Hyvän vastauksen piirteet: FI – Historia (näkövammaiset)
22.9.2026
Lopulliset hyvän vastauksen piirteet 12.11.2026
Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu. Tieto siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu kokelaan koesuoritukseen, muodostuu kokelaan koesuorituksestaan saamista pisteistä, lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ja lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista määräyksistä. Lopulliset hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tai hyväksytyn vastauksen kaikkia hyväksyttyjä yksityiskohtia. Koesuorituksessa mahdollisesti olevat arvostelumerkinnät katsotaan muistiinpanoluonteisiksi, eivätkä ne tai niiden puuttuminen näin ollen suoraan kerro arvosteluperusteiden soveltamisesta koesuoritukseen.
Historian kokeessa keskeisinä arvioinnin kohteina ovat historian oppiaineelle ominaiset taidot ja ajattelutavat, opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta sekä historian keskeisten käsitteiden asianmukainen ja täsmällinen käyttö. Arvioinnin kohteena on myös kokelaan kyky tulkita ja arvioida kriittisesti historiallisia lähteitä, tehdä niistä itsenäisiä päätelmiä sekä vertailla historiallisia kysymyksiä koskevia tulkintoja ja ottaa niihin perustellusti kantaa.
Vastauksista tulee käydä ilmi, että kokelas ymmärtää eri aikakausien luonnetta ja osaa suhteuttaa oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja niiden historiallisiin yhteyksiin. Hän hallitsee historian keskeiset käsitteet, joita ovat esimerkiksi aika, muutos ja jatkuvuus. Niin ikään hän hahmottaa syy-yhteyksiä. Aineistotehtävissä kokelas osaa arvioida ja hyödyntää tekstejä ja visuaalisia aineistoja kriittisesti. Pohdintatehtävissä ja ristiriitaista tietoa sisältävissä tehtävissä kokelas osoittaa ymmärtävänsä historialliseen tiedonmuodostukseen liittyvän tulkinnallisuuden sekä syy-yhteyksien monitahoisuuden ja kompleksisuuden. Kokelas osaa arvioida menneisyyden ilmiöitä ja ihmisen toimintaa kunkin ajan omista lähtökohdista sekä erottaa tuon ajan näkökulmat nykyajan näkökulmista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokelaan kykyyn rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä taitoon erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan.
Alla oleva taulukko on tarkoitettu arvostelutyön avuksi. Siinä otetaan huomioon erityisesti myös vastausten taitotavoitteisiin liittyvät ulottuvuudet. Sarakkeissa esitetyt kuvaukset ovat esimerkinomaisia.
Tehtäväkohtaisissa hyvän vastauksen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
| 0 | Tyydyttävä | Hyvä | Kiitettävä | |
|---|---|---|---|---|
| Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus, käsitteiden täsmällisyys | Vastaus ei sisällä lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti. | Vastaus on niukkasisältöinen, tai se sisältää paljon epäolennaisuuksia. Tehtävään on vastattu vain osittain. Käsitteiden hallinta on puutteellista. | Vastaus sisältää verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin sopivaa tietoa. Käsitteiden hallinta on hyvää. | Vastaus sisältää olennaisia ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja. Tietojen ja käsitteiden hallinta on täsmällistä. |
| Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus | Vastaus on jäsentymätön ja sekava. Väitteitä ei ole perusteltu. | Vastauksen rakenne on luettelomainen tai epäselvä. Aiheen tarkastelu on heikosti erittelevää. Väitteitä on perusteltu niukasti. | Vastaus on joiltakin osin analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista, vaikka sisältää paikoitellen puutteita. Väitteet on perusteltu verrattain hyvin. | Vastauksen yleisote on analyyttinen. Aiheen tarkastelu on johdonmukaista ja argumentoivaa, ja väitteillä on hyvät perustelut. |
| Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja | Vastaus ei sisällä minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Vastauksessa ei ole merkkejä kyvystä pohtia eri tulkintoja tai vaihtoehtoja. | Vastauksessa on vähäisiä merkkejä lähdekriittisyydestä sekä joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Vastaus ei juuri sisällä tietojen soveltamista. | Vastauksessa on paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja sekä joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivisestä ajattelusta. Vastauksessa on joitain merkkejä kyvystä arvioida ja soveltaa tietoja. | Vastauksessa on terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Vastaus sisältää moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista on vastauksessa monin paikoin. |
Osa 1: 20 pisteen tehtävät
1. Väestönkehitys eri maanosissa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käyttää taulukon tietoja ja käsittelee jokaista aineiston maanosaa. Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita:
-
Euroopassa väestö kasvoi hitaasti 1800-luvun teolliseen vallankumoukseen asti. Maatalouden koneellistuminen ja sen tuotannon kasvu mahdollistivat väkiluvun voimakkaan kasvun, ja kasvava teollisuus tarjosi työpaikkoja lisääntyvälle väestölle.
-
Afrikassa väestö kasvoi uuden ajan alussa hitaasti. Tärkein syy poikkeuksellisen hitaaseen kasvuun oli orjakauppa. Kun se oli kielletty, väestökehitys alkoi 1800-luvulla elpyä. Siitä eteenpäin väestönkasvua kuitenkin hidasti eurooppalainen siirtomaavalta.
-
Amerikassa alkuperäisväestön määrä romahti eurooppalaisten tulon jälkeen tartuntatautien, sotien ja pakkotyön vuoksi. Amerikan väestö alkoi kasvaa uudelleen vasta 1700-luvulla, orjakaupan ja eurooppalaisten siirtolaisten tulon vuoksi. 1800-luvun räjähdysmäinen kasvu selittyykin juuri siirtolaisuudella. Teollistumisen aiheuttama voimakas väestönkasvu Euroopassa sai ihmiset etsimään parempaa elämää erityisesti Amerikasta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että väestö kasvaa, kun syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Ennen ehkäisyn kehittymistä 1900-luvulla syntyvyyden säätely oli vaikeaa, minkä vuoksi väestönkasvu perustui erityisesti kuolleisuuden vähenemiseen. Maanosien vertailu ja syiden pohdinta on analyyttista. Kokelas esimerkiksi huomaa, että 1800-luvulla Euroopan väestö yli kaksinkertaistui huolimatta siitä, että miljoonat muuttivat siirtolaisina muille mantereille. Kokelas arvioi aineistoa kriittisesti. Esimerkiksi 1800-lukua edeltävät väestötiedot perustuvat arvioihin, eivät todellisiin väestölaskentoihin.
2. Münchenin kokoukset 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, miksi Münchenissä vuosina 1938 ja 2022 pidettyjen kokousten välillä voi nähdä monia yhtäläisyyksiä. Syyskuussa 1938 Ison-Britannian ja Ranskan johtajat neuvottelivat Saksan johtajan Adolf Hitlerin kanssa, ja tämän tuloksena Saksalle annettiin oikeus liittää Tšekkoslovakiassa sijaitseva, osittain saksankielinen Sudeettialue Saksaan. Länsi-Euroopan johtajien ajatuksena oli, että Saksalle tehty myönnytys hillitsisi Hitlerin aggressiivista laajentumispolitiikkaa. Britannian pääministeri Chamberlain palasi Lontooseen ja ilmoitti auttaneensa luomaan "rauhan meidän aikanamme” (”Peace for our time”). Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esiin, että Münchenin vuoden 1938 ja helmikuun 2022 kokousten vertailu perustuu siihen, että Venäjä oli ennen vuotta 2022 toiminut kuten Saksa 1930-luvulla, esittänyt Ukrainalle uhkauksia ja valloittanut sen alueita. Vain muutama päivä kokouksen jälkeen Venäjä aloitti suoran hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Viittaamalla vuoteen 1938 monet läntiset asiantuntijat, kuten tutkija Marko Lehti, ovat varoittaneet uhraamasta tai jättämästä Ukrainaa yksin antamalla Venäjälle samanlaisia myönnytyksiä kuin Saksalle annettiin vuonna 1938.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi kriittisesti yhtäläisyyksiä ja eroja vuosien 1938 ja 2022 välillä. Esimerkiksi vuoden 1938 kokouksessa Saksalle annettiin lupa liittää itseensä osia Tšekkoslovakiasta ilman Tšekkoslovakian valtionjohdon suostumusta. Mussolinin Italia tuki Hitlerin Saksaa, mutta Putinilla ei ole ollut yhtä merkittäviä liittolaisia Euroopassa. Ukrainan tapauksessa länsiliittoutuneet eivät ole tehneet vastaavia myönnytyksiä Venäjälle. Toisaalta Venäjä on oikeudettomasti vallannut Krimin ja osia Itä-Ukrainasta jo vuonna 2014. Tätä voidaan verrata Saksan vuoden 1938 politiikkaan, jossa myös nähtiin Sudeettialueiden valloitus aluelaajennusten osana. Hitlerin ja Putinin kielivähemmistöjä koskevassa retoriikassa on samankaltaisia piirteitä. Hitler perusteli aluevaatimuksiaan Tšekkoslovakian saksankielisten asemalla ja Putin Venäjän hyökkäystä vetoamalla Ukrainan venäjänkielisen vähemmistön suojelemiseen. Molemmissa tapauksissa on kyse kuitenkin perinteisestä, pienistä maista piittaamattomasta suurvaltapolitiikasta.
3. Suomi 1900-luvun alussa 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että aineistot liittyvät valtiopäiväuudistukseen ja tulossa oleviin ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Aineistojen taustalla ovat myös kokemukset niin sanotusta ensimmäisestä sortokaudesta. Sosiaalidemokraatti Hilja Pärssinen näki, että työväestö kokee luokkarajat voimakkaina, ja katsoi, että niillä on keskeinen rooli yhteiskunnallisten näkemysten muodostumisessa. Hänen mielestään porvaripuolueet olivat haluttomia myöntämään työväestölle tasa-arvoisia kansalaisoikeuksia, kuten äänioikeutta. Nuorsuomalainen puolue tunnisti luokkarajojen olemassaolon, mutta piti niistä puhumista vahingollisena kansalliselle yhtenäisyydelle, eikä luottanut sosiaalidemokraattien kykyyn johtaa kansaa vapauteen ja yhteiskunnalliseen edistykseen. Vanhasuomalaiset olivat ajaneet ansiokkaasti suomen kielen asemaa, mutta osoittaneet heikkoutensa sortokauden aikana, kun he eivät kyenneet vastustamaan venäläistämistoimia. Kokelas tulkitsee aineistoissa esiintyvien erojen johtuvan niiden tekijöiden erilaisista puoluetaustoista ja arvomaailmasta.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee aineistojen yhteiskunnallista kontekstia ja sisältöä tarkemmin. Sosiaalidemokraatit asettivat laajojen yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamisen Suomen valtiollisen aseman puolustamisen edelle. Hilja Pärssinen vertasi säätyvaltiopäiviä uuteen tilanteeseen, jossa valtaosalla kansalaisia oli nyt äänioikeus. Tasa-arvo oli lisääntynyt mutta ei riittävästi, sillä Pärssisen mielestä sekä nuorsuomalaiset (”perustuslailliset”) että vanhasuomalaiset (”suomettarelaiset”) vastustivat työväenluokan oikeuksien laajentamista. Kyse oli hänen mukaansa luokkataistelusta vanhoillista rahavaltaa vastaan, jota molemmat porvaripuolueet edustavat. Jälkimmäisessä aineistossa nuorsuomalaiset kritisoivat sosiaalidemokraatteja kansallisen yhtenäisyyden hajottamisesta. Luokkavihaa kylvämällä yhteiskunnallinen edistys pysähtyy ja vaurastumisen sijaan kaikki köyhtyvät. Vanhasuomalaisille nuorsuomalaiset antoivat tunnustusta puolueen aiemmasta toiminnasta, mutta kritisoivat sitä venäläistämiskauden aikana kansaa kohtaan osoitetusta luottamuspulasta. Nuorsuomalainen puolue korosti oikeuden ja laillisuuden periaatetta yhteiskunnan perustana ja katsoi olevansa ainoa puolue, joka kykeni turvaamaan sekä yksityisen kansalaisen että laajempien ryhmien yhteiskunnallisen edistyksen. Kokelas voi pohtia aineistojen välisten erojen johtuvan poliittisten taustojen lisäksi myös niiden julkaisuajankohdasta: Pärssinen liittää pamflettinsa vuoden 1905 eduskuntauudistukseen ja venäläistämiskauden tapahtumiin. Nuorsuomalaisten pöytäkirja on kirjoitettu vuonna 1906, jolloin eduskuntauudistus ja yleinen äänioikeus oli jo säädetty. Näin ollen se on enemmän liitoksissa puolueen kannatuksen varmistamiseen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Kokelas syventää lähdekritiikkiä esimerkiksi pohtimalla tekstien kohderyhmää.
4. Eurooppalainen taide ja kulttuuri 1600-luvulla 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas käsittelee jotakin 1600-luvun taiteelle ja kulttuurille ominaista ilmiötä ja sitoo sen reformaatioon, vastauskonpuhdistukseen, uskonsotiin tai itsevaltiuden kehitykseen. Kokelas käsittelee barokkia ajan vallitsevana taidesuuntauksena. Kyse oli katolisen kirkon pyrkimyksestä osoittaa taiteen ja arkkitehtuurin keinoin Pohjois-Euroopan protestanteille, että Rooma ja katolinen kirkko olivat edelleen maailman keskipiste. Barokin mahtipontinen ja koukeroinen tyyli levisi myös musiikkiin. Esimerkkeinä voi mainita muun muassa Bachin ja Händelin sekä oopperan tyypillisenä musiikin muotona. Euroopan itsevaltaiset hallitsijat oivalsivat, että mahtipontinen barokkityyli soveltui myös heidän valtansa osoittamiseen alamaisille ja kilpaileville valtakunnille. Kokelas voi mainita esimerkiksi Ludvig XIV:n Versaillesin tai Pietari Suuren rakennushankkeet Pietarissa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee taidetta ja kulttuuria monipuolisesti ja analyyttisesti konkreettisten esimerkkien avulla.
5. ”Kreivin aika” 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas esittää jonkin olennaisen perusteen sekä tehtävänannossa esitetyn näkemyksen tueksi että sitä vastaan. Hyvään vastaukseen riittää, että kokelas esittää myönteisiä ja kielteisiä seikkoja 1600-luvun puolivälissä Suomessa tapahtuneesta kehityksestä.
Myönteisinä asioina kokelas voi mainita esimerkiksi, että Brahen kenraalikuvernöörikausilla
-
kehitettiin kaupunkilaitosta perustamalla uusia kaupunkeja erityisesti sisämaahan
-
kehitettiin koululaitosta ja perustettiin Turun akatemia
-
aloitettiin postilaitoksen toiminta Suomen alueella
-
perustettiin kestikievarilaitos
-
tehostettiin yleisemminkin hallintoa ja karsittiin sen väärinkäytöksiä.
Kielteisinä piirteinä voidaan nähdä esimerkiksi, että
-
verorasitus kasvoi
-
sotaväenotot tehostuivat.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää monipuolisesti perusteita näkemyksen puolesta ja sitä vastaan. Hän tarkastelee nimenomaan Per Brahen kenraalikuvernöörikausien merkitystä Suomelle ja erittelee vastauksessaan Brahen roolia aikakauden uudistuksissa. Hän käsittelee sitä lähdekriittisesti esimerkiksi pohtimalla, kuinka merkittäviä uudistukset lopulta olivat ja olivatko ne pelkästään Per Brahen ansiota. Kokelas osaa sijoittaa ”kreivin ajan” laajempaan historialliseen kontekstiin. Hän voi mainita esimerkiksi jatkuvat sodat, ilmaston kylmenemisen tai 1600-luvun lopun suuret katovuodet, joihin verrattuna Per Brahen aika vaikutti suotuisalta.
6. Dekolonisaatio 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että dekolonisaatio tarkoittaa eurooppalaisten valtioiden siirtomaiden itsenäistymistä. Itsenäistymiskehitys tapahtui eri alueilla eri tavoilla. Afrikassa ja Aasiassa dekolonisaatio tapahtui pääosin toisen maailmansodan jälkeen, erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla. Vastauksessaan kokelas antaa joitain seuraavista syistä valitsemansa maantieteellisen alueen mukaan:
-
Toinen maailmansota oli heikentänyt Euroopan maita, erityisesti sen suurvaltoja, taloudellisesti ja sotilaallisesti, ja siirtomaiden tärkeä panos sodassa antoi niille vahvat perusteet vaatia itsenäisyyttä.
-
Siirtomaiden hallinta tuli emämaille kalliiksi.
-
Itsenäisyysliikkeet siirtomaissa voimistuivat.
-
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vastustivat siirtomaavaltaa ja tukivat kansallista itsenäisyyttä ideologisista syistä.
-
Siirtomaiden koulutettu eliitti alkoi kyseenalaistaa siirtomaavallan oikeutusta, ja rasismiin perustuvaa siirtomaavaltaa alettiin kyseenalaistaa myös länsimaissa.
-
YK alkoi tukea kansojen itsemääräämisoikeutta.
Vastauksessa esitetään joitain valitun alueen kannalta keskeisiä poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja globaaleja seurauksia, kuten seuraavat:
-
Syntyi uusia valtioita, joista monista tuli kehittyviä maita.
-
Taloudellinen riippuvuus entisestä siirtomaaisännästä jatkui usein uuskolonialismin muodossa.
-
Siirtomaaisäntien kielet jäivät uusien valtioiden hallinnon, koulutuksen ja median kieleksi.
-
YK:n jäsenmäärä kasvoi 1950- ja 1960-luvuilla, kun uusia itsenäisiä valtioita liittyi mukaan.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii dekolonisaation syitä laajasti ja antaa niistä useita esimerkkejä. Vastauksessa käsitellään poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja globaaleja seurauksia useiden esimerkkien avulla. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että dekolonisaatioprosessi käynnistyi jo ennen toista maailmansotaa eikä se ole vielä päättynyt, sillä monilla länsimailla on yhä hallussaan merentakaisia alueita. Kiitettävässä vastauksessa voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia dekolonisaation seurauksia:
-
suurvaltojen vaikutuksen lisääntyminen valitulla alueella kylmän sodan aikana
-
taloudellinen riippuvuus teollisuusmaista, koska uusien maiden taloudet perustuivat usein raaka-aineiden vientiin
-
köyhyyden ja velan kierre (IMF:n ja Maailmanpankin apu)
-
kulttuurisen identiteettityön vahvistuminen
-
etniset ristiriidat ja niistä aiheutuneet konfliktit (esimerkiksi Intia ja Ruanda)
-
poliittinen epävakaus ja demokratian heikkous demokraattisten perinteiden puuttuessa.
Osa 2: 30 pisteen tehtävät
7. Käsitys menneisyydestä 30 p.
7.1 Kerro Atlantin yli suuntautuneesta orjakaupasta ja sen seurauksista. 10 p.
Vastaus saa olla enintään 1 500 merkkiä pitkä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.
Vastauksessaan kokelas antaa realistisen kuvan Atlantin orjakaupan mittaluokasta sekä sijoittaa sen ajallisesti ja historiallisesti oikeaan kontekstiinsa. Se alkoi 1500-luvun alkupuolella ja jatkui 1800-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Kiinniotettuja afrikkalaisia kuljetettiin Atlantin yli epäinhimillisissä olosuhteissa ja monet kuolivat matkalla. Seurauksena oli merkittävä väestönsiirto Afrikasta Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. Se hidasti väestönkasvua Afrikassa ja aiheutti monia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia Amerikoissa. Ne kulminoituivat Yhdysvaltain sisällissotaan, jonka seurauksena orjuus lakkautettiin virallisesti. Käytännössä afrikkalaistaustaisten amerikkalaisten syrjintä on jatkunut nykypäivään asti. Orjakaupasta hyötyivät sekä orjien työpanosta hyödyntäneet amerikkalaiset että orjakauppaa harjoittaneet eurooppalaiset kauppiaat, kuten aineistossa mainittu Edward Colston. Viime aikoina länsimaissa on enenevästi kritisoitu valtiollisten toimijoiden ja yksityisten orjakauppiaiden roolia ja vastuuta jatkuvasta rasismista.
7.2 Edward Colstonin patsaan tapaus on esimerkki 2010- ja 2020-luvulla käydyistä keskusteluista, joissa historiallisten henkilöiden muistomerkkejä on vaadittu poistettavaksi. Pohdi konkreettisten esimerkkien avulla, miksi jotkin historialliset muistomerkit on haluttu poistaa ja mitä ongelmia siihen voi liittyä, että käsitystä menneisyydestä muokataan jonkin myöhemmän ajan arvojen mukaiseksi. Hyödynnä vastauksessasi aineistoa . 20 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas ymmärtää, että keskustelijoiden omat arvot ja näkemykset määrittävät sitä, kuinka historiaa tulisi muistaa ja siitä kertoa. Tälle keskustelulle on ollut tyypillistä kieltää sopimattomaksi koettujen henkilöiden tai tapahtumien muistaminen, tuhota näiden muistomerkkejä tai vähintäänkin muuttaa muistamisen tapaa ”sopivampaan” muotoon. Vastauksessa kokelas ottaa kantaa Edward Colstonin tapaukseen ja pohtii, miksi hänen patsaansa haluttiin poistaa ja miksi toisaalta jotkut ihmiset kokivat tämän kaltaisen menneisyyden uudelleen muokkaamisen ongelmalliseksi. Kokelas havaitsee, että aineistot antavat Colstonista hyvin erilaisen kuvan. Kokelaan vastauksessa esitetään yleisiä näkökohtia, eikä se rajoitu pelkästään Colstonin tapauksen pohtimiseen.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas esittää Edward Colstonin tapauksen lisäksi muita esimerkkejä muistomerkkeihin tai menneisyyden henkilöiden ja tapahtumien muistamiseen kohdistuvasta historiapoliittisesta muokkauksesta. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Colstonin tapauksessa patsaan hävittäminen liittyy ajattelutapaan, jossa menneisyyden toimijoihin sovelletaan nykyään hyväksyttyjä arvoja tai hyväksyttäväksi koettuja näkemyksiä. Tästä esimerkkinä ovat kirjallisuudessa esiintyvien sanojen muuttaminen tai tv-ohjelmien sensuroiminen sopimattomaksi muuttuneen sisällön vuoksi. Kokelas pohtii vastauksessaan historian muokkaamisen ongelmia, esimerkiksi sitä, että menneisyyden jatkuva muuttaminen alistaa historian politiikan jatkeeksi. Ongelmia syntyy siitä, kenellä on oikeus päättää, mitkä muistomerkit saavat jäädä ja mitkä poistetaan. Kokelas ei käsittele pelkästään Colstonin tapausta, vaan vastaa yleisellä tasolla käsitellen muistamista ilmiönä ja perustelee vastauksensa aiheen kannalta relevanteilla esimerkeillä. Kokelas pohtii molempia aineistoja lähdekriittisesti ja tekee erityisesti videon sisällöstä ja näkökulmasta analyyttisiä havaintoja. Videolta voi poimia esimerkiksi sen, että siinä pääsevät ääneen lähinnä henkilöt, jotka suhtautuvat Colstoniin kriittisesti.
8. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous 30 p.
8.1 Analysoi, mitä eri tavoitteita ETY-kokouksella oli. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja , ja . 14 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osaa liittää ETYKin 1970-luvun alun suurvaltasuhteiden liennytykseen. Molemmilla suurvalloilla oli ollut omat kriisinsä: Yhdysvallat oli käynyt tuloksetonta sotaa Vietnamissa, ja Neuvostoliitto oli miehittänyt Tšekkoslovakian. Sotilaallisten toimien sijaan 1970-luvun alussa pyrittiin erimielisyyksien ratkomiseen neuvotteluin ja sopimuksin. Presidentti Ford korostaa ihmisoikeuksien merkitystä ja demokratiaa sekä lehdistön vapautta. Pääministeri Wilson on Fordin kanssa samoilla linjoilla kiinnittäessään huomiota kansalaisten yksilönvapauksiin. Brežnev sen sijaan korostaa Euroopan valtioiden rajojen ja poliittisen tilanteen jäädyttämistä yksilöiden ihmisoikeuksien sijaan. Länsivallat pyrkivät demokraattisten oikeuksien lisäämiseen itäisessä Euroopassa, kun taas Neuvostoliitto halusi säilyttää vaikutusvaltansa Itä-Euroopan kansandemokratioissa.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas erittelee tarkemmin ETY-kokoukseen johtaneita tekijöitä. Hän voi mainita asevarustelun suuret kustannukset ja 1960-luvun lopulta käydyt aserajoitusneuvottelut, esimerkiksi SALT-sopimukseen johtaneet neuvottelut. Hän tuo esiin, että liennytyksellä haettiin kompromissia länsivaltojen ja Neuvostoliiton johtaman leirin välille. Länsi halusi kokouksen työjärjestykseen sellaisten kansainvälisten suhteiden kehittämisen, jotka mahdollistaisivat ihmisten, ajatusten ja tiedon vapaamman liikkumisen. Neuvostoliitto puolestaan halusi lännen tunnustavan itäisen Euroopan valtioiden rajat ja siten estää länttä puuttumasta valtioiden ”sisäisiin” asioihin, kuten Brežnev totesi. Vapaalle medialle ei hänen mielestään tullut antaa täyttä toimivaltaa, koska se saattaisi haastaa valtion harjoittaman politiikan. Suomi pyrki ETYkin avulla vahvistamaan puolueettomuusasemaansa kansainvälisessä politiikassa.
8.2 Tutkijat Jukka Tarkka ja Allan Tiitta esittävät kirjassaan "Itsenäinen Suomi" (1987), että ”ETYK:n juhlavan huuman jälkeen seurasi poliittinen krapula”. Tarkastele kansainvälisen poliittisen tilanteen muutosta ETY-kokouksesta kylmän sodan päättymiseen ja arvioi Tarkan ja Tiitan näkemyksen osuvuutta. 16 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että ETY-kokouksen ajan liennytyksen ilmapiiri ei jatkunut kauan. Neuvostoliitto aloitti sodan Afganistanissa 1970-luvun lopussa, ja Yhdysvalloissa luovuttiin liennytyspolitiikasta Ronald Reaganin ollessa presidenttinä. Lännen johtoasema vahvistui Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan valtioiden taloudellisten ja poliittisten ongelmien vuoksi. 1980-luvulla Mihail Gorbatšovin johtajakaudella Neuvostoliitto pyrki harjoittamaan uutta talouspolitiikkaa (perestroika) ja lisäämään kansalaisvapauksia (glasnost). Sosialistinen talousjärjestelmä ajautui kuitenkin umpikujaan. Itää ja länttä jakanut Berliinin muuri murtui vuonna 1989, ja myös itäisen Euroopan entiset kansandemokratiat omaksuivat kapitalistisen talousjärjestelmän. Saksat yhdistyivät virallisesti lokakuussa 1990, ja Neuvostoliitto lakkasi olemasta joulukuussa 1991, mitä voidaan pitää kylmän sodan päätepisteenä. Tarkan ja Tiitan lausuntoa voidaan pitää osuvana, koska liennytyspolitiikka päättyi jo 1980-luvun alussa, vaikka toisaalta ETY-kokous kannusti Itä-Euroopan toisinajattelijoita vaatimaan kansalais- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas arvioi tarkemmin 1980-luvun poliittista murrosta ja sen syitä. Neuvostoliiton johtaman imperiumin ylläpito vaati suuria sotilasmenoja, jotka rasittivat Itä-Euroopan valtioiden taloutta. Lännessäkin haluttiin pitää kiinni etupiiriajattelusta jopa sotilaallisin toimin, esimerkiksi Britannia Falklandin sodalla Argentiinaa vastaan. Kokelas voi pohtia tarkemmin Itä-Euroopan poliittisen järjestelmän muuttumisen syitä ja seurauksia: Itä-Euroopan maihin syntyi ihmisoikeuksia valvovia Helsinki-ryhmiä. Kun kansalaisvapauksia lisättiin, johtivat ne koko järjestelmän murtumiseen. Itä-Euroopan vallanvaihdokset tapahtuivat valtaosin rauhanomaisesti. Vastauksessa voidaan myös käsitellä tarkemmin Berliinin muurin murtumiseen johtaneita tapahtumia. Tarkan ja Tiitan lausuntoa tulee kiitettävässä vastauksessa tarkastella monipuolisemmin ja ottaa huomioon myös ETYKin vaikutukset ihmisoikeuksiin. Kokelas voi mainita esimerkiksi Tšekkoslovakiassa annetun julkilausuman Charta 77:n ja Puolan solidaarisuusliikkeen, mutta todeta, että aluksi ETYK sementoi Itä-Euroopan rajat ja sosialistisen hallinnon alueella.
9. Suomen geopoliittinen asema ennen toista maailmansotaa 30 p.
9.1 Analysoi Suomen ja Neuvostoliiton suhteita itsenäistymisestä syksyyn 1939. 12 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas selittää pääpiirteittäin, miten Suomen aseman muutos Venäjän autonomisesta osasta itsenäiseksi valtioksi muutti maiden välisiä suhteita. Heti itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota kiristi maiden välejä, mutta bolševikit eivät kuitenkaan avustaneet punaisia laajamittaisesti. Suomen yhteistyö Saksan kanssa ja saksalaisten maihinnousu Suomeen nähtiin Neuvosto-Venäjällä uhkana. Suhteet maiden välillä vakiintuivat Tarton rauhan (1920) jälkeen, mutta valkoisessa Suomessa suhtauduttiin Neuvostoliittoon epäluuloisesti. Neuvostoliiton puolelta välejä Suomeen heikensivät esimerkiksi lapuanliikkeen toiminta ja kommunistilait. 1930-luvun alussa välit paranivat hiukan ja maiden välille solmittiin hyökkäämättömyyssopimus. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä 1930-luvun lopulla Neuvostoliitto näki oman turvallisuutensa heikkenevän ja alkoi vaatia naapurimailta sotilastukikohtia ja alueluovutuksia. Myös Molotov–Ribbentrop-sopimus osoitti, että Neuvostoliitollakin oli pyrkimys laajentaa alueitaan, mitä tosin ei vielä tuohon aikaan tiedetty.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas analysoi molempien maiden toimintaa. Kokelas voi esimerkiksi mainita, että vaikka Suomen itsenäistyminen tapahtui rauhanomaisesti, bolševikit kuitenkin aseistivat punaisia sisällissodassa ja yrittivät myös estää Viron itsenäistymisen. Siten oli perusteltua, ettei Suomen poliittinen johto luottanut Neuvosto-Venäjään. Toisaalta Suomen toiminta sisällissodan jälkimainingeissa, kuten Venäjän alueella käydyt heimosodat ja valkoisen Suomen kommunisminvastaisuus, herätti myös Neuvostoliitossa epäluuloa Suomea kohtaan. Äärioikeiston nousu 1930-luvulla lisäsi sitä entisestään. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Neuvostoliitto oli suurvalta ja Suomi pieni maa, joten maiden välinen suhde ei ollut tasavertainen. Maiden välisiin suhteisiin vaikutti myös vahvasti kansainvälisen tilanteen muutos. Neuvostoliitto koki uhkana ensisijaisesti Saksan ja sen, että Suomen alueita käytettäisiin Neuvostoliittoon kohdistuvassa hyökkäyksessä.
9.2 Vertaile, miten aineistoissa ja kuvataan Neuvostoliiton syitä hyökätä Suomeen 30.11.1939. 18 p.
Hyvässä vastauksessa kokelas vertaa aineistoissa esiintyviä näkemyksiä talvisodan syistä ja esittää joitain lähdekriittisiä huomioita. Paasikiven muistelmissa tuodaan esille Neuvostoliiton näkemykset muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Neuvotteluissa Molotov Paasikiven mukaan perusteli Suomen alueluovutusten olevan tarpeellisia Neuvostoliiton turvallisuuden vahvistamiseksi ja esitti sopimukseen suostumisen hyödyttävän myös Suomea. Presidentti Kallion puhe on ajalta, jolloin sotaa oli jo käyty noin viikon ajan. Puheessaan Kallio perustelee, miksei Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen ollut oikeutettu. Hän tuo esille, että Suomi on aina ollut Neuvostoliitolle rauhanomainen naapuri, joten mitään syytä sodan aloittamiselle ei ollut.
Kiitettävässä vastauksessa kokelas kontekstualisoi ja vertailee aineistoja syvällisemmin. Paasikiven muistelmat on julkaistu kylmän sodan aikana, jolloin Suomen tavoitteena oli ylläpitää hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Talvisotaa edeltävien neuvottelujen avaaminen myös Neuvostoliiton näkökulmasta saatettiin tuolloin nähdä tarpeellisena. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että Paasikivi on voinut itse valita, mitä otteita päiväkirjoistaan käyttää muistelmissaan ja mitä ei. Kallio puolestaan käyttää puheessaan historiapolitiikkaa rinnastamalla Neuvostoliiton hyökkäyksen Venäjän miehityksiin 1700-luvulla ja muistuttaa näin siitä, miten Suomelle voi käydä, jos se miehitetään. Kallion puhe on ensi sijassa suunnattu suomalaisille ja sen tehtävä on ylläpitää kansan taistelutahtoa. Kohderyhmänä on myös mahdollinen ulkomainen yleisö, jolta haetaan sympatiaa ja tukea Suomelle.