Hyvän vastauksen piirteet: FI – Yhteiskuntaoppi
16.9.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet 16.9.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.
Yhteiskuntaopin kokeessa keskeisinä arvioinnin perusteina ovat opetussuunnitelmien mukaisten sisältöjen, ajattelutapojen ja taitojen hallinta sekä yhteiskuntaopin keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavaa informaatiota, tehdä näistä ilmiöistä itsenäisiä päätelmiä, vertailla niitä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös esitystapaan, vastauksen tehtävänannon mukaisuuteen, rajaukseen ja argumentaation selkeyteen.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan historiallisesti kerrostuneena ja muotoutuneena kokonaisuutena. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen rakenteen sekä niihin liittyvät keskeiset teoriat ja käsitteet. Lisäksi hän osaa liittää tarkasteltavat ilmiöt laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä. Myös suomalainen yhteiskunta osataan sijoittaa kansainväliseen ja globaaliin yhteyteensä, johon kuuluu osana jäsenyys Euroopan unionissa ja sen vaikutukset. Kokelas hallitsee yhteiskuntaopin keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi valta, vaikuttaminen, vastuu ja oikeudenmukaisuus. Niin ikään hän tuntee talouden toiminnan perusmekanismit, julkista vallankäyttöä ja oikeusjärjestelmää ohjaavat periaatteet sekä näihin liittyvät termit.
Aineistotehtävissä kokelas osaa tulkita ja hyödyntää asianmukaisesti erilaisia yhteiskuntaa ja talouden toimintaa koskevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia, videoita, karttoja, diagrammeja, kaavioita ja tilastoja. Hän osaa myös arvioida niitä kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä yhteiskuntaa koskevaan tietoon sisältyvän teoreettisuuden ja tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Hän osaa muodostaa itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia. Niin ikään tarkastellaan kokelaan kykyä erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja hänen taitoaan hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Poliittiset puolueet Suomessa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa puolueiden toimintaa yleisellä tasolla. Poliittiset puolueet syntyivät 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla kansalaisyhteiskunnan kehityksen seurauksena. Kokelas osaa nimetä joitakin puolueita ja tietää, että Suomessa on monipuoluejärjestelmä. Kokelas mainitsee jonkin puolueiden yhteiskunnallisen tehtävän, kuten puolueiden roolin edustuksellisessa demokratiassa. Kokelas kuvaa, miten puolue perustetaan. Uusi poliittinen puolue voidaan hyväksyä puoluerekisteriin, jos sillä on puolueohjelma ja 5 000 äänioikeutettua henkilöä kannattaa sen perustamista. Kullakin puolueella on yleensä sen kannattajia yhdistävä arvopohja. Ideologioiden perusteella puolueet on perinteisesti jaettu akselille oikeisto–vasemmisto, mutta tämä on osin muuttunut, kun jaosta liberaali–konservatiivi on tullut aiempaa merkittävämpi. Arvokysymykset jakavat puolueita. Puolueiden voidaan katsoa toimivan tiiviissä yhteistyössä eri etujärjestöjen ja sidosryhmien kanssa: esimerkiksi kokoomus toimii EK:n ja SDP työntekijöitä edustavien ammattiliittojen kanssa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas syventää puolueiden tehtäviä. Hän voi käsitellä esimerkiksi seuraavia näkökulmia: Puolueiden roolia vaaliorganisaatioina voidaan havainnollistaa käsittelemällä ehdokkaiden rekrytointia ja vaalikampanjoiden toteuttamista. Kokelas käsittelee sitä, miten puoluepoliittinen rakenne on kehittynyt ja muuttunut (esimerkiksi perussuomalaisten nousu neljän suuren puolueen joukkoon, vasemmiston muutos 1990-luvulta 2020-luvulle tai vihreiden tulo puoluekentälle). Kokelas kuvaa tarkemmin, miten poliittinen puolue perustetaan ja poistetaan puoluerekisteristä (jos se ei ole saanut yhtäkään edustajaa kahdessa peräkkäisessä eduskuntavaalissa).
2. Veronkorotusten vaikutukset 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, mitä käsitteet ansiotuloverotus ja välillinen verotus tarkoittavat. Hän käsittelee molempia veroratkaisuja sekä yksityisen kansalaisen että valtiontalouden näkökulmasta. Yksityisen kansalaisen näkökulmasta keskeistä on ymmärtää, että tuloverotus on progressiivista. Välilliset verot sen sijaan ovat kaikille kansalaisille samansuuruisia ja siten niiden korottaminen vaikuttaa eniten pienituloisiin kotitalouksiin, koska esimerkiksi arvonlisäveron kiristäminen nostaa kulutushyödykkeiden hintaa. Valtiontalouden kannalta molemmat tavat kiristää verotusta lisäävät valtion tuloja.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo edellä mainittujen näkökulmien lisäksi esille analyysia syventäviä tekijöitä. Hän voi esimerkiksi mainita, että ansiotulojen verotuksen kiristäminen voi johtaa hyvätuloisten niin sanottuun verokikkailuun: esimerkiksi tuloja voi muuttaa pääomatuloiksi perustamalla yrityksen. Tuloverotuksen kiristäminen voi kasvattaa myös harmaata taloutta, kun veronkierto lisääntyy. Osa suurituloisista voi myös vähentää työntekoa, koska he eivät koe lisätyön tuovan riittävää palkkiota. Tämä alentaisi heidän tulojaan ja samalla myös valtion verokertymää. Pieni- ja keskituloisten näkökulmasta erityisesti hyvätuloisiin kohdistuvat veronkorotukset voivat tuntua välillisten verojen korottamista oikeudenmukaisemmalta.
Välillisten verojen osalta kokelas voi huomioida sen, että niitä voidaan käyttää keinona ohjata kulutusta terveellisempään tai ympäristöystävällisempään suuntaan erilaisten ALV-kantojen ja haittaverojen, kuten alkoholi- ja tupakkaverojen, avulla. Tällaisen kulutuksen ohjailun seurauksena myös terveydenhoitomenot pienenevät, mikä kohentaa valtion taloutta. Kokelas voi myös tuoda esille, että verotuksen niin sanottuja dynaamisia vaikutuksia voi olla hankala ennakoida.
3. Nuorten luottamus Euroopan unioniin 20 p.
Keväällä 2025 julkaistun Eurobarometrin mukaan 15–24-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten luottamus Euroopan unioniin oli 59 prosenttia, kun kaikkien ikäryhmien keskimääräinen luottamusprosentti oli 52. Aineisto kuvaa suomalaisten nuorten luottamusta Euroopan unioniin 1990-luvulta 2020-luvulle.
Erittele aineiston pohjalta, miten suomalaisten nuorten luottamus Euroopan unioniin on muuttunut, ja pohdi, miksi nuoret luottavat Euroopan unioniin enemmän kuin muut ikäryhmät.
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa yleisellä tasolla suomalaisten nuorten luottamuksen kasvua Euroopan unioniin. Vuosina 1996–2024 paljon tai jonkin verran luottavien suhteellinen määrä on kasvanut, kun samaan aikaan vähän tai ei lainkaan luottavien osuus on pienentynyt. Myös en osaa sanoa -vastausten osuus on pienentynyt vuoteen 2024 tultaessa. Kokelas pohtii joitain syitä luottamuksen vahvistumiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi seuraavat: Suomi liittyi unioniin vuoden 1995 alussa, joten vuonna 1996 ei vielä ollut kokemusta unioniin kuulumisesta. Kuvion tarkastelujaksolla kansainvälisyys ja globaalius on arkipäiväistynyt, eikä nuorilla ole kokemusta ajasta, jolloin Suomi ei ole ollut EU:n jäsen. Vastauksessa voidaan pohtia myös Euroopan unionin yhteisten arvojen, kuten ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä, ilmaston puolesta toimimista sekä liikkuvuutta, joka mahdollistaa opiskelun, työskentelyn ja matkustamisen vapaasti unionin alueella.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tarkastelee luottamuksen vahvistumista ja sen syitä useista näkökulmista. Tällä hetkellä 15–24-vuotiaat ovat syntyneet aikana, jolloin Suomi on ollut EU:n jäsenmaa. Unioni ja sen toiminta on tutumpaa kuin aiempina vuosikymmeninä. Unioni tarjoaa koulutus- ja nuoriso-ohjelmia, joiden avulla saadaan kokemuksia EU:sta. Nuoret myös arvostavat kansainvälistä yhteistyötä, ja EU näyttäytyy monille nuorille vapauden ja yhteistyön symbolina sekä vastapainona esimerkiksi populismille. Nuorten käsityksiin voi vaikuttaa se, että kouluopetuksessa käsitellään unionia ja sen toimintaa. Lisäksi monet nuoret kokevat olevansa eurooppalaisia, eivät vain suomalaisia. Euroopan parlamentin vaalit ovat suorat, jolloin vaaleissa annettu ääni vaikuttaa suoraan EU:n toimintaan. EU-myönteisyyttä on voinut lisätä muuttunut turvallisuustilanne.
Kiitettävässä vastuksessa on mahdollista käsitellä myös esimerkiksi seuraavia näkökulmia:
- Erilaiset ohjelmat, kuten Erasmus+, konkretisoivat vapaata liikkuvuutta ja opiskelua muissa EU-maissa.
- EU:n sisämarkkinat tarjoavat myös laajemman työnhakualueen ja enemmän mahdollisuuksia. EU:lla on näkyvä rooli ilmastopolitiikassa (esimerkiksi vihreän kehityksen ohjelma ja päästökauppa).
- EU:n datansuoja, kuluttajansuoja ja reilut digimarkkinat vaikuttavat nuorten arkeen.
- Suomalaiset kokevat, että EU tuo turvaa Venäjän mahdollista aggressiota vastaan.
4. Valtion velka 20 p.
Hyvässä vastauksessa käsite valtion velka on ymmärretty oikein. Valtion velka on julkisen sektorin keräämä kokonaisvelka, joka on syntynyt, kun valtion menot ovat olleet vuosia suuremmat kuin tulot. Valtion suuria menoeriä ovat erilaiset palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut. Tuloja valtio puolestaan saa erilaisista veroista. Kokelas tulkitsee aineistoa lähdekriittisesti ja ymmärtää, että oppositioon kuuluva keskustan kansanedustaja kritisoi hallituksen toimia velanoton hillitsemiseksi. Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja puolestaan korostaa velkasuhteen pienentämisen tärkeyttä.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että valtion velka on syntynyt useamman hallituksen aikana ja että mikään yksittäinen puolue ei ole vastuussa sen kasvusta. Kokelas tarkastelee syvällisemmin oppositiopuolueiden ja hallituspuolueiden poliitikkojen erilaisia kantoja valtion säästötoimiin ja lisävelanottoon. Kaikkosen kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, miten hallituksen talouspoliittiset toimet ovat kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin, kun taas suurituloisten verotusta on kevennetty. Kaikkonen tuo esiin myös sen, ettei hallitus ole kyennyt säästötoimilla estämään valtion lisävelanottoa. Kopra taas puolestaan näkee, että velkasuhdetta tulee edelleen pienentää, ottamatta kuitenkaan kantaa keinoihin. Kokelas esittää tarkempia lähdekriittisiä huomioita, esimerkiksi pohtii, kenelle aineiston puheenvuorot on osoitettu, onko velkajarrun toteuttaminen taloudellisesti tai poliittisesti realistista ja voidaanko lainsäädännöllä rajoittaa valtion velkaantumista.
Vastauksessa voidaan pohtia myös sitä, miten oppositiopuolueiden ja hallituspuolueiden kannattamat säästötoimet, verohelpotukset ja lisävelanotto vaikuttavat mainittujen puolueiden äänestäjäkuntaan.
5. Oikeustapaus 20 p.
Minna ja Matti ovat eläneet yhdessä 15 vuotta, joista avioliitossa viimeiset viisi vuotta. Heillä on kaksi lasta, 12-vuotias Jaana ja 9-vuotias Markku. He asuvat yhteisessä kerrostaloasunnossa, josta Matti on kuitenkin maksanut valtaosan vanhoilla säästöillään. Asunnon arvo on 400 000 euroa. Minnalla on omia säästöjä 60 000 euroa, Matti puolestaan omistaa 3 000 euron arvoisen polkupyörän ja 30 000 euron arvoisen kesämökin. Nyt Minna haluaa erota. Matti epäilee, että Minna on pettänyt häntä ja syyttää häntä uskottomuudesta vaatien samalla kaikkea yhteistä omaisuutta itselleen. Kiivastunut Minna vastaa, ettei Matti ole edes lasten isä ja että lasten huoltajuus kuuluu kokonaan Minnalle. Yhtä mieltä Minna ja Matti ovat siitä, että on tullut aika muuttaa erilleen.
Miten Minnan ja Matin omaisuuden jakaminen ja lasten huoltajuus ratkaistaan oikeudellisesti?
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa pääpiirteittäin, kuinka omaisuus jaetaan ja miten lasten huoltajuus ratkaistaan. Minna ja Matti ovat avioliitossa, eikä tehtävänannossa mainita, että heillä olisi avioehto. Näin ollen avioerotilanteessa molempien omaisuus on avio-oikeuden alaista ja se lasketaan yhteen. Yhteen lasketusta omaisuudesta vähennetään kummankin osapuolen velat. Velkojen maksun jälkeen jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan tasan Minnan ja Matin kesken. Uskottomuus tai lasten isyys eivät vaikuta mitenkään omaisuuden jakoon. Lasten huoltajuus kuuluu lähtökohtaisesti molemmille vanhemmille, mutta vanhemmat voivat sopia myös jommankumman puolison yksinhuoltajuudesta. Elleivät vanhemmat pääse järjestelyistä sopimukseen, huoltajuuden ratkaisee tuomioistuin lasten edun mukaisesti. Päätöstä tehdessään oikeus kuulee lasten omaa mielipidettä, ja se otetaan huomioon heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee omaisuuden jakoa ja lasten huoltajuutta täsmällisesti ja oikeudellisia käsitteitä käyttäen. Vastauksessa voi käsitellä avioehtosopimuksen mahdollisuutta ja sitä, kuinka se vaikuttaisi puolisoiden omaisuuden jakoon. Lasten huoltajuuden osalta kokelas ymmärtää, että Matin on täytynyt tunnustaa isyys, koska pariskunta ei ollut avioliitossa lasten syntyessä. Kuitenkin Minna ja Matti ovat lähtökohtaisesti lasten huoltajia siinäkin tapauksessa, että Matti ei ennen avioliittoa olisi tunnustanut isyyttään. Mikäli huoltajuudesta tulisi kiistaa, tulisi lapsia kuulla ennen päätöstä. Kokelas voi pohtia lasten iän vaikutusta kuulemiseen. Kokelas voi mainita, että siinä tapauksessa, että sovitaan yksinhuoltajuudesta tai jos tuomioistuin määrää vain toisen vanhemmista huoltajaksi, säilyy molemmilla vanhemmilla kuitenkin lapsen tapaamisoikeus. Jos päädytään yksinhuoltajuuteen, jää toiselle vanhemmista elatusapuvelvollisuus, eli hän joutuu käytännössä maksamaan tulojensa mukaista elatusapua sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu.
6. Hyvä hallinto 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee joitain hyvän hallinnon periaatteita ja pohtii niiden merkitystä. Hyvä hallinto sitoo viranomaisia heidän toiminnassaan. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Muita keskeisiä hyvän hallinnon periaatteita ovat velvollisuus neuvoa, velvollisuus käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja hallinnon avoimuus. Jokaisen tulee saada tietoa viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta, ellei salaamiselle ole perusteltua syytä. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta hyvä hallinto suojaa mielivallalta ja turvaa perustuslaissa määrättyjen yhdenvertaisuuteen liittyvien periaatteiden toteutumista.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas hahmottaa hyvän hallinnon periaatteiden sitovan julkisen sektorin lisäksi yksityisiä toimijoita silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa. Kokelas pohtii hyvän hallinnon ja yhdenvertaisuuden suhdetta monipuolisesti kytkemällä hyvän hallinnon oikeusturvaan ja perusoikeuksien toteutumiseen. Vastauksessa voi käsitellä hyvän hallinnon toteutumisen ongelmia esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien, varallisuuserojen, asiakirjojen perusteettoman salaamisen tai julkista hallintoa ja osakeyhtiöitä koskevien oikeudellisten erojen näkökulmista.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Seksuaalivähemmistöjen asema 30 p.
7.1 Tarkastele, miten seksuaalivähemmistöjen asema on muuttunut Suomessa 1960-luvulta nykypäivään, ja arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutokseen. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja ja . 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että seksuaalivähemmistöjen asema on merkittävästi parantunut Suomessa viime vuosikymmenten aikana. 1960-luvulla homoseksuaaliset suhteet olivat vielä laittomia. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisen seksin dekriminalisointi eli rangaistavuuden poistaminen liittyi yleisen seksuaalimoraalin vapautumiseen. Aineistossa kuvataan heteroseksiin liittyvien lakien poistamista. Aikuisten välistä seksiä ei haluttu enää säädellä lainsäädännöllä 1900-luvun loppupuolella. Dekriminalisoinnista huolimatta asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan muuttuivat hitaasti. Vasta 2000-luvulla samaa sukupuolta olevien parisuhteet alettiin oikeudellisesti rinnastaa heterosuhteisiin. Tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin 2014.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnallisen aseman muutosta useiden esimerkkien avulla. Lakimuutosten takana on ollut yleinen arvojen liberalisoituminen ja uskonnollisuuden vähentyminen. Yhteiskunnalliset arvot voivat muuttua nopeammin kuin puolueiden tavoitteet: tasa-arvoinen avioliittolaki tuli eduskuntaan kansalaisaloitteena. Toisaalta kokelas voi antaa esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnallinen ilmapiiri tai seksuaalivähemmistöjen kohtelu esimerkiksi julkisessa keskustelussa ei ole muuttunut yhtä nopeasti kuin lainsäädäntö. Kokelas ymmärtää, että lainsäädännön muutos ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että vähemmistön oikeudet toteutuisivat samalla tavalla kuin enemmistön, ja antaa siitä esimerkkejä. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajiin kohdistuu edelleen vihapuhetta. Kokelas voi halutessaan verrata seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutumista esimerkiksi muihin länsimaihin. Hän voi myös käsitellä sukupuolivähemmistöjen asemaa.
7.2 Millä eri tavoilla lainsäädäntöä voidaan muuttaa Suomessa? 10 p.
Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Suurin osa tavallisista laeista tulee eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyntään hallituksen esittäminä. Opposition lakiesitykset viedään käsittelyyn harvoin. Siten lakeja säädetään tai muutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Kokelas ymmärtää, että lakeja saatetaan muuttaa myös silloin, kun jokin asia yhteiskunnassa muuttuu nopeasti, kuten viime vuosina turvallisuustilanne. Kokelas esittelee lyhyesti sitä, miten tavallisen lain ja perustuslain säätäminen eroavat toisistaan. Suomen lainsäädäntöön vaikuttaa myös ylikansallinen lainsäädäntö eli Euroopan unionissa säädetyt direktiivit ja asetukset. Suomi on myös sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden tulisi vaikuttaa siihen, millaisia kansallisia lakeja säädetään. Kokelas huomioi kansalaisaloitteen ja arvioi, millaisia mahdollisuuksia sitä kautta on muuttaa lainsäädäntöä.
Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
8. Hoitajapula Suomessa 30 p.
8.1 Kuvaile lyhyesti, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Suomessa. 10 p.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pääosin julkisen sektorin vastuulla. Suomi on jaettu hyvinvointialueisiin, jotka vastaavat palveluista omalla alueellaan. Sosiaalipalveluihin kuuluvat esimerkiksi kotihoito, tuki lapsiperheille, mielenterveystyö, päihdetyö ja lastensuojelu. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat esimerkiksi terveysasemien palvelut, hammashoito, lasten neuvolat ja koulujen terveydenhuolto. Vaativampaa erikoissairaanhoitoa järjestetään sairaaloissa.
Julkisia palveluita täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien kustantama työterveyshuolto. Monet järjestöt tarjoavat sosiaalipalveluita. Hyvinvointialueet voivat myös ostaa osan palveluistaan yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä.
8.2 Vertaile aineistoissa , ja esitettyjä näkemyksiä hoitajapulan syistä. Pohdi, mitkä tekijät selittävät näkemysten eroavuuksia. 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että kirjoittajan tausta vaikuttaa esitettyihin näkemyksiin.
- Aineiston 8.A kirjoittaja on hoitoalan ihminen, ja kirjoitus on julkaistu Tehyn kustantamassa ammattilehdessä. Ammattiliittokytköksen vuoksi on odotettavaa, että kirjoittaja pitää hoitoalan suurimpina ongelmina alipalkkausta ja huonoa johtamista.
- Aineisto 8.B on virkatyönä tehty selvitys siitä, kuinka hoitoalalle voidaan jatkossakin löytää riittävästi työvoimaa. Osittain keinot ovat samoja, mutta aineistojen painotukset ovat erilaisia. Ministeriön raportti esittele myös keinoja, joita aineistossa 8.A ei mainita.
- Aineistossa 8.C pilapiirtäjä Ville Ranta esittää, ettei hoitajien palkkoja ole viime aikoina voitu nostaa, koska valtion varoja ovat syöneet ensin koronaviruspandemian hoito ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuva puolustusmenojen kasvu.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas huomioi, että ammattiyhdistyksen tarkoitus on ajaa oman alan työntekijöiden etuja eli mahdollisimman korkeata palkkatasoa sekä parempia työolosuhteita. Sen vuoksi jäsenistölle on järkevää pyrkiä korostamaan hoitajapulan johtuvan jälkeenjääneestä palkkauksesta ja huonoista työolosuhteista. Ministeriön tehtävänä puolestaan on taata valtion talouden asettamissa rajoissa, että julkinen sektori pystyy tarjoamaan terveys- ja hoivapalvelut. Valtiontalouden ongelmien vuoksi selvityksessä korostuu palkkaongelmien sijaan henkilöstön riittävyys, johon voidaan vaikuttaa koulutuksen aloituspaikkojen määrää kasvattamalla, ulkomaisen työvoiman maahantuonnilla sekä tehostamalla työntekoa ja osittain korvaamalla potilaskäynnit etäyhteyksien ynnä muiden teknisten ratkaisujen avulla. Nämä menetelmät pitävät kurissa kustannuksia ja mahdollistavat hoidon varmistamisen nostamatta palkkatasoa. Ammattijärjestön ja ministeriön tavoitteet ovat siten osin yhtenevät ja osin keskenään ristiriitaiset.
Kokelas voi vertailla aineistojen tyyliä ja retoriikkaa. Aineistossa 8.A hoitajapulan syyt esitellään selväsanaisesti ja raflaavasti. Aineistossa 8.B ongelmia ja toimenpide-ehdotuksia kuvataan hankalammalla kielellä, koska kyseessä on virkamiesten toisille asiantuntijoille laatima teksti. Aineisto 8.C on pilapiirros, jossa ei edes pyritä ottamaan asian kaikkia puolia huomioon, vaan tavoitteena on ongelman yksinkertaistaminen ja sen esittäminen komiikan keinoin.
9. Euroopan unioni vallankäyttäjänä 30 p.
9.1 Mitkä asiat kuuluvat Euroopan unionin päätösvaltaan? 12 p.
Kokelas ymmärtää, että EU:ssa parlamentti säätää lait yhdessä neuvoston kanssa ja valvoo komissiota, joka tekee lakialoitteita ja toimeenpanee päätöksiä. EKP on puolestaan itsenäinen rahapoliittinen toimija. EU:lla on yksinomainen toimivalta säätää lakeja esimerkiksi yhteisessä kauppapolitiikassa, päättää euroalueen rahapolitiikasta (vain euromaat) ja solmia kansainvälisiä sopimuksia. Jaettu toimivalta EU:n ja jäsenmaan välillä koskee muun muassa asioita, jotka liittyvät ympäristöön, kuluttajansuojaan, sisämarkkinoihin, energiaan, vapauteen ja turvallisuuteen (esimerkiksi rajaturvallisuus, turvapaikkapolitiikka). Jäsenmaat päättävät muun muassa koulutusta ja terveydenhuoltoa koskevista asioista itsenäisesti.
9.2 Arvioi aineistojen , ja pohjalta, miten Euroopan unioni käyttää valtaa suhteessa jäsenvaltioihin ja kansainväliseen yhteisöön. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa sitä, miten Euroopan unionin vallankäyttö näkyy sekä jäsenvaltioihin että kansainväliseen yhteisöön päin. Kansainvälisesti EU neuvottelee yhtenäisenä toimijana suurvaltojen, kuten Yhdysvaltojen, kanssa kauppapolitiikasta ja pyrkii johtavaan asemaan globaalissa ilmastotyössä. Se myös vastaa koko unionin ulkorajojen turvaamisesta. EU ohjaa politiikkaa asettamalla yhteisiä tavoitteita ja sääntöjä, jotka rajoittavat kansallista päätösvaltaa, mutta samalla edistävät sisämarkkinoita, takaavat rahoitusta ja vahvistavat turvallisuutta. EU:n vallankäyttö yhdistää jäsenvaltiot tiiviimmin ja antaa unionille vaikutusvaltaa globaalisti.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee yksityiskohtaisesti joitain seuraavista aineistojen teemoista:
- EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa johtaa komissio jäsenvaltioiden puolesta. Yksittäiset valtiot (esimerkiksi Suomi) eivät voi neuvotella kauppapoliittisia sopimuksia suurvaltojen kanssa, vaan EU toimii yhtenäisenä toimijana.
- Rajavalvonnan vahvistamisessa Suomi saa EU:lta merkittävää rahoitusta, sillä Suomen itäraja on samalla EU:n ulkoraja ja EU:n päätökset liittyvät koko unionin turvallisuuteen. EU ohjaa jäsenvaltioiden toimintaa, rahoitusta ja rajaturvallisuuspolitiikkaa yhteisten tavoitteiden kautta. EU:n toiminta rajaturvallisuudessa on osa sen kansainvälistä roolia, erityisesti hybridiuhkien ja välineellistetyn maahantulon torjumisessa.
- Ilmastopolitiikassa EU johtaa globaalin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vihreän kehityksen ohjelman kautta EU on asettanut itselleen tavoitteet (hiilineutraalius 2050), ja se pyrkii toimimaan mallina ja neuvottelukumppanina muulle maailmalle. Tavoitteet velvoittavat kaikkia jäsenvaltioita muokkaamaan talous- ja energiapolitiikkaansa. Unionin tasolla tehdyt päätökset ohjaavat suoraan kansallisia ratkaisuja, mikä rajoittaa valtioiden omaa päätösvaltaa esimerkiksi ympäristö- ja teollisuuspolitiikassa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää joitain lähdekriittisiä havaintoja tai muulla tavoin pohtii aineistojen luonnetta. Esimerkiksi: Komission varapuheenjohtaja painottaa sisämarkkinoiden kehittämistä, koska unionin rooli on ohjata jäsenvaltioita luopumaan kansallisista esteistä ja vahvistaa yhteisiä sisämarkkinoita. Sisäministeriön tiedotteessa taas kehutaan suomalaisten onnistunutta vaikuttamistyötä, joka on johtanut EU-rahoituksen saamiseen.