Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi
20.3.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet 20.3.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Välikysymykset eduskunnassa 20 p.
Vuoden 2024 aikana eduskunnassa käsiteltiin kahdeksan välikysymystä. Vuonna 2023 välikysymyksiä oli kaksi, vuonna 2022 seitsemän ja vuonna 2021 viisi. Välikysymykset koskivat esimerkiksi seuraavia aiheita: hallituksen puoliväliriihen tekemättömät päätökset, hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos, hallituksen alueellisesti syrjivä politiikka ja sosiaali- ja terveyspalveluiden pelastaminen.
Mikä on välikysymys, ja miksi kansanedustajat esittävät niitä?
Hyvässä vastauksessa todetaan, että välikysymys on jotain ajankohtaista asiaa koskeva kysymys, jonka vähintään 20 kansanedustajaa esittää hallitukselle tai yksittäiselle ministerille. Välikysymyksellä on tarkoitus mitata hallituksen tai ministerin luottamusta. Hallituksen on annettava vastaus 15 päivän kuluessa, minkä jälkeen vastauksesta keskustellaan täysistunnossa. Keskustelu päättyy äänestykseen, ja jos enemmistö äänestää hallitusta vastaan, hallitukselta puuttuu eduskunnan luottamus. Koska Suomessa on yleensä enemmistöhallitus, todennäköisyys hallituksen kaatumiseen välikysymyksen takia on toki hyvin pieni.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi välikysymyksen tarkoituksia syvällisemmin. Oppositiopuolueet ovat usein tyytymättömiä hallituksen politiikkaan, ja siksi välikysymys voi olla sopiva keino osoittaa tyytymättömyyttä. Oppositio on tietoinen siitä, että hallitusta on erittäin vaikea kaataa välikysymyksellä, mutta välikysymyksen esittäminen voi olla myös tehokas tapa profiloida omaa politiikkaa. Välikysymysten tosiasiallinen tarkoitus voi olla saada opposition näkemyksille medianäkyvyyttä ja siten lisätä niiden kannatusta mielipidekyselyissä ja tulevissa vaaleissa. Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi myös pohtia syitä välikysymysten vaihtelevaan määrään vuosina 2021–2024.
2. Kustannuskilpailukyky 20 p.
Kustannuskilpailukyvyllä tarkoitetaan esimerkiksi maan kykyä tuottaa tavaroita tai palveluita kilpailukykyiseen hintaan muihin maihin verrattuna. Aineistossa on esitetty Suomen kustannuskilpailukyky vuosina 1995–2024 sekä Euroopan komission ennuste vuosille 2025–2026.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet aineistossa esitettyihin Suomen kustannuskilpailukyvyn muutoksiin vuosina 1995–2024 ja miksi kuviossa esitetty arvio vuosille 2025–2026 on tärkeä myös palkansaajille?
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että kustannuskilpailukyvyllä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin maat kykenevät kilpailemaan hinnoilla kansainvälisillä markkinoilla. Kokelas tulkitsee kuviota oikein ja antaa joitain esimerkkejä muutoksista esimerkiksi työvoimakustannuksissa, tuottavuudessa, energian tai raaka-aineiden hinnoissa tai infrastruktuurissa. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että kuvion ennuste on palkansaajille tärkeä, koska hyvä kustannuskilpailukyky lisää työllisyyttä ja mahdollistaa myös palkkojen korottamisen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii kuviota ja sen kuvaamia muutoksia analyyttisesti. Vastauksessa voi käsitellä vaikutuksia, joita esimerkiksi Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahduksella, kansainvälisellä finanssikriisillä (2007–2008), euroalueen velkakriisillä (2010-luku) ja Suomen työmarkkinoiden toiminnalla on ollut Suomen kustannuskilpailukykyyn ja vientituotteiden kysyntään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 nosti energian hintaa. Kustannuskilpailukyvyn nousu (2016–2018) selittyy osittain hallituksen ja työmarkkinaosapuolten solmimalla kilpailukykysopimuksella, joka puolestaan vaikutti vientituotteiden hintakilpailukykyyn Saksassa ja Ruotsissa. Koska kuvio on suhteellinen, vaikutusta on myös muiden maiden Suomea suuremmilla palkankorotuksilla. Palkansaajien näkökulmaa voi syventää tarkastelemalla esimerkiksi työllisyyden parantumista, veronmaksukyvyn ja julkisten palveluiden säilymistä tai kotitalouksien elinkustannuksia.
Kokelas voi käsitellä kilpailukykyyn liittyvien näkemysten yhteyttä poliittisiin näkemyksiin: Erityisesti oikeistossa korostetaan, että Suomen kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat työmarkkinoiden ja työelämän joustamattomuus. Vasemmisto taas tuo esiin, että kilpailukyky on rapistunut, koska investointien sijaan voitot on kotiutettu osinkoina.
3. Suomi, Nato ja Itämeri 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas hahmottaa, että lehdistötiedotteessa kuvataan Itämeren tilannetta Suomen puolustusvoimien näkökulmasta. Tiedotteessa korostetaan, että yhteistyö muiden valtioiden kanssa vahvistaa Itämeren alueen turvallisuutta. Nato-jäsenyyden eduista kokelas voi käsitellä muun muassa sitä, että Suomen on mahdollista saada liittolaisiltaan tukea kriisitilanteissa. Riskien osalta kokelas voi pohtia esimerkiksi korkeampia puolustuskustannuksia tai Venäjän reaktioita Naton lisääntyneeseen näkyvyyteen Itämeren alueella.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee aineistoa lähdekriittisesti ja toteaa esimerkiksi, että Puolustusvoimien lehdistötiedotteen ei voida odottaa sisältävän muita kuin myönteisiä arvioita Nato-jäsenyyden seurauksista. Keskeisenä riskinä voi pitää Naton luotettavuutta ja jäsenmaiden sitoutumista toistensa auttamiseen sotilaallisessa kriisitilanteessa. Riskinä voi nostaa esille myös sen mahdollisuuden, että suomalaisjoukkoja lähetetään muille konfliktialueille. Kokelas voi pohtia, miten turvallisuuspolitiikan painottaminen vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa julkisessa keskustelussa lisääntynyt militarismi sekä kasvaneiden puolustusmenojen aiheuttamat mahdolliset leikkaukset muilla yhteiskunnan sektoreilla. Nato-jäsenyyden etuja voi arvioida syvällisemmin esimerkiksi pohtimalla, miten jäsenyys on muuttanut Suomen kansainvälistä asemaa.
4. Toimeentulotuki ja siihen kohdistuvat leikkaukset 20 p.
Toimeentulotuki on tarveharkintainen taloudellinen tuki. Sillä on tarkoitus turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo tilanteessa, jossa hakijan tai hänen perheensä tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Se tarkoittaa, että toimeentulotuen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat alaikäisten lasten mahdollisia varoja lukuun ottamatta. Henkilön on ennen toimeentulotukea haettava kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus, esimerkiksi työttömyysturvaa ja asumistukea. Suomessa myönnettiin vuonna 2023 toimeentulotukea 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle eli seitsemälle prosentille koko väestöstä.
Vertaile aineistoissa ja esitettyjä kantoja toimeentulotuen leikkauksista ja arvioi, mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia tukeen kohdistuvilla leikkauksilla voi olla eri väestöryhmille.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Hiilamon kanta on Siika-ahon kantaa kielteisempi. Siinä, missä Siika-aho perustelee toimeentulotuen olleen jo alun perin luonteeltaan väliaikaista ja viimesijaista, Hiilamo toteaa uudistusten korostavan yksilön omaa vastuuta, mikä taas on haaste niille, joilla ei ole mahdollisuuksia hankkia tuloja työstä. Vastauksesta käy ilmi, että kokelas hahmottaa joitain vaikutuksia, joita leikkauksista voi seurata pienituloisille, kuten opiskelijoille, yksinhuoltajille, lapsiperheille tai eläkeläisille. Kokelas voi pohtia esimerkiksi, miten Hiilamon ja Siika-ahon esille nostamat yksilön ja perheen oma vastuu työtuloista sekä toimeentulotuen rooli viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena tarkoittavat edellä mainittujen väestöryhmien kannalta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas vertailee aineistoja lähdekriittisesti ja huomioi sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Esimerkiksi Siika-ahon hallituksen leikkauksia myötäilevämpi kanta saattaa johtua hänen asemastaan virkamiehenä. Kokelas arvioi analyyttisesti, minkälaisia vaikutuksia toimeentulotuen leikkauksilla voi olla esimerkiksi eriarvoisuuden, työllistymisen ja kouluttautumisen näkökulmasta sekä yhteiskunnallisen vakauden ja luottamuksen kannalta.
5. Asuinhuoneiston ja kiinteistön kauppa 20 p.
- käytettyä osakehuoneistoa
- rakenteilla olevaa osakehuoneistoa
- kiinteistöä?
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, mitä tarkoitetaan osakehuoneistolla ja kiinteistöllä sekä esittää jonkin uuden osakehuoneiston ostamiseen liittyvän huomion. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä maa-alaa ja sillä mahdollisesti olevia rakennuksia, kuten omakotitaloa. Osakehuoneisto on se osa asunto-osakeyhtiön omistamasta kiinteistöstä, jonka hallintaan osakkeiden omistajalla on oikeus. Vastauksessa on mainittu joitain eroja ja yhtäläisyyksiä osakehuoneistoa ja kiinteistöä koskevan kaupan tekemisessä: Yksi erottava tekijä on esimerkiksi kiinteistökaupan monimutkaisuus, kuten rasitustodistuksen tai lainhuudon vaatiminen. Rakenteilla olevan osakehuoneiston kaupassa ostajalla on puolestaan vanhan huoneiston ostajaa suurempi riski muun muassa rakennusliikkeen konkurssien, asuntojen valmistumisen aikataulun ja uudelle taloyhtiölle jäävän yhtiövelan määrän osalta. Kaikissa kaupoissa ostajalla on selonottovelvollisuus.
Kiitettävässä vastauksessa vertailua syvennetään. Eroavaisuuksia ovat esimerkiksi ero varainsiirtoveron määrässä sekä se, että kiinteistökaupan kohteesta saa tietoa kiinteistörekisteristä, kun taas osakehuoneiston ja -yhtiön tiedot selviävät isännöitsijäntodistuksesta. Osakehuoneistoa ostettaessa isännöitsijätodistuksesta tulee selvittää esimerkiksi maksamattomat vastikkeet ja tulevat remontit. Kiinteistöön voi liittyä rasituksia, esimerkiksi tienkäyttö. Myyjän vastuu osakehuoneiston kaupassa ja kiinteistön kaupassa on kaksi vuotta, kiinteistössä neljä ja osakehuoneiston rakentajalla kymmenen vuotta. Vastauksessa voidaan myös pohtia, miten uuden, rakenteilla olevan huoneiston ostamiseen liittyviä riskejä olisi mahdollista ehkäistä.
6. Oikeustapaus 20 p.
19-vuotias Tuija ja hänen 16-vuotias kaverinsa Venla tapaavat kauppakeskuksen edessä pankkiautomaatilla. Venlalla on mukanaan 14-vuotias pikkuveljensä Kosmo, sillä heidän alkoholia nauttineet vanhempansa ovat käskeneet Venlaa vahtimaan tätä. Tuija näkee kepin kanssa kävelevän kahdeksankymppisen Sofian menevän automaatille nostamaan käteistä ja käskee Kosmoa ”olemaan kuin mies”, tönäisemään Sofian kumoon ja viemään tämän rahat ja käsilaukun. Kosmo epäröi, ja Venla haukkuu veljeään pelkuriksi ja lyö tätä korvalle. Kosmo toimii lopulta käskyn mukaan, työntää Sofian maahan ja vie tämän nostamat 300 euroa sekä käsilaukun, jonka sangat katkeavat käsirysyssä. Kauppakeskuksen vartijat näkevät kuitenkin tilanteen ja saavat kolmikon kiinni. Sofian vaatteet likaantuvat hänen kaatuessaan lätäkköön, minkä lisäksi hän loukkaantuu ja joutuu sairaalahoitoon.
Arvioi asianosaisten toimintaa oikeudelliselta kannalta.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyvät ikärajat. Alle 15-vuotiaana Kosmo ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan. Tuija ja Venla sen sijaan ovat, ja he syyllistyvät vahingontekoon ja mahdollisesti Kosmon pahoinpitelyyn. Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa, joten vastuu korvata rikoksen uhrin omaisuus on kaikilla kolmella (esimerkiksi Sofian käsilaukku ja hoitokulut).
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi tarkemmin asianosaisten toimintaa ja sen seurauksia. Kosmo saattaa joutua lastensuojeluviranomaisten toimien kohteeksi, ja kokelas arvioi vanhempien vastuuta Kosmon valvonnan kannalta (vahingonkorvausvelvollisuus). Kokelas esittää tarkemman näkemyksen Tuijan ja Venlan iän vaikutuksesta heidän tuomioihinsa: Tuija on täysi-ikäinen ja Venla puolestaan nuori rikoksentekijä. Kokelas voi pohtia tarkemmin myös Tuijan ja Venlan rikosoikeudellista vastuuta sen suhteen, että he käyttivät Kosmoa rikoksen välikappaleena, ja tähän liittyen Kosmon vahingonkorvausvastuuta.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Äänestysaktiivisuus vaaleissa 30 p.
7.1 Vertaile äänestysaktiivisuutta eri äänestäjäryhmien välillä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa (aineistot , ja ) ja pohdi erojen syitä. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa havainneensa keskeisiä eroja äänestäjäryhmien välillä ja esittää näille eroille joitain selityksiä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus lisääntyy nuorista aikuisista kohti keski-ikää siirryttäessä lievästi ja on korkeimmillaan noin 60–70-vuotiaiden joukossa. Äänestysaktiivisuus vähenee noin 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien joukossa. Työlliset ja eläkeläiset äänestävät selvästi aktiivisemmin kuin työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat. Äänestysaktiivisuus lisääntyy koulutustason nousun myötä niin, että vain perusasteen suorittaneet äänestävät harvimmin.
Kokelas voi selittää äänestäjäryhmien välisiä eroja esimerkiksi ulkopuolisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksilla: työttömyys ja huono-osaisuus luovat ulkopuolisuuden kokemuksia, jolloin äänestäminen ei välttämättä tunnu tärkeältä tai sen ei koeta vaikuttavan mihinkään. Koulutus ja hyvä tulotaso taas voivat lisätä kokemusta yhteiskuntaan kiinnittymisestä ja siitä, että omalla äänellä on merkitystä. Vanhemmat ikäluokat voivat kokea äänestämisen velvollisuudekseen nuoria vahvemmin tai nuoret voivat kokea, ettei heidän äänellään ole merkitystä.
Kiitettävässä vastauksessa vertailu on edellä kuvattua analyyttisempää ja kokelas esittää uskottavia selityksiä eroille. Vastauksessa voi myös pohtia, mitä äänestäjäryhmien väliset erot tarkoittavat demokratian kannalta.
7.2 Arvioi aineistossa esitettyjä keinoja nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää arvion aineistossa esitetyistä keinoista ja niiden toimivuudesta. Vastauksessa voi esimerkiksi pohtia sitä, mikä merkitys on osallisuuden kokemuksien vahvistamisella tai äänestämistä, yhteiskuntaa ja politiikkaa koskevan tiedon lisäämisellä. Kokelas voi hyödyntää omakohtaisia tai lähipiirin kokemuksia äänestämisen merkityksestä.
Kiitettävässä vastauksessa arvio on analyyttinen ja perustuu aineistoon. Kokelas tarkastelee nuorten äänestysaktiivisuutta eri näkökulmista.
8. Valuutan merkitys taloudessa 30 p.
8.1 Millaisia tehtäviä rahalla on? 10 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että raha toimii vaihdon välineenä ja mittaa hyödykkeiden arvoa. Ilman rahaa kaupankäynti olisi hankalaa. Valuutan arvolla on merkitystä vientiin ja tuontiin. Valuutat ovat myös sijoituskohteita. Perinteisten valuuttojen lisäksi sijoitetaan kryptovaluuttoihin: kryptovaluutat ovat keskuspankeista riippumatonta rahaa, jonka arvo saattaa heilahdella suuresti.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas antaa useampia esimerkkejä. Esimerkiksi yhteinen valuutta helpottaa maiden välistä kaupankäyntiä ja matkustamista. Vahva valuutta saattaa hidastaa vientiä, mutta toisaalta vauhdittaa tuontia. Piensijoittajat eivät ole perinteisesti sijoittaneet valuuttoihin, poikkeuksena kryptovaluutat. Niitä pidetään hyvin riskialttiina sijoituskohteena, ja niiden louhiminen vie valtavasti energiaa. Kryptovaluuttojen käyttäminen maksun välineenä on harvinaista.
8.2 Arvioi aineistojen , ja perusteella, miten maksutavat ovat muuttuneet 2000-luvulla ja millainen merkitys muutoksilla on yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että eri maksutavoilla tarkoitetaan käteistä rahaa, digitaalista maksamista ja luotolla maksamista. Kokelas esittää joitain huomioita aineistosta. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:
- Käteisnostojen määrä on laskenut tasaisesti tilaston kuvaamalla ajanjaksolla. Vuonna 2023 käteisnostoja tehtiin noin kolmasosa siitä, minkä verran niitä tehtiin vuonna 2014.
- Helsingin Sanomien artikkelissa näkyy, että eri ikäryhmät suhtautuvat maksamiseen eri tavalla. Nuorilla ei ole kokemusta käteisen käytöstä, vaan he ovat tottuneet digitaaliseen maksamiseen.
- Sarjakuvassa korostuu valuutan merkitys kansallisena symbolina sekä käteisen käyttämiseen liittyvä nostalgia. Sarjakuvassa suhde rahaan esitetään sukupolvierona: nuori on innostunut kryptovaluutoista, ja vanhempi taas haikailee markkaa ja käteistä rahaa.
Kokelas käsittelee maksutapojen muutoksen merkitystä jonkin esimerkin avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:
- Yksilön näkökulmasta kortilla maksaminen voi olla turvallisempaa kuin käteisen mukana pitäminen.
- Yksilön näkökulmasta digitaalinen maksaminen on helppoa, mutta voi vaikeuttaa oman talouden hallintaa ja altistaa erilaisille verkossa tapahtuville huijauksille.
- Ikäihmisillä ei välttämättä ole tarvittavia digitaitoja, jotta he pystyisivät käyttämään uusia maksamisen tapoja.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee aineistoa ja maksutapojen muutoksia analyyttisesti. Nuorten käsitys rahasta ja maksutavoista on erilainen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Kokelas ymmärtää, että sarjakuvassa irvaillaan huumorin keinoin molemmille ryhmille, sekä kryptovaluutoista innostuneille että menneisyyttä haikaileville. Lähdekriittisesti voi todeta, että sarjakuva tarkastelee huumorin keinoin yhteiskunnallista ilmiötä. Käteisnostojen määrä on vähentynyt, koska käteisen käyttö on kuluttajille hankalaa ja tuottaa yritykselle kuluja. Monet yritykset eivät enää ota vastaan käteistä rahaa. Digitaalinen maksaminen vähentää harmaata taloutta, veronkiertoa ja rahanpesua ja sitä kautta tehostaa veronkeruuta. Digitaalisessa maksamisessa on toisaalta yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan liittyviä riskejä. Kokelas voi myös kyseenalaistaa kryptovaluutat valuuttana, sillä ne ovat laskentayksikkö ja sijoituskohde. Lisäksi kokelas voi käsitellä käteisen rahan merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta: sähkökatkokset saattavat lamauttaa sähköisen maksamisen, joten kansalaisilla tulisi olla kotonaan myös käteistä rahaa. Kokelas voi myös tuoda esille, että rahalla voi olla joillekin poliittisille ryhmille merkitystä kansallisena symbolina.
9. Euroopan unionin arvot 30 p.
9.1 Pohdi, miten Euroopan unionin arvot () ovat toteutuneet unionin sisällä Lissabonin sopimuksen solmimisesta vuonna 2009 vuoteen 2025 saakka. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee joitakin Lissabonin sopimuksessa mainituista perusarvoista sekä niiden toteutumista. Yleisellä tasolla EU on kyennyt pitämään kiinni arvopohjasta. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2015 Eurooppaan suuntautunut muuttoaalto asetti ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen koetukselle, ja vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia puolestaan johti kansalaisten liikkumisen vapauden rajoituksiin useimmissa Euroopan maissa (Schengen-alueen rajatarkastukset, Suomessa Uudenmaan eristäminen). Kokelas voi pohtia esimerkiksi Puolan ja Unkarin harjoittaman politiikan ongelmallisuutta syrjimättömyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta (esimerkiksi sananvapauden kaventuminen Unkarissa sekä Puolan aborttilainsäädäntö).
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee EU:n arvopohjaa ja siitä käytyä keskustelua analyyttisemmin. Hän voi todeta, että Lissabonin sopimuksessa eritellyt arvot ovat osa laajempia unionin tavoitteita (esimerkiksi rauha, kestävä kehitys ja vihreä siirtymä). Kokelas voi myös pohtia unionin laajentumisen merkitystä yhteisen arvopohjan löytämisen ja ylläpitämisen näkökulmasta: lukuisten kulttuuriltaan erilaisten jäsenmaiden voi olla hankalaa päästä yksimielisyyteen kaikista sopimuksessa mainituista arvoista.
9.2 Arvioi aineistojen ja pohjalta, miten 2020-luvun kansainvälinen tilanne vaikuttaa Euroopan unionin mahdollisuuksiin edistää komission esittämiä tavoitteita. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä komissio tavoittelee, esittää joitain tavoitteiden toteutumista koskevia huomioita aineistoa hyödyntäen ja esittää vähintään yhden lähdekriittisen huomion. Komissio ilmaisee pyrkivänsä edistämään sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja eurooppalaisia arvoja, joiden edistämistä sotien ja muiden kriisien sekä vaihtoehtoista kansainvälistä järjestystä tavoittelevien autoritääristen johtajien katsotaan uhkaavan. Pilakuvassa Venäjän presidentti Putin ohjaa panssarivaunua kohti johtavia eurooppalaisia poliitikkoja, jotka eivät näytä ryhtyvän toimiin Putinia vastaan. Kuva kritisoi EU:n toimintaa. Hyvässä vastauksessa huomioidaan myös Kiinan ja Yhdysvaltojen rooli kansainvälisessä politiikassa. Ne eivät jaa EU:n arvoja, mikä vaikeuttaa unionin toimintaa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää analyyttisen arvion unionin mahdollisuuksista edistää tavoitteitaan ja käsittelee koko aineistoa lähdekriittisesti. Kiinan ja Donald Trumpin johtaman USA:n toiminta haastaa EU:n tavoitteita, samoin kuin Venäjän kaltaiset autoritääriset maat, jotka eivät jaa unionin arvopohjaa. Ilman omia asevoimia EU ei ole vahvoilla voimapolitiikassa ja on osin riippuvainen Naton uskottavuudesta. Lähdekriittisiä huomioita ovat esimerkiksi seuraavat: Komissio kuvaa lausunnossa omaa toimintaansa ja esittää sen siksi positiivisesti. Rannan piirros on pilakuva ja siksi kärjistys. Kokelas voi myös huomioida, että pilakuva on julkaistu juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022, jolloin tieto Venäjän aikeista oli laajasti tiedossa. Kuvan voi kuitenkin tulkita viittaavan myös EU:n myöhempiin reaktioihin.