Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia
22.9.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet 22.9.2026
Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti alustavan arvostelun tueksi. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.
Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteina ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Väestönkehitys eri maanosissa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käyttää taulukon tietoja ja käsittelee jokaista aineiston maanosaa. Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita:
- Euroopan tiedot alkavat jo antiikista toisin kuin muiden maanosien. Kylmentynyt ilmasto ja Rooman hajoamisen jälkeinen hajaannus vähensivät tilastoissa näkyvää väestön määrää. Keskiajalla väestö kasvoi nopeasti lämpimän ilmaston sekä uusien viljelykasvien ja -tekniikoiden vuoksi. 1300-luvulla näkyy mustan surman vaikutus. Sen jälkeen väestö kasvoi, mutta hitaammin sotien ja 1600-luvun kylmän kauden vuoksi. 1700-luvulta alkaen väestönkasvuun vaikutti hygienian paraneminen. Kokelas voi myös pohtia lääketieteen kehityksen merkitystä 1800-luvun väestönkasvulle.
- Afrikassa väestö kasvoi uuden ajan alussa hitaasti. Tärkein syy poikkeuksellisen hitaaseen kasvuun oli orjakauppa. Kun se oli kielletty, väestö alkoi 1800-luvulla nopeasti kasvaa. Siitä eteenpäin väestönkasvua kuitenkin hidasti eurooppalainen siirtomaavalta.
- Amerikassa alkuperäisväestön määrä romahti eurooppalaisten tulon jälkeen tartuntatautien, sotien ja pakkotyön vuoksi. Amerikan väestö alkoi kasvaa uudelleen vasta 1700-luvulla orjakaupan ja eurooppalaisten siirtolaisten tulon vuoksi. 1800-luvun räjähdysmäinen kasvu selittyy juuri siirtolaisuudella. Teollistumisen aiheuttama voimakas väestönkasvu Euroopassa sai ihmiset etsimään parempaa elämää erityisesti Amerikan mantereelta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että väestö kasvaa, kun syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Ennen ehkäisyn kehittymistä 1900-luvulla syntyvyyden säätely oli vaikeaa, minkä vuoksi väestönkasvu perustui erityisesti kuolleisuuden vähenemiseen. Maanosien vertailu ja syiden pohdinta on analyyttista. Kokelas esimerkiksi huomaa, että 1800-luvulla Euroopan väestö yli kaksinkertaistui huolimatta siitä, että miljoonat muuttivat siirtolaisina muille mantereille. Kokelas arvioi aineistoa kriittisesti. Esimerkiksi 1800-lukua edeltävät väestötiedot perustuvat arvioihin eivätkä todellisiin väestölaskentoihin.
2. Münchenin kokoukset 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, miksi Münchenissä vuosina 1938 ja 2022 pidettyjen kokousten välillä voi nähdä monia yhtäläisyyksiä. Syyskuussa 1938 Ison-Britannian ja Ranskan johtajat neuvottelivat Saksan johtajan Adolf Hitlerin kanssa, ja tämän tuloksena Saksalle annettiin oikeus liittää läntisessä Tšekkoslovakiassa sijaitseva, osittain saksankielinen Sudeettialue Saksaan. Länsi-Euroopan johtajien ajatuksena oli, että Saksalle tehty myönnytys hillitsisi Hitlerin aggressiivista laajentumispolitiikkaa. Britannian pääministeri Chamberlain palasi Lontooseen ja ilmoitti auttaneensa luomaan "rauhan meidän aikanamme” (”Peace for our time”). Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että Münchenin vuoden 1938 ja helmikuun 2022 kokousten vertailu perustuu siihen, että Venäjä oli ennen vuotta 2022 toiminut kuten Saksa 1930-luvulla, esittänyt Ukrainalle uhkauksia ja valloittanut sen alueita. Vain muutama päivä kokouksen jälkeen Venäjä aloitti suoran hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Viittaamalla vuoteen 1938 monet läntiset asiantuntijat, kuten tutkija Marko Lehti, ovat varoittaneet uhraamasta Ukrainaa antamalla Venäjälle samanlaisia myönnytyksiä kuin Saksalle annettiin vuonna 1938.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi kriittisesti yhtäläisyyksiä ja eroja vuosien 1938 ja 2022 välillä. Esimerkiksi vuoden 1938 kokouksessa Saksalle annettiin lupa liittää itseensä osia Tšekkoslovakiasta ilman Tšekkoslovakian valtionjohdon suostumusta. Ukrainan tapauksessa länsiliittoutuneet eivät ole tehneet vastaavia myönnytyksiä Venäjälle. Toisaalta Venäjä on oikeudettomasti vallannut Krimin ja osia Itä-Ukrainasta jo vuonna 2014. Tätä voidaan verrata Saksan vuoden 1938 politiikkaan, jossa myös nähtiin Sudeettialueiden valloitus aluelaajennusten ensimmäisenä askeleena.
3. Suomi 1900-luvun alussa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että aineistot liittyvät valtiopäiväuudistukseen ja tulossa oleviin ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Aineistojen taustalla ovat myös kokemukset niin sanotusta ensimmäisestä sortokaudesta. Sosiaalidemokraatti Hilja Pärssinen näki, että työväestö kokee luokkarajat voimakkaina, ja katsoi, että niillä on keskeinen rooli yhteiskunnallisten näkemysten muodostumisessa. Hänen mielestään porvaripuolueet olivat haluttomia myöntämään työväestölle tasa-arvoisia kansalaisoikeuksia, kuten äänioikeutta. Nuorsuomalainen puolue näki luokkarajojen olemassaolon, mutta ei luottanut sosiaalidemokraattien kykyyn johtaa kansaa vapauteen ja yhteiskunnalliseen edistykseen. Vanhasuomalaiset puolestaan olivat nuorsuomalaisten mielestä osoittaneet heikkoutensa sortokauden aikana, kun he eivät kyenneet vastustamaan venäläistämistoimia.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee aineistojen yhteiskunnallista taustaa ja sisältöä tarkemmin. Sosiaalidemokraatit asettivat laajojen yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamisen Suomen valtiollisen aseman puolustamisen edelle. Hilja Pärssinen vertasi säätyvaltiopäiviä uuteen tilanteeseen, jossa valtaosalla kansalaisia oli nyt äänioikeus. Tasa-arvo oli lisääntynyt mutta ei riittävästi, sillä Pärssisen mielestä sekä nuorsuomalaiset (”perustuslailliset”) että vanhasuomalaiset (”suomettarelaiset”) vastustivat työväenluokan oikeuksien laajentamista. Kyse oli hänen mukaansa luokkataistelusta vanhoillista rahavaltaa vastaan, jota molemmat porvaripuolueet edustavat. Jälkimmäisessä aineistossa nuorsuomalaiset kritisoivat sosiaalidemokraatteja kansan orjuuttamisesta puolueuskollisuuden vuoksi: luokkavihaa kylvämällä yhteiskunnallinen edistys pysähtyy ja vaurastumisen sijaan kaikki köyhtyvät. Vanhasuomalaisille annettiin tunnustusta puolueen aiemmasta toiminnasta, mutta sortokauden aikana se osoitti kykenemättömyytensä Venäjän sortopolitiikan vastustamiseen ja yksilöiden vapauden turvaamiseen. Nuorsuomalainen puolue katsoi olevansa ainoa puolue, joka kykeni turvaamaan sekä yksityisen kansalaisen että laajempien ryhmien yhteiskunnallisen edistyksen.
4. Eurooppalainen taide 1600-luvulla 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas tunnistaa maalauksen edustavan barokkityyliä. Kokelas esittää tiiviisti tyylilajin kehityksen renessanssin yksinkertaisesta antiikin jäljittelystä mahtipontiseksi ja monimutkaisia yksityiskohtia sisältäväksi barokiksi. Tyyli syntyi katolisen kirkon tarpeesta osoittaa omaa suuruuttaan ja korostaa valta-asemaansa suhteessa protestanttisiin kirkkokuntiin. 1600-luvulla elettiin yksinvaltiuden aikaa, ja mahtipontinen barokkityyli soveltui sen arvoihin erinomaisesti. Siksi myös maalliset hallitsijat omaksuivat tyylilajin nopeasti.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas perustelee konkreettisesti, miksi Caravaggion maalaus on nimenomaan barokkia, esimerkiksi viittaamalla suuntaukselle tyypilliseen valon ja varjon vaihteluun (chiaroscuro), hahmojen kiertyneisiin asentoihin tai toteamalla, että barokki oli 1600-luvun johtava taidesuuntaus ja maalauksen henkilöt on puettu ajalle tyypillisesti anakronistisesti 1600-luvun vaatetukseen. Kokelas kuvaa tarkemmin tyylisuunnan muuttumista renessanssista barokkiin ja voi mainita manierismin välityylinä. Kiitettävässä vastauksessa kokelas kuvaa barokin tyyliominaisuuksia yksityiskohtaisemmin ja tuo esiin esimerkkien avulla myös, että tyylisuuntaus vaikutti kuvataiteiden lisäksi musiikissa ja arkkitehtuurissa. Hän erittelee tarkemmin barokin leviämistä Italiasta muualle Eurooppaan ja mainitsee esimerkiksi Ludvig XIV:n Versaillesin tai viittaa Italian barokin ja Alppien pohjoispuoleisen Euroopan barokin eroihin. Kevyempi rokokootyyli syrjäytti barokin 1700-luvun alkupuolella.
5. ”Kreivin aika” 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää jonkin olennaisen perusteen sekä tehtävänannossa esitetyn näkemyksen tueksi että sitä vastaan. Hyvään vastaukseen riittää, että kokelas esittää myönteisiä ja kielteisiä seikkoja 1600-luvun puolivälissä tapahtuneesta kehityksestä, vaikka hän ei mainitsisi Brahen toimia ja päätöksiä.
Myönteisinä asioina kokelas voi mainita esimerkiksi, että Brahen kenraalikuvernöörikausilla
- kehitettiin kaupunkilaitosta perustamalla uusia kaupunkeja erityisesti sisämaahan
- kehitettiin koululaitosta ja perustettiin Turun akatemia
- aloitettiin postilaitoksen toiminta Suomen alueella
- perustettiin kestikievarilaitos
- tehostettiin yleisemminkin hallintoa ja karsittiin sen väärinkäytöksiä.
Kielteisinä piirteinä voidaan nähdä esimerkiksi, että
- hallinnon tehostaminen johti kaupan keskittämiseen tiukemmin kaupunkeihin
- verorasitus kasvoi
- sotaväenotot tehostuivat.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää monipuolisesti perusteita näkemyksen puolesta ja sitä vastaan. Hän tarkastelee nimenomaan Per Brahen kenraalikuvernöörikausien merkitystä Suomelle ja erittelee vastauksessaan Brahen roolia aikakauden uudistuksissa. Hän käsittelee sitä lähdekriittisesti esimerkiksi pohtimalla, kuinka merkittäviä uudistukset lopulta olivat ja olivatko ne pelkästään Per Brahen ansiota. Kokelas osaa jollakin tavalla sijoittaa ”kreivin ajan” laajempaan historialliseen kontekstiin. Hän voi mainita esimerkiksi jatkuvat sodat, ilmaston kylmenemisen tai 1600-luvun lopun suuret katovuodet, joihin verrattuna Per Brahen aika vaikutti suotuisalta. Kokelas voi myös mainita kansallisromanttisen ajan historiankirjoittajien halun nähdä Per Brahen kenraalikuvernöörikaudet erityisen menestyksekkäänä aikana.
6. Dekolonisaatio 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että dekolonisaatio tarkoittaa eurooppalaisten valtioiden siirtomaiden itsenäistymistä. Itsenäistymiskehitys tapahtui eri alueilla eri syistä. Afrikassa ja Aasiassa dekolonisaatio tapahtui pääosin toisen maailmansodan jälkeen, erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla. Vastauksessaan kokelas antaa joitain seuraavista syistä valitsemansa maantieteellisen alueen mukaan:
- Toinen maailmansota oli heikentänyt Euroopan maita, erityisesti sen suurvaltoja, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
- Siirtomaiden hallinta tuli emämaille kalliiksi.
- Kansallisuusaatteen vaikutus siirtomaissa oli voimistunut.
- Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vastustivat siirtomaavaltaa ja tukivat kansallista itsenäisyyttä ideologisista syistä.
- Siirtomaiden koulutettu eliitti alkoi kyseenalaistaa siirtomaavallan oikeutusta.
- YK alkoi tukea kansojen itsemääräämisoikeutta.
Vastauksessa esitetään joitain valitun alueen kannalta keskeisiä poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja globaaleja seurauksia, kuten seuraavat:
- Syntyi uusia valtioita, joista monista tuli kehittyviä maita.
- Taloudellinen riippuvuus entisestä siirtomaaisännästä jatkui.
- Siirtomaaisäntien kielet jäivät uusien valtioiden hallinnon, koulutuksen ja median kieleksi.
- YK:n jäsenmäärä kasvoi 1950- ja 1960-luvuilla, kun uusia itsenäisiä valtioita liittyi mukaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii dekolonisaation syitä laajasti ja antaa niistä useita esimerkkejä. Vastauksessa käsitellään poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja globaaleja seurauksia useiden esimerkkien avulla. Kiitettävässä vastauksessa voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia dekolonisaation seurauksia:
- suurvaltojen vaikutuksen lisääntyminen valitulla alueella kylmän sodan aikana
- taloudellinen riippuvuus teollisuusmaista, koska uusien maiden taloudet perustuivat usein raaka-aineiden vientiin
- köyhyyden ja velan kierre (IMF:n ja Maailmanpankin apu)
- kulttuurisen identiteettityön vahvistuminen
- etniset ristiriidat ja niistä aiheutuneet konfliktit (esimerkiksi Ruanda)
- siirtomaavallan oikeutuksen mureneminen.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Käsitys menneisyydestä 30 p.
7.1 Kerro Atlantin yli suuntautuneesta orjakaupasta ja sen seurauksista. 10 p.
Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Vastauksessaan kokelas antaa oikean kuvan Atlantin orjakaupan mittaluokasta sekä sijoittaa sen ajallisesti ja historiallisesti oikeaan kontekstiinsa. Atlantin orjakauppa alkoi 1500-luvun alkupuolella ja jatkui 1800-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Seurauksena oli merkittävä väestönsiirto Afrikasta Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan, mikä aiheutti monia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Orjuus lakkautettiin virallisesti Yhdysvaltain sisällissodan aikana, mutta käytännössä afrikkalaistaustaisten amerikkalaisten syrjintä on jatkunut nykypäivään asti. Orjakaupasta hyötyivät sekä orjien työpanosta hyödyntäneet amerikkalaiset että orjakauppaa harjoittaneet eurooppalaiset kauppiaat, kuten aineistoissa mainittu Edward Colston.
Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Sallitun merkkimäärän ylittämisestä tehdään pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.
7.2 Edward Colstonin patsaan tapaus on esimerkki 2010- ja 2020-luvulla käydyistä keskusteluista, joissa historiallisten henkilöiden muistomerkkejä on vaadittu poistettavaksi. Pohdi konkreettisten esimerkkien avulla, miksi jotkin historialliset muistomerkit on haluttu poistaa ja mitä ongelmia siihen voi liittyä, että käsitystä menneisyydestä muokataan jonkin myöhemmän ajan arvojen mukaiseksi. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja ja . 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas keskittyy 2010- ja 2020-luvuilla käytyyn keskusteluun, jossa keskustelijan omat arvot ja näkemykset määrittävät sitä, kuinka historiaa tulisi muistaa ja siitä kertoa. Tälle keskustelulle on ollut tyypillistä kieltää sopimattomaksi koettujen henkilöiden tai tapahtumien muistaminen, tuhota näiden muistomerkkejä tai vähintäänkin muuttaa muistamisen tapaa ”sopivampaan” muotoon. Vastauksessa kokelas ottaa kantaa Edward Colstonin tapaukseen ja pohtii, miksi hänen patsaansa haluttiin poistaa ja miksi toisaalta jotkut ihmiset kokivat tämän kaltaisen menneisyyden uudelleen muokkaamisen ongelmalliseksi. Kokelaan vastauksessa esitetään yleisiä näkökohtia, eikä se rajoitu pelkästään Colstonin tapauksen pohtimiseen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää Edward Colstonin tapauksen lisäksi muita esimerkkejä muistomerkkeihin tai menneisyyden henkilöiden ja tapahtumien muistamiseen kohdistuvasta historiapoliittisesta muokkauksesta. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Colstonin tapauksessa patsaan hävittäminen liittyy ajattelutapaan, jossa menneisyyden toimijoihin sovelletaan nykyään hyväksyttyjä arvoja tai hyväksyttäväksi koettuja näkemyksiä. Tästä esimerkkinä ovat kirjallisuudessa esiintyvien sanojen muuttaminen tai tv-ohjelmien sensuroiminen sopimattomaksi muuttuneen sisällön vuoksi. Kokelas pohtii vastauksessaan historian muokkaamisen ongelmia, esimerkiksi sitä, että menneisyyden jatkuva muuttaminen alistaa historian politiikan jatkeeksi. Ongelmia syntyy siitä, kenellä on oikeus päättää, mitkä muistomerkit saavat jäädä ja mitkä poistetaan. Kokelas voi myös huomauttaa, että vaikeista aiheista vaikeneminen ei muuta historiallista todellisuutta – ainoastaan käsityksiä siitä. Kokelas ei käsittele pelkästään Colstonin tapausta, vaan vastaa yleisellä tasolla käsitellen muistamista ilmiönä ja perustelee vastauksensa aiheen kannalta relevanteilla esimerkeillä.
8. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous 30 p.
8.1 Analysoi, mitä eri tavoitteita ETY-kokouksella oli. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja , ja . 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osaa liittää ETYKin 1970-luvun alun suurvaltasuhteiden liennytykseen. Molemmilla suurvalloilla oli ollut omat kriisinsä: Yhdysvallat oli käynyt tuloksetonta sotaa Vietnamissa, ja Neuvostoliitto oli miehittänyt Tšekkoslovakian. Sotilaallisten toimien sijaan 1970-luvun alussa pyrittiin erimielisyyksien ratkomiseen neuvotteluin ja sopimuksin. Presidentti Ford korostaa ihmisoikeuksien merkitystä ja demokratiaa sekä lehdistön vapautta. Pääministeri Wilson on Fordin kanssa samoilla linjoilla kiinnittäessään huomiota kansalaisten yksilönvapauksiin. Brežnev sen sijaan korostaa Euroopan valtioiden rajojen ja poliittisen tilanteen jäädyttämistä yksilöiden ihmisoikeuksien sijaan. Länsivallat pyrkivät demokraattisten oikeuksien lisäämiseen itäisessä Euroopassa, kun taas Neuvostoliitto halusi säilyttää vaikutusvaltansa Itä-Euroopan kansandemokratioissa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee tarkemmin ETY-kokoukseen johtaneita tekijöitä. Hän voi mainita asevarustelun suuret kustannukset ja 1960-luvun lopulta käydyt aserajoitusneuvottelut, esimerkiksi SALT-sopimukseen johtaneet neuvottelut. Hän tuo esiin, että liennytyksellä haettiin kompromissia länsivaltojen ja Neuvostoliiton johtaman leirin välille. Länsi halusi kokouksen työjärjestykseen sellaisten kansainvälisten suhteiden kehittämisen, jotka mahdollistaisivat ihmisten, ajatusten ja tiedon vapaamman liikkumisen. Neuvostoliitto puolestaan halusi lännen tunnustavan itäisen Euroopan valtioiden rajat ja siten estää länttä puuttumasta valtioiden ”sisäisiin” asioihin, kuten Brežnev totesi. Vapaalle medialle ei hänen mielestään tullut antaa täyttä toimivaltaa, koska se saattaisi haastaa valtion harjoittaman politiikan.
8.2 Tutkijat Jukka Tarkka ja Allan Tiitta esittävät kirjassaan "Itsenäinen Suomi" (1987), että ”ETYK:n juhlavan huuman jälkeen seurasi poliittinen krapula”. Tarkastele kansainvälisen poliittisen tilanteen muutosta ETY-kokouksesta kylmän sodan päättymiseen ja arvioi Tarkan ja Tiitan näkemyksen osuvuutta. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että ETY-kokouksen ajan liennytyksen ilmapiiri ei jatkunut kauan. Neuvostoliitto aloitti sodan Afganistanissa 1980-luvun alussa, ja Yhdysvalloissa luovuttiin liennytyspolitiikasta Ronald Reaganin ollessa presidenttinä. Lännen johtoasema vahvistui Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan valtioiden taloudellisten ja poliittisten ongelmien vuoksi. 1980-luvulla Mihail Gorbatšovin johtajakaudella Neuvostoliitto pyrki harjoittamaan uutta talouspolitiikkaa (perestroika) ja lisäämään kansalaisvapauksia (glasnost). Sosialistinen talousjärjestelmä ajautui kuitenkin umpikujaan. Itää ja länttä jakanut Berliinin muuri murtui vuonna 1989, ja myös itäisen Euroopan entiset kansandemokratiat omaksuivat kapitalistisen talousjärjestelmän. Saksat yhdistyivät virallisesti lokakuussa 1990, ja Neuvostoliitto lakkasi olemasta joulukuussa 1991, mitä voidaan pitää kylmän sodan päätepisteenä. Tarkan ja Tiitan lausuntoa voidaan pitää osuvana, koska liennytyspolitiikka päättyi jo 1980-luvun alussa, vaikka toisaalta ETY-kokous kannusti Itä-Euroopan toisinajattelijoita vaatimaan kansalais- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi tarkemmin 1980-luvun poliittista murrosta ja sen syitä. Neuvostoliiton johtaman imperiumin ylläpito vaati suuria sotilasmenoja, jotka rasittivat Itä-Euroopan valtioiden taloutta. Lännessäkin haluttiin pitää kiinni etupiiriajattelusta jopa sotilaallisin toimin, esimerkiksi Britannia Falklandin sodalla Argentiinaa vastaan. Kokelas voi pohtia tarkemmin Itä-Euroopan poliittisen järjestelmän muuttumisen syitä ja seurauksia: kun kansalaisvapauksia lisättiin, johtivat ne koko järjestelmän murtumiseen. Itä-Euroopan vallanvaihdokset tapahtuivat valtaosin rauhanomaisesti. Vastauksessa voidaan myös käsitellä tarkemmin Berliinin muurin murtumiseen johtaneita tapahtumia. Tarkan ja Tiitan lausuntoa tulee kiitettävässä vastauksessa tarkastella monipuolisemmin ja ottaa huomioon myös ETYKin vaikutukset ihmisoikeuksiin. Kokelas voi mainita esimerkiksi Tšekkoslovakiassa annetun julkilausuman Charta 77:n ja Puolan solidaarisuusliikkeen, mutta todeta, että aluksi ETYK sementoi Itä-Euroopan rajat ja sosialistisen hallinnon alueella.
9. Suomen geopoliittinen asema ennen toista maailmansotaa 30 p.
9.1 Analysoi Suomen ja Neuvostoliiton suhteita itsenäistymisestä syksyyn 1939. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas selittää pääpiirteittäin, miten Suomen aseman muutos Venäjän autonomisesta osasta itsenäiseksi valtioksi muutti maiden välisiä suhteita. Heti itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota kiristi maiden välejä, mutta bolševikit eivät kuitenkaan avustaneet punaisia laajamittaisesti. Suomen yhteistyö Saksan kanssa ja saksalaisten maihinnousu Suomeen nähtiin Neuvosto-Venäjällä uhkana. Myös niin kutsutut heimosodat kiristivät maiden välejä. Suhteet maiden välillä vakiintuivat Tarton rauhan jälkeen, mutta valkoisessa Suomessa suhtauduttiin Neuvostoliittoon epäluuloisesti. Neuvostoliiton puolelta välejä Suomeen heikensivät esimerkiksi lapuanliikkeen toiminta ja kommunistilait. 1930-luvun alussa välit paranivat hiukan ja maiden välille solmittiin hyökkäämättömyyssopimus. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä 1930-luvun lopulla Neuvostoliitto näki oman turvallisuutensa heikkenevän ja alkoi vaatia naapurimailta sotilastukikohtia ja alueluovutuksia. Myös Molotov–Rippentrop-sopimus osoitti, että Neuvostoliitollakin oli pyrkimys laajentaa alueitaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi molempien maiden toimintaa. Kokelas voi esimerkiksi mainita, että vaikka Suomen itsenäistyminen tapahtui rauhanomaisesti, bolševikit kuitenkin aseistivat punaisia sisällissodassa ja yrittivät estää Viron itsenäistymisen. Siten oli perusteltua, ettei Suomen poliittinen johto luottanut Neuvosto-Venäjään. Toisaalta Suomen toiminta sisällissodan jälkimainingeissa, kuten Venäjän alueella käydyt heimosodat ja valkoisen Suomen kommunisminvastaisuus, herätti myös Neuvostoliitossa epäluuloa Suomea kohtaan. Äärioikeiston nousu 1930-luvun lopussa lisäsi sitä entisestään. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Neuvostoliitto oli suurvalta ja Suomi pieni maa, joten maiden välinen suhde ei ollut tasavertainen. Maiden välisiin suhteisiin vaikutti myös vahvasti kansainvälisen tilanteen muutos. Neuvostoliitto koki uhkana ensisijaisesti Saksan ja sen, että Suomen alueita käytettäisiin Neuvostoliittoon kohdistuvassa hyökkäyksessä. Suomen toiminta sisällissodan aikana oli omiaan vahvistamaan näitä näkemyksiä. Vastauksesta ilmenee myös kokelaan ymmärtävän, että 1930-luvulla solmituilla hyökkäämättömyyssopimuksilla oli lähinnä symbolista arvoa.
9.2 Vertaile, miten aineistoissa , ja kuvataan Neuvostoliiton syitä hyökätä Suomeen 30.11.1939. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas vertaa aineistoissa esiintyviä näkemyksiä talvisodan syistä ja esittää joitain lähdekriittisiä huomioita. Paasikiven muistelmissa tuodaan esille Neuvostoliiton näkemykset muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Neuvotteluissa Molotov Paasikiven mukaan perusteli Suomen alueluovutusten olevan tarpeellisia Neuvostoliiton turvallisuuden vahvistamiseksi ja esitti sopimukseen suostumisen hyödyttävän myös Suomea. Presidentti Kallion puhe on ajalta, jolloin sotaa oli jo käyty noin viikon ajan. Puheessaan Kallio yrittää perustella, miksei Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen ollut oikeutettu. Hän tuo esille, että Suomi on aina ollut Neuvostoliitolle rauhanomainen naapuri, joten mitään syytä sodan aloittamiselle ei ollut. Amerikkalaisessa pilakuvassa kritisoidaan sitä, että Neuvostoliitto propagandassaan syytti Suomea sodan aloittajaksi lavastettuaan ensin Mainilan laukaukset. Suomen kuvaaminen hentona neitona, jota Stalinia kuvaava isokokoinen mies retuuttaa, osoittaa maiden kokoeron ja pyrkii tekemään naurettavaksi väitteen, että Suomi olisi hyökännyt Neuvostoliittoon.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kontekstualisoi ja vertailee aineistoja syvällisemmin. Paasikiven päiväkirjamerkinnät on julkaistu kylmän sodan aikana, jolloin Suomen tavoitteena oli ylläpitää hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Talvisotaa edeltävien neuvottelujen avaaminen myös Neuvostoliiton näkökulmasta saatettiin tuolloin nähdä tarpeellisena. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Paasikivi on voinut itse valita, mitä otteita päiväkirjoistaan käyttää muistelmissaan ja mitä ei. Kallio puolestaan käyttää puheessaan historiapolitiikkaa rinnastamalla Neuvostoliiton hyökkäyksen Venäjän miehityksiin 1700-luvulla ja muistuttaa näin siitä, miten Suomelle voi käydä, jos se miehitetään. Kallion puhe on ensi sijassa suunnattu suomalaisille ja sen tehtävä on ylläpitää kansan taistelutahtoa. Kohderyhmänä on myös mahdollinen ulkomainen yleisö, jolta haetaan sympatiaa ja tukea Suomelle. Pilakuvan tarkoituksena oli näyttää Neuvostoliitto hyökkäävänä osapuolena ja Suomi viattomana uhrina. Pilakuvassa haluttiin myös pilkata Neuvostoliittoa, jonka kommunistinen järjestelmä koettiin Yhdysvalloissa vaaralliseksi. Kiitettävässä vastauksessa kokelas huomioi, että Paasikivi oli ainoa aineistoista, joka osoittaa minkäänlaista ymmärrystä Neuvostoliiton näkemyksille sodan syistä.