostetaan eksoottisia piirteitä ja kuvituksessa käytetään stereotyyppisiä aiheita, esimerkiksi huntuun pukeutuvaa naista.
Uutisissa korostuvat skandaalimaiset ja poliittisesti latautuneet aiheet, esimerkiksi tehdään reportaasi yksittäisten moskeijoiden ulkomaisista kytköksistä.
Suomalainen islam värittyy virheellisesti, koska uutisointi keskittyy kansainvälisiin konflikteihin.
Islam on saanut Suomessa enemmän näkyvyyttä vasta 1990-luvulta alkaen.
Ristiretkien ajalta periytyvien mielikuvien vaikutus tuntuu yhä, esimerkiksi eurooppalaisen kulttuurin ja islamin vastakkainasetteluna.
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa tuodaan usein esiin suomalaisten muslimien ja muiden vähemmistöjen poikkeaminen stereotyyppisestä suomalaisuuden normista.
Maahanmuuttokriittisten poliitikkojen puheissa on tavallista samaistaa muslimit ja maahanmuuttajat keskenään.
Suomessa esiintyy rasismia ja islamofobiaa, ja niitä hyödynnetään myös poliittisesti.

9.2 Pohdi, millaisia henkilöitä ja näkökulmia esiin nostamalla median kuvaa islamista Suomessa voisi tehdä monipuolisemmaksi. Havainnollista vastaustasi esimerkeillä. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 9.A. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esimerkkien avulla pohtii, millaisia ihmisiä ja näkökulmia esiin nostamalla median kuvaa islamista Suomessa voitaisiin tehdä monipuolisemmaksi.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii, millaisia ihmisiä tai näkökulmia esiin nostamalla median kuvaa islamista Suomessa voitaisiin tehdä monipuolisemmaksi, ja tuo esiin vähintään kolme näkökohtaa. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että islam on uskonnollisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen uskonto.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti esimerkkien avulla, millaisia ihmisiä ja näkökulmia esiin nostamalla median kuvaa islamista Suomessa voitaisiin tehdä monipuolisemmaksi. Kokelas hyödyntää aineistoa oivaltavasti.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Mediassa voisi näkyä paremmin, että Suomessa asuu hyvin eritaustaisia muslimeja: esimerkiksi 1800-luvulla Suomeen asettuneiden tataarien jälkeläiset, ensimmäisen polven maahanmuuttajat, Suomessa syntyneet muslimiperheiden lapset sekä suomalaiset islamiin kääntyneet (islamin omin termein ”palanneet”).
Mediasisältöjä tehtäessä olisi pohdittava tarkemmin, kuka määrittelee oikeaoppisen islamin tai omaa uskonnollisen auktoriteetin ja kuka voi edustaa muslimeita virallisella tasolla.
Media voisi tuoda esimerkiksi haastatteluin esiin muslimien elettyä uskontoa.
Islamin tulkinnassa ja siihen sitoutumisessa on tapahtunut muutoksia, jotka ilmenevät eroina esimerkiksi eri sukupolvien välillä.
Mediassa voitaisiin huolehtia siitä, että niin eri sukupuoliin ja sukupolviin kuuluvien muslimien kuin eri yhteiskunnallisiin viiteryhmiin kuuluvien muslimienkin äänet kuuluisivat.
Vähän huomiota mediassa ovat saaneet muslimitaustaiset vähemmistöt. Näitä ovat esimerkiksi islamista luopuneet, queer-muslimit ja moniuskontoisiin perheisiin syntyneet lapset, jotka saavat kasvatusta kahteen eri uskontoperinteeseen.
Fundamentalististen tulkintaperinteiden kuten wahhabismin ja erimuotoisen salafismin vaikutusta suomalaisessa islamissa voisi esitellä ja pohtia.
Mediassa voisi käsitellä myös islamin valtavirrasta irtautuneita suuntauksia, kuten ahmadiyya-yhteisöä ja bahá'í-yhteisöä.