Hyvän vastauksen piirteet: FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

25.9.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet 25.9.2026

Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.

Täydet pisteet voi saada vain vastaus, joka ei sisällä väärää tietoa.

Koesuorituksia ei saa kopioida. Ne ovat salassa pidettäviä asiakirjoja.

Digitaalisen kokeen arvostelupalvelun ohjeet ovat lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/asiointipalvelut/ilmoittautumiset-tutkintoon-ja-koesuoritusten-arvostelu/arvostelupalvelun

Tehtävien arvioitavat piirteet on kuvattu ylioppilastutkintolautakunnan antamissa suomi toisena kielenä -koetta koskevissa määräyksissä.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-ja-ohjeet/koekohtaiset-maaraykset-ja-ohjeet/suomi-tai-ruotsi

Virheet/ongelmakohdat merkitään aina. Jokaista merkintää ei tarvitse kommentoida sanallisesti, mutta halutessaan mitä tahansa kohtaa voi tarkentaa kommenttikenttään.

Osa 1: Kuunteleminen

1. Äänitetehtävä 10 p.

Teemana ovat Tove Ditlevsenin kirjat ja niiden lukeminen.

Haastattelijana on Anna Tulusto, jonka vieraina ovat kulttuurituottaja Heidi Backström ja viestintäpäällikkö Kyösti Hagert.

Lue ensin kysymykset ja kuuntele sen jälkeen haastattelu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuuntelet haastattelun kokonaan. Toisella kerralla kuuntelet haastattelun jaksoissa ja vastaat kysymyksiin kuulemasi perusteella. Vastaa kysymyksiin valitsemalla parhaiten sopiva vastausvaihtoehto.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

1.1 Mitä haastattelija kertoo oivaltaneensa lastensa päiväkodin kalenterista? 2 p.

On tärkeää elää tässä ja nyt. (2 p.)

1.2 Mitä Kyösti Hagert toteaa Tove Ditlevsenin Kööpenhamina-trilogian lukemisesta? 2 p.

Hän on lukenut kirjasarjan ennen sen suomentamista. (2 p.)

1.3 Miksi Kyösti Hagert suositteli kirjoja muille Instagramissa? 2 p.

Hän arvostaa kirjailijan tapaa kuvata asioita. (2 p.)

1.4 Mitä Heidi Backström ajattelee Ditlevsenin kirjoista? 2 p.

Kirjat eivät vastaa hänen ennakko-oletuksiaan. (2 p.)

1.5 Mitä haastattelija Tulusto kertoo kirjailija Ditlevsenin lapsuudesta? 2 p.

Unelmointi toimi hänen selviytymiskeinonaan. (2 p.)

2. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.

Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Vastaa kysymyksiin suomeksi kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100⁠–⁠350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

Videolla toimittaja haastattelee Nuorisotutkimusseuran tutkijaa Tomi Kiilakoskea ja Suomen nuorisovaltuustojen edunvalvonnan asiantuntijaa Halla Kokkosta. He keskustelevat keväällä 2025 julkaistun Nuorisobarometrin tuloksista.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

2.1 Miten nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on muuttunut vuodesta 1997 vuoteen 2024, ja mitkä asiat selittävät muutosta? (2 p.) Anna muutosta selittävistä asioista kolme esimerkkiä. (3 p.) 5 p.

Kiinnostus politiikkaan on vaihdellut 30 vuoden aikana. Välillä kiinnostus on ollut vähäistä tai sitä ei ole ollut juuri lainkaan. Nyt kiinnostus politiikkaan on kasvanut / politiikka kiinnostaa nuoria. TAI
1990-luvulla politiikka ei juurikaan kiinnostanut nuori (politiikka-allergia). 2000–2010-luvuilla kiinnostus politiikkaan oli matalimmillaan. Nyt se on mittausajan korkein.

Oikeasta tulkinnasta 2 p. Seuraavista 3 asiaa. (1 p.⁠/⁠asia).

1990-luvulla puhuttiin jopa politiikka-allergiasta. Jostain syystä kiinnostus politiikkaan oli todella vähäistä.
2000-luvun alkupuolella eri puolueet olivat hyvin samanlaisia ja niitä oli vaikea erottaa toisistaan. 2010-luvulla puolueet alkoivat erottua toisistaan.
2010-luvulla politiikkaa alettiin tehdä enemmän somessa ja nuoret löysivät somesta tietoa politiikasta.
2010-luvulla politiikkaan tuli uusia henkilöitä, (kun vanhemmat poliitikot alkoivat jäädä pois politiikasta).
2010-luvulla politiikkaan tuli uusia teemoja, jotka alkoivat kiinnostaa nuoria(kuten maahanmuutto, ilmastonmuutos ja monikulttuurisuus).
Nuorisokulttuuriin kuuluu tiettyjen asioiden/trendien nouseminen ja laskeminen.
Nykyisin nuorille on myös tarjolla erilaisia kanavia, joiden kautta he voivat osallistua ja vaikuttaa suoraan poiltiikkaan.
Halla Kokkosen mukaan nuoret ovat hyvin perillä erilaisista asioista ja haluavat vaikuttaa näihin asioihin.

2.2 Mitä Tomi Kiilakoski ja Halla Kokkonen ajattelevat tutkimustuloksesta, jonka mukaan nuoret luottavat yhteiskunnallisiin instituutioihin ja niiden toimintaan? Anna yksi esimerkki molempien ajatuksista. 5 p.

Tomi Kiilakosken mukaan

nuorten luottamus kertoo siitä, että yhteiskunta on vakaa, mikä lisää luottamusta eri instituutioihin ja vaikuttaa arvoihin ja ihmisten asenteisiin
suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon yhteisiä asioita, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin/arvoihin (tarttumapinta)
tuloksen ei pitäisi olla yllätys, sillä nuoret uskovat edelleen samoihin asioihin kuin vanhemmat sukupolvet.

Yksi edellisistä.

Halla Kokkosen mielestä

nuoret kyllä luottavat instituutioihin mutta eivät niissä toimiviin ihmisiin. Tästä esimerkkinä hän mainitsee nykyisen hallituksen tekemät nuoriin kohdistuvat leikkaukset, joiden vaikutukset nuorten elämään (ja tulevaisuuden yhteiskuntaan) hermostuttavat/pelottavat heitä.

2.3 Miten nuoret ottavat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja päätöksiin, jotka huolestuttavat heitä? Kerro kaksi asiaa ja anna näistä esimerkit. 5 p.

Nuoret voivat lähteä eri tavoin mukaan vaikuttamiseen. He voivat esimerkiksi
- tehdä omia valintoja asioista, jotka kokevat itselleen tärkeiksi; tällaisia ovat esimerkiksi ostopäätökset
- liittyä johonkin ryhmään (epäviralliseen tai viralliseen) ja hakea tätä kautta vaikuttamisen mahdollisuuksia myös sosiaalisessa mediassa
- osallistua mielenosoituksiin.

Yksi esimerkki edellisistä riittää.

Osa nuorista passivoituu, koska heistä tuntuu, ettei asioihin voi vaikuttaa.

2.4 Mitkä asiat vaikuttavat nuorten pärjäämiskykyyn? Selitä kolme asiaa. 5 p.

Pärjäämiskykyyn vaikuttavat

nuoren tausta: onko nuorella töitä, onko hänellä ollut ehjä lapsuus ja nuoruus ja miten haavoittuvassa asemassa hän on
koronapandemian vaikutukset, joita ei vielä täysin tiedetä
päätökset, jotka ovat vaikuttaneet nuorten taloudelliseen tilanteeseen.

3. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä video vasta sen jälkeen.

Ylen Aamun kirjassa Anna Tulusto ja Aino Perttilä haastattelevat kirjailija Marisha Rasi-Koskista hänen Auringon pimeä puoli -kirjastaan, joka on voittanut lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

3.1 Millaisista lähtökohdista Marisha Rasi-Koskisen kirjat syntyvät? Kerro vähintään kaksi asiaa ja anna esimerkki. 5 p.

Lähtökohtana on usein ajatusten törmääminen, esim. Auringon pimeässä puolessa törmäsivät ajatukset kohtaamisesta eri ajassa:
- Voisiko ihminen kohdata itsensä ja mitä tapahtuisi, jos ihminen kohtaisi itsensä jossakin toisessa ajassa?
- Jos ihmisen olisi tärkeää kohdata toinen ihminen, miten he voivat kohdata, jos elävätkin eri ajoissa?
Tärkeitä ovat kieli ja tarina, ei niinkään tietty aihe. Tarina ”valitsee hänet”. Prosessi tuntuu mystiseltä.
Mielessä on ajatus- tai tarinapankki siitä, millaisiin keskusteluihin kirjailija haluaisi ottaa kantaa.

3.2 Millaiselta teoksessa Voiton kaivos kaupungin totalitaristisen johtajahahmon valtaannousu näyttää eri näkökulmista? 5 p.

Päähenkilön Emilian näkökulmasta kaikki näyttää tapahtuvan helposti ja ilman esteitä.
Lukija tarkastelee asiaa ikään kuin ulkopuolelta ja tietää, mitä tulee tapahtumaan. Lukija voi kauhistua ja ihmetellä, miksi tällainen ihminen pääsee valtaan. Lukija on irrallaan kirjan maailmasta, jossa ihmiset ovat ”johtajan imussa”.

3.3 Mitä Rasi-Koskinen ajattelee totalitarismin mekanismeista? Miksi hän halusi kuvata tätä kirjassa? 5 p.

Hänestä on pelottavaa, että ajasta ja paikasta riippumatta valtaan pääsee diktaattorimaisia ihmisiä, jotka rakentavat totalitaristisen yhteisön.
Totalitaristinen yhteisö voi syntyä minkä tahansa ideologian ympärille, myös sellaisen, joka aluksi vaikuttaa hyvältä.
Hän halusi tehdä näkyväksi sen, kuinka samaa tapahtuu tälläkin hetkellä ja kuinka vaarallista tällainen vastakkainasettelua lietsova ajattelu on.

3.4 Millainen rooli lukijoilla on Rasi-Koskisen kirjoittamisprosessissa? 5 p.

Tavoite on kirjoittamisen aikana enemmän teoksessa kuin lukijoissa.
Kirjoittamisen loppuvaiheessa hän käy enemmän vuoropuhelua sisäislukijan kanssa ja miettii myös (nuoren) lukijan ajatuksia.
Teoksissaan Rasi-Koskinen kokee ihmettelevänsä itse asioita, ja lukijat pääsevät lukiessaan samojen kysymysten ja ihmettelyn äärelle hänen kanssaan.

Osa 2: Lukutaito

4. Tekstin ymmärtäminen 50 p.

Lue katkelma psykologian väitöskirjatutkija Anssi Bwalyn artikkelista, joka on julkaistu Tiede-lehdessä, ja vastaa sen perusteella kysymyksiin suomeksi. Kirjoita vastaukset omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 200⁠–⁠450 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

HUOMIO! HVP:ssä luetellaan hyvän vastauksen sisältöjä, mutta kokelaan vastausten tulee muodoltaan olla kokonaisia itsenäisiä lauseita.

4.1 Miten Natasha Duellin lähestymistapa nuoruuden riskinottoon eroaa useimmista aiemmista riskinottoa käsittelevistä tutkimuksista? Selitä kaksi asiaa. (4 p.) Miten Duellin lähestymistapa muuttaa nuoruuden riskinotosta syntyvää kuvaa? Selitä kolme asiaa. (6 p.) 10 p.

Duellin lähestymistapa (vastaus ensimmäiseen kysymykseen):

Tutkimuksissa on usein keskitytty nuorten negatiiviseen riskinottoon.
(Natasha Duell tutkii positiivista riskinottoa.)

Duellin lähestymistavan vaikutus riskeistä syntyvään kuvaan (toinen kysymys):

Kuva riskeistä monipuolistuu: riskit eivät ole pelkästään kielteinen ilmiö, vaan ne ovat tärkeä osa nuoruuden kehitysvaihetta.
Myönteinen riskinotto vahvistaa nuorten hyvinvointia ja kehitystä.
Suorituskeskeisyys voi heikentää nuorten rohkeutta ottaa riskejä. / Suorituskeskeisyys voi johtaa liiaksi varman päälle elämiseen.
Erityisesti kielteiseen riskinottoon näyttää liittyvän impulssihakuisuutta.
Nuoria pitäisi rohkaista erityisesti myönteiseen riskinottoon, koska se voisi vähentää kielteisen riskinoton tarvetta.

4.2 Mitä tutkimuksen perusteella tiedetään kaverisuhteiden merkityksestä nuorille? Selitä kolme asiaa. (6 p.) Miten kaverisuhteiden merkitystä selitetään aivotutkimuksen perusteella? Selitä kaksi asiaa. (4 p.) 10 p.

Vertaissuhteiden merkitys (vastaus ensimmäiseen kysymykseen):

Kavereilta voidaan oppia sekä kielteistä että positiivista käyttäytymistä.
Kaverisuhteet ovat erityisen tärkeitä nuoruusiässä.
Kaverien palaute vaikuttaa nuoruusiässä voimakkaammin kuin muissa ikävaiheissa.
Vaikutteita ei oteta keneltä tahansa vaan tärkeäksi koetuilta vertaisilta.
Kaverisuhteet auttavat nuoruuden kehitystehtävässä eli itsenäistymisessä.
Kaverisuhteiden merkitys on tärkeä myös identiteettien rakentamisen kannalta.

Aivotutkimuksen selitys (vastaus toiseen kysymykseen):

Kaverisuhteiden merkitys on yhteydessä aivojen palkkiojärjestelmän herkkyyteen.
Nuoruudessa aivot reagoivat kaverien palautteeseen voimakkaammin kuin muissa ikävaiheissa.

4.3 Mitä tarkoittaa niin sanottu psyykkisen haavoittuvuuden kulttuuri? (Älä kopioi selitystä suoraan aineiston tekstistä.) (4 p.) Miksi tutkijat suhtautuvat psyykkisen haavoittuvuuden kulttuuriin kriittisesti? Selitä kolme asiaa. (6 p.) 10 p.

Psyykkisen haavoittuvuuden kulttuuri (vastaus ensimmäiseen kysymykseen):

Ongelmat, jotka ovat yhteiskunnallisia, esitetään yksilön psyykkiseksi oireiluksi.

Kriittisen suhtautumisen syyt (vastaus toiseen kysymykseen):

Mielenterveyden ongelmista puhutaan irrallaan yhteiskunnallisista muutoksista, jotka aiheuttavat niitä.
Huomio kiinnitetään yksiön mielenterveyteen, kun pitäisi keskittyä yhteiskunnallisten epäkohtien ratkaisemiseen.
Nuorten kokemukset monien kompleksisten ulkoisten paineiden alla tulee ottaa vakavasti.

4.4 Miksi monet mielenterveyden ongelmat tulevat esiin nuoruusiässä? Esitä kolme syytä. 10 p.

Aivot muovautuvat nuoruudessa voimakkaasti, minkä takia mielenterveyttä heikentävät ominaisuudet (hermostoverkostot) voivat vahvistua.
Aivojen muutokset saavat nuoret reagoimaan herkemmin ympäristön odotuksiin.
Ympäristöstä tulee uusia vaatimuksia.
Ympäristö voi olla psyykkisesti kuormittava.
Kulttuurin ristiriitaisuus (esimerkiksi ulkonäköpaineet obesogeenisessa kulttuurissa) ei tue nuoren tervettä kehitystä.

4.5 Miten tutkimusperustaisuus, nuorisomyönteisyys ja kriittisyys ilmenevät Anssi Bwalyn artikkelissa? Selitä jokaisesta vähintään kaksi asiaa. 10 p.

Tutkimusperustaisuus

Esitellään tutkimustietoa.
Nimetään tutkijoita ja tutkimussuuntia eli kerrotaan, kenen ja millaisesta tutkimuksesta on kyse.

Nuorisomyönteisyys

Esitellään tutkimuksia, joissa nuorten käyttäytymistä selitetään positiivisena nuorten kehitykseen kuuluvana ilmiönä.
Tuodaan esiin yleisiä negatiivisia käsityksiä nuorista ja kumotaan ne tutkimustiedon avulla. (Tämä asia sopii myös kriittisyyteen.)
Väliotsikot sisältävät nuoria ymmärtäviä näkökulmia.
Lopussa aikuislukijaa kehotetaan asettumaan nykynuoren asemaan.

Kriittisyys

Pääotsikossa esitetään kriittinen kysymys.
Tuodaan esiin yhteiskunnan nuoriin kohdistamat vaatimukset / nuorten mielenterveyttä heikentävät yhteiskunnalliset muutokset.
Tuodaan esiin tutkimustuloksia, jotka osoittavat aiemmat käsitykset virheellisiksi.
Tuodaan esiin asiantuntijan (nuorisopsykiatrin) näkemys, joka osin kritisoi tutkijoiden näkemyksiä.

Osa 3: Kirjoitustaito

5. Lyhyt kirjoitustehtävä: Mielipidekirjoitus 30 p.

Aineistossa on mielipideteksti, joka käsittelee koulussa jaettavia stipendejä. Mielipidetekstissä kirjoittaja ottaa kantaa edelliseen samaa aihetta käsittelevään mielipidekirjoitukseen ja tuo esille oman näkökulmansa.

Lue mielipideteksti ja kirjoita Helsingin Sanomien mielipideosastolle siihen vastaus, jossa kerrot oman mielipiteesi. Voit kirjoittaa esimerkiksi siitä, millä perusteella oppilaita tulisi koulussa palkita, tarvitaanko stipendejä ollenkaan tai mitkä asiat olisi tärkeää ottaa huomioon oppilaita palkittaessa. Käytä tekstissäsi asiatyyliä.

Mielipidetekstin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500⁠–⁠800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Merkkimäärän vähäisestä ylittämisestä ei vähennetä pisteitä.

Tehtävä arvioidaan suhteessa alla oleviin hyvän vastauksen piirteisiin ja lyhyen kirjoitustehtävän kriteereihin. Hyvässä vastauksessa on seuraavat piirteet:

Teksti on vastaus mielipidekirjoitukseen.
Tekstistä käy ilmi kirjoittajan oma mielipide.
Omaa mielipidettä perustellaan hyvin (monipuolisesti).
Teksti on yhtenäinen, sidosteinen kokonaisuus.
Teksti on yleiskielinen ja asiatyylinen.
Vastaus ei saa olla listaus (eli siinä täytyy olla sidosteisuutta, koheesiota, jäsentely).
Lähdeviittaus tai sen puuttuminen arvioidaan tekstin kokonaisuuden suhteen: Tekstistä tulee ilmetä, että se on vastaus aineiston tekstiin, mutta eksplisiittistä lähdeviittausta ei edellytetä. (Lähdeviittaus on merkintä, joka voidaan aidossa kirjoitustilanteessa lisätä tekstiin myöhemmissä muokkausvaiheissa. Koetilanteessa sitä ei tässä tehtävässä vaadita.)

6. Kirjoitelma 99 p.

Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800⁠–⁠2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kohdat 6.1⁠–⁠6.6 ovat aineistotehtäviä, ja niissä aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.

Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi tekstinkäsittelyohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.

6.1 Kirjoitelma 99 p.

Suomalaisnuoret muuttavat kotoa aiemmin kuin eurooppalaiset ikätoverinsa. EU-maissa nuoret muuttavat keskimäärin 26-vuotiaina, Suomessa noin 22-vuotiaina. Suomessa naiset lähtevät lapsuudenkodistaan selvästi aikaisemmin kuin miehet.

Aineistossa on viisi kuvaa juuri kotoa muuttaneiden kolmen nuoren elämästä. Lisäksi aineistossa on kolme lyhyttä sitaattia nuorten ajatuksista. Valitse yksi tai useampi kuva ja kirjoita sen tai niiden pohjalta pohtiva tai kantaa ottava teksti. Voit hyödyntää myös sitaatteja. Mitä ajatuksia kotoa muuttaminen herättää? Miksi Suomessa muutetaan kotoa niin aikaisin? Mitä se kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta? Voit myös vertailla Suomea ja muita maita. Otsikoi itse tai ota otsikoksi:

Pesästä lentäneet – suomalaisnuoret itsenäistyvät varhain