Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
25.3.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet 25.3.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti alustavan arvostelun tueksi. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.
Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteina ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Ison-Britannian teollistuminen 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas lähestyy tehtävää analysoimalla pääpiirteittäin teollisuustuotannon mahdollistaneita tekijöitä: pääomaa, raaka-aineita ja työvoimaa. Isossa-Britanniassa siirtomaiden hyödyntäminen kauppakomppanioiden avulla oli luonut merkittävää varallisuutta, jota kaupunkien rikkaat porvarit ja vaurastunut yläluokka olivat valmiita sijoittamaan uusiin teollisuusyrityksiin. Raaka-aineita tuotantoon saatiin paitsi omasta maasta (esimerkiksi kivihiiltä) myös halvalla siirtomaista. Työvoimaa Britanniassa oli paljon, koska väestö kasvoi voimakkaasti ja maataloutta oli alettu koneistaa. Maaseudun työttömät muuttivat kaupunkeihin ja tarjosivat teollisuudelle ehtymättömän työvoimareservin.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee kaikkia tuotannontekijöitä monipuolisesti ja huomioi myös valmiiden hyödykkeiden markkinat. Kotimaisen kysynnän lisäksi yrityksillä oli laajat markkinat eri puolilla brittiläistä imperiumia. Kokelas voi vastauksessaan huomioida myös, että tuotantoprosessin kehittymiselle tärkeitä raaka-aineita, kuten kivihiiltä, oli hyvin saatavilla ja että valmiiden tuotteiden kuljetusta helpottivat monet tekijät (suuri kauppalaivasto, kanavat ja varhaiset rautatiet). Myös Ison-Britannian poliittinen järjestelmä (parlamentaarinen monarkia) oli yrittäjyyden kannalta otollisempi kuin manner-Euroopalle tyypillinen itsevaltainen järjestelmä.
2. Israelin valtio ja Lähi-idän tilanne 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osaa ajoittaa ja taustoittaa Israelin valtion perustamisen ja sen välittömät seuraukset. Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 YK:n mandaatilla, ja yhtenä perustamisen taustatekijänä olivat toisen maailmansodan juutalaisvainot. Kokelas nostaa aineistosta joitakin esimerkkejä, kuten lukuisat sodat sen seurauksena, että Palestiinan arabit ja ympäröivät arabimaat eivät hyväksyneet Israelin valtion perustamista. Kylmän sodan aikana myös suurvallat vaikuttivat sotiin: Yhdysvallat on tukenut Israelia ja Neuvostoliitto arabimaita. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että konflikti on monimutkainen, ja tietää, että sitä on tuloksetta yritetty ratkaista vuosikymmenien ajan. Palestiinalaisille konflikti on merkinnyt alhaista elintasoa ja heikkoja vaikutusmahdollisuuksia ja tuhansien ihmisten pakenemista kodeistaan ja sijoittumista pakolaisleireille. Israel taas on korkean elintason moderni valtio. Hyvässä vastauksessa kokelas esittää myös jonkin lähdekriittisen arvion aineistosta 2.A.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää aineistosta useita esimerkkejä. Niitä voivat olla taustalla vaikuttavat ideologiat: sionistinen liike on ajanut juutalaisvaltiota jo 1800-luvulta lähtien ja arabinationalismi taas arabien irrottautumista siirtomaaisäntien alaisuudesta. Israelin valtion perustaminen ja sen laajentuminen voitokkaan itsenäistymissodan seurauksena on pahentanut palestiinalaisten pakolaistilannetta, joka jatkuu edelleen. Kokelas osaa antaa esimerkkejä myös konfliktin seurauksista, joita ovat Israelin aluelaajennukset ja palestiinalaisten kansannousut sekä se, että Israelin laajentuminen on heikentänyt palestiinalaisten asemaa ja elinolosuhteita. Kokelas ymmärtää, että Israelin ja Palestiinan konfliktissa on kyse myös uskonnosta, alueen geopoliittisesta asemasta ja alueen resursseista, kuten öljystä ja vedestä. Kokelas voi avata esimerkkien avulla myös suurvaltojen roolia konfliktissa tai rauhanneuvotteluissa. Kokelas pohtii lähdekriittisesti tehtävän aineistoa ja huomioi, että kirjoittaja on Helsingin yliopiston professori ja aiheen asiantuntija. Kun kyse on ajankohtaisesta aiheesta, voi kuitenkin myös asiantuntijalla olla sympatioita, jotka vaikuttavat hänen näkemyksensä objektiivisuuteen.
3. Demokratia 1930-luvun Suomessa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Kekkonen viittaa puheessaan niin oikeiston kuin vasemmistonkin yrityksiin kumota laillinen hallitusvalta juuri itsenäistyneessä Suomessa. Kommunistien toiminta oli Suomessa kielletty, ja siksi Kekkosen arvostelun kohteena on erityisesti äärioikeiston Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) toiminta. Kokelas voi mainita Lapuan liikkeen talonpoikaismarssin, presidentti Ståhlbergin kyydityksen tai Mäntsälän kapinan (1932) demokratiaa uhkaavina toimina. Demokratiaa tukevana toimenpiteenä voi mainita Mäntsälän kapinan kukistamisen, jossa ratkaiseva seikka oli presidentti Svinhufvudin arvovalta. Demokratia Suomessa säilyi, koska kansalaisten toimeentulo koheni vähitellen, sisällissodan haavat alkoivat arpeutua ja Suomeen syntyi 1937 pitkäikäinen niin sanottu punamultahallitus SDP:n ja Maalaisliiton toimesta. Kokelas esittää jonkin Kekkosen puheeseen liittyvän lähdekriittisen huomion.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä Kekkosen viittauksen siihen, että demokratian uhkaamisella oli kansainvälisiä esikuvia (muun muassa Italian fasismi ja Saksan kansallissosialismi). Hän analysoi tarkemmin 1930-luvun alun poliittisesti tulehtunutta ilmapiiriä mainitsemalla esimerkiksi, että kommunisteja toimi Sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajina, vaikka SKP oli virallisesti kielletty. Lapualla paitojen repimiseen huipentunut kahakka 1929 johti äärioikeiston vaatimuksiin luokka- ja ryhmäetujen poistamisesta. Demokratian säilymiseen vaikutti merkittävästi Ståhlbergin kyyditys, joka sai maltillisen oikeiston irtautumaan äärioikeiston tavoitteista. Kokelas voi analysoida Mäntsälän kapinan tapahtumia tarkemmin ja eritellä 1930-luvun lopun kansallisen yhtenäisyyden syntyä. Kokelas käsittelee Kekkosen puhetta lähdekriittisesti. Hyökkäämällä sekä oikeistoa että vasemmistoa vastaan Kekkonen haki lisää kannatusta Maalaisliitolle.
4. Urheilu antiikin aikana 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa tietävänsä, että antiikin ihmisihanteeseen kuului ajatus siitä, että sielun ja ruumiin hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja siksi urheilua pidettiin tärkeänä. Hän voi viitata antiikin olympialaisiin ja niiden lajeihin (muun muassa viisiottelu). Kuvasta voi nostaa esiin useita lajeja, kuten painin sekä kiekon- ja keihäänheiton. Kokelas tuo esiin, että urheilukilpailut olivat sallittuja vain miehille. Urheilijat kilpailivat alastomina, ja urheilijan ideaalimallina pidettiin miestä, jolla oli lihaksikas atleettinen vartalo. Vaikka antiikin Roomassa ei järjestetty olympiakisoja, oli kreikkalaistyylinen urheilu sielläkin suosittua. Suosituin urheilumuoto oli hippodromeilla järjestetyt valjakkoajot. Sen sijaan gladiaattorien taisteluita tai mittelöitä petoeläimiä vastaan ei voi mieltää varsinaiseksi urheiluksi eikä niiden mainitseminen vastauksessa ole ansio.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa tietävänsä, että urheilukilpailut olivat suositumpia Kreikassa kuin Roomassa. Hän voi kertoa tarkemmin kisoista ja niiden lajien yhteydestä sotilaallisiin harjoituksiin (esimerkiksi viisiottelun lajit: kiekonheitto, juoksu, pituushyppy, keihäänheitto ja paini). Hän osaa liittää urheilun uskonnollisiin merkityksiin ja esittää tästä esimerkkejä, kuten että olympialaiset järjestettiin ylijumala Zeuksen kunniaksi Olympian lehdossa. Olympiakisoihin tuli osallistujia eri puolilta Kreikkaa ja sittemmin myös muualta, joten ne olivat myös poliittisesti tärkeä tapahtuma. Kilpailujen voittajia ei palkittu rahalla, vaan laakeriseppeleellä, mutta he olivat sankareita kotiseudullaan. Kokelas voi kertoa tarkemmin, miksi kisoihin saivat osallistua vain miehet. Kristillisessä myöhäisantiikissa olympialaiset kiellettiin pakanallisina.
5. Ruotsin suurvaltakauden sodat ja siviiliväestö 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee suurvaltasotien vaikutuksia väestön kannalta, esimerkiksi joitakin seuraavista:
- Sotaväenotot rajoittivat väestön kasvua ja saivat aikaan jopa työvoimapulaa, sillä suuri osa armeijaan joutuneista miehistä ei koskaan palannut takaisin.
- Sodat olivat tuhoisia valtion taloudelle ja johtivat verorasituksen kiristymiseen.
- Suomen alueita läänitettiin palkkioksi ulkomaisille palkkasotureille, jotka usein kohtelivat alustalaisiaan kovemmin kuin Pohjoismaissa oli tapana.
- 1700-luvun alkupuolella sota toi Suomeen myös venäläismiehityksen, niin sanotun isonvihan.
- Sotien hyödyt, kuten voittomaista kerätyt verot ja tullimaksut, eivät hyödyttäneet tavallista rahvasta vaan päätyivät kruunun ja aatelisten käsiin.
- Talonpojat saattoivat vapautua veroista, jos kykenivät varustamaan ratsumiehen.
- Taistelukentällä ansioituminen saattoi johtaa sosiaaliseen nousuun ja jopa aatelissäätyyn nousemiseen.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää myös jonkin lähdekriittisen huomion aineistosta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että sodilla oli sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia ja että ne vaikuttivat eri lailla eri säätyjen edustajiin. Aateliset saattoivat luoda uraa ja jopa rikastua sotasaaliin turvin samaan aikaan kun tavalliset talonpojat maksoivat veroillaan sodankäynnin kustannukset. Kokelas huomioi myös, että tehtävän aineisto on lauluntekijän kuvitelma siitä, miten tavallinen sotamies saattoi kokea värvätyksi joutumisen. Laulun teksti on historiallisesti varsin realistinen, mutta se ei kuitenkaan ole alkuperäislähde, vaan kuuluu historiakulttuuriin.
6. Orientalismi 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas sijoittaa aineistot historialliseen kontekstiinsa eli imperialismin aikaan. Hän ymmärtää aineistojen edustavan länsimaista mielikuvaa eksoottisesta idästä. Orientalismissa itämainen kulttuuri esitetään länsimaille vieraana ja niiden kehityksestä poikkeavana. Longin maalauksen aihe on avioliittomarkkinat, joilla myydään nuoria naisia morsiamiksi. Maalaus ilmentää, kuinka länsimaisessa maailmankuvassa haaremi eksotisoidaan ja seksuaalistetaan. Haahden kuvauksessa jumalanpalveluksista idän ihmiset esitetään lasten kaltaisina olentoina, jotka hälisevät kuin markkinoilla ja innostuvat kaikesta. Heidän käyttäytymisensä asetetaan selkeästi vastakkain eurooppalaisen protestanttisen kristillisyyden tapakulttuurin kanssa, jonka Haahti esittää vakavamielisenä ja jonka hän samalla ajattelee ilmentävän sisäistettyä uskoa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi aineistoja ja liittää ne historialliseen kontekstiinsa tarkemmin. Longin maalaus sijoittuu imperialismin aikakauden alkupuolelle, jolloin eurooppalaiset hankkivat uusia siirtomaita. Haahden teksti puolestaan liittyy 1920-lukuun, jolloin orientalismi oli muodikasta (muun muassa faarao Tutankhamonin haudan löytymisen vuoksi). Kokelas ymmärtää, että aineistot ovat luonteeltaan etnosentrisiä ja että niissä asetetaan idän kulttuuri länsimaisen arvomaailman ja maailmankuvan alapuolelle. Longin kuvan voi tulkita pyrkivän luomaan salaperäistä ja eroottista tunnelmaa, ja morsiamien myynti jo sinänsä poikkeaa länsimaisista moraalikäsityksistä. Kuvan keskiössä ovat etualan vaaleina esitetyt morsianehdokkaat. Meklari ja taustalla näkyvät ostajat jäävät miltei tummaksi massaksi naisiin verrattuna. Haahti kuvaa tekstissään idän asukkaiden outoa käytöstä kirkossa, jota he Haahden mielestä eivät kunnioita uskonharjoittamiseen kuuluvalla hiljentymisellä. Haahti ei kuitenkaan kiistä paikallisten asukkaiden uskon aitoutta, vaikka heidän tapakulttuurinsa onkin hänelle vieras. Kokelas esittää lähdekriittisiä huomioita. Hän voi esimerkiksi pohtia, kuinka edustavia tehtävän aineistot ovat aikalaismielipiteiden kuvaajina.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Uuden ajan alun tieteenkäsitykset 30 p.
7.1 Vertaile aineistojen , ja esittämiä näkemyksiä tieteen luonteesta ja pohdi, miten ne eroavat toisistaan. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että aineistoista 7.A ja 7.C edustavat uutta tieteenkäsitystä, kun aineisto 7.B puolestaan pohjautuu vanhaan aristoteeliseen näkemykseen, jota varjeltiin tarkasti puhdasoppisuuden ajan Ruotsissa. Sen mukaisesti tieteen tehtävänä ei ole uuden tiedon tuottaminen, vaan jo olemassa olevan ja toden maailmankuvan välittäminen. Aineistossa 7.A Bacon viittaa muun muassa siihen, että eurooppalaiset ovat saaneet tietoa Amerikasta ja että maailmankuva on muuttunut aurinkokeskeiseksi. Uusi empiirinen tieto johtaa väistämättä antiikin tekstien kritisointiin. Aineistossa 7.C Spratt puolestaan esittää uuden tiedeinstituution (The Royal Society) päämääriä ja korostaa tieteen universaalia vapautta. Aineistot 7.A ja 7.C eroavat aineistosta 7.B, koska ne edustavat tieteenharjoittajien itsensä esittämää näkemystä, joka perustuu uuteen maailmankuvaan. Aineisto 7.B puolestaan on yliopiston hallinnon näkemys, joka korostaa perinteistä maailmankuvaa ja vakiintuneita valta-asemia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas vertailee tekstejä ja niiden edustamia tieteenkäsityksiä ja niiden merkitysyhteyksiä tarkemmin. Aineiston 7.B edustama vanhoillinen tieteenkäsitys esitettiin muutamaa vuotta aiemmin perustetussa, Euroopan laidalla sijaitsevassa Turun akatemiassa, jossa kuninkaalla oli suuri valta yliopiston toimintaan. Sen sijaan uutta tieteellistä seuraa kuvaava aineisto 7.C puolustaa tieteen vapautta ja pyrkimystä irrottaa tieteenharjoitus kansallisista ja maailmankatsomuksellisista tarkoitusperistä. Vastaavasti aineistossa 7.A korostetaan havaintoja maailmasta tieteen perustana ja kritisoidaan antiikin auktoriteettien kanonisoituja näkemyksiä. Aineistossa 7.C viitataan sekä filosofiseen argumentaatioon että kokeellisuuteen (”käden ja mielen vastaavuus”), joita harrastettiin tieteellisissä seuroissa (kuten The Royal Society), mutta ei enää yliopistoissa harjoitettuun, antiikin kirjoituksiin perustuvaan tieteeseen.
7.2 Millainen uuden ajan alun tieteellinen maailmankuva oli, ja miten se erosi keskiaikaisesta maailmankuvasta? 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että olennaista uuden ajan alun tieteessä oli uuden tiedon etsiminen järjen ja havaintojen avulla, ei enää auktoriteetteihin vetoaminen. Kirkon auktoriteettiasema tieteessä heikkeni erityisesti reformaation jälkeen, kun läntinen kirkko jakaantui. Uusi maailmankuva syntyi renessanssin aikana, jolloin yksilöllisyyttä alettiin korostaa aiemmin tärkeänä pidetyn yhteisöllisyyden sijaan. Maailmankuvassa aurinkokeskeisyys korvasi maakeskeisyyden, ja 1400-luvulta alkaneiden niin sanottujen löytöretkien myötä Eurooppaan vähitellen muodostui laajempi tieto uusista mantereista, ihmisistä ja luonnosta. Kirjapainotaito helpotti ja nopeutti uuden tiedon leviämistä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee tarkemmin uuden ajan alun tieteen luonnetta ja sen suhdetta keskiajan tieteeseen, jota voidaan pitää aristotelismin ja kristinuskon yhteenliittymänä. Kokelas osaa myös tarkemmin pohtia, miksi tiede muuttui uuden ajan alussa. Hän voi eritellä uskonnon roolin muutosta tieteenharjoittamisessa: vaikka uusi tiede ei ollutkaan ateistista, asioita pyrittiin selittämään järkeen, ei uskoon vedoten. Myös tiedeinstituutioissa tapahtui muutos, kun useissa Euroopan maissa tiedeakatemiat ja tieteelliset seurat ottivat hoitaakseen aiemmin yliopistoille kuuluneita tehtäviä ja ryhtyivät kehittämään kokeellista tiedettä. Kokelas voi myös mainita joitain keskeisiä uuden ajan alun tieteentekijöitä (esimerkiksi Galileo, Kopernikus, Vesalius, Bacon, Newton).
8. Imperialismi ja uuskolonialismi 30 p.
8.1 Arvioi aineistojen ja antamaa kuvaa imperialismista sekä suurvaltojen että siirtomaiden näkökulmasta. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas sijoittaa sekä Nastin pilapiirroksen (1885) että Leninin tekstin (1917) niiden aikalaiskontekstiin. Kokelas osoittaa vastauksessaan ymmärtävänsä, että pilapiirros ja Leninin teksti ovat syntyneet imperialismin aikana. Kokelas ymmärtää, että aineistojen lähdearvoon vaikuttaa niiden poleeminen luonne. Sekä Nast että Lenin suhtautuvat varsin negatiivisesti imperialismiin, kumpikin omista lähtökohdistaan. Piirroksessa viitataan silloisten suurvaltojen (Iso-Britannia, Saksa ja Venäjä) laajentumishaluun. Nast kuvaa piirroksessaan, kuinka imperialistiset suurvallat pyrkivät täyttämään saalissäkkinsä siirtomaiden asukkaiden kustannuksella. Lenin puolestaan näki imperialismin suurvaltojen välisenä taloudellisena kilpailuna, ja hänen tekstinsä oli kritiikkiä lännen kapitalistisia suurvaltoja vastaan. Kokelas taustoittaa vastaustaan käsittelemällä joitakin imperialismin aikakauden maailmanpoliittisista tapahtumista, esimerkiksi Euroopan suurvaltojen laajentumispyrkimyksiä Afrikassa ja Aasiassa, Afrikan jakoa Berliinin konferenssissa (1884–1885), Britannian ja Saksan laivastokilpaa tai suurvaltojen välisiä jännitteitä, jotka johtivat kahteen vastakkaiseen liittoutumaan ja lopulta ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi mainita osana aineiston kriittistä arviointia, että pilapiirros on julkaistu amerikkalaisessa lehdessä ja että Yhdysvalloissa imperialismia vastustettiin maan oman historian vuoksi. Yhdysvallat koostui entisistä Ison-Britannian siirtokunnista ja liittyi itse imperialististen valtioiden joukkoon vasta 1800-luvun lopulla. Kokelas yhdistää vastauksessaan Nastin piirroksen ja Leninin tekstin imperialismikritiikin aikakauden historiallisiin tapahtumiin. Länsivaltojen Afrikan ja Aasian valloituksen lisäksi kokelas kuvaa myös Venäjän harjoittamaa imperialismia Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella sekä maan pyrkimyksiä vahvistaa otettaan myös Itä-Aasiassa (esimerkiksi Mantšuriassa ja Korean niemimaalla tai ryhtymistä Venäjän–Japanin sotaan 1904–1905). Kokelas esittää useita konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Nastin ja Leninin kuvaama imperialismi vaikutti siirtomaiden asukkaisiin.
8.2 Pohdi, missä määrin nykyiset suurvallat toteuttavat uuskolonialistista politiikkaa. Anna esimerkkejä tällaisesta politiikasta. 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä uuskolonialismilla tarkoitetaan. Käsitettä on alettu käyttää toisen maailmansodan jälkeen, ja sillä tarkoitetaan nykyisten suurvaltojen (Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän) harjoittamaa epäsuoraa vallankäyttöä. Uuskolonialismissa kehittyviä maita pyritään hallitsemaan pääasiassa taloudellisen hyödyn vuoksi. Kehittyvistä maista voi hankkia tärkeitä raaka-aineita, niiden työvoima on halvempaa ja työlainsäädäntö väljempää kuin esimerkiksi länsimaissa. Nykyisessä globaalissa maailmassa suurvallat harjoittavat uuskolonialismia monin eri tavoin. Kokelas käsittelee esimerkiksi yhtä seuraavista aiheista: Kiinan vaikutusvalta Afrikassa, tavat, joilla amerikkalaiset tai eurooppalaiset monikansalliset yritykset hyödyntävät muiden maanosien työvoimaa tai luonnonvaroja (esimerkiksi epäeettiset tavat hankkia kobolttia, joka on älypuhelinten ja sähköautojen välttämätön raaka-aine), suurten maiden pyrkimys muiden poliittiseen ja sotilaalliseen kontrollointiin.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa vertailla imperialistista, suoraa vallankäyttöä ja uuskolonialistista, epäsuoraa vallankäyttöä toisiinsa. Kokelas voi esimerkiksi todeta, että uuskolonialistisesti toimivat suurvallat ja monikansalliset yritykset pyrkivät hallitsemaan kehittyviä maita taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti ilman suoraa alueellista hallintaa. Taloudellinen hyöty ei myöskään synny markkinamekanismien välityksellä, vaan painostamalla luonnonvaroja omistavien maiden hallituksia. Kiitettävässä vastauksessa kokelas antaa joitain esimerkkejä siitä, miten uuskolonialismi näkyy politiikassa, taloudessa tai kulttuurissa.
9. Moskovan välirauha ja sen seuraukset Suomessa 30 p.
9.1 Miksi Suomi solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944? 10 p.
Kokelas käsittelee pääpiirteittäin Suomen ja Neuvostoliiton aselepoon syksyllä 1944 johtaneita syitä. Neuvostoliitto aloitti kesäkuussa Karjalan kannaksella suurhyökkäyksen, joka päätti noin kolme vuotta kestäneen asemasodan. Hyökkäyksen seurauksena Suomi joutui perääntymään vanhoille rajoille, mutta saavutti kuitenkin joitakin torjuntavoittoja Saksan aseellisella tuella. Loppukesästä Suomella ei kuitenkaan ollut enää resursseja jatkaa sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Kokelas käsittelee Suomen tilannetta myös osana toista maailmansotaa. Liittoutuneet nousivat maihin Normandiassa kesäkuussa ja etenivät nopeasti. Neuvostoliitolla oli kiire ehtiä Berliiniin ennen liittoutuneita, joten Stalin ei halunnut keskittää joukkoja Suomen miehittämiseen. Suomen johto oli jo loppuvuodesta 1942 ymmärtänyt, että Saksa tulee häviämään sodan, ja Suomessa etsittiin mahdollisuutta erillisrauhaan. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksan tukea tarvittiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjumiseen, ja tuen hintana oli kiinteä liittosuhde Saksan kanssa. Kokelas voi kuvata, kuinka Suomen irrottautuminen sodasta vaikutti suhteisiin Saksan kanssa.
9.2 Arvioi, miksi aineistoissa ja suhtaudutaan rauhanehtoihin eri tavoin, ja pohdi aineiston avulla, millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sodan päättymisellä oli. 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä aineistojen tarkoituksen ja kontekstin. Mannerheimin päiväkäskyn tarkoitus on kiittää suomalaisia sotaponnisteluista ja rohkaista hyväksymään välirauhan ehdot. Siinä huomioidaan sotilaiden lisäksi myös naisten ja kotirintaman panos. Lisäksi tarkoituksena oli osoittaa suomalaisille, että sotavuodet eivät olleet olleet turhia. Kullervo Rainion omaelämäkerran katkelma kuvaa joidenkin rintamamiesten suhtautumista välirauhaan. Rainio ei ymmärrä, miksi rauhanehdot ovat niin ankarat, vaikka Suomi oli hyökkäyssodan uhri. Aineisto 9.C kertoo sodanjälkeisen ajan epävakaisuudesta. Se osoittaa, että rikollisuus oli suurempaa vuonna 1945 kuin ennen sotaa. Rikollisuuden kasvua selittävät sodasta palanneiden miesten vaikeudet sopeutua siviiliin ja löytää töitä. Myös avioliittoja sekä solmittiin että purettiin enemmän vuonna 1945 kuin 1938. Avioliittojen solmimisen taustalla oli todennäköisesti halu palata normaaliin elämään. Avioeroihin taas vaikuttivat samat syyt kuin rikollisuuden kasvuun.
Kokelas käsittelee joitain muitakin välirauhan seurauksia. Sotatoimet eivät todellisuudessa päättyneet välirauhaan, vaan Lapin sota kesti huhtikuun 1945 loppuun saakka. Suomalaiset varautuivat asekätkentäoperaatiolla siihen, että Neuvostoliitto yrittäisi Suomen miehitystä. Rauhanehdoissa Suomelle määrättiin suuret sotakorvaukset, joiden maksamiseen meni lähes 10 vuotta. Siirtoväen asuttaminen aiheutti katkeruutta sekä kotinsa menettäneissä sekä niissä, joiden maita pakkolunastettiin uudistilojen luomiseksi. Sisäpoliittisesti tilanne oli vaikea myös siksi, että kommunistit olivat nousseet hallitukseen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee aineistoja analyyttisemmin. Mannerheimin päiväkäsky on suunnattu suomalaisten lisäksi myös Neuvostoliitolle. Sen tarkoituksena on osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita sitoutumaan rauhanehtoihin, kuten ajamaan saksalaiset Lapista. Tilanne syksyllä 1944 oli hyvin hankala, vaikka sotatoimet olivat päättyneet, sillä pelko siitä, että Neuvostoliitto miehittää Suomen, oli todellinen. Yhteiskunnallisia levottomuuksia tai protesteja rauhanehdoista ei haluttu herättää. Rainio puolestaan sivuuttaa sen, että jatkosodassa Suomi oli tosiasiallisesti hyökkäävä osapuoli ja eteni syksyllä 1941 Neuvostoliiton rajojen sisäpuolelle. Sotilaiden ja kotirintaman suhtautuminen välirauhaan saattoi myös vaihdella: esimerkiksi osa vasemmistosta oli koko ajan suhtautunut jatkosodan tavoitteisiin kriittisesti.
Sota-aika oli viivyttänyt avioliittojen solmimista, joten sodan päätyttyä niitä solmittiin vilkkaasti. Samaan aikaan sodan aikana solmitut pika-avioliitot saattoivat päätyä eroon. Avioero ei ollut 1940-luvulla sosiaalisesti hyväksyttävä menettely. Osalla rintamamiehistä oli vaikeuksia sopeutua siviili- ja perhe-elämään, mikä lisäsi juopottelua, väkivaltaa ja rikollisuutta. Kokelas käsittelee välirauhan seuraamuksia monipuolisesti. Esimerkiksi sotakorvaukset olivat valtion taloudelle suuri menoerä, mutta ne saattoivat osaltaan lisätä työllisyyttä ja nopeuttaa teollisuuden rakennemuutosta. Sodan jälkeisistä yhteiskunnallisista levottomuuksista huolimatta Suomi säilyi parlamentaarisena demokratiana. Kokelas myös huomioi, että yhteiskunnalliset seuraamukset eivät olleet kaikille samanlaisia. Esimerkiksi Karjalasta tulleiden siirtolaisten, sotaleskien, sotalapsien ja sotainvalidien asema oli muuta väestöä heikompi.