Hyvän vastauksen piirteet: FI – Maantiede

Muut diagrammit ovat seuraavista kaupungeista: Antofagasta Pohjois-Chilessä, Caracas Venezuelassa ja Puerto Williams Etelä-Chilessä.

Sään ydinmääritelmästä 1 p. Sää tarkoittaa ilmakehän (troposfäärin) hetkellistä tilaa jollakin alueella.

Ilmaston ydinmääritelmästä 1 p. Ilmasto tarkoittaa jonkin alueen pitkän aikavälin keskimääräisiä sääoloja.

Täydentävistä tiedoista yhteensä enintään 4 p.:

• Säähän vaikuttavia säätekijöitä ovat esimerkiksi lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta, ilmankosteus, ilmanpaine ja auringon säteily. (2 p.)
• Ilmaston kuvaamiseksi käytetään yleensä 30 vuoden tilastollista seurantajaksoa (eli normaalijaksoa). (1 p.)
• Säähavaintoja tehdään muun muassa maa- ja merihavaintoasemilla, sääpoijuilla, sääsatelliiteilla ja säähavaintopalloilla. (1 p.)
• Säätietoja voidaan käyttää esimerkiksi merenkulussa ja maataloudessa, ja ilmastoaineistoa alueellisten erojen ja pitkän aikavälin muutosten tarkastelussa. (1 p.)

Kummastakin ilmastotyypistä enintään 3 p. seuraavasti: oikein nimetystä ilmastotyypistä 1 p., oikeanlaisesta lämpötiloihin pohjautuvasta perustelusta 1 p. ja oikeanlaisesta sademäärään pohjautuvasta perustelusta 1 p. Perusteluista annetaan pisteitä vain, jos ilmastotyyppi on nimetty oikein.

Ilmastodiagrammi 1 (3 p.)

Nimeäminen (1 p.): Ilmastotyypin nimitykseksi hyväksytään viileä ilmasto, lumi-ilmasto, kostea mantereinen ilmasto tai kostea talvi-ilmasto. (Aineisto kuvaa Etelä-Suomessa sijaitsevan Tampereen ilmastoa.)

Esimerkki perustelusta (2 p.): ”Talvikuukausina alueella on pakkasta, mutta kesät ovat leutoja. Alueella sataa ympäri vuoden, mutta eniten sataa kesällä ja syksyllä.”

Myös muut oikeat perustelut hyväksytään.

Ilmastodiagrammi 2 (3 p.)

Nimeäminen (1 p.): Ilmastotyypin nimitykseksi hyväksytään välimerenilmasto, talvisateiden ilmasto tai lauhkea ilmasto. (Aineisto kuvaa Ateenan ilmastoa Kreikassa.)

Esimerkki perustelusta (2 p.): ”Talvikuukausina lämpötila pysyttelee lähellä +10 astetta, mutta kesät ovat kuumia. Kesät ovat vähäsateisia, ja eniten sataa talvella.”

Myös muut oikeat perustelut hyväksytään.

Kustakin perustellen kuvatusta ja loogisesta vaikutuksesta 2 p., kun vastauksesta käy ilmi sekä ilmastossa tapahtunut muutos että sen vaikutus elinkeinon harjoittamiseen. Pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan vähintään kolmen elinkeinon käsittelyä.

Esimerkkisisältöjä:

• Kasvukauden pituuden vaikutus maatalouteen: Ilmaston muuttuessa lämpötilat nousevat keskimäärin kaikkina vuodenaikoina, jolloin kasvukausi pitenee ja mahdollistaa paremmat viljelyolosuhteet Suomessa.
• Tuholaisten vaikutus maa- ja metsätalouteen: Lämpimämmät ja lyhyemmät talvet lisäävät tuhohyönteisten ja kasvitautien määrää ja edistävät niiden leviämistä, mistä voi aiheutua haittaa maanviljelylle ja metsätaloudelle.
• Kuivuuden vaikutukset maa- ja metsätalouteen: Suomessa vähäsateisemmat kesät ja pidemmät kuivuusjaksot voivat aiheuttaa vesipulaa, mistä on haittaa maanviljelylle. Se voi aiheuttaa myös maastopaloja, jotka aiheuttavat metsätuhoja.
• Rankkasateiden vaikutus maatalouteen: Suomessa lisääntyvät rankkasateet voivat aiheuttaa peltojen tulvimista kesäisin, mistä on haittaa viljelylle.
• Kuumuuden vaikutus turismiin: Liiallinen kuumuus voi saada turistit kaikkoamaan Etelä-Euroopan maista ja matkustamaan Suomen kaltaisiin viileämpiin kohteisiin. Tämä voi lisätä myös kotimaanmatkailua suomalaisten keskuudessa.
• Talven lumisuuden muutoksen vaikutus matkailuun: Suomessa lumisen ajan lyheneminen voi heikentää talviurheilumahdollisuuksia.
• Uusiutuvan energian saannin vaikutukset teollisuuteen: Ilmaston ja sään muutokset voivat vaikuttaa tuuli- ja aurinkoenergian saatavuuteen, mikä vaikuttaa teollisuuden tuotantokustannuksiin Suomessa.

Myös muut oikeat huomiot hyväksytään.

• Lohkovuori (horsti) 1 p.
• Syntytapa 4 p. Esimerkkisisältöjä:
  • Lohkovuoret ovat seurausta litosfäärilaatan liikkeiden aiheuttamasta puristuksesta, joka on murtanut kallioperän lohkoiksi.
  • Osa lohkoista nousee puristuksessa ylös lohkovuoriksi eli horsteiksi. Vastaavasti osa lohkoista vajoaa alaspäin hautavajoamaksi eli grabeniksi tai vajoamalaaksoksi.
  • Lohkovuoristoja voi esiintyä myös litosfäärilaattojen keskiosissa. Lohkovuoristoksi kutsutaan useiden lohkoliikuntojen muodostamaa laajempaa korkeaa aluetta.

• Poimuvuori 1 p.
• Syntytapa 4 p. Esimerkkisisältöjä:
  • Poimuvuoret ovat syntyneet kahden litosfäärilaatan törmäysvyöhykkeessä, jolloin laattojen törmäys saa laattojen reunat kohoamaan ja poimuttumaan korkeiksi vuoriksi.
  • Poimut murtuvat helposti ja liikkuvat toistensa päälle muodostaen monimutkaisia kerrosrakenteita.
  • Poimuvuoristojen kohotessa niiden pohja painuu lisääntyneen massan vuoksi syvemmälle astenosfääriin.
  • Poimuvuoristojen kohoaminen korkeiksi vuoriksi vaatii kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia.
  • Nuoret poimuvuoristojen huiput ovat usein korkeita ja terävälakisia. Vanhat poimuvuoristot ovat puolestaan kuluneet matalammiksi ja pyöreälakisiksi.

• Kerrostulivuori 1 p. Nimeäminen pelkäksi tulivuoreksi 0 p.
• Syntytapa 4 p. Esimerkkisisältöjä:
  • Kerrostulivuoria syntyy pääasiassa litosfäärilaattojen törmäys- ja alityöntövyöhykkeissä.
  • Kerrostulivuorista purkautuva ryoliittinen, hapan laava on yleensä sitkasta ja purkautuu siksi usein räjähdysmäisesti.
  • Kerrostulivuorista purkautuvat laava ja tuhka kasautuvat kerroksiksi. Vuorista tulee usein korkeita ja kartiomaisia.

• Jäännösvuori 1 p.
• Syntytapa 4 p. Esimerkkisisältöjä:
  • Jäännösvuori on ympäristöään korkeampi kohouma, joka on jäänyt jäljelle, kun kiviaines kohouman ympäriltä on kulunut rapautumisen ja eroosion myötä pois.
  • Usein jäännösvuoren kivilaji on kovempaa ja paremmin kulutusta kestävää kuin sitä ympäröivät alueet.
  • Jäännösvuoriksi lasketaan esimerkiksi lähes kokonaan kuluneiden muinaisten poimuvuoristojen jäänteet.

Luonnonmaantieteellisistä tekijöistä 2–6 p. ja ihmismaantieteellisistä tekijöistä 2–6 p. Kunkin maantieteellisen tekijän vaikutuksen perustellusta kuvaamisesta 2 p., kun vastauksessa on kuvailtu koko vaikutusmekanismi (1 p.) ja siitä seuraava maatalouden keskittyminen tietyille alueille (1 p.). Pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Neljä esimerkkiä maantieteellisen tekijän perustellusta kuvauksesta:

• Lämpötila: Alueen lämpötila vaikuttaa esimerkiksi kasvien kasvunopeuteen ja siihen, minkälaiset kasvi- ja eläinlajit viihtyvät alueella, koska eri lajit säätelevät lämpötilaansa eri tavoin. (1 p.) Sen takia esimerkiksi kahviplantaaseja on pääasiassa kuumalla ja lämpimällä vyöhykkeellä. (1 p.)
• Sademäärä: Alueen alhainen sademäärä rajoittaa erityisesti kaupallista maanviljelyä: karjaa on helpompi juottaa alueen vesistöistä ja tuomalla juomavettä alueelle. (1 p.) Sen takia monilla maapallon aro- ja savannialueilla sekä aavikoiden reunamilla harjoitetaan joko ekstensiivistä karjataloutta tai paimentolaisuutta. (1 p.)
• Palkkataso: Alueen palkkataso vaikuttaa siihen, kuinka kannattavaa intensiivinen, suureen työvoimaan perustuva maatalous on. (1 p.) Sen takia esimerkiksi intensiivinen riisinviljely keskittyy alueille, joilla on tarjolla runsaasti suhteellisen matalapalkkaista työvoimaa, kuten Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. (1 p.)
• Väestöntiheys: Maapallon harvaanasutuilla alueilla maatalouden tuotteiden kysyntä on alhainen, kuljetusmatkat ovat pitkiä ja tila ei rajoita maataloutta. (1 p.) Nämä tekijät kannustavat pitkään säilyvien tuotteiden tuottamiseen ja ekstensiiviseen maatalouteen. (1 p.)

Myös muut perustellut maantieteelliset tekijät, kuten maaperä, pinnanmuodot ja poliittiset, taloudelliset ja tekniset tekijät, hyväksytään. Kalastuksen, vesiviljelyn tai metsätalouden käsittelystä ei anneta pisteitä, ja täysiin pisteisiin vaaditaan, että vastaus keskittyy maatalouteen.

Kustakin keskeisestä kielteisestä vaikutuksesta 4 p. seuraavasti: kielteisen vaikutuksen täsmällisestä kuvauksesta 1 p. ja vaikutusmekanismin selittämisestä 1 p. Ongelman alueellisuuden selittämisestä 1 p. ja alue-esimerkistä 1 p. Kolme esimerkkiä keskeisen kielteisen vaikutuksen kuvauksesta:

• Eroosion voimistuminen: Esimerkiksi liiallinen peltojen muokkaus ja liikalaidunnus voivat aiheuttaa maaperän eroosiota (1 p.) eli maaperän kulutusta ja köyhtymistä ravinteista (1 p.). Eroosio uhkaa maatalousmaita erityisesti alueilla, joilla on suuria korkeuseroja ja suuri sadannan vaihtelu (1 p.), kuten Kaakkois-Aasian monsuunialueilla ja Etelä-Amerikan länsirannikolla (1 p.).
• Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen: Esimerkiksi laajat monokulttuuriset viljelyalueet ja runsas torjunta-aineiden käyttö heikentävät luonnon monimuotoisuutta paikallisesti (1 p.) estämällä muiden kasvilajien kasvua alueella ja karsimalla monien eläinlajien elinympäristöjä (1 p.). Monimuotoisuus vähenee erityisesti alueilla, joilla on paljon yhteen lajiin keskittyneitä plantaaseja (1 p.), kuten Kaakkois-Aasian palmuöljyplantaaseilla (1 p.).
• Vesien rehevöityminen: Maatalousmailta tulee ravinnepäästöjä alueen vesistöihin ja mereen, mikä aiheuttaa esimerkiksi perustuotannon liiallista kasvua ja pohjan happikatoa. (1 p.) Ravinnepäästöt johtuvat muun muassa lannoitteiden kulkeutumisesta vesiin pintavalunnan mukana ja ravinnepitoisen maaperän eroosiosta. (1 p.) Rehevöityminen on riski erityisesti tehomaatalouden alueilla, eroosioherkillä alueilla ja matalissa, hitaasti vaihtuvissa vesissä. (1 p.) Tällaisia alueita löytyy esimerkiksi Lounais-Suomesta Saaristomeren rannikolta. (1 p.)

Myös muut perustellut kielteiset vaikutukset, kuten vesivarojen ehtyminen, maaperän suolaantuminen, epäoikeudenmukaisen omistuksen aiheuttamat ongelmat, metsänhakkuiden lisääntyminen ja metaanipäästöt, hyväksytään.

Jos vastauksessa on käsitelty useampaa kuin kolmea vaikutusta, vain ensimmäiset kolme arvioidaan. Kalastuksen, vesiviljelyn tai metsätalouden käsittelystä ei anneta pisteitä, ja täysiin pisteisiin vaaditaan, että vastaus keskittyy maatalouteen.

Kunkin vaikutusketjun (vaikutus ja kohde) perustellusta ja täsmällisestä kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Vaikutukset liikenteeseen 4–8 p.

Kaksi esimerkkiä perustellusta vaikutusketjusta:

• Saavutettavuus: Maantieyhteyden myötä Hailuodon saavutettavuus paranee, sillä esimerkiksi hälytysajoneuvot (ambulanssit, paloautot ja poliisi) saavuttavat alueen nopeammin kuin aiemmin yhteyslautalla. (2 p.)
• Kokorajoitukset: Maantieyhteys asettaa rajoituksia alusten koolle, mikä pidentää merimatkaa. Esimerkiksi suuremmat laivat ja veneet eivät välttämättä mahdu siltaosuuksien alta ja joutuvat näin ollen kiertämään Hailuodon länsipuolelta. (2 p.)

Myös muista perustelluista vaikutusketjuista annetaan pisteitä. Vastauksessa voidaan kuvata liikennemäärän ja liikennekapasiteetin kasvuun sekä liikenneturvallisuuden paranemiseen tai heikkenemiseen liittyviä vaikutuksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi henkilöautoihin, julkiseen liikenteeseen, pyöräilijöihin tai veneilijöihin.

Vaikutukset meriluontoon 4–8 p.:

Kaksi esimerkkiä perustellusta vaikutusketjusta:

• Virtausolot: Maantieyhteys voi muuttaa merialueen virtauksia. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia eläin- ja kasvilajeihin, jotka ovat sopeutuneet alkuperäisiin virtausoloihin. (2 p.)
• Melu: Lauttaliikenteen loppumisen myötä melu vähenee, mikä saattaa vähentää alueen vesieläinten kokemaa stressiä. (2 p.)

Myös muista perustelluista vaikutusketjuista annetaan pisteitä. Vastauksessa voidaan kuvata melun lisääntymiseen, päästöjen vähenemiseen tai lisääntymiseen, vedenlaadun heikkenemiseen tai paranemiseen taikka jää-, vesi- ja aaltoeroosiossa tapahtuviin muutoksiin liittyviä vaikutuksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi vesi- ja rantakasveihin, pohjaeläimiin, kaloihin, hylkeisiin, vesilintuihin, pohjakerrostumiin, maa- ja kallioperään tai pohjaveteen.

Täysiin pisteisiin vaaditaan tutkimuksen työvaiheiden nimeäminen, kuvailu ja vastauksen looginen jäsentely. Vastaus pisteitetään seuraavasti:

• Vähintään neljä työvaihetta nimetty loogisesti: 2 p.
  • Tyypillinen työnkulku: 1. aiheen valinta ja rajaus, 2. tutkimuksen suunnittelu, 3. tutkimuksen toteuttaminen, 4. tulosten esittäminen ja julkaiseminen, 5. arviointi.
• Työvaiheet kuvailtu oikein: 2 p.
• Kuvauksessa huomioitu tehtävänannon mukaisesti väestönmuutos ja kuntataso: 2 p.
• Koko tutkimusprosessi esitetty loogisessa järjestyksessä alusta loppuun: 2 p.

Esimerkkivastaus (tutkimusprosessin voi jakaa vaiheisiin monella tavalla, tässä vain yksi niistä):

Vaihe 1. Aiheen valinta ja rajaus

Aloitan työn valitsemalla aiheen, joka on tässä tutkimuksessa väestönmuutos. Rajaan aiheen kunnan X väestöön vuosina 1950⁠–⁠2026. Listaan myös tutkimuksen avainkäsitteitä, joita voisivat olla syntyvyys ja kuolleisuus sekä tulo- ja lähtömuutto.

Vaihe 2. Tutkimuksen suunnittelu

Suunnittelen tutkimustani seuraavaksi tarkemmin hakemalla väestönmuutoksesta julkaistuja aiempia tietoja ja selvittämällä alustavasti, minkälaista aineistoa aiheesta on saatavilla. Tarkastelen sekä lähteitä että aineistoja kriittisesti. Asetan tutkimukselle tavoitteen, joka voi olla esimerkiksi seuraava: selvitän, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kunnan väestörakenteen muuttumiseen tutkimusajanjakson 1950–2026 aikana. Lisäksi muotoilen tutkimuskysymykset, esimerkiksi näin: ”Miten väkiluku on muuttunut?”, ”Miten syntyvyys ja kuolleisuus ovat vaikuttaneet kunnan väestömäärään?” ja ”Miten tulo- ja lähtömuutto ovat vaikuttaneet väestömäärään?”. Lopuksi suunnittelen tutkimuksen menetelmät ja aikataulun.

Vaihe 3. Tutkimuksen toteuttaminen

Kokoan aineistoa kunnan syntyvyydestä ja kuolleisuudesta sekä tulo- ja lähtömuutosta esimerkiksi kunnan omista ja Tilastokeskuksen aineistoista sekä kunnan nettisivuilta. Analysoin aineistoja tilastollisesti, ja tarkastelen väestönmuutokseen vaikuttavien tekijöiden jakautumista alueellisesti sekä niiden ajallista muutosta. Kirjaan ylös käyttämäni aineistot, menetelmät ja tarkemmat työvaiheet huolellisesti. Kirjaan tuloksista havaintoja, pohdin, mitä tulokset tarkoittavat, ja vertaan tuloksiani aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.

Vaihe 4. Tulosten esittäminen ja julkaiseminen

Seuraavaksi päätän, miten julkaisen tutkimukseni. Raportoin tutkimukseni ja sen tulokset kirjallisesti ja esitän tuloksia viimeisteltyjen karttojen, diagrammien ja taulukoiden avulla. Laadin tutkimukselle lähdeluettelon.

Vaihe 5. Arviointi

Jos saan tutkimuksestani palautetta ennen julkaisua, arvioin tutkimukseni onnistumista ja muokkaan tarvittaessa kirjallista työtä. Jos saan palautetta julkaistusta tutkimuksesta, otan sen huomioon tulevien tutkimusten suunnittelussa.

Kustakin geomedia-aineistosta yhteensä 4 p. seuraavasti: haasteen tunnistamisesta täsmällisiä käsitteitä käyttäen 1 p., sen vaikutuksen kuvauksesta 1 p. ja korjaamisen kuvauksesta 2 p.

Esimerkiksi:

• 6.A Diagrammi: Suomen väkiluvun kehitys 1900–2024. Diagrammin y-akseli ei ala nollasta. (1 p.) Tämän takia suhteellinen muutos näyttää paljon suuremmalta kuin se todellisuudessa on. (1 p.) Suhdelukuasteikollista muuttujaa kuvaava viivadiagrammi tulisi laatia niin, että y-akselin asteikko alkaa nollasta. (2 p.)
• 6.B Taulukko: Tilastotietoa hyvinvoinnista eri valtioissa. Taulukon hyvinvoinnin indeksit ovat eri vuosilta, ja niissä on käytetty eri muuttujia. (1 p.) Tämä aiheuttaa sen, että valtioiden hyvinvoinnin vertailu on vaikeaa, sillä siinä tulisi huomioida lukuisia erilaisia muuttujia. (1 p.) Taulukossa tulisi esittää ainoastaan saman vuoden hyvinvoinnin indeksien arvoja ja mainita perinteisen hyvinvoinnin mittarin, bruttokansantuotteen, rinnalla esimerkiksi vain yksi muista hyvinvoinnin indekseistä, jotta vertailu olisi helpompaa. (2 p.)
• 6.C Kartta: Euroopan väestö. Koropleettikarttaa ei tule laatia absoluuttisia ihmismääriä kuvaavasta aineistosta. (1 p.) Tämä nimittäin aiheuttaa sen, että suuret valtiot näyttävät runsasväkisemmiltä kuin pienemmät valtiot, vaikka suuret valtiot olisivat harvaan asuttuja. (1 p.) Tämä haaste korjataan yleensä suhteuttamalla väkiluku valtion pinta-alaan, eli laskemalla väestöntiheys. Sen kuvaaminen koropleettikartalla kertoo totuudenmukaisemmin väestön jakautumisesta. (2 p.)

Kustakin perustellen kuvatusta huomiosta 2 p., kun huomiot lehdistönvapauden alueellisista piirteistä on sidottu niiden syihin. Pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Lehdistönvapaus on hyvällä tasolla ainoastaan Pohjoismaista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, sekä Virossa, Alankomaissa ja Irlannissa. Lehdistönvapauden hyvää tilannetta muun muassa Pohjoismaissa ja Virossa selittää ihmisoikeuksien toteutuminen ja demokratiaan perustuva yhteiskuntarakenne.
• Globaalin pohjoisen maista lehdistönvapauden indeksi on pääosin tyydyttävällä tasolla esimerkiksi Saksassa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Näissä valtioissa hyvinvoinnin kohtuullisen tasainen jakautuminen sekä korkea bruttokansantuote ja tulotaso vähentävät eriarvoisuutta ja siten myös korruptiota, jotka voisivat heikentää lehdistönvapautta.
• Globaalin pohjoisen valtioista Itä-Euroopan ja Balkanin maat sekä muun muassa Italia, Yhdysvallat ja Etelä-Amerikan suurimmat maat ovat lehdistönvapauden osalta ongelmallisessa tilanteessa. Näillä alueilla poliittinen epävakaus ja populismi heikentävät lehdistönvapautta.
• Vaikeassa tilanteessa on suurin osa globaalin etelän valtioista, kuten läntisen Etelä-Amerikan maat ja Afrikan maat. Näissä valtioissa lehdistönvapautta haastavat yhteiskunnallinen ja poliittinen epävakaisuus sekä viranomaisten korruptio.
• Suurin osa Aasiaa, Lähi-itää ja Afrikan itäosia on lehdistönvapauden osalta erittäin vakavassa tilanteessa. Näillä alueilla lehdistönvapautta rajoittavat valtaapitävien tahojen uskonnolliset tai poliittiset pyrkimykset tai yhteiskuntarakenteen vakiintumattomuus.
• Lisäksi erityisesti joissakin globaalin etelän valtioissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Meksikossa, nykyinen digitaalinen tiedonsiirron kasvu ja sosiaalinen media voivat haastaa lehdistön luotettavuutta, sillä kuka tahansa voi julkaista paikkansa pitämätöntä tietoa esimerkiksi valeuutisten tai disinformaation muodossa.
• Lehdistönvapauden tilanne on erittäin vakava Afganistanin, Venezuelan ja Pohjois-Korean kaltaisissa diktatuureissa ja totalitaarisissa valtioissa. Tilannetta selittää valtaapitävien tahojen tai rikollisjärjestöjen toimittajiin kohdistamat vaikuttamispyrkimykset sekä lehdistön julkaisujen sensurointi.

Kunkin käsitteen täsmällisestä määritelmästä 2 p.

• Maailmankauppa (2 p.): Maailmankauppa tarkoittaa pääoman, työvoiman ja tuotteiden (tai palveluiden) liikkumista yli valtioiden rajojen. (1 p.) Maailmankauppaa voivat harjoittaa sekä yritykset että yksityiset ihmiset. (1 p.)
• BRICS-maat (2 p.): BRICS-maat ovat valtioita, joiden talous on kasvanut nopeasti ja joiden merkitys maailmantaloudessa on ollut suuri viime vuosikymmeninä. (1 p.) Alun perin näihin valtioihin katsottiin kuuluvaksi Brasilia (Brazil), Venäjä (Russia), Intia (India), Kiina (China) ja Etelä-Afrikka (South Africa) (1 p.), vuodesta 2024 alkaen myös Arabiemiirikunnat, Egypti, Etiopia ja Iran.
• Puolivalmiste (2 p.): Puolivalmiste on osittain valmis tuote, joka myydään toiselle yritykselle tai kuluttajalle (1 p.), joka jalostaa tuotteen lopulliseen muotoon (1 p.).

Kustakin perustellen kuvatusta sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Teollisuuden sijoittumiseen vaikuttaa merkittävästi se, mistä suurin osa kyseisen teollisuudenalan kustannuksista muodostuu; energialähteestä, raaka-aineesta, työstä tai kuljetuksesta (energiahakuinen, raaka-ainehakuinen, työvoimahakuinen tai markkinahakuinen teollisuus).
• Teollisuuden sijoittumiseen ovat vaikuttaneet saatavilla olevat energiavarat, kuten kivihiilivarannot Ruhrin laaksossa.
• Raaka-aineiden, kuten rautamalmin, saatavuus on vaikuttanut siihen, että teollisuutta on muodostunut esimerkiksi Isoon-Britanniaan.
• Teollisuutta syntyi myös hyvien kulkuyhteyksien äärelle, kuten jokien varrelle ja rannikkoalueille. Tällaisia keskittymiä ovat esimerkiksi Liverpoolin satamakaupunki sekä Reinin ja Pojoen laaksot.
• Teollisuuden sijoittumiseen on vaikuttanut myös saatavilla oleva työvoima. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ruhrin alueella Reinin varrella on ollut tiheää asutusta ja runsaasti työvoimaa.
• Teollisuuden sijoittumiseen on vaikuttanut myös kuluttajien läheisyys, sillä 1900-luvun alkupuolella tuotteita ei kuljetettu samalla tavalla ympäri maapalloa kuin nykyään.
• Saha- ja paperiteollisuus sijoittui jokien varsille, koska vesivoima toimi energianlähteenä ja raaka-aineita ja tuotteita voitiin kuljettaa vesiväyliä pitkin.

Kustakin perustellen kuvatusta sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Nykyään teollisuuden sijoittumiseen vaikuttaa usein halvan työvoiman saatavuus, ja esimerkiksi vaateteollisuutta on siirtynyt tästä syystä muun muassa Aasian maihin.
• Tuotantokustannuksiin vaikuttavat myös verotus ja lainsäädäntö. Teollisuus saattaa hakeutua maihin, joissa tuotannon kustannukset ovat alhaiset esimerkiksi löyhän ympäristölainsäädännön ja sen mahdollistamien alhaisten jätteenkäsittelykustannusten takia.
• Raaka-aineiden, kuten puuvillan tai metallien, saatavuus voi edelleen vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen, vaikka raaka-ainehakuisuus on globalisaation myötä vähentynyt.
• Poliittinen vakaus vaikuttaa teollisen tuotannon sijoittumiseen. Poliittisesti vakailla alueilla yritykset voivat suunnitella tuotantoa pitkällä tähtäimellä.
• Teollisuuden muodosta riippuen sen sijoittumista säätelee nykyään eniten joko saatavilla oleva halpa työvoima (esimerkiksi vaateteollisuudessa) tai kuluttajien läheisyys (esimerkiksi leipomoissa ja elintarviketeollisuudessa).
• Tuotteiden kuljetusmahdollisuudet ohjaavat teollisuuden sijoittumista. Esimerkiksi nopeasti lentorahtina ympäri maailmaa kuljetettavan pienelektroniikan tuotanto on sijoittunut Aasian maihin kauas Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoista, edullisten työvoimakulujen perässä.
• Nykyään teollisuuden sijoittumiseen on alkanut vaikuttaa myös mahdollisuus kestävään tuotantoon ja kestävän kehityksen mukaiseen tuotteen elinkaareen.

Kustakin perusteellisesti kuvatusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta vastauksesta 1 p.

Ympäristövastuu (2–6 p.), esimerkkisisältöjä:

• Teollisuuden ympäristövastuulla tarkoitetaan yrityksen toiminnan vaikutusten huomioimista (esimerkiksi vaikutuksia ilmastonmuutokseen tai luontokatoon) ja mahdollisten epäkohtien korjaamista.
• Ympäristövastuullinen yritys pitää huolta siitä, että sen tuotantoketju ja tuotteiden elinkaari noudattavat kestävän tuotannon periaatteita.
• Ympäristövastuuseen panostava yritys voi noudattaa ja hankkia erilaisia ympäristösertifikaatteja todisteeksi vastuullisesta toiminnastaan.
• Teollisuuden tuotannon eri vaiheissa yrityksen tulisi huolehtia siitä, ettei päästä haitta-aineita esimerkiksi vesistöihin.
• Kuluttaja voi lisätä teollisuusyritysten painetta toimia vastuullisesti suosimalla ostopäätöksissä tuotteita, joilla on ympäristösertifikaatti.

Sosiaalinen vastuu (2–6 p.), esimerkkisisältöjä:

• Teollisuusyrityksen sosiaalisella vastuulla tarkoitetaan sitä, miten yritys ottaa toiminnassaan huomioon esimerkiksi ihmisoikeudet ja inhimilliset työolosuhteet.
• Sosiaalista vastuuta voidaan edistää maksamalla esimerkiksi pientuottajille asianmukainen korvaus ja takaamalla suurtilojen työntekijöille hyvät työolosuhteet.
• Sosiaalista vastuuta voidaan edistää varmistamalla, että tuotantoketjussa ei käytetä lapsityövoimaa.
• Kuluttaja voi lisätä teollisuusyritysten painetta toimia vastuullisesti ostamalla tuotteita, joilla on Reilun kaupan merkki tai jokin muu merkki sertifioinnista.

Kustakin kattavasta ja perustellusta paikkatieto- tai karttapalvelun kuvauksesta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Esimerkkisisältöjä:

• Oman sijainnin selvittäminen: kartta- ja paikannuspalveluiden avulla matkailijat voivat paikantaa itsensä ja suunnistaa matkakohteessa paikasta toiseen.
• Sopivien katselupaikkojen etsiminen: karttapalveluissa matkailijat pystyvät etsimään sopivia katselupaikkoja.
• Palveluiden sijainnit: Matkailijat voivat hyödyntää erilaisia karttapalveluita, kuten Google Mapsia, etsiessään esimerkiksi heitä lähinnä olevaa ravintolaa, kauppaa tai huoltoasemaa. Joissain karttapalveluissa on myös saatavilla näiden paikkojen aukioloajat sekä käyttäjien arvostelut palveluista.
• Reitin suunnittelu: matkailijat voivat hyödyntää reittioppaita etsiessään parasta julkisen liikenteen yhteyttä tai ajoreittiä esimerkiksi auringonpimennyksen katselupaikalle.
• Jonotusajat ja ruuhkat: Monet paikkatietopalvelut kertovat, missä on ruuhkia, jolloin matkailijat voivat halutessaan yrittää välttää näitä paikkoja. Ruuhkatietoja voidaan koota esimerkiksi matkapuhelindatan tai kävijälaskureiden avulla.
• Matkakohteen säätietojen selvittäminen.
• Bussien, junien, lentokoneiden ja laivojen sijaintien reaaliaikainen seuranta.
• Matkailijan kulkemien reittien tallentaminen esimerkiksi urheilusovelluksissa.
• Vierailu ”somenähtävyyksissä” eli ”Instagram-kohteissa”: Monet matkailijat etsivät sosiaalisesta mediasta suosittuja kuvauspaikkoja, joissa voivat vierailla ja ottaa valokuvia julkaistavaksi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median julkaisuihin merkitään usein sijaintitunniste, jonka avulla muut sosiaalisen median käyttäjät voivat löytää näihin paikkoihin.

Myös muut perustellut paikkatieto- ja karttapalveluiden käyttömahdollisuudet hyväksytään.

Jokaisen kolmen tavan käsittelystä enintään 4 p. Kustakin perustellen kuvatusta paikallisten asukkaiden elämään vaikuttavasta tekijästä 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

Asuntojen lyhytvuokrauksen kieltäminen (4 p.)

• Asuntojen lyhytvuokrauksen kieltämisen myötä asuntoja vapautuu paikallisten käyttöön, mikä helpottaa turistialueen asuntopulaa.
• Matkailijat saattavat aiheuttaa asuinrakennuksissa pitempiaikaisia asukkaita enemmän häiriötä ja melua. He voivat aiheuttaa myös vaaratilanteita, mikäli eivät osaa käyttää esimerkiksi asunnon sähkölaitteita. Lyhytvuokrauksen kieltäminen voi siten lisätä asukkaiden turvallisuuden tunnetta.
• Lyhytvuokrauksen kieltäminen rajoittaa asunnonomistajien elinkeinon harjoittamista, eivätkä omistajat saa välttämättä yhtä paljon tuloja kuin he saisivat lyhytvuokrauksesta.

Suosittujen nähtävyyksien kävijämäärien rajoittaminen (4 p.)

• Kävijämäärien rajoittaminen vähentää turistien määrää, mikä voi vähentää ruuhkia nähtävyyksien ympäristössä.
• Kävijämäärien rajoittaminen saattaa rajoittaa myös paikallisten ihmisten mahdollisuutta vierailla oman paikkakuntansa nähtävyyksillä. Rajoitusten seurauksena pääsylippujen hinnat voivat myös nousta korkeiksi, jolloin paikallisilla ei välttämättä ole varaa vierailla nähtävyyksillä.
• Kävijämäärien rajoittaminen voi aiheuttaa sen, että turisteille suunnatun oheistoiminnan tarve vähenee nähtävyyksien ympäristössä. Esimerkiksi kahviloiden ja matkamuistomyymälöiden paikallisille tarjoamat työpaikat voivat vähentyä.

Sosiaalisen median kampanja, jolla houkutellaan matkailijoita vierailemaan kohteessa matkailusesongin ulkopuolella (4 p.)

• Kampanjan avulla voidaan lisätä matkailijoiden määrää kohteessa muuten hiljaisina aikoina. Tällöin matkailijat käyttävät majoitus-, ravintola- ja oheispalveluita myös hiljaisempina aikoina, jolloin työllisyys paranee ja kausityöntekijöiden työkausi kohteessa pitenee.
• Kampanjan avulla pidentyvän matkailusesongin seurauksena voidaan monia palveluita, kuten ravintoloita ja kauppoja, pitää auki pidempään. Tällöin myös paikalliset voivat hyödyntää näitä palveluita.
• Kampanja ei välttämättä hillitse matkailusesongin huippua, sillä ihmiset matkustavat kohteeseen yleensä tiettynä ajanjaksona, kuten kesälomallaan. Myöskään matkakohteessa sesongin ulkopuolella vallitseva sää ei välttämättä houkuttele matkailijoita vierailemaan siellä silloin.
• Kampanjan avulla matkailijoiden määrä voi kasvaa kohteissa matkailusesongin ulkopuolella, jolloin paikalliset asukkaat joutuvat tulemaan toimeen matkailun aiheuttamien ongelmien kanssa pidempiä aikoja vuodessa.

Käsitteen täsmällisestä ydinmääritelmästä 2 p., pintapuolisesta määritelmästä 1 p. Täydentävästä tiedosta enintään 1 p.

Biomilla tarkoitetaan suurekosysteemiä eli tietyn ilmastoalueen ekosysteemeistä koostuvaa laaja-alaista kokonaisuutta (joka muodostuu eliöiden ja niiden fyysisen ympäristön yhteisvaikutuksesta). (2 p.)

Täydentävä tieto (1 p.):

• Kasvillisuus on biomien näkyvin ominaisuus, joten maantieteessä puhutaan usein kasvillisuusalueista, kuten havumetsästä ja trooppisesta sademetsästä.
• Biomien levinneisyysalueet noudattavat usein ilmastovyöhykkeen rajoja.

Kustakin kattavasti kuvaillusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p.

Osatehtävästä voi saada enintään 6 p., mikäli maannoksia ei ole nimetty.

Havumetsävyöhykkeen maannos (4 p.), esimerkkejä kuvailuista:

• Havumetsävyöhykkeellä on viileää ja kosteaa, minkä vuoksi alueelle muodostuu tyypillisesti podsolimaannos.
• Podsolissa on erotettavissa kerroksellinen rakenne (karikekerros, humuskerros, huuhtoutumiskerros ja rikastumiskerros).
• Pelissä maannoksessa tulisi erottua väriltään vaaleanharmaa huuhtoutumiskerros, josta vesi on huuhtonut aineista syvemmälle maaperään.
• Maannoksesta tulisi löytyä myös ruosteenruskea rikastumiskerros, johon maaperän yläosasta liikkeelle lähtevät aineet ovat veden mukana rikastuneet.
• Podsoli on happaman ympäristön maannos, joten kasvillisuuden tulisi pelissä olla happaman maaperän kasvillisuutta, kuten havupuita ja varpukasveja.

Trooppinen sademetsävyöhyke (4 p.), esimerkkejä kuvailuista:

• Trooppisella sademetsävyöhykkeellä on hyvin lämmintä, mikä nopeuttaa hajoamisprosesseja ja saa aikaan alueelle tyypillisen latosolimaannoksen.
• Latosolissa on paksu karikekerros, ohut humuskerros ja runsaasti rautaa ja alumiinioksideja sisältävä kerros.
• Pelissä maannoksen tulisi olla väriltään punertava, sillä rauta- ja alumiinioksidit eivät huuhtoudu veden mukana vaan jäävät maaperän yläosaan värjäten sen punertavaksi.
• Kuivuessaan auringonpaahteessa latosoli muuttuu kovaksi tiilimäiseksi lateriitiksi (jolloin pelissä maannoksen kaivamisen tulisi olla hitaampaa).
• Latosoli on vähäravinteinen, joten se soveltuu pelissäkin huonosti viljelyyn ja kasvien kasvattamiseen.

Kustakin kattavasti kuvaillusta huomiosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Pelissä tundra-alueen tulisi näyttää kylmältä, koska maapallolla tundra sijaitsee kylmällä vyöhykkeellä, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on aina alle +10 °C.
• Pelissä alueen tulisi olla puutonta, sillä maapallolla tundraa esiintyy pohjoisilla alueilla, jossa routa ei ehdi sulaa kunnolla kesälläkään. Tällainen ikiroudassa oleva alue on epäsuotuisa puiden kasvulle.
• Kasvillisuuden tulisi olla matalaa ja niittymäistä tai nummimaista, koska tundralla esiintyy lähinnä varpukasveja, sammalta ja jäkälää.
• Pelissä alueella voi olla myös runsaasti soita, sillä kylmän ilmaston vuoksi haihtuminen on tundralla vähäistä ja maatuminen hidasta, mikä edesauttaa soiden ja suokasvillisuuden kehittymistä.

Perustelu sille, miksi aineiston 9.B biomit eivät voi sijaita vierekkäin 2–4 p. Esimerkkisisältöjä:

• Aavikot voivat sijaita samalla lämpövyöhykkeellä trooppisten sademetsien kanssa, mutta niiden sijoittaminen vierekkäin pelissä ei ole realistista, koska ne eroavat toisistaan sademäärältään ja lämpötilaltaan, kasvillisuudeltaan ja eläinlajistoltaan.
• Perustelu ilmanpainevyöhykkeiden, mantereisuuden tai merivirtojen vaikutuksen avulla.

Biomien erojen kuvaus yhteensä enintään 4–6 p. Kustakin kattavasti kuvatusta erosta 2 p., pintapuolisesta kuvauksesta 1 p. Esimerkkisisältöjä:

• Sademäärä: Trooppinen sademetsä muodostuu pysyvän matalapaineen vyöhykkeelle, jossa sataa päivittäin. Vastaavasti taas aavikoilla sademäärä on aina pieni, joko hepoasteiden korkeapaineen tai kylmien merivirtojen läheisyyden vuoksi.
• Lämpötila: Trooppista sademetsää on alueella, jossa keskilämpötila on aina yli +18 astetta eikä vuorokauden lämpötilavaihtelu ole suurta kosteuden ja kasvillisuuden takia. Vastaavasti aavikolla vuorokauden lämpötilavaihtelu voi olla suurta alhaisen ilmankosteuden ja pilvettömyyden vuoksi.
• Kasvillisuus: Trooppisessa sademetsässä luonnon monimuotoisuus on suurempi kuin missään muussa biomissa: puut muodostavat kolme kerrosta ja lajimäärä on runsas. Vastaavasti aavikon kasvillisuus on niukkaa, ja se on sopeutunut kuivaan ilmastoon esimerkiksi vahapintansa, pienten lehtiensä ja vedenvarastointikykynsä avulla.
• Eläinlajit: Trooppisessa sademetsässä luonnon monimuotoisuus on suurempi kuin missään muussa biomissa: eläinlajisto on monipuolista ja lajeja elää erityisen paljon erityisesti latvuskerroksessa. Vastaavasti aavikolla eläinlajisto on niukkaa, ja se on sopeutunut myös kuivuuteen eri tavoin esimerkiksi yöaktiivisuudella, sekä tulemalla toimeen vähällä vesimäärällä tai varastoimalla vettä (kameli).

Myös muut oikeat perustelut ja huomiot hyväksytään.