Hyvän vastauksen piirteet: FI – Evankelisluterilainen uskonto (näkövammaiset)

16.9.2026

Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 12.11.2026

Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen muodostumista. Evankelisluterilaisessa uskonnonopetuksessa perehdytään luterilaisuuteen ja muihin kristinuskon muotoihin, muihin uskontoihin sekä uskontoon ja uskonnottomuuteen ilmiöinä. Uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Uskonnon kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista kokelaan tulee vastata viiteen. Koe on kaksiosainen. Osassa 1 on kuusi tehtävää. Kustakin tehtävästä saa 0–20 pistettä. Osassa 2 on kolme tehtävää, joista kustakin saa 0–30 pistettä. Osan 1 tehtävistä voi vastata kolmeen, neljään tai viiteen ja osan 2 tehtävistä korkeintaan kahteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa kolmeen osan 1 tehtävään ja kahteen osan 2 tehtävään.

Koe sisältää luonteeltaan ja vaatimustasoltaan erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä edellyttää tiivistä ja lyhyttä vastaamista, osa puolestaan laajojen aihepiirien hallintaa ja esseemuotoista vastausta. Tehtävät voivat sisältää aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Aineistojen tietoja tulee käyttää, soveltaa ja arvioida asianmukaisesti. Jos tehtävään kuuluu aineistoa, siihen on yleensä viitattava. Tehtäviin voi sisältyä merkkimäärärajoituksia, jolloin kyse on vastauksen enimmäispituudesta. Siten merkkimäärän alittaminen ei vähennä pisteitä, mikäli vastauksen asiasisältö on riittävä ja ilmaisu selkeää. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Uskonnon kokeessa arvioidaan kokelaan tiedollista osaamista, tiedon käsittelyä ja vastauksen esitystapaa. Tiedollisen osaamisen osalta arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee uskonnon oppimäärän asiasisällöt ja keskeisen uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevan käsitteistön. Lisäksi arvioidaan sitä, miten vastauksen sisältö vastaa tehtävänantoa ja miten onnistuneesti vastaus on rajattu. Kaikissa tehtävissä arvioinnin lähtökohtana on se, että vastausten tulee noudattaa tehtävänantoa. Mikäli tehtävässä edellytetään esimerkiksi vertailua, tätä korostetaan myös arvioinnissa. Tietosisältöjen suuri määrä ei ole ansio, jos tiedot ovat tehtävänannon kannalta epäolennaisia. Asiavirheet ja käsitteiden virheellinen käyttö vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedon käsittelyn osalta arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevaa tietoa. Huomiota kiinnitetään esitettyjen näkökohtien vakuuttavuuteen, perusteluihin ja asioiden problematisointiin. Onnistunut vastaus ilmentää uskontoja ja maailmankatsomuksia koskevien tietojen itsenäistä hallintaa, taitoa kehitellä tietoa aiemmin omaksuttujen tietojen pohjalta sekä kykyä arvioida asioita analyyttisesti monista eri näkökulmista. Lisäksi asiasisällöt, perustellut kannanotot ja mielipiteet on erotettu selkeästi toisistaan.

Esitystavan osalta arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, eheyttä ja tyylillistä sujuvuutta. Vastauksessa arvostetaan sujuvaa ja huoliteltua suomenkielistä asiatekstiä. Samojen asioiden toistaminen sekä epäselvä tai sekava ilmaisutapa vähentävät vastauksen arvoa.

Tiedollisen osaamisen tarkemmat kriteerit esitetään kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Hyvän vastauksen piirteissä kuvataan kaksi erillistä arvioinnin kiintopistettä: hyvä vastaus, jolla saa noin 50 prosenttia kokonaispistemäärästä, sekä kiitettävä vastaus, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Moniosaisten tehtävien pisteet määritetään osakohtaisesti, ellei tehtävässä ole erikseen muuta mainittu. Mikäli tehtävä koostuu tavanomaista useammista osioista, pisteityksestä annetaan erilliset ohjeet. Laajoissa esseetehtävissä hyvän vastauksen piirteet ovat aina vain suuntaa antavia. Ne sisältävät lähinnä lukio-opintoihin liittyviä keskeisiä näkökohtia, mutta niiden lisäksi kokelaiden vastaukset voivat sisältää muita olennaisia seikkoja.

Yleisesti ottaen tiedollisen osaamisen ääripäitä edustavat vastaukset, jotka eivät sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä, ja vastaukset, jotka osoittavat aihealueen erinomaista hallintaa. Viimeksi mainituille tunnusomaista on esimerkiksi se, että käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu niin kutsuttu hyvä vastaus, joka sisältää joitakin aihealueen kannalta olennaisia asioita ja jossa käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Tällainen vastaus voi kuitenkin sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä.

Tyypillisesti tiedollinen osaaminen, tiedon käsittely ja esitystapa kytkeytyvät vastauksissa toisiinsa, sillä aihekokonaisuuden kannalta olennaisten tietojen hahmottaminen, asianmukaisten käsitteiden käyttö, argumentaation johdonmukaisuus ja tyylillinen sujuvuus liittyvät yhteen. Alla esitetään erityisesti tiedon käsittelyä ja esitystapaa koskevat yleiset, suuntaa antavat kuvaukset, jotka havainnollistavat arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Heikot vastaukset ovat tyyliltään sekavia ja rakenteeltaan jäsentymättömiä. Ne vastaavat tehtävänantoon vain osittain tai eivät lainkaan. Tällaisissa vastauksissa tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi. Pistemäärältään tällaiset vastaukset jäävät tyypillisesti alle neljäsosaan kokonaispistemäärästä.

Alle puoleen kokonaispistemäärästä jäävät myös sellaiset vastaukset, joissa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite mutta jotka ovat rakenteeltaan jäsentymättömiä ja tyyliltään sekavia. Tällaisiin vastauksiin voi sisältyä myös toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.

Hyvä vastaus on sellainen, jolla saa noin puolet kokonaispistemäärästä. Tällainen vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa, ja siinä esitetään useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävään kuuluvaa aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksessa on nähtävissä pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen. Vastaus saattaa kuitenkin olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen, ja perustelut voivat olla pintapuolisia.

Kiitettävä vastaus on sellainen, jolla saa noin 80 prosenttia kokonaispistemäärästä. Tällaisessa vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on onnistuttu liittämään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Vastauksessa esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia, ja tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.

Kaikkein korkeimpiin pistemääriin yltäville vastauksille on edellä mainittujen asioiden lisäksi tyypillistä se, että niistä ilmenee aihealueen syvällinen ymmärtäminen ja kyky liittää asiat laajempiin yhteyksiin. Tehtävään sisältyviä aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Vastaukset ovat perusteluiltaan vakuuttavia ja kokonaisuutena hyvin argumentoituja. Ne voivat sisältää myös kekseliäitä ja yllättäviäkin näkökulmia sekä avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Uskonnon ylioppilaskokeen arviointi
Pistemäärät	alle 25 %	25–50 %	50 % hyvä vastaus	80 % kiitettävä vastaus	yli 80 %
Tiedollinen osaaminen: Arvioidaan opetussuunnitelman edellyttämän asiasisällön tuntemusta, käsitteiden asianmukaista ja täsmällistä käyttöä, sisällön ja tehtävänannon vastaavuutta sekä vastauksen rajausta.	Vastaus sisältää hyvin vähän tai se ei sisällä lainkaan aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja käsitteitä.	Vastauksessa on esitetty yksi tai useampi aihealueen kannalta olennainen asia ja käsite.	Vastaus sisältää useita aihealueen kannalta olennaisia asioita. Käsitteiden käyttö ja määrittely on pääosin asianmukaista. Vastaus voi sisältää myös yksittäisiä asiavirheitä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen kiitettävää hallintaa. Käsitteitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti, ja vastauksessa esitetyt tiedot ovat monipuolisia ja täsmällisiä (tarkemmat tehtäväkohtaiset kriteerit on esitetty hyvän vastauksen piirteissä).	Vastaus osoittaa aihealueen syvällistä ymmärtämistä ja kykyä liittää asiat laajempiin yhteyksiin.
Tiedon käsittely ja esitystapa: Arvioidaan kokelaan taitoa esittää, analysoida, arvioida ja soveltaa tietoa. Esitystapaa arvioidaan vastauksen johdonmukaisuuden, eheyden ja tyylillisen sujuvuuden näkökulmista.	Vastaus on tyyliltään sekava ja rakenteeltaan jäsentymätön. Se vastaa tehtävänantoon vain osittain, tai se ei vastaa siihen lainkaan. Tehtävän aineistoa ei hyödynnetä eikä esitettyjä näkemyksiä perustella pätevästi.	Vastaus on rakenteeltaan jäsentymätön ja tyyliltään sekava. Se voi sisältää toistoa, liioittelua, epäuskottavia perusteluja ja luettelomaisuutta.	Vastaus noudattaa pääosin tehtävänantoa. Siinä on esitetty useita aihealueen kannalta olennaisia tietoja ja näkökulmia. Tehtävän aineistoa on hyödynnetty joiltain osin, ja vastauksessa on merkkejä tiedon soveltamisesta ja kehittelystä. Vastauksesta näkyy pyrkimys johdonmukaiseen rakenteeseen ja asioiden perustelemiseen, mutta se voi olla paikoin jäsentymätön ja luettelomainen. Perustelut voivat olla pintapuolisia.	Vastauksessa useat tehtävänannon kannalta olennaiset asiat ja näkökulmat on liitetty johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vastaus on tehtävänannon mukainen ja kieliasultaan huoliteltu. Esitetyt perustelut ovat selkeitä ja monipuolisia. Tietoa sovelletaan ja kehitellään uskottavasti.	Vastauksessa tehtävän aineistoja on hyödynnetty oivaltavasti ja toisiinsa suhteuttaen. Perustelut ovat vakuuttavia ja hyvin argumentoituja. Vastaus voi sisältää kekseliäitäkin näkökulmia ja avauksia vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

1. Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kussakin osatehtävässä (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p.

Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Juutalaisuus on 1 p.

monistinen uskonto. (-1 p.)
monoteistinen uskonto. (1 p.)
panteistinen uskonto. (-1 p.)

1.2 Juutalaisen uskon perusteisiin kuuluu 1 p.

kahdeksanosainen polku. (-1 p.)
viisi pilaria. (-1 p.)
kymmenen käskyä. (1 p.)

1.3 Toora on 1 p.

kirjoitettu alun perin kreikaksi. (-1 p.)
Tanakin ensimmäinen osa. (1 p.)
kokoelma psalmeja. (-1 p.)

1.4 Juutalaiset pitävät kantaisänään 1 p.

Abrahamia. (1 p.)
Moosesta. (-1 p.)
Salomoa. (-1 p.)

1.5 Juutalaisuudessa keskeistä on ajatus 1 p.

valitusta kansasta. (1 p.)
jälleensyntymisestä. (-1 p.)
pyhiinvaelluksesta. (-1 p.)

1.6 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon pyhä kirja on 1 p.

Mormonin kirja. (1 p.)
Sisäinen linna. (-1 p.)
Avesta. (-1 p.)

1.7 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon keskuspaikka sijaitsee 1 p.

Los Angelesissa. (-1 p.)
Salt Lake Cityssä. (1 p.)
Dallasissa. (-1 p.)

1.8 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon ensimmäinen profeetta ja perustaja oli 1 p.

John Wesley. (-1 p.)
Joseph Smith. (1 p.)
Jean Calvin. (-1 p.)

1.9 Jehovan todistajien uskonnollinen liike syntyi 1 p.

Skotlannissa. (-1 p.)
Ranskassa. (-1 p.)
Yhdysvalloissa. (1 p.)

1.10 Jehovan todistajia ei pidetä kristillisenä kirkkona, koska se 1 p.

ei käytä Vanhaa testamenttia. (-1 p.)
ei hyväksy kolminaisuusoppia. (1 p.)
uskoo jälleensyntymiseen. (-1 p.)

1.11 Kungfutselaisuus voidaan luokitella 1 p.

etniseksi uskonnoksi. (-1 p.)
uushenkiseksi liikkeeksi. (-1 p.)
yhteiskuntafilosofiaksi. (1 p.)

1.12 Buddhalaisuuden mukaan olemassaoloon liittyy erottamattomasti 1 p.

perisynti. (-1 p.)
kärsimys. (1 p.)
kastijärjestelmä. (-1 p.)

1.13 Buddhalaisessa etiikassa pidetään tärkeänä 1 p.

myötätunnon osoittamista kaikkia eläviä olentoja kohtaan. (1 p.)
Jumalan antamien käskyjen noudattamista. (-1 p.)
Veda-kirjojen seremonialakien seuraamista. (-1 p.)

1.14 Taolaisuudessa käsite wu wei viittaa 1 p.

Taivaaseen. (-1 p.)
vaivattomaan toimintaan. (1 p.)
rituaaliseen puhtauteen. (-1 p.)

1.15 Taolaisuuden mukaan ihmisen tulee tavoitella 1 p.

todellisuuden perimmäisen luonteen ymmärtämistä. (1 p.)
jaloksi ihmiseksi tulemista. (-1 p.)
Jumalan tahtoon alistumista. (-1 p.)

1.16 Japanissa kaksi suurinta uskontoa ovat 1 p.

shintolaisuus ja jainalaisuus. (-1 p.)
shintolaisuus ja buddhalaisuus. (1 p.)
shintolaisuus ja kristinusko. (-1 p.)

1.17 Shintolaisuudessa matsuri tarkoittaa 1 p.

rituaalista kukkienasettelua. (-1 p.)
uskonnollista ja yhteisöllistä juhlaa. (1 p.)
temppelissä työskentelevää pappia. (-1 p.)

1.18 Kamidana on shintolaisuuteen kuuluva 1 p.

rituaali, joka toteutetaan uutenavuotena. (-1 p.)
kotialttari eli jumalhyllykkö. (1 p.)
pyhäkkö, jossa vieraillaan juhlapäivinä. (-1 p.)

1.19 Shintolaisuudessa tärkeää on 1 p.

eläimen oikeaoppinen teurastaminen. (-1 p.)
rituaalinen puhtaus. (1 p.)
syntien anteeksi pyytäminen. (-1 p.)

1.20 Shintolaisuus on 1 p.

universaali uskonto. (-1 p.)
lähetysuskonto. (-1 p.)
etninen uskonto. (1 p.)

2. Uskontojen rituaaleja 20 p.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

Vastauksissa arvioidaan sitä, tietääkö kokelas, mihin uskontoon tehtävässä mainittu rituaali liittyy, sekä sitä, miten täsmällisesti ja monipuolisesti kokelas esittelee, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys kyseisessä uskonnossa.

2.1 Kerro, minkä uskonnon rituaali on salat-rukous, jota kutsutaan toisinaan myös salah-rukoukseksi. Esittele, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kertoo, että salat-rukous liittyy islamiin. Lisäksi kokelas esittelee, mitä rituaalissa tapahtuu tai mikä on rituaalin merkitys islamissa tuoden esiin vähintään kaksi olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas kertoo, että salat-rukous liittyy islamiin. Lisäksi kokelas esittelee täsmällisesti ja monipuolisesti, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys islamissa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Rukous on yksi islamin viidestä peruspilarista.
Rukoushetkiä on viisi päivässä (joissakin suuntauksissa kolme).
Miesten velvollisuutena on rukoilla perjantain keskipäivän rukous moskeijassa, mutta muuten rukouksen voi suorittaa yksinkin.
Ennen rukousta minareetista kuulutetaan rukouskutsu.
Rukoushetkeä edeltää rituaalinen puhdistautuminen.
Muslimien rukoussuunta on Mekkaan päin.
Koraanin Avauksen suuran lausuminen on aina osa rukousta.
Rukous pitää sisällään erilaisia liikesarjoja, kuten kumartumisen maahan asti.

2.2 Kerro, minkä uskonnon rituaali on puja-rituaali. Esittele, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys kyseisessä uskonnossa. 10 p.

Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kertoo, että puja-rituaali liittyy hindulaisuuteen. Lisäksi kokelas esittelee, mitä rituaalissa tapahtuu tai mikä on rituaalin merkitys hindulaisuudessa tuoden esiin vähintään kaksi näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas kertoo, että puja-rituaali liittyy hindulaisuuteen. Lisäksi kokelas esittelee täsmällisesti ja monipuolisesti, mitä rituaalissa tapahtuu ja mikä on rituaalin merkitys hindulaisuudessa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Rituaalin tarkoituksena on osoittaa kunnioitusta jumalalle.
Puja edustaa bhakti-perinnettä eli antaumuksellista palvontaa, jossa myös maallikot suorittavat palvontariittejä.
Puja-rituaalissa alttarihahmolle voidaan antaa uhrilahjoina esimerkiksi ruokia, kukkia ja suitsukkeita.
Pujassa tapahtuu darshana eli molemminpuolinen näkeminen: rituaalin suorittaja katsoo jumalaa ja jumala katsoo häntä.
Pujassa voidaan suorittaa liekkiseremonia eli arati. Aratissa liekkiä heilutetaan alttarihahmon edessä, minkä jälkeen liekki tuodaan palvojille kosketettavaksi.
Pujan voi suorittaa erityinen temppelipappi (pujari), mutta kotona vastaavan rituaalin voi tehdä esimerkiksi perheen äiti.

3. Kaksi aikakäsitystä 20 p.

Uskontoja on ollut tapana luokitella niiden aikakäsityksen perusteella lineaarisiin ja syklisiin uskontoihin. Valitse yksi pääasiassa lineaarinen uskonto ja yksi pääasiassa syklinen uskonto. Esittele, miten aikakäsitys näkyy valitsemiesi uskontojen opillisissa käsityksissä.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee, miten lineaarinen ja syklinen aikakäsitys näkyy kokelaan valitsemien uskontojen opillisissa käsityksissä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittelee molemmista valitsemistaan uskonnoista vähintään kaksi opillista käsitystä, joissa lineaarinen tai syklinen aikakäsitys näkyy. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä käsitteet lineaarinen aikakäsitys ja syklinen aikakäsitys.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti, miten lineaarinen ja syklinen aikakäsitys näkyy hänen valitsemiensa uskontojen opillisissa käsityksissä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Lineaarisen aikakäsityksen mukaan ajalla on alku- ja päätepiste. Lineaarista aikakäsitystä voidaan havainnollistaa viivalla, jolla on alku- ja loppupiste.
Syklisen aikakäsityksen mukaan aika etenee toistuvina kehäliikkeinä. Syklistä aikakäsitystä voidaan havainnollistaa ympyrällä.
Lineaarisiksi uskonnoiksi luetaan lähinnä Lähi-idässä syntyneet uskonnot juutalaisuus, kristinusko ja islam.
Lähi-idän uskonnoissa opetetaan Jumalan luoneen maailman tiettynä hetkenä, ja maailman historia lopulta myös päättyy Jumalan määräämänä hetkenä.
Maailman historian päättymiseen liittyvät myös käsitykset pelastuksesta sekä ihmisen pääsystä taivaaseen tai paratiisiin.
Syklisiksi uskonnoiksi luokitellaan ennen muuta Intiassa syntyneet uskonnot hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus ja sikhiläisyys.
Intian uskonnoissa opetetaan kosmisten maailmanaikojen seuraavan toinen toisiaan. Tähän liittyy myös oppi karman lain säätämästä jälleensyntymisen kiertokulusta (samsara), josta pyritään uskonnon avulla vapautumaan.
Syklisen uskonnon piirteitä voi nähdä myös antiikin ajan uskonnollisuudessa ja joissakin alkuperäiskansojen uskonnoissa.
Kiinan ja Japanin perinteiset uskonnot eivät sovi tähän luokitteluun yhtä hyvin kuin Lähi-idässä ja Intiassa syntyneet uskonnot.

4. Pakolaisuus ja siirtolaisuus 20 p.

Pohdi, millaisia näkökulmia Raamattu ja kristillinen etiikka tarjoavat pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas pohtii, millaisia näkökulmia Raamattu ja kristillinen etiikka tarjoavat pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii vähintään kahta näkökulmaa, jotka Raamattu tai kristillinen etiikka tarjoaa pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja jäsentyneesti sitä, millaisia näkökulmia Raamattu ja kristillinen etiikka tarjoavat pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Vanhassa testamentissa pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat keskeisiä teemoja.
Israelin kansa pakenee Egyptistä luvattuun maahan, ja toisaalta Israelin kansa pakkosiirretään Assyriaan ja Juudan kansa Babyloniaan.
Vanhan testamentin keskeiset hahmot, kuten Abraham ja Mooses, kulkevat halki muinaisen Lähi-idän muuttaakseen asumaan luvattuun maahan.
Vanhassa testamentissa muukalaisten ja siirtolaisten oikeudenmukaista kohtelua perustellaan sillä, että Israelin kansa on ollut itsekin muukalaisena Egyptissä (2. Moos. 22:20; 3. Moos. 19:34).
Uuden testamentin mukaan Jeesuskin on ollut pakolainen, sillä Jeesus pakenee lapsena Egyptiin kuningas Herodeksen lastenmurhaa (Matt. 2:13–22).
Kokelas voi tarkastella pakolaisuutta ja siirtolaisuutta kristillisen ihmiskäsityksen valossa, esimerkiksi ihmisen arvo Jumalan kuvana.
Kokelas voi tarkastella pakolaisuutta ja siirtolaisuutta kristinuskon eettisten periaatteiden kuten lähimmäisenrakkauden, kymmenen käskyn ja Jeesuksen esimerkin valossa.
Kokelas voi tarkastella eri kirkkokuntien ja seurakuntien välisiä ja sisäisiä eroja siinä, miten pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen nykyään suhtaudutaan.

5. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon merkitys ja rooli suomalaisessa yhteiskunnassa 20 p.

Pohdi, mikä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon merkitys ja rooli suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 5.A.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten syvällisesti ja uskottavasti kokelas pohtii, mikä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon merkitys ja rooli suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon merkitystä ja roolia suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla tuoden esiin vähintään kolme näkökohtaa. Pelkkä aineiston referointi ei riitä hyvään vastaukseen.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon merkitystä ja roolia suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla syvällisesti ja uskottavasti.

Ansiona pidetään, jos kokelas osoittaa tuntevansa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteiset yhteiskunnalliset tehtävät.

Erityisenä ansiona pidetään, jos kokelas pohtii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sosiaalieettisen toiminnan ja julistustyön välistä suhdetta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on Suomen lainsäädännössä erityisasema. Se näkyy muun muassa oikeutena kerätä kirkollisveroa sekä siinä, että kirkolla on rooli joissakin valtiollisissa seremonioissa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolain mukaan kirkon tehtävänä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä edistää kristillisen sanoman leviämistä ja lähimmäisenrakkauden toteutumista.
Näistä kirkkolaissa mainituista kirkon tehtävistä aineiston mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu lähimmäisenrakkauden toteutuminen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asemaa kuvataan usein käsitteellä kansankirkko.
Luterilaisuudella on rooli ja merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja kulttuuriperinnössä.
Suomalainen yhteiskunta on moniarvoistunut, uskonnollinen monimuotoisuus on lisääntynyt, ja uskonto on muuttunut aiempaa yksityisemmäksi asiaksi.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asema on muuttunut merkittävästi maallistumisen ja jäsenmäärän vähenemisen myötä.
Nuorten kiinnostus kirkkoa kohtaan on kasvanut viime vuosina, varsinkin poikien keskuudessa.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2025 lopussa yli 61 % Suomen väestöstä.
Kirkko on yhä merkittävä kansalaisyhteiskunnan toimija, erityisesti kirkon yhteydessä toimivat järjestöt.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tehtävästä vallitsee aineiston perusteella suuri yksimielisyys kirkon päättäjien, työntekijöiden ja muiden jäsenten sekä kaikkien suomalaisten kesken.
Kirkon tärkeiksi tehtäviksi nähdään auttaminen ja kasvatustyö.
Vähiten tärkeitä tehtäviä niin kirkon jäsenten kuin kaikkien suomalaisten mielestä ovat Jumalan sanan julistus ja raamattuopetus, evankeliumin levittäminen sekä rukouselämän vahvistaminen: vain noin kolmasosa näiden ryhmien vastaajista piti kyseisiä asioita vähintään melko tärkeinä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa Jumalan sanan julistusta ja raamattuopetusta, evankeliumin levittämistä sekä rukouselämän vahvistamista arvostetaan huomattavasti enemmän: työntekijät listasivat edellä mainitut asiat kirkon yhdeksän tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon ja luottamushenkilöt seitsemän tärkeimmän.
Aineistossa ei mainita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka ovat hautaustoimi, väestörekisterin ylläpitoon liittyvät tehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Lakisääteisiä yhteiskunnallisia tehtäviä varten kirkko saa valtionrahoitusta.
Lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien lisäksi kirkko tekee sosiaalista työtä, kuten diakonia-, lapsi- ja nuorisotyötä, jotka täydentävät muun yhteiskunnan palveluita.
Aineistossa mainittu kasvatustyö on yhtäältä osa kirkon julistusta ja raamattuopetusta ja toisaalta osa kirkon sosiaalista työtä.

6. Uskontojen kannatus Suomessa 20 p.

Analysoi, millaisia keskeisiä muutoksia uskontojen kannatuksessa on tapahtunut Suomessa 1990–luvulta alkaen ja mistä ne johtuvat. Lisäksi pohdi, millaisia haasteita liittyy uskontojen kannattajamäärien arviointiin Suomessa.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja uskottavasti kokelas analysoi, millaisia keskeisiä muutoksia uskontojen kannatuksessa on tapahtunut Suomessa 1990-luvulta alkaen ja mistä ne johtuvat. Lisäksi kokelas pohtii jäsentyneesti, millaisia haasteita liittyy uskontojen kannattajamäärien arviointiin Suomessa.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi vähintään kahta keskeistä muutosta uskontojen kannatuksessa Suomessa 1990-luvulta alkaen ja analysoi, mistä ne johtuvat. Lisäksi kokelas esittää vähintään yhden haasteen, joka liittyy uskontojen kannattajamäärien arviointiin Suomessa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi monipuolisesti ja uskottavasti, millaisia keskeisiä muutoksia uskontojen kannatuksessa on tapahtunut Suomessa 1990-luvulta alkaen ja mistä ne johtuvat. Lisäksi kokelas pohtii jäsentyneesti, millaisia haasteita liittyy uskontojen kannattajamäärien arviointiin Suomessa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Keskeisinä muutoksina uskontojen kannatuksessa Suomessa 1990-luvulta alkaen voidaan pitää esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannattajamäärän laskua, uskonnottomien määrän kasvua, katolilaisten määrän kasvua sekä eri maailmanuskontojen ja erityisesti islamin kannatuksen kasvua.
Kannatuksessa tapahtuneita muutoksia voivat selittää esimerkiksi maallistuminen, luterilaisen yhtenäiskulttuurin muutos, monikulttuuristuminen ja moniuskonnoistuminen, maahanmuuton kasvu, liikkuvuus eri uskontokuntien välillä ja institutionaalisen uskonnollisuuden vetovoiman muutokset.
Uskontojen kannattajamäärien arvioinnin tekee haastavaksi se, että Suomessa merkittävä osa eri uskontojen kannattajista ei kuulu rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Näin on esimerkiksi islamissa ja helluntailaisuudessa.
Uskontojen kannattajamäärien arvioinnin tekee haastavaksi myös se, ettei uskonnollisen yhdyskunnan jäsen välttämättä harjoita kyseistä uskontoa tai usko sen oppeihin. Tämä koskee kyselytutkimusten mukaan esimerkiksi monia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Uskonnottomien tarkkaa määrää ei tiedetä, koska Suomessa tilastoidaan vain uskontokuntiin kuulumattomat. Kyseessä on moninainen ryhmä, johon kuuluu muun muassa uskonnottomia ja niitä, jotka eivät kuulu jostain muusta syystä mihinkään Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Karismaattinen kristillisyys 30 p.

7.1 Kuvaile, mitä tarkoitetaan karismaattisella kristillisyydellä ja mitkä ovat sen keskeisiä piirteitä. 10 p.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka täsmällisesti ja monipuolisesti kokelas kuvailee, mitä tarkoitetaan karismaattisella kristillisyydellä ja mitkä ovat sen keskeisiä piirteitä.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kuvailee, mitä karismaattisella kristillisyydellä tarkoitetaan. Lisäksi kokelas kuvailee vähintään kahta karismaattiselle kristillisyydelle keskeistä piirrettä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas kuvailee täsmällisesti ja monipuolisesti, mitä karismaattisella kristillisyydellä tarkoitetaan ja mitkä ovat sen keskeisiä piirteitä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Karismaattinen kristillisyys on yleisnimitys kristillisyydelle, jota luonnehtii Pyhän Hengen korostaminen sekä opillisesti että hengellisessä elämässä.
Karismaattisen kristillisyyden juuret ovat helluntaiherätyksessä ja 1900-luvun alun herätysaalloissa ympäri maailmaa.
Karismaattisessa kristillisyydessä painottuu yksilön henkilökohtainen suhde Jumalaan ja Jeesukseen sekä kokemus Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Keskeistä on ajatus armolahjoista, kuten kielillä puhumisesta ja rukouksen kautta parantamisesta.
Karismaattinen kristillisyys toteutuu usein moderneissa puitteissa (esimerkiksi pop-musiikki ja ajankohtaiset ilmiöt, kuten megakirkot).
Karismaattista kristillisyyttä esiintyy helluntailaisuuden lisäksi myös suurissa kirkkokunnissa, kuten katolisessa kirkossa ja protestanttisissa kirkoissa.
Karismaattisuutta voidaan pitää kristinuskon globaalina megatrendinä.

7.2
Vuonna 2020 karismaattisia kristittyjä oli arviolta 644 miljoonaa, mikä oli noin 8,3 % maailman väestöstä. Kaikista kristityistä 25,6 % oli karismaattisia vuonna 2020. Karismaattinen kristillisyys on suosittua erityisesti globaalissa etelässä. Merkittäviä kannatusalueita ovat muun muassa Yhdysvallat, Brasilia, Nigeria ja Filippiinit.
Pohdi, millaiset tekijät vaikuttavat karismaattisen kristillisyyden maailmanlaajuiseen suosioon. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka monipuolisesti ja uskottavasti kokelas pohtii karismaattisen kristillisyyden maailmanlaajuiseen suosioon vaikuttavia tekijöitä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii karismaattisen kristillisyyden maailmanlaajuiseen suosioon vaikuttavia tekijöitä esittäen vähintään kaksi olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja uskottavasti karismaattisen kristillisyyden maailmanlaajuiseen suosioon vaikuttavia tekijöitä. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että karismaattinen kristillisyys läpäisee lukuisia kristillisiä kirkkokuntia ja vapaita suuntia, mikä selittää osaltaan karismaattisuuden maailmanlaajuisen levinneisyyden.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Karismaattinen kristillisyys läpäisee maailmanlaajuisesti lukuisia kristillisiä kirkkokuntia ja vapaita suuntia. Helluntailaisuuden lisäksi karismaattisuutta esiintyy muun muassa katolisessa kirkossa sekä protestanttisissa kirkoissa. Tämä selittää osaltaan karismaattisuuden maailmanlaajuisen levinneisyyden.
Karismaattinen kristillisyys on ollut globaalia alusta alkaen: 1900-luvun alussa herätysaaltoja ilmeni lähes samanaikaisesti Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Karismaattisen kristillisyyden globaali kasvu on kiihtynyt 1960-luvulta alkaen.
Karismaattisen kristillisyyden kasvu on globaali megatrendi.
Karismaattisen kristinuskon painopisteet seuraavat globaalin kristinuskon painopisteen muutosta eli keskittyvät globaaliin etelään.
Karismaattinen kristillisyys kasvaa voimakkaimmin alueilla, joilla väestönkasvu on runsainta.
Yksilön uskoa ja suoraa jumalasuhdetta korostava kristillisyys voidaan nähdä vastavoimana institutionaaliselle uskonnollisuudelle.
Vahvan ja karismaattisen johtajan ympärille keskittyvät yhteisöt ja kirkot voivat syntyä nopeasti ja kerätä suuria kannattajamääriä myös paikallisesti.
Karismaattisuuden suosioon voi vaikuttaa yhteisöllinen kulttuuri esimerkiksi hartauselämässä ja uskonnollisten yhteisöjen muotoutumisessa (megakirkot).
Karismaattiseen kristillisyyteen voi liittyä myös aineellisen hyvinvoinnin ja menestyksen tavoittelu osana uskontoa (niin kutsuttu menestyksen teologia).
Uskonnollisten syiden lisäksi suosioon voivat vaikuttaa myös yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät, esimerkiksi karismaattisen kristillisyyden saavuttama poliittinen vaikutusvalta.

8. Pyhä uskontotieteellisenä käsitteenä ja pyhän suojeleminen 30 p.

8.1 Selitä, mitä pyhä tarkoittaa uskontotieteellisenä käsitteenä, ja havainnollista pyhän käsitettä antamalla esimerkkejä pyhästä yhdessä uskonnossa. 10 p.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten täsmällisesti kokelas selittää, mitä pyhä tarkoittaa uskontotieteellisenä käsitteenä, sekä sitä, miten monipuolisesti hän havainnollistaa pyhän käsitettä antamalla esimerkkejä pyhästä yhdessä uskonnossa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää, mitä pyhä tarkoittaa uskontotieteellisenä käsitteenä, ja havainnollistaa pyhän käsitettä antamalla vähintään kaksi esimerkkiä pyhästä valitsemassaan uskonnossa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää täsmällisesti, mitä pyhä tarkoittaa uskontotieteellisenä käsitteenä, ja havainnollistaa pyhän käsitettä antamalla monipuolisesti esimerkkejä pyhästä valitsemassaan uskonnossa. Kokelas käyttää vastauksessaan uskontotieteellistä ja valitsemansa uskonnon käsitteistöä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Pyhä voidaan määritellä uskontotieteessä eri tavoin.
Pyhää voidaan tarkastella uskontotieteessä ylikulttuurisena, yhteisöllisenä ja/tai yksilöllisenä ilmiönä.
Pyhä voidaan määritellä arkisen (profaanin) vastakohdaksi.
Pyhä voidaan määritellä yliluonnolliseen tai jumalalliseen liittyväksi asiaksi tai ideaksi.
Pyhä voidaan määritellä asiaksi tai ideaksi, jota pidetään yhteisöllisesti perustavanlaatuisena.
Pyhää voidaan suojata yhteisössä normein ja kielloin.
Kokelaan esimerkit pyhästä riippuvat siitä, minkä uskonnon hän valitsee. Eri uskonnoissa pyhänä voidaan pitää esimerkiksi jumalia, henkiolentoja, henkilöitä, kirjoja, ideoita, esineitä ja paikkoja.

8.2 Pohdi eri näkökulmista, tuleeko valtion suojella pyhänä pidettyjä asioita. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia 8.A ja 8.B. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja syvällisesti kokelas pohtii eri näkökulmista, tuleeko valtion suojella pyhänä pidettyjä asioita.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii vähintään kahdesta näkökulmasta, tuleeko valtion suojella pyhänä pidettyjä asioita. Kokelas hyödyntää vastauksessa tehtävän aineistoja.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja syvällisesti, tuleeko valtion suojella pyhänä pidettyjä asioita. Kokelas hyödyntää tehtävän aineistoja oivaltavasti.

Ansiona pidetään sitä, että kokelas hyödyntää vastauksessa yhteiskuntaopin ja filosofian osaamistaan.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

erilaiset kulttuuriset ja uskonnolliset kontekstit (esimerkiksi jälkikristillinen Suomi, hindunationalistien johtama Intia)
erilaiset keinot suojella pyhää (esimerkiksi lainsäädäntö, väkivalta tai sen uhka)
positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus
kuka saa määritellä, mikä on pyhää ja kenen pyhää suojellaan (esimerkiksi valtio, uskonnolliset yhteisöt, uskonnollinen enemmistö tai vähemmistö)
erilaiset käsitykset siitä, onko pyhien asioiden suojeleminen valtion tehtävä (esimerkiksi valtion neutraalius suhteessa uskontoihin)
erilaisten valtiomuotojen vaikutus (esimerkiksi demokratia, diktatuuri, teokratia).

9. Uskonto mediassa 30 p.

9.1 Analysoi, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkyy mediassa, ja pohdi, miten kirkon medianäkyvyys voi vaikuttaa suomalaisten mielikuvaan kirkosta. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 9.A. 20 p.

Vastauksessa arvioidaan, kuinka monipuolisesti ja syvällisesti kokelas analysoi, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkyy mediassa, ja kuinka oivaltavasti hän pohtii, miten kirkon medianäkyvyys voi vaikuttaa suomalaisten kuvaan kirkosta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi vähintään kahdesta näkökulmasta syvällisesti tai useammasta näkökulmasta pintapuolisesti, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkyy mediassa. Lisäksi kokelas pohtii, miten kirkon medianäkyvyys voi vaikuttaa suomalaisten kuvaan kirkosta tuoden esiin vähintään yhden olennaisen näkökohdan. Kokelas hyödyntää vastauksessa aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi monipuolisesti ja syvällisesti, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkyy mediassa, ja pohtii oivaltavasti, miten kirkon medianäkyvyys voi vaikuttaa suomalaisten kuvaan kirkosta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia, jotka koskevat kirkon medianäkyvyyttä:

median eri muodot (esimerkiksi printtimedia ja sosiaalinen media)
sekulaari media ja kirkollinen media
uutismedia ja viihde
kirkon tekemä viestintä ja yksittäisten kristittyjen tekemä viestintä
erilaisille kohderyhmille suunnatut mediasisällöt
tunnetut suomalaiset kristityt mediassa
eri teemat, joiden kautta kirkko näkyy mediassa (esimerkiksi kirkkovuoden aiheet, erilaiset mediakohut, kirkkoon tai kristinuskon teemoihin liittyvät kiistat).

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia, jotka koskevat kirkosta syntyvää kuvaa:

Merkittävä osa suomalaisista kohtaa seurakunnan tavallisimmin median kautta, minkä vuoksi median välittämä kuva on merkittävässä roolissa.
Seuraamalla mediaa syntyy todennäköisesti erilainen kuva kirkosta kuin esimerkiksi osallistumalla seurakunnan toimintaan.
Kuva kirkosta voi olla hyvin erilainen sen mukaan, mitä medioita henkilö seuraa.
Median synnyttämä kuva kirkosta ei ole kirkon määriteltävissä.
Paljon julkisuudessa esiintyvät henkilöt saattavat vaikuttaa merkittävästi suomalaisten kuvaan kirkosta.
Media voi tavoittaa suomalaisia eri puolilta Suomea, jolloin ihmisten kuva kirkosta ei muodostu ainoastaan oman paikallisseurakunnan kautta.
Mediassa uutisoidaan ennemmin huomiota herättäviä aiheita kuin arkista toimintaa.

9.2 Pohdi, millaisia haasteita liittyy uskonnon käyttämiseen mainonnassa. 10 p.

Suurin sallittu merkkimäärä on tässä tehtävässä vain suuntaa antava, eikä sen ylityksestä seuraa pistevähennystä.

Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten uskottavasti kokelas pohtii, millaisia haasteita liittyy uskonnon käyttämiseen mainonnassa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii vähintään kahta haastetta, jotka liittyvät uskonnon käyttämiseen mainonnassa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii uskottavasti, millaisia haasteita liittyy uskonnon käyttämiseen mainonnassa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Uskonnon käyttäminen mainonnassa vaatii yleisöltä uskontolukutaitoa. Yleisö ei välttämättä ymmärrä mainosta, tai se ei ymmärrä mainosta niin kuin mainoksen laatija sen tarkoitti.
Uskonnon käyttäminen mainonnassa voi olla uskonnon harjoittajan näkökulmasta loukkaavaa.
Uskonnon käyttäminen mainonnassa voi olla eri katsomusten edustajien näkökulmasta ulossulkevaa.
Eri uskonnoissa ja kulttuureissa on erilaisia käsityksiä siitä, miten uskonnon pitäisi näkyä julkisessa tilassa.
Mainos voi toimia eri tavoin eri kulttuureissa.
Uskonnon käyttämistä mainoksissa säädellään joissakin maissa.
Uskonto ei aina sovi mainostajan brändiin.
Yhden tietyn uskonnon käyttäminen mainonnassa voi olla yritykselle riski, jos sen kohderyhmä edustaa eri katsomuksia.